Vertaileva tapaustutkimus kuusivuotiaiden opetus–oppimis -vuorovaikutuksesta, matematiikkaepisodeista ja lukukäsitteen osaamisesta

Tässä vertailevassa kansainvälisessä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin kuusivuotiaiden matematiikan tuntien opetus–oppimis -vuorovaikutusta ja lukukäsitteen osaamista Suomen, Englannin ja Ruotsin toiminta- ja oppimisympäristöissä. Toteutuneita opetus–oppimis -prosesseja verrattiin opetussuunnitelmien yleisiin- ja matematiikan tavoitteisiin sekä lukukäsitteen osaamistasoon. Empiirinen tutkimusaineisto sisälsi lasten (N=99) lukukäsitteen osaamistason yksilötestauksen ja laadullisen analyysin yhteensä seitsemän viikon matematiikan tuntien (880 minuutin) videoidusta opetus – oppimis -vuorovaikutuksesta. Minuutin analyysiyksikköina tarkasteltuna kuusivuotiaiden tutkimusviikon matematiikan tuntien opetus–oppimis -vuorovaikutuksesta lähes puolet ilmensi opettajalähtöisyyttä, kolmannes oppijalähtöisyyttä ja lähes viidennes ilmensi jaettua vuorovaikutusta. Kun tutkimusviikon matematiikan opetusta tarkasteltiin merkityksellisten vuorovaikutuskokonaisuuksien, episodien luokittelun pohjalta havaittiin, että kaikista viikon matematiikkaepisodeista (N=371) yli puolet edusti opettajalähtöisyyttä ja kolmannes edusti opettajalähtöisen ja jaetun vuorovaikutuksen yhdistelmää. Episodien keskimääräinen kesto oli noin kaksi minuuttia tässä tutkimuksessa. Tuloksissa ilmeni ryhmien välisiä eroja opetus–oppimis -vuorovaikutuksen ominaisuuksissa sekä erityyppisiä matematiikan tuntien rakennemalleja ja lukukäsitteen osaamistasoeroja. Monipuolinen ja muita näytteitä enemmän jaettua vuorovaikutusta edustava oppimisympäristö, oli tässä aineistossa yhteydessä keskiarvoa korkeampaan lukukäsitteen osaamistasoon. Korostetun opettajalähtöinen oppimisympäristö oli yhteydessä keskimääräiseen lukukäsitteen osaamistasoon. Muita tutkimuskohteita oppijalähtöisempi oppimisympäristö oli yhteydessä keskimääräisistä alempaan lukukäsitteen osaamistasoon. Tutkimustulosten perusteella tarkentuu kuva erilaisista opetus–oppimis -prosessin osatekijöistä, joita voidaan mahdollisesti soveltaa eri oppiaineisiin vastaavanlaisissa formaaleissa oppimisympäristöissä.

Comparative case study of teaching–learning -interaction, mathepisodes and early numeracy of six-year-old learners This international, comparative case-stydy investicated teaching–learning -interaction, and early numeracy of six-year-old learners’ learning environments in Finland, England and Sweden. The objective was to compare implemented teaching–learning -processes with the intended overall- and mathematical coals presented in curriculums and attained early numeracy competence skills of six-year-old learners. The empirical data was based on learners´ (N=99) quantitative early numeracy test results and qualitative video-observations of total number of seven weeks teaching–learning -interaction during math lessons (880 minutes). Nearly half of the minute by minute analyzed study weeks´math lessons teaching–learning -interaction indicated teacher orientation, third of the interaction indicated learner orientation and nearly fifth of the interaction indicated shared interaction. The meaningful teaching–learning -interaction episodeanalysis indicated that of all the mathepisodes (N=371) over half were teacher oriented and third were the combination of teacher orientation and shared interaction. The mean duration of all the investicated mathepisodes was nearly two minutes in this stydy. The research results indicated differences in teaching–learning -interaction, types of mathlesson construct models and competence levels of early numeracy test results. Multiple learning enviroment with more shared interaction interaction, than the other samples in this study, referred higher early numeracy competence level test results than the mean score. Teacher oriented learning environment referred to the mean of early numeracy competence level test results. Learner orientated learning environment referred to lower early numeracy competence level test results than the other samples in this study. These research results indicated to the various issues of teaching–learning -processes, which might be useful in different school subjects in similar formal learning enviroments.