Saksan kielen ja automaatiotekniikan perusteiden oppimisen yhteensovittaminen : Brückenschlag zwischen Automatisierung und Deutsch als Fremdsprache

Artikkelin kieli: finger

Väestön koulutusrakenne Kaakkois-Suomessa

Raportissa tarkastellaan väestön koulutusrakennetta monipuolisesti viimeisimpien saatavilla olevien tilastotietojen valossa. Tavoitteena on saada kokonaiskuva koulutusrakenteesta Kaakkois-Suomessa. Tilastoja tarkastellaan sekä maakunta- että seutukuntatasolla. Julkaisussa on myös esitetty ja analysoitu koulutusrakennetilastoja sekä ikäryhmittäin että koulutusasteen mukaan. Väestön koulutusrakenteet Kaakkois-Suomen eri alueilla poikkeavat paljon toisistaan. Koulutusrakennetta eri alueilla verrataan alueellisten erityispiirteiden löytämiseksi. Yleisenä vertailukohtana käytetään koko maan lukuja. Raportin alussa esitellään kaakkoissuomalaisten koulutusrakenteen kokonaiskehitystä. Tarkasteltavana ovat myös sukupuolten väliset koulutusrakenne-erot. Sen jälkeen siirrytään kuvaamaan koulutusrakennetta koulutusasteittain ja ikäryhmittäin. Ikäryhmittäisessä vertailussa tarkastellaan väestöä pääosin viisivuotisikäryhmittäin. Raportissa käsitellään myös eri koulutusasteen suorittaneiden koulutusalajakaumaa. Lisäksi tilannetta peilataan opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 tavoitteisiin.

Poster presentation as a report of a self-designed laboratory experiment : a case study

Julkaisumaa: 203 CZ CZE Tšekki

Vertaileva tapaustutkimus kuusivuotiaiden opetus–oppimis -vuorovaikutuksesta, matematiikkaepisodeista ja lukukäsitteen osaamisesta

Tässä vertailevassa kansainvälisessä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin kuusivuotiaiden matematiikan tuntien opetus–oppimis -vuorovaikutusta ja lukukäsitteen osaamista Suomen, Englannin ja Ruotsin toiminta- ja oppimisympäristöissä. Toteutuneita opetus–oppimis -prosesseja verrattiin opetussuunnitelmien yleisiin- ja matematiikan tavoitteisiin sekä lukukäsitteen osaamistasoon. Empiirinen tutkimusaineisto sisälsi lasten (N=99) lukukäsitteen osaamistason yksilötestauksen ja laadullisen analyysin yhteensä seitsemän viikon matematiikan tuntien (880 minuutin) videoidusta opetus – oppimis -vuorovaikutuksesta. Minuutin analyysiyksikköina tarkasteltuna kuusivuotiaiden tutkimusviikon matematiikan tuntien opetus–oppimis -vuorovaikutuksesta lähes puolet ilmensi opettajalähtöisyyttä, kolmannes oppijalähtöisyyttä ja lähes viidennes ilmensi jaettua vuorovaikutusta. Kun tutkimusviikon matematiikan opetusta tarkasteltiin merkityksellisten vuorovaikutuskokonaisuuksien, episodien luokittelun pohjalta havaittiin, että kaikista viikon matematiikkaepisodeista (N=371) yli puolet edusti opettajalähtöisyyttä ja kolmannes edusti opettajalähtöisen ja jaetun vuorovaikutuksen yhdistelmää. Episodien keskimääräinen kesto oli noin kaksi minuuttia tässä tutkimuksessa. Tuloksissa ilmeni ryhmien välisiä eroja opetus–oppimis -vuorovaikutuksen ominaisuuksissa sekä erityyppisiä matematiikan tuntien rakennemalleja ja lukukäsitteen osaamistasoeroja. Monipuolinen ja muita näytteitä enemmän jaettua vuorovaikutusta edustava oppimisympäristö, oli tässä aineistossa yhteydessä keskiarvoa korkeampaan lukukäsitteen osaamistasoon. Korostetun opettajalähtöinen oppimisympäristö oli yhteydessä keskimääräiseen lukukäsitteen osaamistasoon. Muita tutkimuskohteita oppijalähtöisempi oppimisympäristö oli yhteydessä keskimääräisistä alempaan lukukäsitteen osaamistasoon. Tutkimustulosten perusteella tarkentuu kuva erilaisista opetus–oppimis -prosessin osatekijöistä, joita voidaan mahdollisesti soveltaa eri oppiaineisiin vastaavanlaisissa formaaleissa oppimisympäristöissä.