Liikkeenjohdon konsultointi toimialana Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena olikuvata liikkeenjohdon konsultoinnin toimialaa Suomen näkökulmasta. Tutkimuksen pääteemoja olivat toimialan tuotteet ja palvelut, asiakkaat ja markkinat sekä toimialan kilpailu. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallisena aineistona olivat neljäntoista konsultointiyrityksen internetsivut sekä Talouselämä -lehden teettämät toimialaselvitykset vuosilta 1997-2005. Tutkimuksen tulokset tukivat hyvin aikaisempaa tutkimusta. Keskeisiin tutkimustuloksiin kuuluvat toimialan polarisoituminen isoihin ja pieniin toimijoihin sekä rajojen hämärtyminen konsultoinnin ja tietotekniikka- sekä taloushallinnon välillä. Suuret, kansainväliset konsultointiyritykset tarjoavat yleensä palveluitalaidasta laitaan, pienet sekä harvat keskisuuret yritykset ovat enemmän keskittyneitä tiettyihin palveluihin tai asiakkaisiin. Suuret yritykset ovat laajentuneet entisestään fuusioiden avulla ja pienet puolestaan hakevat kilpailuetua esimerkiksi verkostoitumalla.

HR-asiantuntijapalveluiden käyttö PK-yrityksissä. Case: Virvo Oy palveluiden tarjoajana

Tutkielma on kvalitatiivinen haastattelututkimus, jonka tavoitteena on tarkastella HR-asiantuntijapalveluiden;konsultoinnin, ulkoistamisen ja vuokrajohtajuuden käyttöä sekä mahdollisuuksia PK-sektorilla. Tutkimuksessa perehdytään myös työn toimeksiantajan, case-yritys Virvon liiketoimintaan HR-asiantuntijapalveluiden markkinoilla ja siihen, miten Virvo pystyy vastaamaan näihin haasteisiin. HR-asiantuntijapalveluiden markkinoiden selvittämiseksi on haastateltu neljää HR-asiantuntijaa. Tämän pohjalta on tehty 15 PK-yrityksen toimitusjohtajan haastattelua HR-asiantuntijapalveluiden käytön selvittämiseksi. Tehdyt haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja, jolloin on käytetty valmiita kysymyspohjia. Tutkimuksessa on selvinnyt, että HR-asiantuntijamarkkinat ovat vasta muotoutumassa ja että ala on varsin uusi. PK-yritysten HR-toimintojen haasteisiin pystytään parhaiten vastaamaan HR-asiantuntijapalveluilla, jotka ovat selkeitä kokonaisuuksia ja järkevästi hinnoiteltuja. Tärkeinä asioina on nähty esimerkiksi käytännön toteutus sekä lisäajan saaminen varsinaisen liiketoiminnan hoitamiseen. Palveluiden käyttö korostuu erityisesti erilaisissa muutostilanteissa kuten esimerkiksi yrityksen kasvuvaiheessa. Voidaan todeta myös, että liiketoiminnan tila vaikuttaa HR-asiantuntijapalveluiden käyttöön.

Nykyaikaisten ohjelmistotuotannon menetelmien hyödyntäminen pk-yritysten sovelluskehityksessä

