Effects of nasal continuous airway pressure on pulmonary and systemic output in preterm infants

Objective: Respiratory assistance with nasal continuous positive airway pressure (n-CPAP) is an effective treatment in premature newborns presenting respiratory distress. The aim of the study was to depict cardiac function, systemic (Qs) and pulmonary output (Qp) by echocardiography in stable premature infants requiring prolonged n-CPAP. Our hypothesis was that n-CPAP could reduce pulmonary blood flow. Patients and methods: All premature infants < 32 weeks gestation, > 7 days-old, requiring n-CPAP without severe respiratory compromise nor need for additional oxygen were prospectively included. Every patient had a first echocardiography while on n-CPAP. N-CPAP was then discontinued for two hours and a second echocardiography was performed. Results: 17 premature infants were included. Mean gestational age was 28 ± 2 weeks and mean weight 1.1 ± 0.3 kg. Following retrieval of n-CPAP we observed an increase in Qp of 53 ml/kg/min (95% CI 19-87 ml/kg/min), but no significant change in Qs. Consecutively a significant increase in Qp/Qs ratio of 16% was found (95% CI 7-29%). Conclusions: Nasal continuous positive airway pressure has hemodynamic effects in preterm infants in stable pulmonary and cardiac conditions. It reduces pulmonary output without interference with systemic output.

Mapping HIV/STI behavioural surveillance in Europe.

BACKGROUND: Used in conjunction with biological surveillance, behavioural surveillance provides data allowing for a more precise definition of HIV/STI prevention strategies. In 2008, mapping of behavioural surveillance in EU/EFTA countries was performed on behalf of the European Centre for Disease prevention and Control. METHOD: Nine questionnaires were sent to all 31 member States and EEE/EFTA countries requesting data on the overall behavioural and second generation surveillance system and on surveillance in the general population, youth, men having sex with men (MSM), injecting drug users (IDU), sex workers (SW), migrants, people living with HIV/AIDS (PLWHA), and sexually transmitted infection (STI) clinics patients. Requested data included information on system organisation (e.g. sustainability, funding, institutionalisation), topics covered in surveys and main indicators. RESULTS: Twenty-eight of the 31 countries contacted supplied data. Sixteen countries reported an established behavioural surveillance system, and 13 a second generation surveillance system (combination of biological surveillance of HIV/AIDS and STI with behavioural surveillance). There were wide differences as regards the year of survey initiation, number of populations surveyed, data collection methods used, organisation of surveillance and coordination with biological surveillance. The populations most regularly surveyed are the general population, youth, MSM and IDU. SW, patients of STI clinics and PLWHA are surveyed less regularly and in only a small number of countries, and few countries have undertaken behavioural surveys among migrant or ethnic minorities populations. In many cases, the identification of populations with risk behaviour and the selection of populations to be included in a BS system have not been formally conducted, or are incomplete. Topics most frequently covered are similar across countries, although many different indicators are used. In most countries, sustainability of surveillance systems is not assured. CONCLUSION: Although many European countries have established behavioural surveillance systems, there is little harmonisation as regards the methods and indicators adopted. The main challenge now faced is to build and maintain organised and functional behavioural and second generation surveillance systems across Europe, to increase collaboration, to promote robust, sustainable and cost-effective data collection methods, and to harmonise indicators.

Diabetes risk scores and death: predictability and practicability in two different populations.

The aim was to examine the capacity of commonly used type 2 diabetes mellitus (T2DM) risk scores to predict overall mortality. The US-based NHANES III (n = 3138; 982 deaths) and the Swiss-based CoLaus study (n = 3946; 191 deaths) were used. The predictive value of eight T2DM risk scores regarding overall mortality was tested. The Griffin score, based on few self-reported parameters, presented the best (NHANES III) and second best (CoLaus) predictive capacity. Generally, the predictive capacity of scores based on clinical (anthropometrics, lifestyle, history) and biological (blood parameters) data was not better than of scores based solely on clinical self-reported data. T2DM scores can be validly used to predict mortality risk in general populations without diabetes. Comparison with other scores could further show whether such scores also suit as a screening tool for quick overall health risk assessment.

