Radiocarbon dates of peatland initiation across the northern high latitudes

A compilation of basal dates of peatland initiation across the northern high latitudes, associated metadata including location, age, raw and calibrated radiocarbon ages, and associated references. Includes previously published datasets from sources below as well as 365 new data points.

Radiocarbon dating, carbon storage and soil properties of samples from Tulemalu Lake, central Canadian Arctic

We investigated total storage and landscape partitioning of soil organic carbon (SOC) in continuous permafrost terrain, central Canadian Arctic. The study is based on soil chemical analyses of pedons sampled to 1 m depth at 35 individual sites along three transects. Radiocarbon dating of cryoturbated soil pockets, basal peat and fossil wood shows that cryoturbation processes have been occurring since the Middle Holocene and that peat deposits started to accumulate in a forest-tundra environment where spruce was present (~6000 cal yrs BP). Detailed partitioning of SOC into surface organic horizons, cryoturbated soil pockets and non-cryoturbated mineral soil horizons is calculated (with storage in active layer and permafrost calculated separately) and explored using principal component analysis. The detailed partitioning and mean storage of SOC in the landscape are estimated from transect vegetation inventories and a land cover classification based on a Landsat satellite image. Mean SOC storage in the 0-100 cm depth interval is 33.8 kg C/m**2, of which 11.8 kg C/m**2 is in permafrost. Fifty-six per cent of the total SOC mass is stored in peatlands (mainly bogs), but cryoturbated soil pockets in Turbic Cryosols also contribute significantly (17%). Elemental C/N ratios indicate that this cryoturbated soil organic matter (SOM) decomposes more slowly than SOM in surface O-horizons.

Age model and pollen analysis from site GIK16867 in the northern Angola Basin

Sporomorphs and dinoflagellate cysts from site GIK16867 in the northern Angola Basin record the vegetation history of the West African forest during the last 700 ka in relation to changes in salinity and productivity of the eastern Gulf of Guinea. During most cool and cold periods, the Afromontane forest, rather than the open grass-rich dry forest, expanded to lower altitudes partly replacing the lowland rain forest of the borderlands east of the Gulf of Guinea. Except in Stage 3, when oceanic productivity was high during a period of decreased atmospheric circulation, high oceanic productivity is correlated to strong winds. The response of marine productivity in the course of a climatic cycle, however, is earlier than that of wind vigour and makes wind-stress-induced oceanic upwelling in the area less likely. Monsoon variation is well illustrated by the pollen record of increased lowland rain forest that is paired to the dinoflagellate cyst record of decreased salinity forced by increased precipitation and run-off.

Interpretation and typology Spanish indefinite pronoun uno in three discoursive genres

This study investigates the Spanish indefinite pronoun uno (“one”). After a detailed analysis of its occurrences in authentic language, we find that its interpretation varies depending on the linguistic context. Therefore, we examine which elements of the context - we focus on the broader context, beyond the sentence – have an impact on its interpretation and develop a typology of the indefinite pronoun as to its interpretation. The pronoun may be interpreted as completely generic or specific (referring to the speaker, the listener or a third person). Its interpretation can also be located in an intermediate position between these interpretive extremes.In addition, we compare its use in various discursive genres - spontaneous conversations, academic essays and web forum - which are distinguished by the presence or absence of interactivity and of more or less subjectivity / intersubjectivity. The comparison shows that pronoun use depends on these characteristics.

Performatividad y arte computacional. Hacia una “DIY society”

El artículo analiza la figura del prosumidor desde los estudios visuales a partir de la combinación de la teoría de los actos de habla y los nuevos medios. El objetivo es evaluar si la distinción entre productores y consumidores, estrategias y tácticas de Michel de Certeau continúa siendo operativa en las interfaces gráficas de la cultura global de la información de Scott Lash. Para ello distingue dos tipos de performatividad de los actos de habla: la performatividad top-down del software, y la bottom-up de los juegos del lenguaje y las formas de vida. Estos tipos se aplican al análisis del discurso de los eslóganes que aparecen en los sitios web de las iniciativas “open” y de economía colaborativa, ya que las primeras están dedicadas a la producción de bienes inmateriales y las segundas a la producción de bienes materiales. El desarrollo muestra cómo los dos tipos de performatividad transforman el análisis textual de los estudios literarios y cinematográficos en una metodología capaz de investigar acciones materiales, humanas y no humanas. Las conclusiones describen el surgimiento de nuevas convenciones narrativas de poder y control ajenas a la ficción que apuntan a una “DIY society”.

