Tolerance of human MSH2+/− lymphoblastoid cells to the methylating agent temozolomide

Members of hereditary nonpolyposis colon cancer (HNPCC) families harboring heterozygous germline mutations in the DNA mismatch repair genes hMSH2 or hMLH1 present with tumors generally two to three decades earlier than individuals with nonfamilial sporadic colon cancer. We searched for phenotypic features that might predispose heterozygous cells from HNPCC kindreds to malignant transformation. hMSH2+/− lymphoblastoid cell lines were found to be on average about 4-fold more tolerant than wild-type cells to killing by the methylating agent temozolomide, a phenotype that is invariably linked with impairment of the mismatch repair system. This finding was associated with an average 2-fold decrease of the steady-state level of hMSH2 protein in hMSH2+/− cell lines. In contrast, hMLH1+/− heterozygous cells were indistinguishable from normal controls in these assays. Thus, despite the fact that HNPCC families harboring mutations in hMSH2 or hMLH1 cannot be distinguished clinically, the early stages of the carcinogenic process in hMSH2 and hMLH1 mutation carriers may be different. Should hMSH2+/− colonocytes and lymphoblasts harbor a similar phenotype, the increased tolerance of the former to DNA-damaging agents present in the human colon may play a key role in the initiation of the carcinogenic process.

School of Nursing Class of 1976

Top Row: Peggy Alford, Anne Allen, Barbara Amann, Joann Baker, Elizabeth Bando, Sara Barnes, Mary Barz, Anne Bauer, Patricia Baxter, Gwendolyn Beaudette, Nancy Bidigare, Marian Bier, Susan Blaszczyk, Jacqueline bolin, Anne Bostwick, Heather Brendel, Theresa Brisker, Rosalyn Cage, Jeanne Calhoun

Row 2: Karen Caputo, Carolyn Carpenter, Laura Lewellen, Catherine Pearson, Pamela Carr, Lisa Clark

Row 3: Sarah Cleland, Kathy Collar, Ann Connors, Marian Coppo, Martha Coppo, Debra Wirth, Kathleen Coughlin, Mayble Craig, Jennifer Crittenden, Linda Dean, Ann Dika

Row 4: Shira Doneson, Valerie Dray, Lee Duffey, Mary Dunn, Nancy Edwards, Mildred Jett, Patricia Johnson, Jan Walters, Karen Dimitroff, Debra Walton, Moira Stein, Madi Ehrenreich, Paula Elliott, Claudia Evans, Jolaync Farrell, Karen Fierke

Row 5: Debra Finch, Nadine Furlong, Susan Gamerman, Anita Gardocki, Marcia Gerpheide, Roberta Gies, Deborah Glotzhober, Marlene Golabeck, Janet Goldberg, Rene Green, Diana Greer, Susan Gross, Vivian Hall, Jill Hallead

Row 6: Sharon Hamlett, Tamara Hanson, Jane Harper, Jesusa Heilig, Steinunn Hermannsson, Susan Hicks, Karen Hillebrand, Jomatia Hoff, Michelle Howey, Holly Howieson, Sandra Hubar, Kathleen Hughes, Shirley Jvery, Laura Johnson, Susan Johnson, Shirley Jones, Judith Kellermier, Lynda Kitchen, Susan Kleinbeck

Row 7: Nanette Kotz, Kathleen Kroh, Judith Krohn, Catherine Lahti, Mary Lange, Patti Larson, Susan Leach, Rebecca Linn, Lacy Loomis, Francene Lundy, Sue Lymperis, Robyn Main, Patricia McCleary, Theresa McGowan, Elizabeth Messiter, Mary Miller, Nancy Moffatt, Catherine Munn, Karen Munson

Row 8: Virginia Newman, Laura Novak, Thomas O'Connell, Julie O'Connor, Kaathleen O'Hara, Kimberly O'Loughlin, Karen Olsen, Marcy Ouellette, Gail Park, Georgiana Parsell, Mary Patchak, Linda Pearsall, Kathleen Poage, Shelly Ponte, Thomas Parter, Marilyn Pratt, Karen Prince, Kathryn Procter, Rebecca Raymond

Row 9: Jill remter, Cheryl Ricca, Brenda Robinson, Karen Rollins, Lisa Root, Audrey Ross, Barbara Rutherford, Linda Rykwalder, Margaret Sampson, Sherril Santo, Jeanne Scheer, Kathy Schlichter, Nancy Schuman, Debra Sihtala, Michele Smit, Donna Smith, Bonnic Smrcka, Janine Speck, Elizabeth Stainsby