The Impact of a Character Posture Model on the Communication of Affect in an Immersive Virtual Environment

This paper presents the quantitative and qualitative findings from an experiment designed to evaluate a developing model of affective postures for full-body virtual characters in immersive virtual environments (IVEs). Forty-nine participants were each requested to explore a virtual environment by asking two virtual characters for instructions. The participants used a CAVE-like system to explore the environment. Participant responses and their impression of the virtual characters were evaluated through a wide variety of both quantitative and qualitative methods. Combining a controlled experimental approach with various data-collection methods provided a number of advantages such as providing a reason to the quantitative results. The quantitative results indicate that posture plays an important role in the communication of affect by virtual characters. The qualitative findings indicated that participants attribute a variety of psychological states to the behavioral cues displayed by virtual characters. In addition, participants tended to interpret the social context portrayed by the virtual characters in a holistic manner. This suggests that one aspect of the virtual scene colors the perception of the whole social context portrayed by the virtual characters. We conclude by discussing the importance of designing holistically congruent virtual characters especially in immersive settings.

Vulnerability as a heuristic for interdisciplinary research: Assessing the thematic and methodological structure of empirical life-course studies

Changes in human lives are studied in psychology, sociology, and adjacent fields as outcomes of developmental processes, institutional regulations and policies, culturally and normatively structured life courses, or empirical accounts. However, such studies have used a wide range of complementary, but often divergent, concepts. This review has two aims. First, we report on the structure that has emerged from scientific life course research by focusing on abstracts from longitudinal and life course studies beginning with the year 2000. Second, we provide a sense of the disciplinary diversity of the field and assess the value of the concept of 'vulnerability' as a heuristic tool for studying human lives. Applying correspondence analysis to 10,632 scientific abstracts, we find a disciplinary divide between psychology and sociology, and observe indications of both similarities of-and differences between-studies, driven at least partly by the data and methods employed. We also find that vulnerability takes a central position in this scientific field, which leads us to suggest several reasons to see value in pursuing theory development for longitudinal and life course studies in this direction.

Six Sigman soveltamisedellytysten ja -apuvälineiden luominen

Diplomityön tavoitteena oli luoda soveltamisedellytyksiä ja -apuvälineitä Six Sigma -parannusprojektien läpiviennille Perlos Oyj Connectorsin meistoprosessissa. Työn teoriaosassa käsitellään Six Sigman perusteoriaa, organisointia ja soveltamista sekä suorituskykymittariston ja tiedonkeruumenetelmien luomista. Kirjallisuuden tarjoaman teorian jälkeen työssä tutustuttiin meistoprosessiin ja Perloksen tapaan soveltaa Six Sigmaa prosessien parantamiseen. Tämän perusteella kehitettiin tiedonkeruu-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä parantamisprojektien tueksi. Lopuksi koekäytettiin luotuja välineitä meistoon tehdyn osittaisen Six Sigma -projektin yhteydessä. Luotettavan tiedon saaminen prosesseista on perusedellytys Six Sigma -projektien läpiviennille. Menetelmän kouluttaminen työntekijöille on myös tärkeää. Erilaiset dokumentointi- ja laskentakaavakkeet toimivat projektien läpiviennin ja seurannan tukena. Työssä luotuja tiedonkeruu-, koulutus-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä voidaan käyttää jatkossa apuna Perloksella tehtävissä Six Sigma -projekteissa. Mittaristoa ja tiedonkeruuta tulee kehittää edelleen, jotta prosessien toimintaa voidaan analysoida tehokkaasti. Työn lopussa on ajatuksia Six Sigman käytöstä sekä tiedonkeruujärjestelmien jatkokehityksestä.

Tuotetieto julkisen palvelun lisäarvon tuojana

Diplomityön tavoitteena on tutkia tuotetiedon ja tuotetiedon hallinnan merkitystä julkisen palvelun lisäarvon tuojana. Lisäarvon käsite julkisesti tuotetussa palvelussa on uusi ja hämmentävä. Diplomityöllä osoitetaan, ettei kunnallisen teknisen sektorin tuottama ns. julkinen palvelu poikkea yksityisen sektorin tuottamista palveluista. Teknisen sektorin tuottama julkinen palvelu voidaan mallintaa liiketoimintaprosessien mallintamisen keinoin ja palveluun sitoutunut tuotetieto voidaan hallita tuotetiedon hallinnan keinoin ja hyödyntää lisäarvopalveluina asiakkaille, kuntalaisille. Työssä selvitetään ne julkisen teknisen palvelun ominaisuudet, joita asiakkaat arvostavat, ja jotka tuottavat heille lisäarvoa. Työn lopputulos osoittaa, ettei kuntalaista, asiakasta, kiinnosta palvelujen tuottaja, vaan heitä kiinnostaa se, että palvelu on osa heidän arvoketjuaan ja arvojärjestelmäänsä. Julkisen palvelun tuotetieto mahdollistaa informaation avulla tuotetut lisäarvopalvelut ja liittää ne osaksi asiakkaan arvoketjua.

