Kokemuksia tietoyhteiskuntakomissiosta

Teema: Maantieteen kansainvälinen unioni (IGU) kansainvälistymisen väylänä.

Työssä koetun tarmokkuuden, uupumusasteisen väsymyksen ja palautumisen väliset yhteydet työviikon aikana

Tekijätiedoista puuttuvat Saija Mauno ja Johanna Rantanen.

Suorituskyvyn mittaamisen kehitysprosessi ja sen vaikutukset – kokemuksia palveluliiketoimintaympäristöstä

Diplomityö käsittelee organisaatioiden kokemuksia palveluliiketoimin-taympäristöön suunnitelluista suorituskykymittaristoista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin viidestä julkisesta, kahdesta teollisuus- ja kolmesta asiantuntijaorganisaatiosta. Aineiston perusteella onnistunut mittariston suunnittelu ja käyttöönottovaihe on riippuvainen johdon ja henkilöstön sitoutumisasteesta, mittariston käyttötarkoituksen ja mitta-usnäkökulman selkeästä ymmärtämisestä sekä keskijohdon että asia-kasarvon merkityksen ymmärtämisestä. Käyttöönottovaihe oli aineiston perusteella suunnitteluvaihetta haastavampi. Osa mittariston suunnittelu ja käyttöönottovaiheeseen liittyvistä kokemuksista riippui organisaation toimialasta. Mittariston synnyttämiä hyötyjä ja arvoa sekä mittariston vaikutuksia organisaatioiden johtamiseen tulee tutkia tulevaisuudessa lisää. Näiden kysymysten osalta toteutettu haastattelututkimus antoi vas-ta suuntaa antavia tuloksia, sillä suuri osa case-organisaatioiden mittaris-toista oli vielä kokonaisuudessaan käyttöönottamatta.

Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaatin tiedustelun järjestelyt Falklandin sodan aikana

Falklandin sota käytiin Ison-Britannian ja Argentiinan välillä Falklandin saarten hallinnasta vuonna 1982. Konflikti alkoi Argentiinan miehitettyä Isolle-Britannialle kuuluvat saaret. Britit valtasivat ensin Etelä-Georgian takaisin, minkä jälkeen alkoi noin kuukauden mittainen tiedusteluvaihe Falklandin pääsaarilla. Falklandin takaisinvaltaus alkoi Ison-Britannian maihinnousulla San Carlosiin. Noin kuukauden mittainen sota päättyi Ison-Britannian voittoon 14. kesäkuuta. Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaati nousi ensimmäisenä maihin, mutta sen oli katsottu olevan liian heikko kyseiseen tehtävään, joten sille alistettiin kaksi laskuvarjopataljoonaa, kaksi panssaritiedustelujoukkuetta ja kaksi SAS:n komppaniaa. Alistukset paransivat Vuoristo- ja talvisodankäynnin koulutusosastosta perustetun prikaatin tiedustelujoukkueen ohella prikaatin tiedustelukykyä merkittävästi. Tutkielman aineiston muodostavat sekundäärilähteet, jotka ovat aihetta käsitteleviä, pääosin brittiläisiä, teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkielman kannalta merkittävimmät teokset ovat Falklandin sodassa taistelleiden kirjoittamia. Tutkielman pääkysymys on: Millaiset olivat Ison-Britannian 3. Merijalkaväkiprikaatin tiedustelun järjestelyt Falklandin sodan aikana? Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen historian tutkimus ja analysointimenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. 3. Merijalkaväkiprikaatissa tiedustelu oli järjestetty siten, että eri johtoportailla oli omat tiedustelujoukkonsa, joita käytettiin komentajan (prikaati, pataljoona) käskyjen mukaan. Poikkeuksena oli SAS, jonka johtosuhteissa oli epäselvyyksiä, sillä SAS oli samanaikaisesti sekä prikaatin että Taisteluosaston alaisuudessa. Prikaatin tiedustelutoimistosta koordinoitiin partiotiedustelua (poislukien erikoisjoukot) ja tehtiin arvioita ja analyysejä prikaatin käyttöön. Tiedonhankintamenetelmiä olivat partio- ja tähystystiedustelu, sotavankien ja siviilien kuulustelu sekä dokumenttien anastaminen. Erilaisten tiedustelutehtävien lisäksi osa tiedustelujoukoista teki iskuosastohyökkäyksiä ja tuhoamistehtäviä sekä toimi tulituki- tai suojausosastona jalkaväelle. Pääsääntöisesti tehtävät onnistuivat. Joukkoja tuettiin helikopterikuljetuksin ja erityisesti laivatykistön tulella. Tutkimuksessa päädytään siihen, että 3. Merijalkaväkiprikaatilla oli riittävästi tiedustelujoukkoja eri käyttötarkoituksiin. Tiedustelulla luotiin edellytykset pataljoonien ja prikaatin taistelun menestykselle. Tiedustelun onnistumisen syynä pidetään joukkojen korkeaa ammattitaitoa, mikä mahdollisti tiedustelujoukkojen käyttämisen monipuolisiin tehtäviin. Suurimmat ongelmat koituivat erikoisjoukkojen epäselvistä johtosuhteista, huonosta säästä ja sekä tiedustelutoimiston virheellisistä arvioista ja analyyseistä.

