Preservation and Management of Added Value in Networked R&D environment

Tämä tutkielma käsittelee lisäarvon syntymistä, ylläpitämistä ja hallintaa verkostoi-tuneessa tuotekehitysympäristössä. Teemahaastattelu-menetelmää käyttäen, tavoitteena on tunnistaa ja kuvata ne prosessit, käytännöt ja toimintatavat, joissa kohdeyritys on onnistunut ja joissa lisäarvoa on syntynyt. Toinen keskeinen tavoite on löytää ongelmalliset alueet lisäarvon tuottamisessa ja analysoida, miksi nämä alueet ovat ongelmallisia. Käsitteiden arvo, arvoketju ja arvoverkosto, sekä viitekirjallisuuden esimerkkien perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys ja kuvataan niitä hyödyllisiä toimintatapoja ja käytäntöjä, joihin panostamalla lisäarvoa syntyy. Erityisesti informaatioteknologian alalla verkostoituminen ja arvoverkosto ovat yhä merkittävämpiä tuotekehityksen toimintatapoja, mihin horisontaalisen yhteistyön kehittyminen, globalisoituminen ja informaatioteknologian nopea kehitys on johtanut. Keskeisiä tuloksia ovat tarve yhtenäisempään, prosessinomaisempaan toimintatapaan ja liiketoimintaprosessien muokkaamiseen verkostoituneen T&K ympäristön vaatimusten mukaisesti. Myös tarve paremman näkyvyyden luomiseen sekä aktiviteettien hallintaan uudentyyppisen arvoverkoston vaatimusten mukaisesti korostui tuloksissa.

Brandin vahvistaminen matkailualalla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää brandin vahvistamista palvelualalla. Palvelubrandit eivät periaatteellisesti eroa varsinaisten tuotebrandien luomisesta ja vahvistamisesta. Käytännössä kuitenkin palvelubrandien kehittämisessä yrityksen henkilöstön palveluvalmius on keskeisin asiakkaan palvelukokemukseen vaikuttava tekijä. Henkilöstön palvelukykyyn ja –haluun vaikutetaan yrityksen avoimella, suunnitellulla ja tehokkaalla sisäisellä viestinnällä ja markkinoinnilla. Palveluyritykseen tulisi luoda ”asiakasta ilahduttava palvelukulttuuri”. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja yritysesimerkkinä on Katinkullan lomakeskus. Tutkimuksessa palvelubrandia tarkastellaan seuraavista neljästä brandiomaisuuden keskeisestä näkökulmasta: brandin tunnettuus, jonka tärkeä tekijä on mainonta. Brandin identiteettiin kuuluvat palvelutuote, sen persoona sekä brandin symboli. Brandin laadun tekijöitä ovat hinnoittelu, palvelupuitteet sekä itse palveluprosessi. Ne luovat asiakkaille odotuksia, joiden täyttyminen näkyy asiakastyytyväisyytenä. Se puolestaan johtaa neljänteen brandiomaisuuden tekijään eli asiakasuskollisuuteen.

Strategisten asiakassuhteiden johtaminen - Case: Heath Comm Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yritys voi luoda itselleen ja asiakkailleen kilpailuetua johtamalla systemaattisesti asiakassuhteitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Pyrkimyksenä oli kartoittaa käytännön tekijöitä, joilla yritys voi luoda asiakkailleen ja tuotteidensa loppukäyttäjille lisäarvoa tunnistamalla sopivimmat asiakkaat ja pyrkimällä pitkiin liikesuhteisiin. Tutkielman teoreettisen osan lähdeaineistona käytettiin pääosin avainasiakasajatteluun, liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen sekä asiakkaiden analysointiin liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla toimeksiantajayrityksen asiakkaita, johtohenkilöitä ja myynnin henkilökuntaa. Tutkimuksen lähdeaineistoa täydensi tutkijan oma työkokemus. Empiirinen tutkimus oli laadullinen case-analyysi. Asiakashaastattelujen perusteella muodostettiin käsitys pitkäaikaisiin liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen vaikuttavista tekijöistä kohdetoimialalla. Yrityksen sisäisten keskustelujen avulla muodostettiin puolestaan käsitys yrityksen nykytoiminnasta. Vertailun pohjalta esitettiin portfolio-malli yrityksen asiakassuhteiden analysointiin sekä asiakkaan hoitosuunnitelma. Lisäksi esitettiin yleisiä toimenpide-ehdotuksia teorian ja asiakashaastattelujen pohjalta. Asiakkaan saamaan arvoon vaikuttavat tuotteiden käytettävyys ja toimintavarmuus, kommunikaation ja palvelun laatu, toimittajan riittävä asiantuntemus sekä toimitusten nopeus ja luotettavuus. Asiakkaat arvostavat erityisesti vilkasta ja avointa tiedon välitystä. Yritysten väliset sidokset voidaan nähdä asiakasosuutta kasvattavina voimina