Interface Implementation for GPRS/PCU Software Testing with Emulators

Jatkuvasti lisääntyvä matkapuhelinten käyttäjien määrä, internetin kehittyminen yleiseksi tiedon ja viihteen lähteeksi on luonut tarpeen palvelulle liikkuvan työaseman liittämiseksi tietokoneverkkoihin. GPRS on uusi teknologia, joka tarjoaa olemassa olevia matka- puhelinverkkoja (esim. NMT ja GSM) nopeamman, tehokkaamman ja taloudellisemman liitynnän pakettidataverkkoihin, kuten internettiin ja intranetteihin. Tämän työn tavoitteena oli toteuttaa GPRS:n paketinohjausyksikön (Packet Control Unit, PCU) testauksessa tarvittavat viestintäajurit työasemaympristöön. Aidot matkapuhelinverkot ovat liian kalliita, eikä niistä saa tarvittavasti lokitulostuksia, jotta niitä voisi käyttää GPRS:n testauksessa ohjelmiston kehityksen alkuvaihessa. Tämän takia PCU-ohjelmiston testaus suoritetaan joustavammassa ja helpommin hallittavassa ympäristössä, joka ei aseta kovia reaaliaikavaatimuksia. Uusi toimintaympäristö ja yhteysmedia vaativat PCU:n ja muiden GPRS-verkon yksiköiden välisistä yhteyksistä huolehtivien ohjelman osien, viestintäajurien uuden toteutuksen. Tämän työn tuloksena syntyivät tarvittavien viestintäajurien työasemaversiot. Työssä tarkastellaan eri tiedonsiirtotapoja ja -protokollia testattavan ohjelmiston vaateiden, toteutetun ajurin ja testauksen kannalta. Työssä esitellään kunkin ajurin toteuttama rajapinta ja toteutuksen aste, eli mitkä toiminnot on toteutettu ja mitä on jätetty pois. Ajureiden rakenne ja toiminta selvitetään siltä osin, kuin se on oleellista ohjelman toiminnan kannalta.

Sisäinen tulosraportointi tietojohtamisen näkökulmasta. Case: Elcoteq Network Oyj

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat sisäisen laskennan tulostiedon oikeellisuuteen ja miten tietojohtamisen keinoin voidaan taata yhteensopivuus ulkoisen ja sisäisen laskentatiedon välillä. Tekijöiden tunnistamisen ja huomioonottamisen kautta voidaan kehittää organisaation tietämystä ja suorituskykyä. Tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa kyselylomakkeen, havainto -ja dokumenttiaineiston avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Laskentaorganisaatioissa havaittiin mekaanisen ja orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, jotka asettavat tiedon välitykselle,vuorovaikutukselle ja tietämyksen kehittymiselle omat rajoitteensa. Laskentaorganisaatioiden toimintaa ohjasivat mekaaniselle ympäristölle tyypilliset vastuu - ja raportointisuhteet, aikataulut ja raportointikäytännöt. Raportointijärjestelmään tarvittaisiin lisäkoulutusta, tiedon vertailtavuuteen ja tiedon oikeellisuuden takaamiseen lisää työvälineitä. Tiedon välittämistä ja kommunikointia pitäisi tehostaa aktiivisemmalla sähköisellä viestinnällä, mutta myös monipuolisemmalla viestintäkanavien käytöllä. Laskentaorganisaatioiden toimintaympäristössä havaittiin orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, mikä edellyttäisi dialogia tukevien teknologioiden ja toimintatapojen tehokkaampaa käyttöä. Haasteena on maantieteellisen etäisyyden aiheuttamat rajoitteet sekä toiminnan mekaaninen luonne. Uutta konseptia käyttöönotettaessa keskustelut ja vuorovaikutus tukivat mallin kehittämistä ja käytännön sisäistämistä osaksi organisaation tietämystä. Viestintäkanavien käytön tehostamisella voitaisiin edesauttaa tiedon välittymistä. Tietämyksen ja suorituskyvyn kehittäminen laskentaorganisaatioissa edellyttää kuitenkin vuorovaikutteisuuden ja dialogin tukemista.

Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

In-vivo brain neuroimaging provides a gateway for integrating biological and clinical biomarkers of Alzheimer's disease.

