Peliprojektin aikataulutus

Tässä pro gradu -tutkielmassa aikataulutetaan itsenäisen pelinkehittäjän peliprojekti. Aikataulutus on matematiikan ala, jonka tavoitteena on järjestää projektitehtävät optimaaliseen järjestykseen asetetun tavoitteen mukaan. Käytännössä tavoite voi olla esimerkiksi mimimoida painotetun valmistumisajan summaa. Tutkielma koostuu neljästä pääosiosta: aikataulutuksen teoriasta, aikataulutettavan datataulukon muodostuksesta, laskennallisista esimerkeistä ja aikataulutusohjelman esittelystä. Teoriaosuudessa esitetään peliprojektin aikataulutukseen tarvittavat matemaattiset merkinnät ja lemmat todistuksineen. Tutkielman teoriaosuuden todistukset ovat peräisin Michael Pinedon kirjasta Scheduling - Theory, Algorithms, and Systems vuodelta 2008. Pinedon teos on tutkielman keskeisin kirjallisuuslähde. Tutkielman toisessa pääosiossa esitetään, miten peliprojektista saadaan muodostettua aikataulutettava datataulukko. Datataulukon mallinnuksessa apuna toimi turkulainen pelinkehittäjä Timo Naskali. Yhteistyössä Naskalin kanssa peliprojekti saatiin mallinnettua mahdollisimman tarkasti laskettavissa olevaksi datataulukoksi ilman liiallisia yksinkertaistuksia. Peliprojektin mallintamisen lisäksi tutkielmassa tullaan käymään läpi paljon erilaisia esimerkkitehtäviä, joissa sovelletaan esiteltyä teoriaa. Esimerkit on tehty hyvin selkeiksi kirjaamalla ylös paljon laskujen välivaiheita. Esimerkkitehtävien vaikeustaso kasvaa kappaleen edetessä, sillä monimutkaisempia tilanteita tarkasteltaessa datataulukoihin joudutaan lisäämään uusia parametrejä. Viimeisessä esimerkkitehtävässä käytössä on jo koko mallinnettu datataulukko. Tutkielmaa varten koodattiin myös aikataulutusohjelma, joka mahdollistaa isojen datataulukoiden laskemisen tietokoneen avulla. Aikataulutusohjelmassa on graafinen käyttöliittymä, mutta ohjelma tallentaa tulokset myös tekstitiedostoksi. Tutkielman loppuosassa käsitellään aikataulutuksesta saatavaa hyötyä. Johtopäätöksissä pohditaan myös potentiaalisia jatkomahdollisuuksia tutkielman aiheeseen.

Neuvotteluja hegemonisen maskuliinisuuden kanssa Miesten vuoro –elokuvassa ja Kalle Päätalon Iijoki- sarjassa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaamassa Miesten vuoro -dokumenttielokuvassa sekä Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa esiintyvää subjektiivista ja kulttuurista neuvottelua hegemonisen maskuliinisuuden kanssa. Rajaan hegemonisen maskuliinisuuden kolmeen kattokäsitteeseen 1) ruumiillisuus 2) isyys 3) työ. Tarkastelen näiden käsitteiden ristiriitaista suhdetta tutkittavan aineiston subjektiivisiin ja kulttuurisiin esityksiin sekä narraatioihin. Pyrin pohtimaan, onko suomalainen mies pelkkä hegemonisen maskuliinisuuden kulttuurinen tuote, sidottu kiinteästi ja yksioikoisesti maskuliinisen hegemonian keskeisiin attribuutioihin ja adjektiiveihin; järkiperäisyyteen, tunnekylmyyteen, kovuuteen sekä haavoittumattomuuteen, vai onko mies myös heikko, haavoittuva, herkkä, kulttuurisesti osaton subjekti ja sukupuoli suhteessa ruumiillisuuteen, isyyteen ja työhön. Julkisessa keskustelussa puhutaan yleistäen suomalaisesta miehestä ja mieheyden ilmenemismuodoista sillä oletuksella, että jokainen mies automaattisesti astuu hegemonisen maskuliinisuuden positioon. Tutkielmassani tarkastelen hegemonista maskuliinisuutta neuvottelun alaisena prosessina. Metodologisesti lähestyn tutkimuskysymystä affektiteorian kautta, jona toimii Melanie Kleinin kehittämä käsitepari depressiivinen positio. Tutkielmassani pohdin lähdeaineistoa tutkimalla onko suomalaisen miehen subjektiivinen ja kulttuurinen positio juuri edellä mainittu depressiivinen positio. Miesten vuoro -elokuvaa käytän tutkittavana aineistona sen monipuolisen hahmo- ja tyyppigallerian takia ja Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa paitsi siksi, että sitä pidetään suomalaisen miehen ja miehen tekemän työn kirjallisena monumenttina. Päätalon tuotanto antaa myös mahdollisuuden pohtia hegemonisen maskuliinisuuden roolia mieheksi kasvamisen laajakaavisesta näkökulmasta. Eri aikakausien luoma ristivalotus tuo tutkimusaineistoon suhteuttavaa reflektiota miehen olemisesta, asemasta ja suhteesta hegemoniseen maskuliinisuuteen.