Row 10: Grace Steinaway, Jennifer Stinson, Sally Stone, Anne Sullivan, Barbara Tonak, Linda Towers, Cindy Tremblay, Gregory Trowbridge, Sandra Tucker, Debbie Ullrich, Lee Ann Van Houten, Pamela Waggener, Martha Walker, Michele Wenderski, Catherine West, Harriet Wilkinson, Diane Willis, Jan Winslow, Karen Wismer

Vampyyrin varjossa. Pelon elementit elokuvassa Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens.

Tutkielman aiheena on vuonna 1922 tehty saksalainen ekspressionistinen elokuva Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens. Elokuva on ensimmäinen virallinen sovitus irlantilaisen kirjailija Bram Stokerin Draculasta (1897). Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia pelon elementtejä elokuva välittää katsojilleen. Tämän lisäksi tutkielmassa on kehitelty lähiluvun tutkimusmetodia hyödyntäen rakennetaulukkoa, jolla elokuvasta ilmeneviä pelon elementtejä analysoidaan. Rakennetaulukon muodostuksessa on erityisesti hyödynnetty saksalaisen elokuvatutkija Siegfried Kracauerin kahta teosta: Caligarista Hitleriin (1947) sekä Propaganda ja kansallissosialistinen elokuva (1942). Tutkimuksessa on Kracauerin oppeja noudattaen laadittu jokaiselle analysoitavalle kohtaukselle oma rakennetaulukkonsa, johon on yksityiskohtaisesti purettu kohtausten visuaalinen sisältö, vuorosanat ja musiikki. Analysoitava aineisto koostuu kuudesta elokuvan kohtauksesta. Valituissa kohtauksissa keskeisessä roolissa ovat elokuvan päähenkilöt: vampyyrikreivi Orlok, asianajaja Hutter ja tämän vaimo Ellen. Keskeisenä tutkimuskirjallisuutena on käytetty elokuvatutkimuksesta, vampyyripopulaarikulttuurista, pelon kulttuurista sekä saksalaisesta 1900–1930-lukujen yhteiskunnasta kertovia teoksia. Tutkimuskirjallisuudella avataan Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens -elokuvan historiallista sekä kulttuurista kontekstia. Kirjallisuuden lisäksi tutkimuksessa on käytetty kommenttiraitoja, joita Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens -elokuvaan on tehty. Taustatutkimuksessa on myös käytetty elokuvasta kertovia dokumentteja. Tutkimustuloksissa päädytään siihen, että ensisijaisesti Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens välittää katsojilleen kuoleman pelkoon liitettäviä elementtejä. Pelon elementtejä välitetään monipuolisesti elokuvassa kuten hahmojen olemuksen ja dialogin, miljöön, kamerakuvan luomien näkökulmien ja musiikin keinoin. Käytetty lähiluvun tutkimusmetodi ja rakennetaulukko ovat toimivia elokuvan kohtausten analyyseissä, mutta vaativat vielä jatko-tutkimuksia, mikäli niitä halutaan yrittää soveltaa muussa kuin ekspressionistisen elokuva-aineiston tarkastelussa.

Maailma joka muuttuu elokuvallisessa prosessissa – Ranskalaisen päiväkirjan (1961) dokumentaarisuudesta