Ketterillä menetelmillä tarkoitetaan erilaisista hyväksi havaituista ohjelmistotuotannon menetelmistä luotua sekä teoreettista että käytännöllistä viitekehystä. Nykyaikaiset ohjelmistotuotannon menetelmät, ketterät menetelmät ja käytettävyyssuunnittelu, vievät ohjelmistokehitystä kohtiasiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Ohjelmien laadun takaamiseksi asiakas osallistuu tiiviisti jo ohjelmiston tuotantovaiheessa, jolloin turhilta ominaisuuksilta ja vääriltä ratkaisuilta vältytään paremmin. Tässä työssä käsitellään tapoja, joilla pk-yritys voisi parantaa toimintaansa ja saavuttaa siten kilpailuetua sovelluskehityksessä. Pk-yritys on suurempia yrityksiä paremmassa asemassa siinä, että se on luontaisesti ketterä ja nopea käännöksissään, mutta siltä puuttuu perinteet ohjelmistokehityksessä ja siksi käytössä voi olla kehittymättömiä ratkaisuja. Yrityksissä ohjelmistotuotannon muuttaminen kohti ketterämpiä menetelmiä ei ole mahdotonta, mutta se vaatii sekä työntekijöiltä että sidosryhmiltä halua ja sitoutumista kehitykseen. Jos edellä mainittuja asioita ei löydy, ei ketteriin menetelmiin siirtyminen ole järkevää, vaan yrityksen kannattaa pitäytyä nykyisissä menetelmissä ja kehittää niitä. Työssä käsitellään myös käytettävyyden suunnittelua ja sen toteutusta hyvin pienin muutoksin perinteisiin työtapoihin. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, etteivät pk-yrityksen voimavarat riitä täysimittaiseen käytettävyyssuunnitteluun, siksi työssä ehdotetaan keveitä ratkaisuja, joilla voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa ohjelmiston käyttökokemusta.

Value added logistics in supply and demand chains. Smile. Part 1. eBusiness between global company and itslocal sme supplier network

VALOSADE (Value Added Logistics in Supply and Demand Chains) is the research project of Anita Lukka's VALORE (Value Added Logistics Research) research team inLappeenranta University of Technology. VALOSADE is included in ELO (Ebusiness logistics) technology program of Tekes (Finnish Technology Agency). SMILE (SME-sector, Internet applications and Logistical Efficiency) is one of four subprojects of VALOSADE. SMILE research focuses on case network that is composed of small and medium sized mechanical maintenance service providers and global wood processing customers. Basic principle of SMILE study is communication and ebusiness insupply and demand network. This first phase of research concentrates on creating backgrounds for SMILE study and for ebusiness solutions of maintenance case network. The focus is on general trends of ebusiness in supply chains and networksof different industries; total ebusiness system architecture of company networks; ebusiness strategy of company network; information value chain; different factors, which influence on ebusiness solution of company network; and the correlation between ebusiness and competitive advantage. Literature, interviews and benchmarking were used as research methods in this qualitative case study. Networks and end-to-end supply chains are the organizational structures, which can add value for end customer. Information is one of the key factors in these decentralized structures. Because of decentralization of business, information is produced and used in different companies and in different information systems. Information refinement services are needed to manage information flows in company networksbetween different systems. Furthermore, some new solutions like network information systems are utilised in optimising network performance and in standardizingnetwork common processes. Some cases have however indicated, that utilization of ebusiness in decentralized business model is not always a necessity, but value-add of ICT must be defined case-specifically. In the theory part of report, different ebusiness and architecture models are introduced. These models are compared to empirical case data in research results. The biggest difference between theory and empirical data is that models are mainly developed for large-scale companies - not for SMEs. This is due to that implemented network ebusiness solutions are mainly large company centered. Genuine SME network centred ebusiness models are quite rare, and the study in that area has been few in number. Business relationships between customer and their SME suppliers are nowadays concentrated more on collaborative tactical and strategic initiatives besides transaction based operational initiatives. However, ebusiness systems are further mainly based on exchange of operational transactional data. Collaborative ebusiness solutions are in planning or pilot phase in most case companies. Furthermore, many ebusiness solutions are nowadays between two participants, but network and end-to-end supply chain transparency and information systems are quite rare. Transaction volumes, data formats, the types of exchanged information, information criticality,type and duration of business relationship, internal information systems of partners, processes and operation models (e.g. different ordering models) differ among network companies, and furthermore companies are at different stages on networking and ebusiness readiness. Because of former factors, different customer-supplier combinations in network must utilise totally different ebusiness architectures, technologies, systems and standards.