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä–Mankala : Yleissuunnitelma

Valtatie 12 on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Yhteysväli Lahti–Kouvola on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu Euroopan laajuiseen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Tien varressa on runsaasti teollisuutta ja tie toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, joka näkyy vilkkaana arkiliikenteenä. Valtatielle 12 on Uudenkylän ja Tillolan välille on laadittu samanaikaisesti ja samassa suunnitteluprosessissa kaksi yleissuunnitelmaa väleille Uusikylä–Mankala ja Mankala–Tillola. Tämän Uusikylä–Mankala yleissuunnitelman suunnittelualue rajautuu lännessä Nastolan Uudenkylän eritasoliittymään ja idässä Mankalaan Iitin kunnan länsirajan tuntumaan. Suunnittelualueen pituus on noin 10 kilometriä ja se sijoittuu Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien sekä Lahden kaupungin (entinen Nastola) ja Iitin kunnan alueille. Yleissuunnitelmassa on selvitetty ensin valtatieverkon puutteet ja ongelmat sekä palvelutasotavoitteet. Tämän jälkeen on suunniteltu valtateiden ja muiden väylien periaateratkaisut sekä selvitetty niin tilantarve, suhde ympäröivään maankäyttöön ja vaikutukset. Myös mahdollisuudet hankkeen vaiheittain toteuttamiseksi on käsitelty. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ratkaisuja, vaikutusarviota ja liikenteen, maankäytön ja ympäristön lähtötietoja. Päätavoitteena on ollut selvittää pääteiden ja muun tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet niin, että nykyiset palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 12 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 12 parannetaan korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ja eritasoliittymin varustetuksi ohituskaistatieksi noin 10 kilometrin matkalla tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Valtatien 12 käytävään muodostuu jatkuva rinnakkaistie. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa ja pohjavesialueet suojataan.

Dietary exposure assessments for children in Europe (the EXPOCHI project): rationale, methods and design

[EN]The number of dietary exposure assessment studies focussing on children is very limited. Children are however a vulnerable group due to their higher food consumption level per kg body weight. Therefore, the EXPOCHI project aims [1] to create a relational network of individual food consumption databases in children, covering different geographical areas within Europe, and [2] to use these data to assess the usual intake of lead, chromium, selenium and food colours.

Effet de l’environnement alimentaire bâti autour des écoles sur les comportements d’achat alimentaire des jeunes du secondaire