Tutkimuksen aiheena on Jean Rouchin ja Edgar Morinin ohjaama elokuva Ranskalainen päiväkirja vuodelta 1961 ja sen dokumentaarisuus. Tutkielma osoittaa, miten cinéma vérité -tyylisuunta on tapa, jolla dokumentaarisuus Ranskalaisessa päiväkirjassa toteutuu. Tutkin, minkälaisia uusia näkökulmia teos pystyy dokumentaarisuudellaan aikakauteensa avaamaan. Tyylisuunta-ajattelun lisäksi tarkastelen dokumentaarisuutta myös metodina ja elokuvallisena keinona. Ranskalaisen päiväkirjan ohella alkuperäislähteenä on dokumenttielokuva Un été + 50 (2011), jossa elokuvan tekijät ja henkilöt kertovat tutkittavan elokuvan taustoista 50 vuotta elokuvan ilmestymisen jälkeen. Ranskalainen päiväkirja sijoittuu 1950- ja 1960-lukujen vaihteeseen, jolloin Ranska oli muuttumassa. Suurvalta-asema oli menetetty, ja uutta hyvinvointivaltiota rakennettiin epäyhtenäisen ja vieraantuneen kansakunnan varaan. Kolonialismin jälkimainingeissa ranskalaisten oli määriteltävä suhteensa muun muassa käynnissä olleeseen Algerian sotaan. Autosta oli tullut kulutuskulttuurin symboli, mutta kehittyvä teknologia alkoi tarjota mahdollisuuksia myös elokuvalle ja sen ilmaisukeinojen laajentamiselle. Tutkielma selvittää, miten uusi elokuvateknologia, elokuvanteon representaatiot ja elokuvan välittämä sisältö kytkeytyvät yhteen ja muodostavat perustan Ranskalaisen päiväkirjan dokumentaarisuudelle. Elokuva antaa mahdollisuuden pohtia, miten teknologia ja eri aikakausien ajatuskehikot ovat toimineet vuorovaikutuksessa keskenään. Tyylisuunta-ajattelu kytkee elokuvan myös aikakauden filosofisiin ja elokuvateoreettisiin virtauksiin. Muutoksen mahdollisuudet, todellisuuden luonne ja paikka askarruttivat niin ikään filosofeja, sosiologeja ja muiden alojen taiteilijoita.

Sadun ymmärtämisen taitojen tukeminen, Seitsemän minuuttia sadulle -toimintamalli

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää missä määrin varhaiskasvattajien saturyhmien ohjaamistyyli muuttuu lukuvuoden kestäneen satuprojektin aikana. Ohjaamistyylillä tarkoitettiin, lisääntyykö keskusteleva lukemistyyli ja ryhmän lasten osallistuminen sekä muuttuuko sadun ymmärtämisen tukeminen syksystä 2014 kevääseen 2015. Lisäksi analysoitiin monimetodisesti yhden varhaiskasvattajan ohjaamistyylin kehittymistä lukuvuoden aikana. Tutkimusaineisto perustuu yhden kaupungin päiväkoteihin, joissa syksyllä 2014 aloitettiin Seitsemän minuuttia sadulle -toimintamallin kokeilu viisivuotiaiden lasten pienryhmissä. Tutkimusaineiston muodosti kolme kertaa lukuvuoden aikana toteutetut saturyhmien videoinnit sekä kolme kertaa lukuvuoden aikana kerätyt varhaiskasvattajien satukyselyt. Saturyhmien videot analysoitiin yksityiskohtaisen arviointiluokittelun avulla, mikä johdettiin CLASS-menetelmän (Classroom Assesment Scoring System; Pianta, La Paro & Hamre [2008]) pohjalta sopimaan satuhetkien arviointiin. Videoiden analysoinnissa käytettiin lisäksi rinnakkaisarviointia, jossa tutkija ja satuprojektin johtaja analysoivat videot tahoillaan toisistaan riippumatta. Satukyselyistä valittiin tähän tutkimukseen yhden varhaiskasvattajan vastaukset, joista tarkasteltiin hänen kokemuksiaan saturyhmän ohjaamisesta. Tulokset osoittivat, että sadun ymmärtämisen tukeminen lisääntyi lukuvuoden aikana. Tutkimuksen yhtenä päätuloksena voidaan pitää sitä, että keskusteleva sadun lukeminen lisääntyi satuprojektin aikana. Saturyhmien lasten osallistuminen lisääntyi syyskuusta 2014 joulukuuhun 2014 ja pysyi keskimäärin samalla tasolla keväällä 2015. Tapauskyselyyn valitun varhaiskasvattajan sadun ymmärtämisen tukeminen lisääntyi lukuvuoden aikana. Saturyhmän lasten osallistuminen muuttui keskimääräisestä korkeaksi lukuvuoden aikana. Jokaisella kyselykerralla varhaiskasvattaja koki onnistuneensa jonkin verran (=3) tukemaan lasten sadun ymmärtämistä, asteikolla 1–5. Varhaiskasvattajan mukaan keskustelu ohjaamissaan satuhetkissä oli yleisempää keväällä 2015 kuin syksyllä 2014. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet lasten sadun ymmärtämisen tukemisen merkityksen tulevan luetun ymmärtämisen kannalta. Emotionaalinen ja kognitiivinen tuki satuhetkissä voidaan nähdä ideaalitilanteena sadun ymmärtämisen näkökulmasta. Kasvattajan on tärkeää keskustella lapsen kanssa satuun liittyvistä vaikeista asioista ja ohjata lasta löytämään sadun tarjoamat kasvatukselliset näkökulmat, eli sadun tärkeimmät asiat. Lisäksi tärkeää on, että opettaja huomaa lapsen tarpeet ja tulkinnat satuhetkissä ja näin lapsi voi aktiivisesti osallistua yhteiseen toimintaan.