Ekaluokkalaisen vanhemmaksi. Vanhempien kokemuksia yhteistyöstä ensimmäisen luokan opettajan kanssa.

Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä lapsen ensimmäisen lukukauden päättyessä. Tutkimusjoukkona oli 11 vanhempaa, jotka olivat osallistuneet vuotta aiemmin esiopetuskyselyyn osana suurempaa tutkimusjoukkoa (N=61). Vanhempien yhteistyökokemuksia tarkasteltiin monimenetelmäisesti. Yhteistyökokemuksia mitattiin ja verrattiin esikouluyhteistyön tuloksiin sekä selvitettiin, millä vanhemmat selittivät yhteistyökokemuksiaan. Taustana kokemuksille selvitettiin yhteistyöasenteita ja yhteistyölle annettuja merkityksiä. Lisäksi tarkasteltiin kohtaamisia vanhempainilloissa ja -varteissa yhteistyön kontekstina. Tutkimuksessa selvisi, että vanhemmat pitivät yhteistyötä tärkeänä ja suhtautuivat siihen myönteisesti. Käsitykset opettajan asenteesta yhteistyöhön olivat positiivisia. Kohtaamiset opettajan kanssa koettiin hyödyllisiksi, ja ne palvelivat yhteistyölle asetettuja tarpeita, kuten tiedonsaantia ja lapsen oppimisen tukemista. Vanhemmat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön opettajan kanssa. Yhteistyökokemuksia selitettiin opettajaan, vanhempiin ja heidän väliseensä vuorovaikutukseen sekä lapseen ja luokkaympäristöön liittyvillä tekijöillä. Tutkimuksessa selvisi, että lapsen yksilöllinen huomioiminen on keskeinen yhteistyökokemuksiin vaikuttava tekijä. Lapsen haasteet voivat heijastua vanhemman kokemuksiin negatiivisesti, mikäli lapsen tuen ja eriyttämisen tarpeisiin ei vastata eikä vanhempi koe tulevansa kuulluksi. Lapsen tuen tarpeen laatu ja luokkaympäristö olivat keskeisiä tekijöitä lapsen tarpeiden toteutumiselle ja opettajan mahdollisuuksille huomioida yksilölliset tarpeet. Tutkimus osoitti, että näkemysten erotessa paljastuu suhteen asymmetria; yhteistyötä tehdään koulun ehdoilla. Käsitykset opettajan ja vanhemman rooleista eivät ole muuttuneet. Johtopäätöksenä tuloksista todetaan, että opetuksen eriyttäminen on tärkeää sekä lapsen että yhteistyön kannalta. Opetuksen resursseihin ja ryhmäkokoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta opettajilla on aidosti mahdollisuus vastata lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä on erityisen tärkeää alkuopetuksessa, jossa oppilas muodostaa käsitystä itsestään oppijana. Onnistuneella siirtymällä on keskeinen merkitys sekä lapsen tulevalle koulupolulle että kodin ja koulun yhteistyölle myös jatkossa.

Imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte do mercado finlandês

RESUMO: O presente estudo pretende analisar a imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte do mercado finlandês, considerando as seguintes perguntas de partida: a) quais os elementos que caracterizam a imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte dos turistas finlandeses; b) quais os factores com maior predominância na imagem percebida e c) qual o perfil do turista finlandês que visita Lisboa. Para atingir os objectivos deste estudo, foi realizado um inquérito por questionário a turistas finlandeses em Lisboa, de forma autoministrada, nos meses de Maio, Junho, Setembro e Outubro de 2008, no último dia da sua estada. Para além de questões que visaram compreender a imagem percebida de Lisboa como destino turístico, por parte dos inquiridos, o questionário incluiu perguntas sobre as suas características sócio-demográficas. Os resultados confirmaram as três componentes da imagem propostas no modelo de Echtner e Ritchie: psicológica-funcional, atributos-holística e comum-única. Os mesmos permitem também concluir que os inquiridos valorizam principalmente as características históricas e estéticas da cidade, como também o bom clima e a simpatia da população local. Por sua vez, os aspectos relativos à programação, eventos, diversão nocturna, interacção com a população local e preços, são os factores menos associados à cidade pelos inquiridos. As qualidades e as características únicas de Lisboa foram destacadas, tendo-se também verificado um elevado grau de satisfação com a visita à cidade e um vasto leque de sugestões dos inquiridos para melhorar Lisboa como destino turístico. ABSTRACT: This study aims to analyze the perceived image of Lisbon as a tourist destination by the Finnish market, considering the following questions: a) what are the elements that characterize the perceived image of Lisbon as a tourist destination by Finnish tourists b ) what features/attributes are most predominant in the perceived image c) what is the sociodemographic profile of the Finnish tourist who visits Lisbon. Data was collected in May, June September and October 2008. The questions were used seeking to identify the image of Lisbon of the respondents as a tourist destination, as well as the socio-demographic characteristics of the tourists. The results identified the three components of the image model proposed by Ritchie and Echtner: psychological-functional, attributes-holistic and commonunique. The results also allowed to conclude that respondents identify and value particularly historical and aesthetic characteristics, as well as the good weather and the friendliness of the local people whereas factors of the city such as the events, the nightlife, the interaction with the local population and the price level, didn’t particularly convinced the respondents. The qualities and the unique characteristics of Lisbon were highlighted, having also noticed a high degree of satisfaction on the visit to the city and a wide range of suggestions obtained from respondents to improve Lisbon as a tourist destination. TIIVISTELMÄ: Perehdyin tutkielmassani suomalaisten kokemusperäiseen mielikuvaan Lissabonista matkakohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja mielikuvia suomalaisilla matkailijoilla on Lissabonista matkakohteena. Tutkimus pyrki vastaamaan kolmeen kysymykseen: a) mitkä tekijät luonnehtivat suomalaisten matkailijoiden kokemusperäistä mielikuvaa Lissabonista matkakohteena, b) mitkä ominaisuudet hallitsevat kyseistä mielikuvaa sekä c) mihin sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja yhteiskuntaluokkaan Lissabonissa vierailevat suomalaiset matkailijat kuuluivat. Tiedot kerättiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa 2008. Kyselyssä keskityttiin pääosin matkailijoiden kokemuksiin ja mielikuviin Lissabonista sekä matkan ominaisuuksiin ja matkailijoiden matkakohdetta koskeviin tietoihin. Lisäksi matkailijoita pyydettiin kirjoittamaan, miten Lissabonin asemaa matkakohteena voitaisiin parantaa. Alkuperäisen olettamuksen mukaan tulokset osoittivat Echtnerin ja Richien ehdottaman mallin mukaisesti mielikuvien muodostuvan kolmesta osatekijästä: toiminnallinen-psykologinen, attribuutti-kokonaisvaltainen ja yleinenainutlaatuinen. Tulokset osoittivat vastaajien yhtyvän mielikuvissaan ensisijaisesti kaupungin toiminnallisiin osatekijöihin. Sen sijaan kaupungin tapahtumiin ja yöelämään tai vuorovaikutukseen paikallisten kanssa taikka hintatasoon liittyviä ominaisuuksia ei koettu erityisen merkittäviksi. Vastauksista tulivat selvästi esille Lissabonin vetovoimatekijät ja ainutlaatuiset ominaisuudet matkakohteena. Lisäksi vastaukset osoittivat matkailijoiden olleen suurimmaksi osaksi erittäin tyytyväisiä vierailuunsa kaupungissa. Vastauksiin sisältyi myös useita ehdotuksia Lissabonin aseman parantamiseksi matkailukohteena.