Le nombre de jeunes avec un surplus de poids est en hausse au Canada (Roberts, Shields, de Groh, Aziz et Gilbert, 2012). Les conséquences négatives de cette condition sont multiples pour le jeune, actuellement et pour son avenir. La recherche visant à comprendre les raisons de cette augmentation cible, entre autres, les environnements alimentaires dont le paysage scolaire. Des restaurants rapides et des dépanneurs sont dénombrés dans l’environnement alimentaire bâti en milieu scolaire (Lalonde et Robitaille, 2014). La présence et la concentration de commerces alimentaires dans le voisinage des écoles favorisent l’achat d’aliments et de boissons par les jeunes (He, Tucker, Gilliland, Irwin, Larsen, et Hess, 2012a; Robitaille, Paquette, Cutumisu, Lalonde, Cazale, Traoré et Camirand, 2015; Seliske, Pickett, Rosu et Janssen, 2013; Virtanen, Kivimäki, Ervasti, Oksanen, Pentti, Kouvonen, Halonen, Kivimäki, Vahtera, 2015). Pourtant, le lien causal entre le paysage alimentaire scolaire et les achats des jeunes n’est pas soutenu par la littérature scientifique actuelle. À Sherbrooke, un changement dans l’environnement alimentaire bâti est survenu en 2012 suite à l’implantation de commerces alimentaires en périphérie d’une école secondaire. Ce projet était une occasion exceptionnelle de valider si la modification naturelle de la densité alimentaire autour d’une école avait un effet sur les comportements d’achat des jeunes dans cet environnement. L’objectif de ce travail de maîtrise était de mesurer le lien entre les comportements d’achat des jeunes du secondaire dans l’environnement alimentaire bâti en milieu scolaire et la densité de certains commerces alimentaires circonscrite autour de leur école. L’hypothèse émise était que les jeunes dont l’école était entourée d’une densité plus élevée de commerces alimentaires étaient plus nombreux à acheter des aliments et des boissons dans ces commerces que les autres adolescents. Pour ce faire, un questionnaire auto-administré a été rempli en classe par des élèves de trois écoles secondaires sherbrookoises. Les données obtenues ont permis de documenter les comportements d’achat de près de 3 000 jeunes en 2013. Ces comportements d’achat ont été comparés à ceux collectés dans le Portrait des jeunes sherbrookois de 4 à 17 ans en matière d’alimentation et d’activité physique et sportive réalisé en 2008 (n = 3 867) (Morin et al., 2009a). Parallèlement, une cartographie des environnements alimentaires autour de chaque école participante à chaque temps a permis de décrire les densités alimentaires scolaires. Au regard de l’environnement alimentaire bâti en milieu scolaire, peu de liens existent entre la prévalence d’acheteurs le midi et la densité de restaurants rapides autour des écoles, selon nos résultats. Seul l’effet défavorable d’une très forte concentration en restaurants rapides (soit plus d’une douzaine) a émergé de nos résultats. De plus, aucune tendance n’a été décelée entre l’évolution du paysage alimentaire autour des écoles entre les deux temps et les changements dans les prévalences d’acheteurs. Ainsi, les efforts fournis pour diminuer la densité alimentaire en périphérie des écoles doivent être remis en question considérant le faible effet mesuré sur les comportements d’achat des jeunes dans notre étude. En ce qui trait aux comportements d’achat des jeunes, nos résultats ont montré que seule une faible proportion de jeunes était des consommateurs dans les environnements alimentaires scolaires. En effet, moins d’un jeune sur dix a acheté un aliment ou une boisson sur l’heure du midi dans un restaurant rapide dans la semaine sondée. Cette pratique ne semblait donc pas caractériser le régime alimentaire global des jeunes et ainsi, son influence réelle sur la hausse des taux d’obésité est incertaine (Macdiarmid, Wills, Masson, Craig, Bromley et McNeill, 2015). De plus, selon nos résultats, la prévalence des acheteurs au restaurant rapide durant une semaine typique a diminué entre les deux temps. D’un autre côté, la qualité nutritive des achats dans ces commerces durant une semaine s’était améliorée entre les deux temps. Cependant, les choix moins nutritifs étaient toujours achetés par plus de jeunes que les aliments et les boissons nutritifs. Les quantités achetées à chaque visite dans un restaurant rapide étant inconnues dans notre étude, il était difficile de statuer sur l’effet réel des achats sur les prévalences d’obésité. En conclusion, il demeure essentiel d’améliorer les habitudes alimentaires des jeunes, entre autres, dans les restaurants rapides lors d’une journée scolaire (Macdiarmid et al., 2015). Par conséquent, l’offre alimentaire dans l’environnement alimentaire bâti en milieu scolaire doit être bonifiée, par exemple en collaborant avec les commerçants alimentaires déjà établis. Il faut également maintenir les efforts déployés pour améliorer l’environnement alimentaire dans l’école et élaborer des stratégies pour que les jeunes mangent à la cafétéria de l’école.