Johtajan mahdollisuudet vaikuttaa alaisten palvelusmotivaatioon sodan aikana

Motivaatiolla on suuri merkitys sodan aikana, sillä se vaikuttaa suoraan joukon taistelu- ja suorituskykyyn. Johtajalla on tässä prosessissa merkittävä osa. Johtaja vastaa joukon taistelukyvystä, ja siinä motivaatiolla on merkittävä rooli. Tutkielmaan on poimittu aineistosta joukon motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Eri tekijät voivat vaikuttaa palvelusmotivaatioon sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tutkielman tarkoituksena on löytää keinoja, joilla johtaja kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon positiivisesti, sekä asioita joita hänen tulisi välttää esimiesasemassa ollessaan. Näin hän ei toiminnallaan laske alaisten motivaatiota Näiden löydösten pohjalta jokaisella esimiesasemassa toimivalla olisi keinoja toimia erilaisissa tilanteissa, ja he voivat tunnistaa motivaation laskemiseen johtavia tekijöitä. Tutkielmassa löydettiin kahdeksan tekijää, jotka aineiston perusteella vaikuttavat palvelusmotivaatioon. Nämä ovat: Riittävät huoltotoimet, psyykkisen taistelukyvyn ylläpito, johtajan omat asenteet ja toiminta, kuri, psykologinen vaikuttaminen, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja ryhmäytyminen, sodan ideologia ja koulutus. Kaikkiin tekijöihin eivät johtajat kykene vaikuttamaan, mutta tuloksissa on esitetty keinoja, joihin johtajalla on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa. Johtopäätökset sitovat palvelusmotivaation enemmän johtajan toimiin. Näiden avulla jokainen esimies asemassa toimiva henkilö voi löytää uusia keinoja motivoida alaisiaan myös rauhan aikana. Koko tutkielman avulla jokainen lukija voi kehittää omaa ammattitaitoaan ja joukon hallintaa eri keinoin.

Kuunnellaanko minua? : Nuorten työnhaun muuttuva toimintaympäristö Uudellamaalla

Tässä tutkimuksessa on kartoitettu nuorten työnhaun muuttuvaa toimintaympäristöä ja nuorten kokemuksia työnhausta, työttömyydestä ja TE-toimistojen palvelusta Uudellamaalla. Työllisyydessä tapahtuneita muutoksia peilattiin nuorten omiin työnhakukokemuksiin sekä vuodenvaihteessa 2013 voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen. Toimintaympäristöanalyysi on toteutettu tilastollisesti tarkastelemalla vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana työttöminä työnhakijoina olleita alle 25-vuotiaat nuoria. Analyysin kautta hahmottuu vaikea kuva nuorten työllisyydestä Uudellamaalla. Heikkojen suhdanteiden vaikutuksesta nuorten työttömyys kääntyi lyhyen laskun jälkeen uuteen nousuun vuoden 2012 aikana. Jyrkin nousu sijoittui kuitenkin vuoden 2013 alkuun. Toimintaympäristöanalyysissä kartoitettiin työttömien nuorten jakautumista erilaisiin asiakasryhmiin sekä näiden ryhmien sisäisiä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi erityishuomio kohdennettiin työttömyyden aikasarjoihin sekä TE-toimiston mittaristoihin, kuten työttömyyden virtaamatietoihin ja aktivointiasteisiin. Jokaisen lukeman osalta vuoden 2013 tilanne näyttää haastavammalta kuin vielä vuotta aikaisemmin. Toimintaympäristön rinnalla tutkimusta varten haastateltiin kymmentä, ympäri Uuttamaata asuvaa nuorta. Haastattelut jaettiin kolmeen teemaan, joista ensimmäinen käsitteli nuorten työnhaun haasteita sekä työttömyyteen liittyviä asenteita. Toisessa tarkasteltiin työn merkitystä nuorille sekä eriteltiin mm. hyvien ja huonojen työpaikkojen ominaisuuksia. Viimeinen teema keskittyi nuoren ja TE-toimiston väliseen yhteistyöhön. Nuorille annettiin mahdollisuus tehdä suoria ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Toimintaympäristöanalyysin ja haastatteluiden pohjalta tutkimuksessa luonnosteltiin muutamia näkökulmia jatkopohdinnan avuksi. Keskeisessä roolissa oli nuorten piilotetun palvelutarpeen havaitseminen sekä henkilökohtaisen ja pitkäkestoisen palvelun tehostaminen TE-toimiston eri palvelulinjoilla.

