1000 resultados para kvantitatiivinen tutkimus - sosiaalitieteet
Resumo:
Nimekkeen selitys: Lektio 3.12.1993 Tampereen yliopistossa.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia palkkakirjanpitoon liittyviä näkökulmia ja niiden vaikutuksia talousohjaukseen sekä tuoda esille kehitysideoita palkkakirjanpitäjien ja controllerien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lähtökohtana tarkasteltiin talousohjauksen ja palkkakirjanpidon yhteistyön nykytilaa ja aiempia tutkimuksia. Tämä tutkimus on empiirinen tapaustutkimus jossa tutkimusmetodina on käytetty kvalitatiivista analyysiä. Tutkimus on toteutettu puolistrukturoituja haastatteluja ja havainnointia apuna käyttäen. Tutkimuksessa nousi esille globalisaation ja yhteiskunnan muutoksen tuo-mat haasteet. Muutosten myötä molempien osapuolten tehtävien muuttu-minen ja erilaisissa palvelukeskuksissa toimiminen on muuttanut toimintaa ja osapuolten rooleja. Tulokset osoittavat että palkkakirjanpitäjien tiedon tuottamista controllereille, voidaan kehittää parhaiten panostamalla tiedon välitykseen, yhteistyönrakentamiseen ja tuottamalla erilaisia raportteja ennusteiden tueksi. Lisäksi on ymmärrettävä taustatekijät ja kasvatettava molempien osapuolten talousohjauksen ja palkkakirjanpidon tuntemusta. Nämä muutokset havainnollistamalla päästään rakentamaan hyvää ja laadukasta tiedon tuottamista, jolloin palkkakirjanpitäjät voivat olla paremmin osana liike-elämän tukemista.
Resumo:
Tämä tutkimus tarkastelee siirtohinnoittelun periaatteita ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen nykyistä siirtohinnoittelua ja laatia sille periaatteet sen yksiköiden väliselle sisäiselle kaupalle. Tarkoituksena on kehittää siirtohinnoitteluperiaatteet, jotka auttavat johtoa liiketoiminnan eteenpäin viemisessä niin, että nuo periaatteet ovat samalla oikeudenmukaiset kohdeyrityksen eri osapuolille. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, teoreettinen ja kuvaileva case-tutkimus. Se tuo esille teoriaosuudessa eri siirtohinnoitteluvaihtoehtoja ja pohtii analyyttisesti niiden hyötyjä ja haittoja. Teoriaosuus perustuu kattavalle kirjallisuudelle, jonka avulla otetaan huomioon tekijöitä, jotka vaikuttavat siirtohinnoitteluprosessin taustalla. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen ylintä johtoa. Haastatteluiden rakenne oli luonteeltaan puolistrukturoitu. Lisäksi käytiin aiheeseen liittyvää keskustelua useaan otteeseen kohde-yrityksen talouspäällikön kanssa sekä tehtiin tutustumiskäynti erääseen osuuskuntaan, jossa kohdeyritys on osakkaana. Vierailu perustui osuuskunnan talouspäällikön pitämään esitykseen ja sen aikana käytyyn keskusteluun. Haastattelut tehtiin kevään 2012 aikana. Tutkimuksen perusteella siirtohinnoittelu on monimutkainen prosessi, jossa samanaikaisesti ei voida saavuttaa kaikkia siltä vaadittuja tavoitteita. Siirtohinnoitteluperiaatteita laadittaessa tulee ottaa etenkin huomioon 1) organisaation liiketoiminnan luonne 2) yksiköiden luonne, 3) vaihdettavien tuotteiden luonne, 4) erilaisten hintojen saatavuus sekä 5) suorituskyvyn mittaus ja arviointi. Tämä tutkimus suosittelee kohdeyrityksen tulos-yksiköille yleisesti mukautetun markkinaperusteisen siirtohinnoittelu-vaihtoehdon käyttöönottoa. Jalostustoimintaa vaativien tuotteiden sisäiselle kaupalle tutkimus suosittelee kustannusperusteisen vaihtoehdon noudattamista.