Metsähakkeen jalostusarvon nostaminen eri kuivausmenetelmillä

The thesis was made for Hyötypaperi Oy. To the business activity of the company belongs the recycling of materials and carry out for re-use and the manufacture of solid biofuels and solid recovered fuels. Hyötypaperi Oy delivers forest chips to its partner incineration plants by day and night though the year. The value of the forest chips is based on its percentage of dry material. It is important to dry forest chips well before its storage in piles and delivering to incineration plants. In the thesis was examed the increasing of the degree of refinement of forest chips by different drying methods. In the thesis was examined four different drying methods of the forest chips. The methods were field-, plate-, platform- and channel drying. In the channel drying was used a mechanical blower and the other drying methods were based on the weather conditions. By all drying methods were made test dryings during the summer 2007. In the thesis was examined also the economical profitableness of the field- and channel drying. The last examination in the thesis was measuring of the forest chips’s humidity by humidity measuring equipment of sawn timber during November 2007. The field drying on the surface of asphalt is the only method of drying, which is used by Hyötypaperi Oy in its own production. There do not exist earlier properly examined facts of any drying methods of forest chips, because the drying of forest chips is a new branch. By field- and platform drying achieved lower humidity of forest chips than by plate drying. The object by using the humidity measuring equipment was to be informed of the humidity of forest chips. At present the humidity will find out after 24 hours when the sample of humidity quantity has been dried in the oven. The Lappeenranta University of Technology had the humidity measuring equipment of sawn timber. The values of humidity measured by the equipment from the sample of forest chips were 2 – 9 percent lower than the real values of humidity specified by drying in oven.

Esitystaiteen kentällä : henkilökohtainen maastokartoitus

Opinnäytetyöni tutkimustehtävänä on kartoittaa sijaintiani esitystaiteen kentällä. Oma käsitykseni ja lähtöoletukseni on, että työtapani ja teatterikäsitykseni ei edusta perinteistä katsantokantaa ja että esitystaiteella ja perinteisellä teatterilla on ontologinen ero. Kartoitusmateriaalina on kaksi opintoihini liittyvää esitystä: Esitys ja video -työpajassa toteuttamani soolo "Ikkuna, ensimmäinen ruutu: arki" sekä Reviiri-ryhmän projektityönä toteuttama "Rajoitetusti heilahteleva". Avoin - Suljettu -käsiteparin kautta hahmotan suhdettani työprosessiin, tilaan, dramaturgiaan ja katsojasuhteeseen. Peli - Leikki, Strategia - Taktiikka, Järjestys - Sattuma, Suppea - Laaja, Pinta - Syvä, Yksityinen - Yleinen sekä Valmis - Keskeneräinen -käsiteparit lähestyvät samoja teemoja eri näkökulmista, valottaen käsitteiden välistä ei-hierarkista suhteiden verkostoa. Moderni - Postmoderni -käsitepari kuljettaa edellisessä mainitut laajempaan kontekstiin ja kiinnittävät ne taiteiden traditioihin. Kaksoistietoisuus-käsitteen kautta käsiteparit laajenevat Joko - Tai -jaottelusta Sekä - Että -todellisuuteen. Tämä puolestaan mahdollistaa nykytaiteiden olemisen tavan: poikkitaiteellisuuden, intertekstuaalisuuden ja lajityyppien pehmeärajaisuuden. Sekä - Että -ajattelu viittaa jälkistrukturalistiseen filosofiaan ja dekonstruktioon. Maastokartoituksen avulla syntyy hahmotelma teatterin, esitystaiteen ja performanssitaiteen maisemasta, sekä omasta suhteestani näihin traditioihin ja olemisen tapoihin. Prosessi, aukinaisuus, henkilökohtaisuus, leikki ja tutkiva ote näyttäytyvät merkittävinä tapoina suhtautua työn alla olevaan. Taiteen tehtäviksi määrittyy asioiden ja ilmiöiden näkyväksi tekeminen, niissä piilevien mahdollisuuksien paljastaminen, sekä ilmenevien suhteiden kiinnittäminen ympäröivään todellisuuteen. Tehtävää toteutetaan teosten ja taidepuheen kautta. Esityksissä yksi yhteinen kertomus korvautuu useilla erilaisilla tarinoilla. Yhteisöllisyys toteutuu, yhteisen tarinan jakamisen sijaan, tasa-arvoisella esiintyjä-katsojasuhteella sekä yhteisesti jaetulla ajalla ja tilalla.