Bicultural individuals as workforce in Australian MNCs

This study focuses on bicultural individuals as workforce in multinational companies in Australia. The aim of the study is to research the role of these individuals in these companies, with three sub-questions; to research (bi)cultural identity biculturals have, exploiting biculturals’ competencies in multinational companies, and challenges in managing biculturals in these companies. The main theoretical concepts related to this research are biculture and a cross-cultural work environment. Furthermore, discussing biculturals as part of workforce in MNCs, by presenting opportunities and challenges, has been taken into account. The empirical part for the research was collected by semi-structured interviews between January and March 2016. The findings of this study suggest that the role of biculturals in MNCs is not established. Biculturals can be viewed as appreciated workforce but MNCs lack recognition and awareness of biculturals’ competencies. The competencies of biculturals’ are related to bicultural identity integration and sometimes competencies can be latent. Competencies bicultural individuals possess are often related to cultural knowledge, cultural frame switching, understanding and perception towards others. Australia as a nation faces cultural diversity daily but the potential behind it remains fairly untouched even on the individual level. The potential is everywhere but a more universal approach how to handle the potential still remains vague for most. There seem to be different approaches to diversity and to biculturalism, which lead to either advantage or challenge. It is found that in case the potential is recognized the result is more likely positive. Challenges may still occur yet if challenges are managed appropriately the company may be able to learn from them. Alternatively, ignorance is more likely to cause challenges that lead to a loss of resources. Biculturalism is not achieved overnight, as it was emphasized throughout this study, which highlights the role of competencies. For the future research it is necessary to find approaches how to enhance awareness and highlight possibilities, to capture currently lost potential.

Härkäpapulisäyksen merkitys jauhelihapihvien aistittaviin ominaisuuksiin

Härkäpapu (Vicia faba) on hernekasvien heimoon kuuluva palkokasvi, jota kasvatetaan sekä ravinnoksi että rehuksi. Se sisältää noin 30 % proteiinia kuivapainosta ja on kasviproteiinin lähteenä lupaava kotimainen vaihtoehto soijapavulle, joka on maailman käytetyin palkokasvilajike. Palkokasvit yksinään eivät kuitenkaan sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihmisen tarpeeseen, joten niiden ohella proteiinia on saatava myös muista lähteistä. Työn tavoitteena on selvittää härkäpavun ja umamin lisäämisen vaikutusta jauhelihapihvien aistittavien ominaisuuksien muuttumiseen, kun osa jauhelihasta korvataan. Vertailunäytteenä härkäpavulle käytettiin soijaa. Aistittavan laadun tutkimukset jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen osion aistinvaraisissa arvioinneissa osallistujilta kysyttiin esikokeissa valituista näytteistä sanallisia kuvailuja sekä miellyttävyyttä. Toisessa osassa koulutettiin 10-henkinen analyyttinen arviointiraati. Arvioijat osallistuivat koulutuksiin, joissa valittiin arvioitavat ominaisuudet ja niille vertailunäytteet, sekä sovittiin arviointiasteikkojen ankkuroinnista. Raati koulutettiin arvioimaan lihaisaa hajua, papumaista hajua, rakeisuutta, tummuutta, suolaisuutta, umamia, rasvaisuutta, jauhoisuutta ja mehevyyttä. Koulutuksen jälkeen raati osallistui arviointeihin, joissa näytteinä olivat kaksi täysjauhelihapihviä, joista toiseen oli lisätty umamia lisäävää hiivauutetta, neljä härkäpapupihviä, joissa jauhelihaa oli korvattu 25 % tai 50 % ja joissa osaan oli lisätty hiivauutetta tai natriumglutamaattia, sekä soijapihvi, jossa korvausosuus oli 50 %. Arvioinnit toistettiin kolme kertaa kullekin osallistujalle ja niissä käytettiin samoja näytteitä satunnaistetussa järjestyksessä. Härkäpapu lisäsi erityisesti jauhoista suutuntumaa ja vaalensi pihvien väriä. Rasvaisuus ja mehevyys laskivat hieman verrattuna täysjauhelihapihveihin. Soijaa sisältänyt jauhelihapihvi erosi muista näytteistä varsinkin papumaisen hajun sekä miedomman umamin puolesta. Toisaalta 25 % korvatut härkäpapupihvit koettiin ensimmäisissä arvioinneissa miellyttävämpinä kuin täysjauhelihapihvi tai 50 % korvatut pihvit. Jauhelihan osittainen korvaaminen pavulla muutti aistittavia ominaisuuksia, mutta miellyttävyys ei kärsinyt ennen kuin korvausaste oli puolet. Tuotekehitystä kuitenkin tarvitaan, minkä lähtökohtana voisi pitää 25 %:n korvausosuutta, jossa miellyttävyys ja aistinvaraiset ominaisuudet kohtaavat.