Resumo:
Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten voidaan kehittää asiakaslähtöisen palveluorganisaation kansainvälisten yritysasiakkaiden kannalta lisäarvoa tuottava, toisin sanoin ideaalinen, palvelutarjooma. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palvelupaketin hyötyjen ja kustannusten tunnistamiseen, jotta kansainvälisille yritysasiakkaille koituva hyöty voidaan maksimoida eli tarjota heille mahdollisimman paljon lisäarvoa. Toimeksiantajana tässä pro gradussa oli suomalainen työeläkeyhtiö, jonka asiakaslähtöisyys palveluorganisaationa muodosti tutkimuksen ainutlaatuisen kontekstin, koska työeläkeyhtiöiden toimintaa leimaa hyvin pitkälle lakisääteisyys. Tutkimus toteutettiin markkinatutkimuksena, jonka tutkimusote oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kyselyn perusteella onnistuttiin tunnistamaan niitä palvelupaketin ominaisuuksia, jotka tuottavat asiakkaille hyötyä ja kustannuksia. Lisäetuna saatiin selville myös niitä tekijöitä, joilla ei ole kansainvälisten yritysasiakkaiden ideaalisen palvelutarjooman kannalta mitään vaikutusta. Myös nämä tekijät voidaan ja kannattaa ottaa huomioon työeläkeyhtiön palvelujen kehittämisessä. Tutkimuksen avulla voitiin toteuttaa palvelujen tuotteistamismallia tiettyyn pisteeseen asti käytännössä eikä tyydytty pelkästään teoreettiseen tarkasteluun.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten uusi Basel III -säännöstö implementoidaan pankkeihin. Käsittelyssä verrattiin Basel III -säännöstön tuomia muutoksia vielä voimassa olevaan Basel II -kehikkoon. Aiheeseen syvennyttiin muutoksen näkökulmasta tarkastelemalla muutoksen käyttöönottoa organisaatiossa. Lisäksi käytiin läpi sisäisen valvonnan roolia osana implementointiprosessia. Empiirisessä osiossa aihetta tarkasteltiin kohdefinanssiryhmän näkökulmasta. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja tutkimus sisältää piirteitä myös tapaustutkimuksesta. Basel III -säännöstö edellyttää pankeilta enemmän omia varoja suhteessa niiden riskipainotettuihin saamisiin. Tällä on tarkoitus vahvistaa pankkeja ja korjata Basel II -kehikon puutteita, jotka ilmenivät finanssikriisissä 2007–2009. Tarkasteltaessa muutosten vaikutuksia koko kohdefinanssiryhmään asettavat uudet likviditeettivaatimukset implementoinnille suurimmat haasteet, kun taas ryhmän pankit kiinnittävät huomiota enemmän talletushankintaan. Basel III -säännöstön implementoinnin vaatimat muutokset toteutetaan finanssiryhmässä vaiheittain ja eri viestintäkanavia hyödyntäen. Sisäinen valvonta varmistaa säännösten käyttöönoton ja noudattamisen.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää yksityisen osakeyhtiömuotoisen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksenprosessin edullisuuteen ja onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka sukupolvenvaihdos tulee toteuttaa, jotta se olisi sekä luopujalle että jatkajalle mahdollisimman edullinen. Täten huomio kiinnittyi lahjaveroon, varainsiirtoveroon, luovutusvoittoveroon sekä mahdollisiin verohuojennuksiin. Lisäksi tutkielmassa kiinnitettiin huomiota sukupolvenvaihdoksen onnistumisen kannalta tärkeisiin pehmeisiin tekijöihin, joita ovat muun muassa luopumisen vaikeus ja vaihdoksen haasteet. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona toimivat case-yrityksen tilinpäätös sekä haastattelututkimuksen tulokset. Case-yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteutustapojen edullisuutta mallinnettiin lahjanluonteisilla kaupoilla sekä lahjalla. Tulokset osoittivat, että case-yrityksen tapauksessa sukupolvenvaihdos tapahtuu edullisimmin lahjan avulla tai maksamalla 10 prosenttia yrityksen käyvästä arvosta. Tutkimus osoitti myös, että sukupolvenvaihdos on haastava ja aikaa vievä prosessi.