Koska meillä on koski : Imatrankosken matkailullinen hyödyntäminen ja vedenpalautus Imatrankoskeen

Suomessa on 27 kansallismaisemaa, joista yksi on itseoikeutetusti Imatrankoski. Kosken ja sen ympäristön asema yhteiskunnassa on ristiriitainen. Kansallismaisemat valittiin Ympäristöministeriön toimesta Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi ja ne perustuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Sakari Topeliuksen kuvateokseen Finland framstäldt i teckningar sekä Maamme-kirjaan. Imatrankoski on yksi topeliaanisista maisemista, mutta se on ehtinyt muuttua radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Koski on padottu ja sen myötä Imatran maisema on muuttunut luonnonmaisemasta ihmisen muokkaamaksi teolliseksi maisemaksi. Imatrankoski ei ole enää vapaana ryöppyävä vesiputous, vaan tyhjä jokiuoma, joka on menettänyt tärkeimmän elementtinsä, veden. Tässä raportissa pohditaan, olisiko mahdollista palauttaa vesi takaisin Imatrankoskeen. Jos tällainen päätös syntyisi, mikä vaikutus sillä olisi Imatran kaupunkiin, sen asukkaisiin sekä kaupungin matkailuelinkeinoon? Pikaisesti ajateltuna vedenpalautus Imatrankoskeen kuulostaa utopistiselta idealta. Modernit teolliset yhteiskunnat eivät yleensä edes harkitse rakennettujen koskien palauttamista luonnontilaan, koska päästötöntä sähköenergiaa tarvitaan koko ajan lisää. Tässä raportissa tullaan kuitenkin siihen lopputulokseen, että vedenpalautus Imatrankoskeen on mahdollinen pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa energiantuotantotavat kehittyvät ja informaatioyhteiskunnassa elävät ihmiset arvostavat aitoja kulttuuri- ja luontokohteita. Suomessa on useita arvokkaita koskimaisemia, jotka on kahlehdittu 1900-luvulla sähköntuotannon tarpeisiin. Suurella todennäköisyydellä monet näistä koskista tullaan palauttamaan alkuperäiseen tilaansa, niin myös Imatrankoski. Koska kyseessä on pitkän aikavälin prosessi, lähivuosina vesi palaa Imatrankoskeen vanhaan tapaan koskinäytösten aikaan. Tästä johtuen raportissa käsitellään varsinaisen vedenpalautuksen lisäksi muita Imatrankosken alueen matkailuun ja viihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. Pohditaan, tuoko Imatrankoski vielä matkailijoita Imatralle ja mikä merkitys Imatrankoskella on Imatran matkailulle ja kaupungin matkailutulolle. Tarkastelu ei rajoitu pelkästään taloudellisiin laskelmiin, sillä kokemukset osoittivat, että kulttuurimatkailu¬kohde on ennen kaikkea kaupungin imago- ja vetovoimatekijä. Imatrankosken matkailun kehittämiseen ei välttämättä tarvita suuria pääomia. Merkittävä muutos voidaan saada aikaan innovatiivisilla ratkaisuilla. Imatrankosken kansallismaisemaa voidaan kehittää parhaiten pienin, mutta konkreettisin toimenpitein. Imatrankosken suurin arvo on kosken ja sitä ympäröivän kansallismaiseman oma historia. Siihen pohjautuvia matkailutuotteita on helppo kehittää uskottavasti ja edullisesti. Prosessi edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista ajattelua ja suunnittelua. Maisemaa, puistoja ja rakennuksia on kunnostettava ja hoidettava niiden arvon mukaisesti. Samoin alueen markkinointia on tehostettava, jotta matkailijat olisivat tietoisia Imatrankoskella tehdyistä uudistuksista, ja paikka itsessään olisi helposti saavutettavissa. Raportin keskeinen viesti on, että Imatrakosken kehittäminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä. Erityisen tärkeää on luoda ilmapiiri ja toimintaympäristö, johon voivat sitoutua koskivoimaa hyödyntävä Fortum Oyj, Imatran kaupunki sekä alueella toimivat yrittäjät. Ympäristökysymykset synnyttävät usein tilanteen, jossa ovat vastakkain liiketaloudellisin perustein toimivat yritykset ja luonnonarvoja kunnioittavat kansalaiset ja yhteisöt. Tässä raportissa on haettu ja myös löydetty innovatiivisia malleja, jotka hyödyttävät kaikkia Imatrankosken toimijoita. Arvokas kansallismaisema on osa imatralaisten identiteettiä ja alueen matkailun ehkä vahvin yksittäinen markkinointikohde. Sama kansallismaisema voi kuitenkin tarjota ennalta arvaamattoman imagoedun globaalille energiayhtiölle, jonka arvoihin kuuluvat luovuus ja innovatiivisuus, korkeat eettiset tavoitteet ja yhteistyön henki. Tämä selvityshankkeen on rahoittanut Etelä-Karjalan Aluekeskusohjelma. Raportin on laatinut FM Virpi Kaisto. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet professori Karl-Erik Michelsen Etelä-Karjala-instituutista, markkinointipäällikkö Rauni Aineslahti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n Matkailupalveluista sekä laboratorioinsinööri Simo Hammo Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energia- ja ympäristötekniikan osastolta. Hankkeen toteuttamista on valvonut suunnittelu¬arkkitehti Tuula Taskula Etelä-Karjalan liitosta.