Suorituskyvyn menestyksellinen ohjaaminen organisaatiossa

Henkilöstö on yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja siksi on tärkeää, että työntekijät ovat sitoutuneita, motivoituneita ja toimivat tehokkaasti. Työn tavoitteena on kehittää organisaatioiden käyttöön suorituskyvyn menestyksellisen ohjaamisen työkalu, jolla voidaan mitata työmotivaation ja toiminnan tehokkuuden taustalla olevia tekijöitä. Kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja haastatteluista selvisi viisi osa-aluetta, jotka vaikuttavat positiivisesti henkilöstön toiminnan tehokkuuteen, työmotivaation ja sitoutumiseen. Osa-alueet ovat tavoitteiden asettaminen, viestintä, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutukseen ja työympäristöön liittyvät tekijät. Jokaisen osa-alueen alle on kerätty kysymyksiä, jotka ovat jaettu kahteen osaan: avainkysymykset ja omavalinnaiset kysymykset. Avainkysymykset ovat sellaisia, joita suositellaan otettavaksi mukaan mittaukseen ja omavalinnaisten kysymysten valinta jää organisaation itsensä päätettäväksi. Näin saadaan organisaatioille mahdollisuus räätälöidä työkalu tarpeisiinsa ja strategiaan sopiviksi. Tutkimukseen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla. Osallistuneista organisaatioista kaksi oli julkiselta sektorilta ja kuusi yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin yritykset koostuvat pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä. Haastatteluilla kerättiin tietoa työkalun toteutusta ja sisältöä varten. SUMO-kartoituksesta saatuja mittaustuloksia organisaatio voi hyödyntää monella eri tavalla. Esimerkiksi organisaatio voi nähdä osa-alueiden ja toiminnan tehokkuuden kehitystarpeita sekä kuinka henkilöstön toimintaa voidaan tehostaa. Suorituskyvyn mittausjärjestelmän käytöllä on myös positiivisia vaikutuksia mittausosa-alueisiin.

Regional Innovation Policy: Effect on SMEs in Five EU-Regions

Valtaosa eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, mutta tästä huolimatta seudullisen innovaatiopolitiikan vaikutusta juuri pk-yrityksiin on tutkittu melko vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva pk-yritysten näkemykseen oman seutunsa innovaatiopolitiikasta viidellä EU:n alueella sijaitsevalla seudulla. Kirjallisuuden perusteella rakennettiin seudullista innovaatiopolitiikkaa kuvaava kysely, johon joukko pk-yrityksiä viideltä seudulta vastasi. Kyselyn tulokset kuvailtiin graafisesti, minkä lisäksi etsittiin vastauksiin vaikuttaneita tekijöitä ja yhteyksiä yritysten vastausten välillä. Tutkimus oli luonteeltaan lähinnä kvantitatiivinen. Tutkimus osoittaa, että seudullisessa innovaatiopolitiikassa on vielä paljon kehitettävää, jotta se tavoittaisi kattavasti pk-yritykset. Pk-yritysten tietoisuutta tulisi lisätä, sillä nämä eivät yleisesti ottaen näytä pitävän seudullista innovaatiopolitiikkaa menetykseen vaikuttavana tekijänä tai siihen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia tärkeinä omalle toiminnalleen. Erot innovaatiotoiminnan seudullisessa roolissa tulivat esiin tuloksissa. Yritysten vastauksia selittäviä tekijöitä löydettiin, samoin yhteyksiä vastausten välillä, mutta varsinaisten johtopäätösten tekeminen edellyttänee laajempaa tutkimusta.

Formation and Control of Trace Metal Emissions in Co-Firing of Biomass, Peat, and Wastes in Fluidised Bed Combustors