Automatisoitujen ajoneuvojen käytön vahingonkorvausvastuusta

Tutkielmassa tarkastellaan automatisoitujen ajoneuvojen tieliikenteessä käyttämisestä aiheutuvien liikennevahinkojen korvaamista. Liikennevahingot korvataan liikennevakuutus- (279/1959), työtapaturma- ja ammattitauti- (495/2015) sekä tuotevastuulain (649/1990) perusteella, mutta lainsäädäntö on muutostilassa. Toteutuneiden ja ehdotettujen muutosten myötä vakuutuslaitoksien mahdollisuudet kohdistaa maksamiensa korvausten perusteella takaisinsaantivaatimus tuotevastuulain perusteella ajoneuvon valmistajaa kohtaan lisääntyvät, mikäli liikennevahingot johtuvat ajoneuvon puutteellisesta turvallisuudesta. Tutkielmassa esitän, että tieliikennelaki mahdollistaa sellaisten ajoneuvojen käyttämisen, jotka liikkuvat ilman kuljettajan ohjausta. Kuljettajan on kuitenkin jatkuvasti tarkkailtava ajoneuvon toimintaa ja ympäristöä. Tällöin haasteena on kuljettajan tarkkaavaisuuden heikentyminen, jonka myötä jotkut liikennevahingot voidaan katsoa aiheutuneen kuljettajan törkeästä tuottamuksesta. Liikennevahinkoja korvaavien vakuutusjärjestelmien näkökulmasta ajoneuvojen liikkuminen ilman kuljettajan ohjausta ei ole ongelma vahinkojen korvaamiselle. Automatisoinnin tason nouseminen nykyisin sallittua korkeammaksi voisi vähentää vakuutuslaitosten mahdollisuuksia kohdistaa maksettujen korvausten perusteella takaisinsaantivaatimus ajoneuvon kuljettajaan, jolloin tuotevastuulain mukainen vahingonkorvausvastuu jää usein ainoaksi takaisinsaannin vaihtoehdoksi. Tuotevastuulain mukaisen turvallisuuspuutteen arviointikriteereistä seuraa, että automatisoitujen ajoneuvojen toiminnalle voidaan asettaa hyvinkin korkeita vaatimuksia, liikennesääntöjen mukaisen toiminnan muodostaessa vähimmäistason. Kuitenkaan kaikki automatisoitujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot eivät välttämättä johda tuotevastuusubjektin korvausvastuuseen. Tutkielmassa hyödynnetään kansainvälisesti käytettyä automatisoitujen ajoneuvojen luokittelua. Luokittelun avulla teoreettisesti mallinnetaan myös niitä ajoneuvoja, joita ei vielä ole markkinoilla. Tutkielma on ensisijaisesti lainopillinen, mutta myös ehdotettujen lainsäädäntöuudistusten vaikutuksia on arvioitu liikennevahinkojen korvaamista tutkittaessa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan automatisoituja ajoneuvoja, joita ei vielä ole markkinoilla ja laki ei salli niiden käyttämistä. Tältä osin tutkimus tuottaa tietoa mahdollisista vahingonkorvausoikeudellisista haasteista, mikäli tällaisia ajoneuvoja olisi ja niiden käyttäminen sallittaisiin. Kansallisten lähteiden lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä saksalaista ja ruotsalaista lähdeaineistoa.