Lääkepatentit - suojauksen merkitys lääkkeen elinkaaren aikana

Lääkemarkkinat ovat rahassa mitattuna erittäin merkittävät markkinat. Siksi suojauksen merkityksen tarkastelu lääkkeen elinkaaren vaiheissa on mielenkiintoista. Kulutushyödyke- ja lääkemarkkinat ovat luonteeltaan erilaiset lääkemarkkinoiden voimakkaan sääntelyn takia. Myös tutkimus- ja tuotekehityskulut lääkevalmisteilla ovat poikkeuksellisen suuria. Lääkekeksintöjä suojataan patenteilla. Lääkevalmisteen suoja-ajan umpeuduttua myyntihinta putoaa yleensä merkittävästi ja hyvin nopeasti. Lääkeyritysten keinoja välttää suoja-ajan päättymisen mukanaan tuomat myyntitulojen alenemiset ovat muun muassa kokonaan uusien innovaatioiden keksiminen, olemassa olevan lääkevalmisteen ominaisuuksien parantaminen sekä oman geneerisen valmisteen tuominen markkinoille. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, kuvata ja analysoida kolmen kansantaloudellisesti hyvin merkittävän lääkeaineen elinkaaren vaiheita Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin suojauksen merkitystä lääkkeiden myyntiin ja kulutukseen sekä kilpailevien valmisteiden osuuteen markkinoilla. Tutkitut lääkeaineet olivat simvastatiini, bisoprololi ja sitalopraami. Tutkimuksessa pohdittiin lääkkeiden suojamekanismin merkitystä ja riittävyyttä eri sidosryhmille. Tutkimuksessa selvitettiin myös patentoinnin merkitystä lääkkeiden myynnin kehittymiseen ja kilpailevien lääkevalmisteiden lukumääriin elinkaaren eri vaiheissa. Tutkittujen valmisteiden patenttien umpeutuessa geneerisiä valmisteita tulee markkinoille pian ja lukumääräisesti paljon. Rinnakkaistuontivalmisteet eivät juuri alentaneet alkuperäislääkkeiden hintoja. Geneeriset valmisteet alensivat hintoja selvästi jopa useita kymmeniä prosentteja. Hintojen romahdus oli keskimäärin noin 75 %. Hintakilpailun takia alkuperäislääkkeen elinkaaren loppupuolella tukkumyynnin arvo koko ajan pieneni kulutuksen kasvaessa tasaisesti. Lisääntynyt hintakilpailu on lisännyt viranomaisille jätettävien hintahakemusten määrää oleellisesti. Hintakilpailusta hyötyvät sekä yhteiskunta ja kuluttajat alkuperäisvalmistajien ja apteekkien kustannuksella. Yhden maan myynnillä ei käytännössä ole nykyisillä suojamekanismeilla mahdollisuutta kattaa lääkkeen kehittämiseen käytettyjä kuluja. Tähän vaaditaan kansainvälisiä markkinoita.