9-vuotiaiden tyttöjen ja poikien luottamus isää ja äitiä kohtaan

Kiintymyssuhdetutkimuksen kentällä on 2000-luvulta lähtien julkaistu enenevässä määrin tutkimuksia koskien lapsen ja vanhempien välistä suhdetta lapsen eläessä keskilapsuuden ikävaihetta. Tulosten mukaan lapsen luottamus vanhempaa kohtaan ei vähene keskilapsuudessa (mm. Kerns, Tomich & Kim, 2006). Lapsen ja äidin välisen luottamuksen lisäksi tutkimuksissa on nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan lapsen ja isän välisen luottamuksen tarkastelu, mikä jo itsessään kertoo lapsen ja isän välisen suhteen merkityksellisyydestä lapsen elämässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka 9-vuotitaat suomalaiset tytöt ja pojat luottavat isään ja äitiin, luottavatko tytöt ja pojat yhtä paljon isään ja äitiin, sekä onko tyttöjen ja poikien välillä eroja luottamuksessa vanhempia kohtaan. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kahta itsearviointimenetelmää: turvallisuusasteikkoa (Kerns Security Scale; Kerns, Klepac & Cole, 1996) sekä selviytymisstrategiakyselylomaketta (Coping Strategies Questionnaire; Finnegan, Hodges & Perry, 1996), joiden avulla arvioitiin lapsen luottamusta vanhempiin sekä välttelevää ja vastustavaa käyttäytymistä vanhempia kohtaan. Lapsi arvioi erikseen suhdettaan äitiin ja suhdettaan isään. Suomalaiset 9-vuotiaat tytöt ja pojat luottavat vähintään yhtä paljon vanhempiinsa kuin suomalaiset 11-vuotiaat verrokit (Kouvo. Virtanen & Silvén, 2015) tai samanikäiset pohjoisamerikkalaislapset (mm. Kerns, Tomich, Aspelmeier & Contreras, 2000). Odotusten mukaisesti luottamus äitiin on voimakkaasti yhteydessä siihen, miten lapsi luottaa isään ja toisin päin. Tytöt ja pojat eivät eroa keskenään siinä, kuinka paljon he luottavat isään ja äitiin. Tämä tukee niitä aiempia havaintoja, joissa tytöt ja pojat ovat luottaneet vanhempiinsa yhtä paljon (mm. Booth-Laforce ym., 2006). Tulokset suomalaisten lasten luottamuksesta vanhempia kohtaan voidaan nähdä perhe-elämän kannalta positiivisina ja osoituksena siitä, että Suomessa äideillä, mutta yhtä lailla isillä on aktiivinen rooli lapsen elämässä.

Work stress, smoking status and smoking intensity: an observational study of 46 190 employees

Study objective: To examine the relationship between work stress, as indicated by the job strain model and the effort-reward imbalance model, and smoking. Setting: Ten municipalities and 21 hospitals in Finland. Design and Participants: Binary logistic regression models for the prevalence of smoking were related to survey responses of 37 309 female and 8881 male Finnish public sector employees aged 17-65. Separate multinomial logistic regression models were calculated for smoking intensity for 8130 smokers. In addition, binary logistic regression models for ex-smoking were fitted among 16 277 former and current smokers. In all analyses, adjustments were made for age, basic education, occupational status, type of employment and marital status. Main results: Respondents with high effort-reward imbalance or lower rewards were more likely to be smokers. Among smokers, an increased likelihood of higher intensity of smoking was associated with higher job strain and higher effort-reward imbalance and their components such as low job control and low rewards. Smoking intensity was also higher in active jobs in women, in passive jobs and among employees with low effort expenditure. Among former and current smokers, high job strain, high effort-reward imbalance and high job demands were associated with a higher likelihood of being a current smoker. Lower effort was associated with a higher likelihood of ex-smoking. Conclusions: This evidence suggests an association between work stress and smoking and implies that smoking cessation programs may benefit from the taking into account the modification of stressful features of work environment. Key words: effort-reward imbalance; job strain; smoking. Abbreviations: OR, odds ratio; CI, confidence interval; SES, socioeconomic status