PURPOSE OF REVIEW: Only 5% of the Alzheimer's cases are explained by genetic mutations, whereas the remaining 95% are sporadic. The pathophysiological mechanisms underlying sporadic Alzheimer's disease are not well understood, suggesting a complex multifactorial cause. This review summarizes the recent findings on research aiming to show how biomarkers can be used for revealing the underlying mechanisms of preclinical stage Alzheimer's disease and help in their diagnosis. RECENT FINDINGS: The undisputed successful publicly accessible repositories provide longitudinal brain images, clinical, genetic and proteomic information of Alzheimer's disease. By combining with increasingly sophisticated data analysis methods, it is a great opportunity for searching new biomarkers. Innovative studies validated theoretical models of disease progression demonstrating the sequential ordering of well-established biomarkers. Novel observations shed light on the interaction between biomarkers to confirm that disease progression is related to multiple pathological factors. A typical example is the tau-associated neuronal toxicity that can be additionally potentiated by amyloid β peptides. To increase further the complexity, studies report specific impact of common genetic variants that can be traced from childhood through middle age up to the symptomatic onset of Alzheimer's disease. SUMMARY: The discovery of efficient therapies to prevent the disease or modify the progression of disease requires a more thorough understanding of the underlying biological processes. Neuroimaging, genetic and proteomic biomarkers for Alzheimer's disease are critically discussed and proposed to be included in clinical descriptions and diagnostic guidelines.

Global virtual teamwork. Building and communicating trust through technology

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella luottamuksen rakentumista virtuaalitiimissä. Keskeistä tarkastelussa olivat luottamuksen lähteiden löytäminen, suhteen rakentuminen sekä teknologiavälitteinen kommunikaatio. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin. Tässä tutkimuksessa luottamus nähtiin tärkeänä yhteistyön mahdollistajana sekä keskeisenä elementtinä ihmisten välisten suhteiden rakentumisessa. Tämä tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimuksessa kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa web-pohjaisen kyselyn sekä puhelinhaastattelun avulla. Aineistonkeruu toteutettiin siis pääasiassa virtuaalisesti. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tässä työssä teemoja etsittiin tekstistä pääasiassa teoriasta johdettujen oletusten perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että luottamusta rakentavia mekanismeja ovat, karkeasti luokiteltuna, yhteiset päämäärät ja vastuut, kommunikaatio, sosiaalinen kanssakäyminen ja informaation jakaminen, toisten huomioiminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Mekanismit eivät suuresti eronneet luottamuksen rakentumisen mekanismeista perinteisessä kontekstissa. Virtuaalitiimityön alkuvaiheessa luottamus pohjautui käsityksille toisten tiimin jäsenten kyvykkyydestä. Myös institutionaalinen identifioituminen loi pohjaa luottamukselle alkuvaiheessa. Muuten luottamus rakentui vähän kerrassaan tehtävään liittyvän kommunikaation ja sosiaalisen kommunikaation kautta. Tekojen merkitys korostui erityisesti ajan myötä. Työssä esitettiin myös käytännön keinoja luottamuksen rakentamiseksi. Olemassa olevien teknologioiden havaittiin tukevan hyvin suhteen rakentumista tiedon jakamiseen ja sen varastoimiseen liittyvissä tehtävissä. Sen sijaan vuorovaikutuksen näkökulmasta tuen ei nähty olevan yhtä kattavaa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin parannuksella sosiaalisissa suhteissa voitaneen saada enemmän aikaan kuin parannuksilla teknologian suhteen.

Security in multicast communication

Multicast is one method to transfer information in IPv4 based communication. Other methods are unicast and broadcast. Multicast is based on the group concept where data is sent from one point to a group of receivers and this remarkably saves bandwidth. Group members express an interest to receive data by using Internet Group Management Protocol and traffic is received by only those receivers who want it. The most common multicast applications are media streaming applications, surveillance applications and data collection applications. There are many data security methods to protect unicast communication that is the most common transfer method in Internet. Popular data security methods are encryption, authentication, access control and firewalls. The characteristics of multicast such as dynamic membership cause that all these data security mechanisms can not be used to protect multicast traffic. Nowadays the protection of multicast traffic is possible via traffic restrictions where traffic is allowed to propagate only to certain areas. One way to implement this is packet filters. Methods tested in this thesis are MVR, IGMP Filtering and access control lists which worked as supposed. These methods restrict the propagation of multicast but are laborious to configure in a large scale. There are also a few manufacturerspecific products that make possible to encrypt multicast traffic. These separate products are expensive and mainly intended to protect video transmissions via satellite. Investigation of multicast security has taken place for several years and the security methods that will be the results of the investigation are getting ready. An IETF working group called MSEC is standardizing these security methods. The target of this working group is to standardize data security protocols for multicast during 2004.