Triage hoitajien kokemana yhteispäivystyksessä

Opinnäytetyömme käsittelee hoitajien kokemuksia triagen käytöstä Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksessä. Työmme perustuu pääkaupunkiseudulla käynnissä olevaan päivystyshankkeeseen, jonka tavoitteena on päivystystoiminnan kehittäminen niin, että yhteispäivystyskäyntimäärät vähenevät puoleen nykyisestä ja päivystyspotilaiden hoito on sujuvaa, sekä laadukasta, Hankkeen tavoitteena on luoda päivystykseen uusi toimintamalli, joka turvaa kiireellisen hoidon entistä paremmin sitä tarvitseville. Yksi päivystyksen kehittämisen työväline on päivystyspotilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi eli triage, jota vuorossa oleva kokenut hoitaja toteuttaa paikallisen ohjeistuksen ja kokemuksensa avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa triage-hoitajien myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnista. Lisäksi selvitämme triage-hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ja järjestelmän kehittämisideat. Aiheesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia hoitajien näkökulmasta. Asian tutkimisen tärkeyttä korostaa se, ettei vastaava tutkimusta ole Suomessa aiemmin tehty. Aineisto kerättiin kriittisten tapahtumien tekniikalla ja tulokset muodotettiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Peijaksen yhteispäivystyksessä työskentelevää triage -hoitajaa. Myönteisten kokemusten perusteella haastatellut hoitajat pitivät triage -järjestelmää lähtökohtaisesti toimivana työvälineenä. Hoitajat kokivat myönteisenä myös potilasohjauksen tehostumisen ja työyhteisön tuen triagen teossa. Merkittävimmiksi kielteisiksi kokemuksiksi nousivat kuitenkin näkemyserot, järjestelmään sitoutumattomuus, vastuun kasvu ja koulutuksen puute. Haastattelujen mukaan triage -hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ovat työkokemus, vakuuttavuus, vuorovaikutustaidot ja laaja-alainen osaaminen. Kehitystarpeista tärkeimmäksi nousi koulutuksen lisääminen. Tutkimusta voidaan käyttää tukena triage -koulutuksessa ja kehitystyössä paikallisesti, sekä sovellettuna muihin toimipisteisiin. Triagea tukevan koulutuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä ja sen sisältöä tulisi muokata enemmän triage-hoitajan näkökulmaan soveltuvaksi. Mielestämme koulutuksen lisääminen on avainasemassa järjestelmän toimivuutta tehostaessa. Henkilökunnan yhteinen koulutus vähentäisi näkemyseroja työyhteisössä, helpottaisi vastuunottamista triagesta ja edistäisi järjestelmään sitoutumista.