Poliittisten ilmausten kääntäminen House of Cards -televisiosarjassa

Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään liittyvät ilmaukset on käännetty erään tv-sarjan ranskan- ja suomenkielisiin tekstityksiin. Tutkimusaineistona on amerikkalainen tv-sarja House of Cards, jonka on alun perin julkaissut suoratoistopalvelu Netflix. Suomenkieliset tekstitykset on kerätty Suomen Netflixistä, ranskankieliset amazon.com -sivulta ostetulta DVD:ltä. Tutkimuskohteena ovat ilmauksissa käytetyt käännösstrategiat. Oletan, että ilmaukset on käännetty joko virallisia vastineita hyväksi käyttäen tai yleistämällä. Pohjaan tutkimuksen Pedersenin (2011, 75) käännösstrategialuokitteluun. Valitsin aiheen, koska olen kiinnostunut poliittisista järjestelmistä ja halusin tietää, millä tavoin tietyn valtion politiikkaan liittyvät ilmaukset on käännetty hyvin perinteisen valtavirtaisen saippuasarjan tekstityksiin. Teoriaosuudessa esittelen tutkimukseen liittyvien maiden poliittiset järjestelmät tai lähinnä hieman niiden toimintaa sekä pääinstituutiot. Tämä auttaa lukijaa ymmärtämään paremmin tv-sarjassa käytettyjä ilmauksia. Poliittisten järjestelmien selvitys osoittaa myös itse tutkimuksessa, onko niiden eroilla vaikutusta käännöksiin. Lisäksi kerron audiovisuaalisesta kääntämisestä, vertailen dubbausta ja tekstittämistä sekä erittelen tekstittämisen haasteita. Varsinkin tekniikan luomat rajoitteet kuten tilanpuute vaikuttavat lopputulokseen. Lopulta käyn läpi, mitä ovat käännösstrategiat, millä tavoin ne vaikuttavat käännökseen ja miten niitä on luokiteltu. Lopuksi vertailen luokitteluja ja kerron, miksi pohjasin tutkimukseni Pedersenin (2011, 75) luokitteluun. Tutkimuksessa esittelen ilmausten kääntämistä käännösstrategioiden kautta. Kuten oletinkin, moniin ilmauksiin löytyy virallinen vastine. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin, että sekä suomen- että ranskankielen kääntäjä on käyttänyt hyvin selkeästi tiettyä strategiaa tietyn ilmauksen kohdalla. Monesti tämä strategia on lisäksi ollut sama molemmissa käännöksissä. Tutkimuksesta tämä käy ilmi esimerkkirepliikeistä, joita olen kerännyt taulukoihin. Taulukoista näkyy kaikki tutkimukseen liittyvät kielet: englanti, suomi ja ranska. Mielenkiintoista olisi nähdä, onko esimerkiksi sarjan toisella kaudella ilmaukset käännetty samoja käännösstrategioita käyttäen tai millä tavoin politiikkaan liittyviä ilmauksia käsitellään muiden kielten tekstityksissä. Saattaa olla, että tämän kaltaisen valtavirtaan sopivan tv-sarjan tekstitykset ovat hyvin samanlaisia, jokin toisenlainen tv-ohjelma tai elokuva voisi käyttää täysin eri käännösstrategioita.

Prevalencia y factores asociados al consumo de bebidas azucaradas en escolares de 9 a 17 años de Bogotá, Colombia: Estudio FUPRECOL

Objetivo: Determinar la prevalencia y los factores asociados al consumo de bebidas azucaradas en una población escolar de Bogotá, Colombia, pertenecientes al estudio FUPRECOL. Métodos: Estudio descriptivo y transversal, realizado en 8136 niños y adolescentes en edad escolar entre 9 y 17 años de Bogotá, Colombia. El peso, la estatura, el índice de masa corporal (IMC), la circunferencia de cintura y el porcentaje de grasa, se recogieron como marcadores antropométricos y de composición corporal. El consumo de bebidas azucaradas (bebidas carbonatadas, jugos ultra-procesados y/o Té), y los factores asociados (sexo, edad, obesidad abdominal, clasificación del IMC, grado de estudios de la madre/padre, y nivel nutricional por cuestionario “Krece plus”), se recogieron por encuesta estructurada. Se establecieron asociaciones mediante la construcción de modelos de regresión logística simple. Resultados: De la población general, el 58,4% eran mujeres. En función al sexo, los varones acusaron la mayor ingesta de “bebidas carbonatadas” con una frecuencia semanal y diaria de 70,9% y 21,0%, respectivamente, seguido de “jugos ultra- procesados” (64,4% semanal vs. 11,3% diario). En ambos sexos, la prevalencia de obesidad abdominal fue mayor en los escolares que respondieron consumir diariamente “bebidas carbonatadas” (23,3%), “jugos ultra-procesados” (13,2%) y “bebidas Té” (9,7%). La edad, el grado de educación de los padres y el nivel nutricional, se asociaron como factores predisponentes al consumo diario de “bebidas carbonatadas”. Conclusión: El consumo de bebidas azucaradas cambia por los factores analizados. Se recomiendan intervenciones integrales en las que estén involucrados los componentes nutricional y educativo entre los niños y adolescentes de Bogotá, Colombia.