Environmentally harmful consequences of fossil fuel utilisation andthe landfilling of wastes have increased the interest among the energy producers to consider the use of alternative fuels like wood fuels and Refuse-Derived Fuels, RDFs. The fluidised bed technology that allows the flexible use of a variety of different fuels is commonly used at small- and medium-sized power plants ofmunicipalities and industry in Finland. Since there is only one mass-burn plantcurrently in operation in the country and no intention to build new ones, the co-firing of pre-processed wastes in fluidised bed boilers has become the most generally applied waste-to-energy concept in Finland. The recently validated EU Directive on Incineration of Wastes aims to mitigate environmentally harmful pollutants of waste incineration and co-incineration of wastes with conventional fuels. Apart from gaseous flue gas pollutants and dust, the emissions of toxic tracemetals are limited. The implementation of the Directive's restrictions in the Finnish legislation is assumed to limit the co-firing of waste fuels, due to the insufficient reduction of the regulated air pollutants in the existing flue gas cleaning devices. Trace metals emission formation and reduction in the ESP, the condensing wet scrubber, the fabric filter, and the humidification reactor were studied, experimentally, in full- and pilot-scale combustors utilising the bubbling fluidised bed technology, and, theoretically, by means of reactor model calculations. The core of the model is a thermodynamic equilibrium analysis. The experiments were carried out with wood chips, sawdust, and peat, and their refuse-derived fuel, RDF, blends. In all, ten different fuels or fuel blends were tested. Relatively high concentrations of trace metals in RDFs compared to the concentrations of these metals in wood fuels increased the trace metal concentrations in the flue gas after the boiler ten- to hundred-folds, when RDF was co-fired with sawdust in a full-scale BFB boiler. In the case of peat, lesser increase in trace metal concentrations was observed, due to the higher initial trace metal concentrations of peat compared to sawdust. Despite the high removal rate of most of the trace metals in the ESP, the Directive emission limits for trace metals were exceeded in each of the RDF co-firing tests. The dominat trace metals in fluegas after the ESP were Cu, Pb and Mn. In the condensing wet scrubber, the flue gas trace metal emissions were reduced below the Directive emission limits, whenRDF pellet was used as a co-firing fuel together with sawdust and peat. High chlorine content of the RDFs enhanced the mercuric chloride formation and hence the mercury removal in the ESP and scrubber. Mercury emissions were lower than theDirective emission limit for total Hg, 0.05 mg/Nm3, in all full-scale co-firingtests already in the flue gas after the ESP. The pilot-scale experiments with aBFB combustor equipped with a fabric filter revealed that the fabric filter alone is able to reduce the trace metal concentrations, including mercury, in the flue gas during the RDF co-firing approximately to the same level as they are during the wood chip firing. Lower trace metal emissions than the Directive limits were easily reached even with a 40% thermal share of RDF co-firing with sawdust.Enrichment of trace metals in the submicron fly ash particle fraction because of RDF co-firing was not observed in the test runs where sawdust was used as the main fuel. The combustion of RDF pellets with peat caused an enrichment of As, Cd, Co, Pb, Sb, and V in the submicron particle mode. Accumulation and release oftrace metals in the bed material was examined by means of a bed material analysis, mass balance calculations and a reactor model. Lead, zinc and copper were found to have a tendency to be accumulated in the bed material but also to have a tendency to be released from the bed material into the combustion gases, if the combustion conditions were changed. The concentration of the trace metal in the combustion gases of the bubbling fluidised bed boiler was found to be a summary of trace metal fluxes from three main sources. They were (1) the trace metal flux from the burning fuel particle (2) the trace metal flux from the ash in the bed, and (3) the trace metal flux from the active alkali metal layer on the sand (and ash) particles in the bed. The amount of chlorine in the system, the combustion temperature, the fuel ash composition and the saturation state of the bed material in regard to trace metals were discovered to be key factors affecting therelease process. During the co-firing of waste fuels with variable amounts of e.g. ash and chlorine, it is extremely important to consider the possible ongoingaccumulation and/or release of the trace metals in the bed, when determining the flue gas trace metal emissions. If the state of the combustion process in regard to trace metals accumulation and/or release in the bed material is not known,it may happen that emissions from the bed material rather than the combustion of the fuel in question are measured and reported.

TUOTE- VAI LIIKETOIMINTAOSAAMISTA? Pienten ja keskisuurten leipomoalan yritysten strategiset valinnat, liikkeenjohdon käytännöt ja menestyminen