Potilasohjeistus virtsakivipotilaan operatiivisen hoidon tueksi

Opinnäytetyömme on osa StaLT-projektia, joka on Helsingin ammattikorkeakoulun ja Länsi-Tallinnan keskussairaalan yhteinen projekti. Projektin tarkoituksena on kehittää sairaalan hoitotyötä EU - maiden vaatimustason mukaiseksi. Projekti on alkanut vuonna 2004 ja päättyy vuonna 2008. Opinnäytetyömme tarkoitus oli tuottaa Länsi-Tallinnan keskussairaalan urologian osastolle kaksi kirjallista potilasopasta virtsakivipotilaan kahdesta erilaisesta kirurgisesta hoitomuodosta. Toinen on virtsaputken kautta tehtävä tähystys, URSL ja toinen on munuaisen seudulta ihon läpi tehtävä tähystys PCNL. Selvitämme kirjallisuuskatsauksessa keskeiset asiat virtsakivitaudista: kuvauksia taudista, erilaisista hoitovaihtoehdoista ja kirurgisista toimenpiteistä. Lisäksi käsittelemme omana kokonaisuutena kirurgisen potilaan ohjauksen tarvetta sekä hyvän potilasopaan vaatimuksia. Näiden tietojen pohjalta kokoamme potilasoppaat potilaan hoidon tueksi. Oppaidemme tavoitteena on ensisijaisesti olla potilaan apuväline virtsakivitaudin kirurgisessa hoidossa antaen potilaalle tiedollista tukea omasta sairaudestaan. Oppaissa kuvataan koko kirurginen hoitoprosessi: potilaan valmistautumisesta leikkaukseen aina kotihoito-ohjeisiin asti. Potilasnäkökulma on asettanut oppaiden teolle haasteen: kuinka tehdä riittävän kansantajuinen, mutta kuitenkin kattavasti potilaalle tietoa antava tuotos jotta toteutuu potilaan oikeus saada asiallista, totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa. Lisäksi hoitaja voi käyttää potilasoppaita ohjausrunkona tukemaan suullisesti annettavaa potilasohjausta. Näin osaltaan varmistetaan, että potilaan kanssa käydään läpi koko hoitoprosessin kulku.

Knowledge creation and transfer in an iterative project environment

This Master’s Thesis examines knowledge creation and transfer processes in an iterative project environment. The aim is to understand how knowledge is created and transferred during an actual iterative implementation project which takes place in International Business Machines (IBM). The second aim is to create and develop new working methods that support more effective knowledge creation and transfer for future iterative implementation projects. The research methodology in this thesis is qualitative. Using focus group interviews as a research method provides qualitative information and introduces the experiences of the individuals participating in the project. This study found that the following factors affect knowledge creation and transfer in an iterative, multinational, and multi-organizational implementation project: shared vision and common goal, trust, open communication, social capital, and network density. All of these received both theoretical and empirical support. As for future projects, strengthening these factors was found to be the key for more effective knowledge creation and transfer.

Oppilaan oikeat hakusanat : oppilaslähtöisyyden ja asiantuntijuuden yhteennivoutuminen rytmimusiikin kitaraopetuksessa ja opetussuunnitelman uudistamisessa

