Performance improvement in mediterranean operations using risk management analysis : Case study of Containerships Group Ltd

Emerging markets of Northern Africa and Turkey provide growth opportunities for logistics service companies in the middle of low growth environment of European Union. The purpose of this research is to explore and analyze the risk factors in container shipping industry and third party logistics (3PL) services. The research empirically examined the risk factors, which are related within the interaction between these two parties in emerging markets of Mediterranean area. The previous studies have provided a valuable insight into the operational risks faced by container shipping industries. However, most of these studies have focused on one or several operational risk factors from a single point of view, and no studies have inclusively examined the possible operational risks faced in the container shipping industry from dual perspective of 3PL provider and its customers. A questionnaire has been deployed to collect related data; and the impacts of the risks were then be assessed and ranked using the method of risk mapping. Respondents were located in Turkey, Algeria, Tunisia, and Libya. Research presents the most important risk factors identified, and compares them between 3PL provider and its customers. The research also provide some risk mitigation strategies for the key risk factors, and tried to figure out a common risk picture, which guides the managers in both sides to have a better decisions and as a result, improve the performance of the container shipping operations. Challenge during project execution time was that customers identified vast amount of more risks than what was the case with logistics service operator.

Mobile applications, solution for sustainable agriculture? - Study of mAgriculture services in Kenya

During the recent years, mobile services have spread to many different sectors, including education, health and agriculture, while changing the practices in those fields. Agriculture sector is under pressure to fill the ever-crowing food demand, while suffering from lack of agriculture resources (such as water and soil) and climate change, as well as figuring how to involve young people in the agriculture sector, in order to replace aging farmers. These issues create a need to bring new sustainable solutions to the agriculture sector. This is the demand, which mobile agriculture, mAgriculture, services are trying to answer. This thesis will examine the mAgriculture services in the Kenyan market. The thesis will provide an overview of the currently available mAgriculture services, their outcome and issues with which they are struggling. The thesis will also present recommendations on how to improve currently existing services and processes behind them. Secondly, thesis will provide four ideas for new services, which would answer for the needs of the farmers. Suitable business models, regarding the new services, are also covered. The thesis focuses with the young farmers as a target group, but findings are also applicable with other potential target groups as well.

A Study of Multicast Performance in IEEE 802.11 Wireless Local Area Networks

Langattomat lähiverkot ovat yleistyneet ja monin paikoin niillä pyritään täysin korvaamaan perinteiset kaapeloidut verkot. Samalla verkoissa välitettävät palvelut monipuolistuvat. Etenkin interaktiivisten sisältöjen ja viiveriippuvaisten palvelujen välittämisessä korostuvat verkolle asettavat vaatimukset suorituskyvystä ja palveluntasosta. Radiotaajuuksilla tapahtuva tiedonsiirto on ongelmallista siirtomedian jaetun luonteen vuoksi. Käytettäessä ympärisäteileviä antenneja jokainen kantomatkan päässä oleva asema kuulee lähetyksen, vaikkei se olisi sille suunnattu. Tämä luo turvallisuusongelman, mutta lisäksi heikentää tehokkuutta, koska nykyisellä antenniteknologialla vain yksi asema kerrallaan voi lähettää häiriöttä kantoalueellaan. Täsmälähetykset yhden lähteen ja useiden kohteiden välillä luovat erillisiä siirtolinkkejä. Olisi luontevampaa luoda yksi lähetysvirta, johon useat vastaanottajat voivat kytkeytyä. Kaistan säästön vastapainona on tarve luoda ja ylläpitää näitä yhteyksiä. Käyttäjien liikkuvuuden ja siirtotien vaihtelevien ominaisuuksien vuoksi langattoman verkon rakenne ja rajat ovat epäselviä. Näihin haasteisiin on vastattava sekä protokolla- että sovellustasolla. Tässä tutkielmassa käydään ensin läpi IEEE 802.11 -standardin mukaisen langattoman verkon perusteet ja sen ominaisuuksiin liittyvät tyypilliset ongelmakohdat. Yleis- ja ryhmälähetyksiä tarkastellaan ensin perinteisessä IEEE 802.3 standardin mukaisessa langallisessa lähiverkossa ja selvitetään, miten vastaavat ominaisuudet toteutuvat IEEE 802.11 standardien mukaisissa langattomissa verkoissa. Käyttötapaustutkimuksissa keskitytään rajatussa ympäristössä tapahtuviin ryhmälähetyksiin. Erityisesti tutkitaan langattomien ryhmälähetysten käyttökelpoisuutta sekä langattoman ympäristön asettamia erityisvaatimuksia.