Conceptos y prácticas de la actividad física que se reproducen en las clases sociales: aproximación desde el enfoque determinantes/ determinación social de la salud

El concepto de actividad física es concebido de diferentes formas. Mostrando que existen varios factores que afectan de manera directa e indirecta la percepción que los sujetos construyen entorno a él, generando así una aproximación a diferentes definiciones de la actividad física desde varias perspectivas y dimensiones, donde predomina una noción netamente biológica. Este estudio pretende analizar, como desde las clases sociales se concibe la actividad física en sus conceptos y prácticas considerando los modelos de determinantes y determinación social para la salud. Con fin de comprender como los autores de la literatura científica conciben la actividad física y la relación con las clases sociales, desde una perspectiva teórica de los determinantes sociales de la salud y la teoría de la determinación social, se realizó una revisión documental y análisis de contenido de los conceptos y prácticas de la actividad física que se han considerado en los últimos 10 años. Para ello se seleccionaron las bases de datos PubMed y BVS (Biblioteca Virtual de Salud) por sus énfasis en publicaciones de salud mundialmente. Mostrando que la actividad física es concebida dominantemente desde una perspectiva biológica que ejerce una mirada reduccionista. Las relaciones entre actividad física y las clases sociales están claramente establecidas, sin embargo, estas relaciones pueden discrepar teniendo en cuenta el concepto de clase social, el contexto y la orientación de los autores y las poblaciones objetos de estudio. Obteniendo como resultado que los estudios documentados, revisados y analizados muestran una clara tendencia al modelo de determinantes; no obstante, algunos estudios en sus análisis se orientan hacia el modelo de determinación social. En cuanto al concepto de clases sociales los autores consideran una combinación de factores culturales y económicos sin atreverse a adoptar un concepto específico.

Analysis of Needs and Resources

The initial aim of the CareMan project was to develop a joint degree programme that combined and utilised the strengths of the five collaborating universities that were already involved in delivering social and health care management education. Because the project was to be implemented in collaboration between education- al institutions, the collaboration had to be based on a detailed understanding of the national and institutional specifics of each of the individual academic enti- ties. During this process it was recognised that, due to a number of regulation issues, achieving the original aim would not be possible; ultimately, following a series of analytical works, which are presented below, it was decided that a set of three master’s level modules should be developed. One of the reasons was that the Finnish law on master’s degrees at universities of applied sciences (UAS) stated that the requirement for entry to a UAS master’s programme was a bachelor degree from a UAS or equivalent, plus a minimum of three years of work experience in an appropriate field. The three years’ work experience is also required from international students. In practice this meant that the participating Finnish UASs, Lahti and HAMK, could not award a diploma for foreign students without this work experience. The other European universities do not have the work experience requirement, although some take it as a bonus for admission (FHS UK). There were also other differences in law (e.g., requirements for mini - mum standards in Social Work education at FHS UK) that could not have been overcome during the period of project realisation. Consequently, the outcome was the development of only three common educational modules, each for 10 ECTS, which were developed, delivered and assessed during the lifetime of the project. The intention was that these would be integrated into the current masters’ level provision in each of the universities

The Proces of Curriculum and Module Design

The outcome of the inductive decision -making process of the leading project management group (PMG) was the proposal to develop three modules, Human Resource Management and Knowledge Management, Quality Management and Intercultural management, each for 10 ECTS credits. As a result of the theoretical and organisational framework and analytical phase of the project, four strategies informed the development and implemen- tation of the modules: 1. Collaboration as a principle stemming from EU collaborative policy and receiving it’s expression on all implementation levels (designing the modules, modes of learning, delivering the modules, evaluation process). 2. Building on the Bologna process masters level framework to assure ap- propriate academic level of outputs. 3. Development of value -based leadership of students through transforma- tional learning in a cross -cultural setting and continual reflection of theory in practice. 4. Continual evaluation and feedback among teachers and students as a strategy to achieve a high quality programme. In the first phase of designing the modules the collaborative strategy in particular was applied, as each module was led by one university, but members from all other universities participated in the discussions and development of the mod- ules. The Bologna process masters level framework and related standards and guidelines informed the form and method of designing the modules.