Tämä opinnäyte on tutkielma rytmimusiikin kitaraopetuksesta. Tutkielman taustalla oli kitaransoiton opetussuunnitelman uudistamisprojekti Pop & Jazz Konservatoriossa, jonka työryhmään allekirjoittanut kuuluu. Tavoittena oli tarkastella rytmimusiikin kitaransoitonopetuksen erityisiä kysymyksiä, jotta uuden opetussuunnitelman taustalla olevia näkemyksiä voitaisiin ymmärtää paremmin. Erityisesti oli tarkoitus pohtia oppilaslähtöisyyden ja opettajan asiantuntijuuden välistä suhdetta, eli miten ne voivat täydentää toisiaan eikä olla ristiriidassa keskenään. Työn toteuttamismenetelmät olivat alan kirjallisuuden lukeminen, opetuskokemusten analysointi eli itsereflektio, sekä opetussuunnitelman uudistamisprojektin tarkasteleminen. Teoreettisen osuuden keskeisin sisältö oli, että koska musiikki on erittäin abstrakti taidemuoto ja itseilmaisun keino, on myös kitaransoiton oppiminen hyvin yksilöllisesti etenevä prosessi. Opettamisen näkökulmasta katsottuna tämä tukee oppilaslähtöisyyttä eli oppilaan huomioimista varsinkin opetusmateriaalin valitsemisessa, ja tälle löydettiin perusteita musiikkipedagogiikkaa, sähkökitaransoittoa ja psykologiaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tärkeimmiksi käsitteiksi muodostuivat sisäinen motivaatio, musiikki ns. self-objektina, sisäinen kuuleminen ja konstruktivismi. Todettiin, että tehokkaassa soitonopetuksessa oppilaslähtöisyyden rinnalle tarvitaan aina opettajan luotettavaa musiikkillista ammattitaitoa. Teoreettisen osuuden lopussa esitettiin toimintamalli, jossa oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuvat yhdessä, toisiaan täydentäen vailla ristiriitaa. Tiedonhakua internetistä käytettiin opetusprosessin metaforana, jossa oikea hakusana on oppilaalle elämyksiä tuottava musiikki, hakuohjelma on opettaja, internet on opettajan musiikillinen ammattitaito, hakutulos on opettajan ammatillinen näkemys oppilaalle elämyksiä tuottavasta mu-siikista ja eteneminen materiaalista toiseen tapahtuu linkkien avulla eli musiikillisten yhteyksien kautta, eikä välttämättä ennaltamäärätyssä järjestyksessä. Yhdeksästä tapauskertomuksesta kävi ilmi, miten oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuivat yhdessä. Yhteinen havainto oli, että kyseinen toiminta on edellyttänyt oppilaalta aktiivisuutta ja kovaa työtä sekä tuottanut tyydyttäviä tuloksia hyvän edistymisen ja opintosuoritusten muodossa. Oppilaat pystyivät täyttämään musiikin perusopetuksen vaatimukset opintotasonsa mukaisesti ja saamaan heiltä edellytettävät valmiudet samalla kun he toteuttivat omia musiikillisia mieltymyksiään. Opetussuunnitelman uudistamisessa tämä lähestymistapa ilmeni siten, että työryhmä laati listan kitaransoitossa esiintyvistä ilmiöistä, jotka kaikilta oppilailta vaaditaan. Tämä edusti asiantuntijuutta. Oppilaslähtöisyys mahdollistettiin ensinnäkin päättämällä, että ohjelmisto, jossa ilmiöitä opiskellaan ja sovelletaan on täysin vapaavalintainen, ja toiseksi sillä, että opiskelun eteneminen voi tapahtua vapaassa järjestyksessä soitettavan ohjelmiston mukaisesti. Lopuksi todettiin, että oppilaslähtöisyyden ja asiantuntijuuden välinen vuorovaikutus on kitaransoiton opetuksessa mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Operational Reliability Analysis of a Three-Tiered Thin-Client ERP-system in an International Corporate Environment

Internationalization and the following rapid growth have created the need to concentrate the IT systems of many small-to-medium-sized production companies. Enterprise Resource Planning systems are a common solution for such companies. Deployment of these ERP systems consists of many steps, one of which is the implementation of the same shared system at all international subsidiaries. This is also one of the most important steps in the internationalization strategy of the company from the IT point of view. The mechanical process of creating the required connections for the off-shore sites is the easiest and most well-documented step along the way, but the actual value of the system, once operational, is perceived in its operational reliability. The operational reliability of an ERP system is a combination of many factors. These factors vary from hardware- and connectivity-related issues to administrative tasks and communication between decentralized administrative units and sites. To accurately analyze the operational reliability of such system, one must take into consideration the full functionality of the system. This includes not only the mechanical and systematic processes but also the users and their administration. All operational reliability in an international environment relies heavily on hardware and telecommunication adequacy so it is imperative to have resources dimensioned with regard to planned usage. Still with poorly maintained communication/administration schemes no amount of bandwidth or memory will be enough to maintain a productive level of reliability. This thesis work analyzes the implementation of a shared ERP system to an international subsidiary of a Finnish production company. The system is Microsoft Dynamics Ax, currently being introduced to a Slovakian facility, a subsidiary of Peikko Finland Oy. The primary task is to create a feasible base of analysis against which the operational reliability of the system can be evaluated precisely. With a solid analysis the aim is to give recommendations on how future implementations are to be managed.