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ne tekijät, jotka vaikuttavat vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan pienissä yrityksissä. Pienen yrityksen rajat määriteltiin noudattaen tilintarkastuslaissa säädettyjä rajoja tilintarkastusvelvollisuudesta. Empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena usean tapauksen tutkimuksena haastattelemalla kuutta eri pienyrityksen johtoon tai omistukseen kuuluvaa henkilöä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimaastoon sijoittuvilla haastatteluilla. Tulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista kokonaisuudet teemoittain. Tutkimuksessa haastateltiin myös tilintarkastajaa sekä pankin edustajaa puolistrukturoidulla haastattelulla lisäämään tulosten luotettavuutta. Tutkimuksen tulosten perusteella tilintarkastuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä löytyi useita, sekä negatiivisia että positiivisia. Aikaisemmista tutkimuksista tuttujen ulkoisen rahoituksen, verottajan, ulkoistetun taloushallinnon sekä omistusrakenteen lisäksi uudeksi tilintarkastuksen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi löydettiin toimiala. Yritysten välisen kaupankäynnin toimialoilla näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan vaikutus tilintarkastukseen, mutta tutkimuksessa käytetyn pienen yritysjoukon takia tarvitaan lisätutkimuksia tekijän vaikutuksesta.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa yhdistyy kaksi ajankohtaista tutkimuskohdetta: henkilöstöpalveluala sekä vastuullisuus. Tutkimuksen näkökulma on yksilölähtöinen, sillä organisaation toiminnan kannalta jokaisen yksilön työskentelyllä on merkitystä. Myös yksilöllisyys ja ainutkertaisuus on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa syvällisempää tietoa siitä, miten henkilöstökonsultit kokevat vastuun ja vastuullisuuden työssään henkilöstöpalvelualalla, mitä vastuu heille merkitsee ja millaisia tuntemuksia se heissä herättää. Henkilöstöpalveluala on ajankohtainen, sillä alan yritykset ovat kohonneet Suomessa merkittäviksi työllistäjiksi ja palveluntarjoajiksi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Yleisimmät henkilöstöpalvelualan palvelut ovat henkilöstövuokraus ja työvoiman rekrytointi, joihin tässäkin tutkimuksessa keskitytään. Vastuullisuuskeskustelu puolestaan on jatkunut liiketaloustieteissä vilkkaana jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksen lähtökohtana on narratiivinen tutkimustapa, joka soveltuu hyvin kokemustutkimukseen. Narratiivista tutkimustapaa voidaan tutkijasta riippuen soveltaa eri tavoin. Tässä tutkimuksessa narratiivisuudella eli tarinallisuudella on monta eri roolia. Se nähdään sekä tapana jäsentää tietoa ja kokemuksia mielissämme että tapana tuoda kokemukset sosiaalisesti ymmärrettäviksi. Sen lisäksi 12 haastattelun tutkimusaineisto nähdään narratiivisesti, ja analyysivaiheessa aineistosta muokataan narratiivisen tyypittelyn avulla neljä henkilöstökonsulttityyppiä: Tyypillinen Tyyne, Tunteilematon Tuomas, Ihmisläheinen Ismo ja Sooloileva Sofia. Näitä henkilöstökonsulttityyppejä tulkitaan aineistolähtöisesti, jotta olisi mahdollista tavoittaa haastateltavien kokemukset pakottamatta niitä mihinkään ennalta määriteltyyn teoreettiseen viitekehykseen. Tulkinnan apuvälineinä käytetään Kohlbergin moraalisen kehityksen teoriaa sekä Harrén moraalijärjestystä. Vastuukokemuksista nostetaan esiin ne merkitykset, jotka henkilöstökonsultit vastuuseen liittävät. Sen lisäksi vastuukokemuksia tuodaan esiin konkreettisia työtilanteita kuvaavien esimerkkien avulla. Kaikki neljä henkilöstökonsulttityyppiä pitivät omaa työskentelyään vastuullisena. Heidän käsityksensä vastuullisesta työskentelystä henkilöstöpalvelualalla kuitenkin erosivat toisistaan merkittävästi ja olivat jopa ristiriidassa keskenään. Jokaiselle yhteisiä vastuuseen liitettyjä merkityksiä olivat lainsäädännön noudattaminen, avoimuus ja rehellisyys. Sen sijaan erot henkilöstökonsulttien kokemuksissa syntyivät siitä, pitäisikö lainsäädäntöä ja henkilöstöpalvelualan normeja noudattaa orjallisesti vai ei, miten yritysasiakkaisiin ja työntekijäasiakkaisiin tulisi suhtautua, ja saako työasioihin vaikuttaa tunteet ja arvomaailma vai ainoastaan järki ja faktat. Henkilöstökonsulttityypit näkivät vastuun pääasiassa positiivisena, motivaatiota ja hehkua työhön lisäävänä. Joskus vastuu voi olla myös raskas. Vastuu jakautui henkilöstökonsulttien kokemuksissa muun muassa työroolista kumpuaviin käytännön vastuisiin sekä identiteetistä kumpuavaan moraaliseen vastuuseen.