Summary and Conclusion

This monograph outlines the process and results of development of a common educational programme at masters level in health and social care management, which was supported by the Erasmus Life Long Education project CareMan (Cul- ture and Care Management). The CareMan project brought together university partners actively involved in educating social and health care professionals in leadership and management at master’s level in Europe. The five partners of the consortium were Lahti University of Applied Sciences – Lahti UAS (administra- tive and academic coordinator, Finland), Charles University – CU (the Czech Republic), Edinburgh Napier University – ENU (Scotland), Hammeline University of Applied Sciences – HAMK (Finland), and University of Évora – UoE (Portugal). The objectives of the project were to achieve lower -level educational goals that included the development through education cultural and value -driven leadership, quality of care and quality management to effectively manage an integrated health and social care service. Through mapping the situation in the field and comparing curricula of all participating universities the overall aim was to develop a joint masters programme in social and healthcare management. After the detailed understanding of national and institutional specifics of each of the individual academic entities it was recognised that, due to a number of regulation issues, the original aim was not achievable. Following subsequent analytical work, it was decided to develop a set of three master’s level modules. At the end of the project it was intended that all created modules would be available virtually to the participating programmes and would contribute some added value to existing curricula. In the future these ready -to -use modules are intended to be taught in cooperation with the participating universities or as a separate module in each university. The chosen theoretical framework of the project that underpinned the devel- opment, management and evaluation of the inter -cultural educational provision relied on the combination of two learning theories – ‘cooperative collaborative and social learning’ and ’transformational’ (Mezirow, 2009). This theoretical framework helped to align with European collaborative policy and its application on all levels of implementation of the project.

Quality Management

The purpose of this chapter is to enable registered health and social care prac - titioners to assume a clinical and/or a professional leadership role in quality management in the health and social care sectors. The contents in this chap - ter will strengthen the management competences of practitioners working in these sectors, including critical thinking, critical reflection, problem solving and decision -making, thus improving the quality in health and social care services.

Intercultural Management

Globalization has increasingly brought permanent contact with people whose cultural background is different from what many would consider their ‘own’ culture. The area of intercultural management is of critical interest due to the impact of increased European and global migration, which has required health and social care leaders and managers to develop competency to respond to the diversity and changing needs of their workforce and service users. The communities within the European Union are now often characterised by significant diversity whether at cultural, social, or psychological levels. The purpose of this chapter is to enable health and social care practitioners to assume a clinical/ professional leadership role in quality intercultural management in the health and social care sector. This chapter will focus on developing health and social care practitioners’ knowledge and understanding in the area of intercultural management within contemporary health and social care organisations. It will focus on the critical application of knowledge to practice through the provision of underpinning knowledge, understanding and debates surrounding contemporary issues and practices in the areas of intercultural management. Many practitioners accessing this information may already work in the heath/social sector and this critical focus on intercultural and diversity management has the potential to improve the quality in health and social care services through the critical application to practice.

Populism as a battlefield Populist actors and their representation on social and legacy media during the european parliament elections 2019 in Finland, Italy and the Netherlands

The objective of the present research is to describe and explain populist actors and populism as a concept and their representation on social and legacy media during the 2019 EU elections in Finland, Italy and The Netherlands. This research tackles the topic of European populism in the context of political communication and its relation to both the legacy and digital media within the hybrid media system. Departing from the consideration that populism and populist rhetoric are challenging concepts to define, I suggest that they should be addressed and analyzed through the usage of a combination of methods and theoretical perspectives, namely Communication Studies, Corpus Linguistics, Political theory, Rhetoric and Corpus-Assisted Discourse Studies. This thesis considers data of different provenance. On the one hand, for the Legacy media part, newspapers articles were collected in the three countries under study from the 1st until the 31st of May 2019. Each country’s legacy system is represented by three different quality papers and the articles were collected according to a selection of keywords (European Union Elections and Populism in each of the three languages). On the other hand, the Digital media data takes into consideration Twitter tweets collected during the same timeframe based on particular country-specific hashtags and tweets by identified populist actors. In order to meet the objective of this study, three research questions are posed and the analysis leading to the results are exhaustively presented and further discussed. The results of this research provide valuable and novel insights on how populism as a theme and a concept is being portrayed in the context of the European elections both in legacy and digital media and political communication in general.