La Sexta: proceso de lanzamiento y estrategias de programación

En aquest treball es descriu i s’analitza el procés de llançament de La Sexta i les estratègies de programació d’aquesta nova cadena. Amb aquest naixement s’amplia la oferta de televisió analògica a Espanya, paradòxicament en un context de digitalització de les emissions per ones.

Nuorten mielikuvat Suomen Kansallisteatterista

This thesis is about young people's views and mental images of the Finnish National Theatre (FNT). Research was needed into the views of young people about the FNT. The results would also be useful for FNT's marketing operations. The research was executed as a qualitative interview (based on a structured questionnaire) among 16 young people in January and February 2006. Four different high schools were involved: Ressun Lukio, Mäkelänrinteen Lukio, Kallion Lukio and Helsingin Kaupungin Kuvataidelukio (which together represented art-oriented high schools) and Vuosaaren Lukio. From each high school two boys and two girls were selected for interview. FNT's marketing director was also interviewed. The questions for the interview were formulated in co-operation with the FNT. The structural questionnaire was basically broken down into three different sections. The first section concentrated on the interviewee's hobbies and his/her past and present relationship to theatre. The second section consisted of questions about his/her views on the FNT. There were different sets of questions regarding whether or not the interviewee had visited the FNT. The last section was about the interviewee's use of media. This thesis focuses on the second section of questions. The answers revealed that, out of the group of sixteen, all but one had visited the FNT. Most of them saw the FNT as a traditional and valuable institution which is easier to approach than Finnish National Opera. Eleven of the interviewees reported that the main reason for their visit was a school project, and that without it they probably wouldn't have gone to the FNT at all. The thesis contemplates co-operation between the FNT and schools, and the meaning of art education for children's and young people's positive cultural development.

Katepillarista kauppakassiin : product placement suomalaisessa tv-ohjelmatuotannossa

Product placement has become more and more common in Finnish television programmes lately. Product placement, as with the whole of the television industry, is strictly regulated and monitored by law. Surreptitious advertising, sponsorship, cooperative partnerships and product placement are often confused with each other. Partially these activities are interpenetrative. Present legislation doesn't recognise product placement, therefore it doesn't have any specific position in law, thus causing problems. Product placement in domestic tv-programmes is still relatively modest. More extensive activity is perceivable at the movies where the restrictions are considerably more liberal. In the United States, product placement is a part of a production's budget. Pressure to increase financing has grouwn in both Finland and Europe. There has been considerable preparation in advance of a new television directive in the European Union which would allow more liberal advertising and product placement as a part of financing tv-programmes. The proposal for a new directive is currently only on its first round so product placement probably won't become better defined in law in the near future. Finnish television producers were interviewed as part of the research for this thesis, in order to clarify product placement position and usage in domestic televion programmes. Surreptitious advertising, sponsorship, different kinds of cooperative partnerships and the need for guidance were also discussed in the course of the themed interviews. Even though product placement does not currently play a significant part in the financing of a production, there are certainly pressures in that direktion. In the field of television, the legal boundaries of product placement are presently being explored in order to assess its position as a part of budgeting and covering expenses.

Hakunilan Kultsa/Urban II hanke : pohdintaa yhteisöteatterin merkityksestä alueelle

This thesis analyses what local community theatre activity means to an area and its residents, and whether this kind of activity is meaningful. The objective was to explore whether and how community art can help urban areas to move in the direction of sustainable development: whether art can be part of regional policy development work. Hakunilan Kultsa was founded in 2003. It is an Urban II, European Union project and part of the Community Iniative Programme 2001-2006, financed by the EU. Hakunilan Kultsa is also a co-operation between Vantaa city council's culture and youth services. The project encourages Hakunila residents of different ages to take part in versatile art and cultural intrests in the Hakunila youth centre. People have the opportunity to participate in theatre, expression, arts, dance, performing arts and writing groups. One of the main aims is to found a sustainable community theatre in the area. The thesis examines what effects Hakunilan Kultsa has had so far. Inquiry form and thematical interviews have been used as research methods. Interviews and questionnaires were gathered between Autumn 2004 and Spring 2005. The whole process lasted from Spring 2004 until Spring 2006. The author also made participatory observations during the research process which in turn affected the conclusions. The thesis also deals with associated topics such as urban programmes, sustainable development, Hakunila as a suburban area, resident stimulation, and community thetare work. Hakunilan Kultsa has proved its importance. Based on the enquiries and interviews, the project has effectively presented the possibility for art forms to become hobbies. There is no cultural, age or economical discrimination. The easily accessible site and the low threshold principle make it easy for people to participate. The community theatre has improved the area's public image, increased participation and initiative, and given a voice to the community.