Aorto-bronchial and aorto-pulmonary fistulation after thoracic endovascular aortic repair: an analysis from the European Registry of Endovascular Aortic Repair Complications.

OBJECTIVES: To learn upon incidence, underlying mechanisms and effectiveness of treatment strategies in patients with central airway and pulmonary parenchymal aorto-bronchial fistulation after thoracic endovascular aortic repair (TEVAR). METHODS: Analysis of an international multicentre registry (European Registry of Endovascular Aortic Repair Complications) between 2001 and 2012 with a total caseload of 4680 TEVAR procedures (14 centres). RESULTS: Twenty-six patients with a median age of 70 years (interquartile range: 60-77) (35% female) were identified. The incidence of either central airway (aorto-bronchial) or pulmonary parenchymal (aorto-pulmonary) fistulation (ABPF) in the entire cohort after TEVAR in the study period was 0.56% (central airway 58%, peripheral parenchymal 42%). Atherosclerotic aneurysm formation was the leading indication for TEVAR in 15 patients (58%). The incidence of primary endoleaks after initial TEVAR was n = 10 (38%), of these 80% were either type I or type III endoleaks. Fourteen patients (54%) developed central left bronchial tree lesions, 11 patients (42%) pulmonary parenchymal lesions and 1 patient (4%) developed a tracheal lesion. The recognized mechanism of ABPF was external compression of the bronchial tree in 13 patients (50%), the majority being due to endoleak formation, further ischaemia due to extensive coverage of bronchial feeding arteries in 3 patients (12%). Inflammation and graft erosion accounted for 4 patients (30%) each. Cumulative survival during the entire study period was 39%. Among deaths, 71% were attributed to ABPF. There was no difference in survival in patients having either central airway or pulmonary parenchymal ABPF (33 vs 45%, log-rank P = 0.55). Survival with a radical surgical approach was significantly better when compared with any other treatment strategy in terms of overall survival (63 vs 32% and 63 vs 21% at 1 and 2 years, respectively), as well as in terms of fistula-related survival (63 vs 43% and 63 vs 43% at 1 and 2 years, respectively). CONCLUSIONS: ABPF is a rare but highly lethal complication after TEVAR. The leading mechanism behind ABPF seems to be a continuing external compression of either the bronchial tree or left upper lobe parenchyma. In this setting, persisting or newly developing endoleak formation seems to play a crucial role. Prognosis does not differ in patients with central airway or pulmonary parenchymal fistulation. Radical bronchial or pulmonary parenchymal repair in combination with stent graft removal and aortic reconstruction seems to be the most durable treatment strategy.

WorldSkills - ammattitaitovalmennus osana kone- ja metallialan kilpailukykyä

Nykyaikain ammattitaitovalmennus alkaa olla verrattavissa huippu-urheiluun ja sen sisältämiin valmennusprosesseihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ne prosessit, joita käyttämällä ammattitaitovalmennettava saadaan tiedollisesti ja taidollisesti mandollisimman hyvin valmennettua WorldSkills-tason kilpailuihin. Valittuja prosesseja soveltaen ohjeistetaan CAD-suunnittelun valmennus ja kokonaisvaltainen valmistautuminen kilpailuihin. Hyvänä taustapohjana on tutkimuksen tekijän omakohtainen osallistuminen Taitaja-2007 kilpailun järjestämiseen lajivastaavana CAD-suunnittelussa. Tutkimuksessa tehtiin myös kartoitus kilpailutoiminnan vaikuttavuudesta ja sen mandollisista vaikutuksista kone- ja metallialan koulutukseen hakeutuvien nuorten määriin. Tutkimuksen pääkohteina olivat Taitaja-kilpailujen järjestäjinä toimineet paikkakunnat ja koulutuksenjärjestäjät peräkkäisiltä vuosilta eli Turku, Tampere ja Joensuu. Tämän lisäksi Helsingissä järjestetty WorldSkills-2005 kilpailu aiheutti positiivisia vaikutuksia koko ammattitaitovalmennuksen kenttään ja sen esille nostamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Näitä tietoja ja prosesseja voidaan käyttää hyväksi ammattitaitovalmennuksen kanssa toimivien oppilaitoksien, työpaikkojen ja valmentajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen jatkossa tehtävään valmennukseen liittyvään kehitystyöhön.