Tutkimuksen aiheeksi valittiin yrityksen strategiset valinnat eli ne näkökulmat ja keinot, joiden avulla yritys toimii selviytyäkseen kilpailussa. Erityisesti tutkittiin osaamisen ja yleensäkin muun kuin fyysisiin tuotteisiin liittyvien yrityksen ominaisuuksien ja toimintatapojen liittymistä yrityksen menestymiseen. Lisäksi tutkittiin yrityksissä noudatettuja liikkeenjohdon käytäntöjä ja menetelmiä suhteessa strategisiin valintoihin. Tutkimuksen kohdetoimialaksi valittiin oli leipomoala, joka on suomalaisen elintarviketeollisuuden toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna runsaslukuisin yksittäinen toimiala. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, johon vastasi 90 suomalaista leipomoalan yritystä, jotka työllistivät enintään 49 henkilöä. Ryhmittelyanalyysin avulla kohdeyrityksistä muodostettiin neljä yritysryhmää erityisesti dynaamisuuden, innovatiivisuuden ja kustannustehokkuuden suhteen. Tutkimustulosten perusteella saatiin empiiristä evidenssiä sen suhteen, että innovatiivisuus ja dynaamisuus pienten ja keskisuurten leipomoalan yritysten strategiavalintana tuo yritykselle lisää valmiuksia yrityksen toiminnan kehittämiseen, mikäli yrityksen toimintaympäristö, erityisesti kilpailuympäristö muuttuu. Liikkeenjohdon, erityisesti laskentatoimen, käytännöt ja menetelmät todettiin tutkimuksen tulosten perusteella merkityksellisiksi tekijöiksi, joiden kautta strategiset valinnat vaikuttavat yrityksen menestymiseen. Näitä käytäntöjä ja menetelmiä voidaan näin ollen pitää yrityksen tärkeänä voimavarana ja osaamisen ilmentymänä.

Tilintarkastuksen odotuskuilu

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaista tilintarkastuksen odotuskuilu on, mitkä syyt siihen johtavat ja miten odotuskuilua voidaan kaventaa. Aluksi käydään läpi tilintarkastusta, hyvää tilintarkastustapaa, mitä lakisääteiseen tilintarkastukseen sekä konsultointiin kuuluu ja mitä erikoisuuksia pk-yritysten tilintarkastamiseen kuuluu. Sen jälkeen käsitellään tilintarkastuksen odotuskuilua kirjallisuuden ja artikkelien perusteella. Tässä käydään tarkemmin läpi mitä tilintarkastuksen odotuskuilu on, mitkä syyt siihen johtavat sekä miten sitä voidaan kaventaa. Tämän jälkeen käydään tutkimuksen empiiristä osiota läpi, jossa auktorisoidut tilintarkastajat ovat vastanneet tilintarkastuksen odotuskuilua koskeviin kysymyksiin. Voidaan sanoa, että tilintarkastuksen odotuskuilu on kuilu yleisön odotuksista tilintarkastuksesta verrattuna siihen, mitä lakisääteinen tilintarkastus itse asiassa on. Odotuskuiluun on monia syitä, muun muassa tilintarkastuksen todennäköinen luonne ja yleisön ylisuuret odotukset. Odotuskuilua voidaan kaventaa kahdella tavalla: valistamalla yleisöä tai muuttamalla tilintarkastuksen luonnetta vastaamaan yleisön odotuksia.

Factors Affecting Innovation Adoption in Organizations: The Case of Corporate Website Adoption

Diplomityössä tutkittiin innovaatioiden omaksumista organisaatioissa, ja tarkoituksena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttivat omaksumisajankohtaan sekä luokitella yritykset omaksujaryhmiin. Työn empiirinen osuus tarkasteli yritysten internet-kotisivujen omaksumista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin postikyselyn avulla, ja vastausprosentti kyselyssä oli melko hyvä (60%). Aikaisempien tutkimusten pohjalta muodostettiin eri tekijöille mittarit, jotka analyysien perusteella olivat erittäin luotettavia. Regressioanalyysia sovellettiin, kun pyrittiin selvittämään omaksumisajankohtaan vaikuttavia tekijöitä, ja klusterianalyysiä käytettiin apuna omaksujaluokkien muodostamisessa. Omaksujaluokkien väliset erot selvitettiin varianssianalyyseillä. Tutkimuksessa löydettiin kolme omaksumisajankohtaan vaikuttavaa tekijää: (1) innovaation koettu suhteellinen hyöty, (2) yritysjohdon sitoutuminen omaksumisprosessiin, sekä (3) yrityksen strategisten partnereiden määrä. Yritykset luokiteltiin neljään omaksujaluokkaan (innovaattorit, aikaiset omaksujat, aikainen enemmistö ja myöhäinen enemmistö) innovatiivisuuden perusteella. Innovatiivisuutta mitattiin kolmella indikaattorilla, jotka olivat: (1) ajankohta, jolloin yritys tuli tietoiseksi internet-sivuista, (2) ajankohta, jolloin tehtiin omaksumispäätös sekä (3) aika, joka kului internet-sivujen käyttöönottoon. Omaksujaluokkien välillä tunnistettiin lukuisia eroja eri ominaisuuksien suhteen.