Slangisanasto unkarilaisen keskustelupalstan viestiketjussa

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan unkarilaisen Nők lapja café fórum - keskustelupalstan Barátok közt –televisiosarjaa käsittelevässä viestiketjussa käytettyä slangia. Aineisto käsittää 181 slangisanaa ja –fraasia, jotka on kerätty viestiketjuun ajanjaksona 1.1.–29.12.2011 kirjoitetuista kommenteista. Materiaali on rajattu ottamalla tutkimukseen mukaan ne sanat, jotka on mainittu sekä keskustelupalstalla että verkon slangisanakirjoissa Hogymondom tai Népszótár. Kollektiiviselle sisällöntuotolle perustuvat verkon slangisanakirjat yhdessä viestiketjun antaman kontekstin kanssa antavat pohjan slangisanojen merkitysten arviointiin. Käyttäjäyhteisön merkinnät antavat ymmärtää, että osan aineistostani voi laskea kuuluvan yleisslangin piiriin. Viestiketjun keskustelijat muodostavat harrastusryhmään verrattavan ryhmän, jota sitoo yhteen verkkoympäristön ohella paneutuminen televisiosarjaan. Suppean otannan perusteella Barátok közt –viestiketjuun osallistuvat keskustelijat ovat eri-ikäisiä naisia. Ryhmä ei rajoita keskustelun tyyliä sisäisin säännöin, mikä mahdollistaa affektiivisen sanaston käytön. Slangi-ilmaisuja on muodostettu viestiketjussa eniten kielen sisäisin keinoin (54 %). Lisäksi sanoja tuotettu merkitystenmuutosten kautta (30 %) ja lainaamalla (16 %). Kielen sisäiset innovaatiot käsittävät yhdistämisen, deminutiivijohdosten muodostamisen, lyhentämisen, prefiksiverbien tuottamisen ja interjektioista johtamisen. Aineiston perusteella unkarin deminutiivijohtimia käytetään myös slangijohtimien tehtävissä. Merkitystenmuutosten ryhmässä yleisimmät slangisanaston kartuttamisen keinot ovat abstraktistuminen ja sanojen metaforinen käyttö. Kognitiivista metaforateoriaa hyödyntäen sana-aineiston pohjalta on hahmotettavissa kolme skeemaa, joissa ihmistä verrataan eläimeen, kasviin tai koneeseen. Suurimmat lainasanaryhmät ovat romanikielestä, englannista ja saksasta peräisin olevat sitaattilainat. Tärkeimmäksi semanttiseksi keskittymäksi nousee ihmistarkoitteisten substantiivien ryhmä. Näistä substantiiveista 56 % on sukupuolittuneita. Sukupuolineutraaleja on 44 %. Valtaosa ihmiseen viittaavista substantiiveista on sävyltään selkeästi negatiivisia ja ne on tuotettu pääsääntöisesti metaforan kautta. Viestiketjun teemana oleva hahmovetoinen televisiosarja selittää ihmistarkoitteisten substantiivien runsauden.

"Our aim is to challenge this conventional wisdom". Luokkatutkimuksen keskusteluja Sosiologia-lehdessä ja British Journal of Sociologyssa 1970–2010

Tutkielmani aiheena on sosiologisen luokkatutkimuksen erot ja vaiheet Suomessa ja Iso-Britanniassa neljän vuosikymmenen aikana. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, minkälaisia muutoksia suomalaisessa ja brittiläisessä luokkatutkimuskeskustelussa on tapahtunut vuosina 1970–2010, ja miten maiden sisäiset painotukset sosiologisessa luokkatutkimuksessa eroavat toisistaan. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu suomalaisen Sosiologian ja brittiläisen British Journal of Sociologyn vuosina 1970–2010 julkaistuista luokkatutkimusartikkeleista. Tarkastelen aineistoani ja sen diskursseja luokasta Foucault'n tiedonarkeologista tutkimusotetta soveltaen. Historian keskeisyys kyseisessä lähestymistavassa sopii tämän tutkimuksen historialliseen tutkimusasetelmaan. Tiedonarkeologinen näkökulma erottuu diskurssianalyysin perinteistä siten, että se ei ole kiinnostunut esimerkiksi kirjoittajien positioinnista erilaisiin valta-asemiin, vaan teksteistä sekä niiden suhteista toisiinsa ja historialliseen tekstien jatkumoon. Haasteelliseksi tutkimukselle osoittautui mm. luokkatutkimuksen rajaaminen foucault'laisittain niin, että saataisiin tutkittavien diskurssien kokonaisuus ja suhteet esiin mahdollisimman hyvin. Diskurssien muutosten ohella olen myös tarkastellut luokkatutkimuksen artikkelimäärien prosentuaalista osuutta kaikista tutkimusartikkeleista vuosittain. Tuloksissa näkyy joitakin eroja maiden välillä, mutta osaksi myös samankaltaisia kehityskulkuja. Muutoksia näkyy esimerkiksi keskustelujen luokkateoreettisissa painotuksissa ja puheessa luokan selitysvoimasta.