Naamion takaa : näyttelijäntyön palapelini

The subject of this bachelor's thesis has its origins in the frequently asked question of an author; whether any of their own theatrical techniques correlate with those of any well-known theatrical personality. The aim of this bachelor's thesis, consequently, was to find out the true nature of the author as an actor and theatrical professional. The author started to put together a puzzle, from different fields of acting techniques, and came up with a solid picture. Different acting techniques and the basics of them were clarified and tested in practice. Techniques were reflected on, through great personalities in the field of theatre, via discussion. The selected personalities were Jouko Turkka, Antonin Artaud, Konstantin Stanislavski, Kaisa Korhonen and Bertolt Brecht. The toughness and physicality of acting played a strong role in this thesis. "Black pedagogy" was strongly criticized. The methods of Jouko Turkka were thoroughly investigated and, surprisingly to the author, turned out usable, although the author questioned the brutal ways that Turkka used them. The author carried out some of the physical exercises that corresponded to the different acting methods, and did "human tests" to understand the true meaning of the methods. Antonin Artaud abandoned all of his past life and sacrificed himself to art, which the author refuses to even consider it. The author found a soul-mate in Kaisa Korhonen and agreed with most of her methods. Many people who had worked with Kaisa Korhonen were interviewed to find out if she actually used the techniques. The author debated objectivity with Bertolt Brecht but, whereas Brecht saw it as the basis of everything, the author couldn't even consider it a usable technique. The author also had a discussion with Konstantin Stanislavski concerning the basics of acting, the study of singing, dancing and oral expression, and other beneficial skills. In the end, the author put herself on a plate, chopped herself into tiny pieces, started to study the pieces, and found out how she became as she is.

Intuitiosta esitykseen : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa

My final project presents the directing process of my experimental production based on King Lear by William Shakespeare. I describe the process from the first visions of the beginning to the completed performance and finally the feedback from the audience. I concentrate on the special qualities of the production, such as interaction, small and moveable audience, cinematic qualities, polyphonic dramaturgy, and use of the video. The Project is divided into six parts. The first part introduces the project as a whole. The second part concentrates on the process before the beginning of the rehearsals. The third part focuses on the rehearsals and co-operation with the actors, whereas the fourth part deals with the performance and its special qualities. Following this, in the fifth part I study the interaction of the performance with the help of the audience feedback. In the final part conclusions are drawn. The focus of this work is the use of intuition even as a starting point of the theatre directing process. My conclusions drawn from the description of the process suggest that the starting point of the theatre production may be an intuitive vision as well as some conscious subject or message.

Luovuus ja itsetuntemus ohjaajantyössä

This research deals with obstacles and opportunities with respect to creativity. It mainly focuses on the author's most meaningful discoveries as an individual and a professional in the field of theatre during the past two years of her education. The research is a description of that transitional phase in her life. Firstly, the research discusses creativity and presence. Secondly, it describes the author personally and professionally and compares her earlier and current ways of working. It contemplates the obstacles and opportunities considering her self-knowledge and creativity, and disucsses the problems she has faced on the way to freedom and well-being. Following this, the author presents the tools for increasing her creativity, self-knowledge and body awareness in theatre work: the Gestalt Method, Acting with the Inner Partner and the Authentic Movement. She discusses the relativity between overall well-being in life and the quality of theatre work. The final section of the present research discusses the process of directing the play Suurin on rakkaus in 2006. It deals with issues such as self-knowledge in directing, group management, the importance of terror and excitement in directing and ways of enduring both. The conclusion explanes the reasons behind the author's capability of working with small groups, with creative and passionate theatre workers. It also lists the benefits of exploring one's passions, cooperating with enthusiastic and creative artists and the pursuit for balance in art and in everyday life.