Uudet DCHP-prosessit

Diplomityön tavoitteena on selvittää viiden uuden yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantoprosessin taloudellisuus Suomessa ja Keski-Euroopassa. Polttoaineena käytetään maakaasua. Tehoalue on 1 kW – 1 MW. Työn alkuosassa on kerrottu kyseisten prosessien tekniset ominaisuudet ja käyttö tällä hetkellä. Työn loppuosassa on laskettu jokaisen prosessin taloudellisuus viidessä eri maassa (Suomessa, Alankomaassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa) viidessä eri skenaariossa (omakotitalot, rivitalot, kerrostalot, pienteollisuus ja keskisuuri teollisuus). Toisena aihepiirinä diplomityössä on verrattu kompressori- ja absorptiojäähdyttimiä keskenään ja kerrottu kaukokylmän tekemisestä. Työn tuloksena saatiin arvio siitä, miten taloudellisesti kannattavia kyseiset prosessit ovat tällä hetkellä verrattuna perinteisiin sähkön- ja lämmöntuotantotapoihin.

ASP verkostoituneen pk-yrityksen strategisena välineenä

Verkostoitumisen ja tietotekniikan hyväksikäytön merkitys kasvaa jatkuvasti pk-yrityksissä. Tietotekniikan vuokrauspalvelu ASP antaa erityisesti pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen. ASP-malli mahdollistaa monipuolisten ja laajojen sovellusten käytön myös pienemmissä yrityksissä. Työn tavoitteena oli selvittää ASP-mallin merkitystä pk-yritysten tietotekniikan hankintamenetelmänä sekä sitä, millaista kilpailuetua ASP-mallilla voidaan saavuttaa verkostoituneissa pk-yrityksissä. Verkostoitumista ja ASP-mallia on tutkittu kirjallisuuden avulla. Tietotekniikan merkitystä ja ASP-mallin mahdollisuuksia verkostoituneille pk-yrityksille on tutkittu kolmen case-yrityksen avulla. Työssä on esitetty perusteluja, miksi pk-yritysten tulisi valita ASP-malli yrityksen tietotekniikan hankintaratkaisuksi ja mistä ASP-mallin luoma kilpailuetu muodostuu. ASP-malli pienentää pääoman tarvetta tietotekniikkahankinnoissa ja siten parantaa yrityksen taloudellista tilannetta sekä mahdollistaa laajojenkin sovellusten käytön. Ulkoistamalla tietotekniikkansa pk-yritykset pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa. Verkostoituminen ja ASP-malli antavat pk-yrityksille myös entistä suuremman strategisen toimintavapauden. ASP-mallin uskotaan olevan vuosikymmenen loppuun mennessä yleisin tapa hankkia sovelluksia. Mallin yleistymisen myötä siitä saatava kilpailuetu pienenee, koska tietotekniikkaratkaisuiden erilaistaminen käy vaikeammaksi.