TEHO-hankkeen raportteja, osa 3 : Fosforin kerrostuminen, Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle, Lannan levityskokeilut, Separointi, Typen poisto

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ja seurannoista. Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee fosforin kerrostumista suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä. Fosforin kerrostuminen maan pintakerroksiin pellon muokkauksen loputtua on ongelmallista varsinkin liukoisen fosforin osalta, koska se on tällöin alttiina huuhtoutumiselle pintavalunnan mukana. Toisessa osassa käsitellään TEHO-hankkeen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa kokeilua, jossa lietelantaa levitettiin sokerijuurikkaalle kasvukaudella. Näin voidaan vähentää maan tiivistymistä ja saada ravinteet paremmin juurikkaiden käyttöön. Kolmannessa osassa kuvataan sian lietelannan ja biokaasulaitoksen maanparannusmädätteen vaikutuksia ohrasatoon eri lannanlevitysmenetelmillä. Neljänteen osaan on kerätty kokemuksia lietelannan separointikokeilusta kahdeksalla TEHO-tilalla. Viides osa käsittelee vermikuliittia (GeoTrap), joka on Turun yliopistossa kehitetty materiaali ammoniumtypen poistoon. Sitä voitaisiin hyödyntää lannan typpivalumien ehkäisyyn ja typpiravinteiden talteenottoon esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesistä. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta.

Saharan eteläpuolisen Afrikan suoriutuminen globaalin talouskriisin aikana

Saharan eteläpuolinen Afrikka on kokenut monia talouskriisejä. Kuitenkin ne talouskriisit, jotka eivät lähde tai pääosin koske Saharan eteläpuolista Afrikkaa, voivat tarjota sille tilaisuuksia. SSA ei yleisen käsityksen mukaan osallistu täysipainoisesti maailmankauppaan, joten se ei välttämättä kykene tarttumaan kaikkiin tilaisuuksiinsa.

Neurobiological Correlates of Personality Traits: A Study on Harm Avoidance and Neuroticism

Harm Avoidance and Neuroticism are traits that predispose to mental illnesses. Studying them provides a unique way to study predisposition of mental illnesses. Understanding the biological mechanisms that mediate vulnerability could lead to improvement in treatment and ultimately to pre-emptive psychiatry. These personality traits describe a tendency to feel negative emotions such as fear, shyness and worry. Previous studies suggest these traits are regulated by serotonin and opiate pathways. The aim of this thesis was to test the following hypotheses using personality trait measures and positron emission tomography (PET): 1) Brain serotonin transporter density in vivo is associated with Harm Avoidance and Neuroticism traits. 2) μ-opioid receptor binding is associated with Harm Avoidance. In addition, we developed a methodology for studying neurotransmitter interactions in the brain using the opiate and serotonin pathways. 32 healthy subjects who were consistently in either the highest or lowest quartile of the Harm Avoidance trait were recruited from a population-based cohort. Each subject underwent two PET scans, serotonin transporter binding was measured with [11C] MADAM and μ-opioid receptor binding with [11C]carfentanil. We found that the serotonin transporter is not associated with anxious personality traits. However, Harm Avoidance positively correlated with μ-opioid receptor availability. Particularly the tendency to feel shy and the inability to cope with stress were associated μ-opioid receptor availability. We also demonstrated that serotonin transporter binding correlates with μ-opioid receptor binding, suggesting interplay between the two systems. These findings shed light on the neurobiological correlates of personality and have an impact on etiological considerations of affective disorders.