Organisational justice and smoking: the Finnish Public Sector Study

Study Objective: To examine the extent to which justice of decision-making procedures and interpersonal relations is associated with smoking. Setting: Ten municipalities and 21 hospitals in Finland. Design and Participants: Cross-sectional data derived from the Finnish Public Sector Study were analysed with logistic regression analysis models with generalized estimating equations. Analyses of smoking status were based on 34 021 employees. Separate models for heavy smoking (>20 cigarettes per day) were calculated for 6295 current smokers. Main results: After adjustment for age, education, socio-economic position, marital status, job contract, and negative affectivity, smokers who reported low procedural justice were about 1.4 times more likely to smoke >20 cigarettes per day compared with their counterparts with high justice. In a similar way, after adjustments, low justice in interpersonal treatment was significantly associated with an elevated prevalence of heavy smoking (odds ratio (OR) = 1.35, 95% CI = 1.03 to 1.77 for men and OR = 1.41, 95% CI = 1.09 to 1.83 for women). Further adjustment for job strain and effort-reward imbalance had little effect on these results. There were no associations between justice components and smoking status or ex-smoking. Conclusions: The extent to which employees are treated with justice in the workplace seems to be associated with smoking intensity independently of established stressors at work.

Effort-reward imbalance and sedentary lifestyle: an observational study in a large occupational cohort

Objectives: To investigate the association between effort-reward imbalance (ERI) at work and sedentary lifestyle. Methods: Cross-sectional data from the ongoing Finnish Public Sector Study related to 30 433 women and 7718 men aged 17-64 were used (n = 35 918 after exclusion of participants with missing values in covariates). From the responses to a questionnaire, an aggregated mean score for ERI in a work unit was assigned to each participant. The outcome was sedentary lifestyle defined as <2.00 metabolic equivalent task (MET) hours/day. Logistic regression with generalized estimating equations was used as an analysis method to include both individual and work unit level predictors in the models. Adjustments were made for age, marital status, occupational status, job contract, smoking, and heavy drinking. Results: Twenty five percent of women and 27% of men had a sedentary lifestyle. High individual level ERI was associated with a higher likelihood of sedentary lifestyle both among women (odds ratio (OR) = 1.08, 95% CI 1.01 to 1.16) and men (OR = 1.17, 95% CI 1.02 to 1.33). These associations were not explained by relevant confounders and they were also independent of work unit level job strain measured as a ratio of job demands and control. Conclusions: A mismatch between high occupational effort spent and low reward received in turn seems to be associated with an elevated risk of sedentary lifestyle, although this association is relatively weak.

Effort-reward imbalance at work and the co-occurrence of lifestyle risk factors: cross-sectional survey in a sample of 36,127 public sector employees

Background In occupational life, a mismatch between high expenditure of effort and receiving few rewards may promote the co-occurrence of lifestyle risk factors, however, there is insufficient evidence to support or refute this hypothesis. The aim of this study is to examine the extent to which the dimensions of the Effort-Reward Imbalance (ERI) model – effort, rewards and ERI – are associated with the co-occurrence of lifestyle risk factors. Methods Based on data from the Finnish Public Sector Study, cross-sectional analyses were performed for 28,894 women and 7233 men. ERI was conceptualized as a ratio of effort and rewards. To control for individual differences in response styles, such as a personal disposition to answer negatively to questionnaires, occupational and organizational -level ecological ERI scores were constructed in addition to individual-level ERI scores. Risk factors included current smoking, heavy drinking, body mass index ≥25 kg/m2, and physical inactivity. Multinomial logistic regression models were used to estimate the likelihood of having one risk factor, two risk factors, and three or four risk factors. The associations between ERI and single risk factors were explored using binary logistic regression models. Results After adjustment for age, socioeconomic position, marital status, and type of job contract, women and men with high ecological ERI were 40% more likely to have simultaneously ≥3 lifestyle risk factors (vs. 0 risk factors) compared with their counterparts with low ERI. When examined separately, both low ecological effort and low ecological rewards were also associated with an elevated prevalence of risk factor co-occurrence. The results obtained with the individual-level scores were in the same direction. The associations of ecological ERI with single risk factors were generally less marked than the associations with the co-occurrence of risk factors. Conclusion This study suggests that a high ratio of occupational efforts relative to rewards may be associated with an elevated risk of having multiple lifestyle risk factors. However, an unexpected association between low effort and a higher likelihood of risk factor co-occurrence as well as the absence of data on overcommitment (and thereby a lack of full test of the ERI model) warrant caution in regard to the extent to which the entire ERI model is supported by our evidence.