Liiketoimintatiedon hallinta ja jalostaminen pk-yrityksissä

Diplomityön tavoitteena on tutkia liiketoimintatiedon hallintaa pk-yrityksissä. Tutkimuksen pääkysymys on, miten pk-yritykset voivat parantaa ulkoisen liiketoimintatiedon saatavuutta, hallintaa ja hyödyntämistä. Tutkimuksessa määritellään aluksi liiketoimintatieto ja sen alueet, sekä esitetään kirjallisuuden pohjalta malleja päätöksenteosta ja strategisesta johtamisesta. Nämä mallit vaikuttavat siihen, miten hankittua tietoa hyödynnetään yrityksessä suunnittelun ja päätöksenteon apuna. Tutkimuksessa rakennettiin kirjallisuuden perusteella pk-yrityksille sovellettu viitekehys ulkoisen liiketoimintatiedon hankintaan ja hallintaan, jossa huomioitiin ne vaatimukset, joita pk-yritysten ominaispiirteet, kuten rajalliset resurssit, asettavat liiketoiminnan kehittämiselle. Diplomityön empiirisessä osassa kerättiin teemahaastatteluilla tietoa pk-yritysten nykyisistä tiedon hallinnan käytännöistä, tiedon tarpeista, lähteistä, hankinnasta ja käytöstä päätöksenteossa. Yritysesimerkkien avulla havainnollistetaan, kuinka liiketoimintatietoa käytännössä jalostetaan ja hyödynnetään yritysten kehitystoiminnassa. Tutkimuksen perusteella tiedon hallinta pk-yrityksissä on usein satunnaista, epämuodollista ja epäsystemaattista. Esitetty viitekehys voi auttaa pk-yrityksiä analysoimaan ja kehittämään tiedon hallinnan toimintamalliaan.

Sähköinen liiketoiminta Kymenlaakson pk-yrityksissä 2003

Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa Kymenlaakson pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykyinen tilanne. Työssä selvitettiin myös merkittävimmät hyödyt ja esteet, jotka liittyvät sähköisen liiketoiminnan kehittymiseen maakunnassa. Lisäksi hahmotettiin sähköisen liiketoiminnan kehitysprosessin etenemistä pk-yrityksissä.Työ voidaan jakaa teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan sähköisen liiketoiminnan sisältöä ja esitellään joitain tutkijoiden aiemmin esittämiä kehitysmalleja. Empiirinen osuus sisältää tutkimuksen, jonka avulla Kymenlaakson pk-yritysten nykyistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä kartoitettiin. Tehty tutkimus on myös perustana alkavalle eLiiketoiminta yrityksille -hankkeelle.Tutkimuksen tulosten mukaan Kymenlaakson pk-yritykset ovat kehittäneet kykyään hyödyntää tietotekniikkaa ja tietoverkkoja viimeisten vuosien aikana. Pk-yrityksillä on myös paljon haluja ja tarpeita kehitykseen, mutta esteiksi nousevat usein tiedon, resurssien ja ajanpuute. Yritysten tarpeisiin voidaan tehokkaasti vastata tarjoamalla lisää tietoa, koulutusta ja parempia tukijärjestelmiä.

Ohjelmistotestauksen markkinatutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ohjelmistotestauksen tarve ohjelmistoliiketoiminnan yrityksissä. Ensin tutkittiin ohjelmistotestauksen sekä markkinatutkimuksen teoriaa, kirjallisuuden ja lehtiartikkelien avulla. Markkinatutkimus toteutettiin kirjekyselynä. Erityistä huomiota kiinnitettiin testauksen ulkoistamiseen, yritysten haasteisiin sekä tarpeisiin liittyen ohjelmistokehitykseen ja –testaukseen. Ohjelmistotestauksen avulla saavutettava laatu on olennainen osa suomalaista ohjelmistoliiketoiminnan kilpailukykyä ja se on keino erottua edukseen muista ohjelmistotuotteista kilpailtaessa samoista asiakkaista kansainvälisillä markkinoilla. Markkinatutkimuksessa saatiin merkittäviä tuloksia ohjelmistotestausmarkkinoista, yritysten sisäisestä sekä ulkoisesta ohjelmistotestauksesta ja testaustyökalujen käytöstä. Tutkimuksissa selvisi, että yritysten suurimpana haasteena oli ohjelmistokehitys- ja testausprosessien kehittäminen. Tätä aihetta on Suomessa tutkinut Teknillinen korkeakoulusta SoberIT-yksikkö ja he ovat kehittäneet SEMS-ohjelmistotuotannon ohjausjärjestelmän pk-ohjelmistotuoteyrityksille. SoftaTest aikoo hyödyntää näitä tutkimustuloksia mm. perustamalla liiketoimintaan tähtäävän projektin vahvistamaan suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten menestymistä markkinoilla.