RetroEm - Jälkiasennettava hiukkassuodatin

RetroEm-tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa jälkiasennettavista hiukkassuodattimista. Suomen autovero uudistui vuoden 2008 alussa, siten että uusien autojen autovero lasketaan niiden CO2-päästöistä. Dieselautoissa on pienempi kulutus kuin bensiiniautoissa. Tästä johtuen CO2-päästöt ovat pienemmät dieselautoissa. Tämä on laskenut diesel-autojen hintaa. Dieselautojen halvemmasta hinnasta johtuen uusien dieselautojen määrä on kasvussa eli dieselautojen päästöjen määrä lisääntyy. Dieselautojen pakokaasupäästöistä terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrä kasvaa. Pienhiukkasia pystytään suodattamaan uusista ja vanhoista jälkiasennettavan hiukkassuodattimen avulla. Jälkiasennettavalla hiukkassuodattimella pitäisi saada valmistajan mukaan 30 - 70 %:n hyötysuhde. Jälkiasennettavat hiukkassuodattimet hankittiin Diagno Finland Oy:n kautta saksasta Twintec-yrityksestä. Testiautoina oli vuoden 2007 VW Passat 1.9 TDI ja vuoden 2001 BMW 530dA. Mittaukset suoritettiin joulukuussa 2007. Mittaukset onnistuivat hyvin. Lämpötilamittauksista selvisi, että hiukkassuodattimessa on tarpeeksi kuuma, että regenerointi toimii. Passatissa hiukkassuodattimen hyötysuhde jäi hieman heikommaksi kuin BMW:llä, mutta saavutettiin valmistajan lupailtu arvo 30 - 70 %:ia. Passatissa hiukkasia oli noin 28 % vähemmän kun ilman hiukkassuodatinta. BMW:llä hiukkassuodattimen kanssa hiukkaset vähenivät noin 58 %. Jälkiasennettavat hiukkassuodattimet toimivat oikein ja saivat puhdistettua hiukkaspäästöjä. RetroEm-tutkimusta on tarkoitus jatkaa BMW:llä ja Passatilla. Tarkoituksena on myös saada 5 - 8 uutta dieselautoa, joihin asennetaan eri valmistajan jälkiasennettava hiukkassuodatin.

Kansanterveystiede

Kansanterveystieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 970 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Kansanterveystieteen kokoelmasta 18 % (175) käsittelee tilastoja; näistä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta on noin 13 % (122). Yleisteoksien osuus kokoelmasta on vajaa 14 % (130). Muita kokoelman keskeisiä alueita ovat mm. työterveys (12 % / 117), terveydenhuollon hallinto (13 % / 125), eri väestöryhmien terveysongelmat (8 % / 81), terveyskasvatus (9 % / 84) sekä sosiaalilääketiede (4 % / 44). Kansanterveystiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Kansanterveystieteen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 17 kappaletta, joista pääosa sanakirjoja (8 kpl) ja tilastoja (6 kpl). Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Environment and Health, Journal of Public Mental Health, Kansanterveys, Promo: Terveyden edistämisen lehti, Scandinavian Journal of Work, Salud publica de Mexico, Työ ja ihminen, Työ terveys turvallisuus). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 450 nimekettä Ebrary-tietokannassa, Netlibraryssa 8 nimekettä ja Taylor & Francis –tietokannassa 1 nimeke ja elektronisia sanastoja 4 (FinMESH, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES), Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on 400 nimekettä, joista 35 % vapaasti käytettävissä verkossa. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports –tietokannan listaamista alan keskeisistä 98 nimekkeestä kokoelmissa on 78 % (76 nimekettä). Lehdistä, joiden IF-arvo on suurempi kuin 2, oli kokoelmissa 88 % (30 / 34). IF -välillä 1-1.99 vastaava luku oli 84 % (32 / 38) ja välillä 0–0.99 54 % (14 / 26). Tietokantoja on 36; mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, LEO, Medic, Medline (Ovid), Science Citation Index Expanded (ISI), Social Sciences Citation Index (ISI), Tyki.

Lämmönläpäisykertoimen määritys ovirakenteille

Lohjalainen palo-oviin ja muihin mm. julkishallinnon rakennusten rakentajien ja telakkateollisuuden käyttämiin ulko- ja välioviratkaisuihin erikoistunut valmistusyritys Saajos Oy oli kokenut tarpeen saada käyttöönsä laskentaohjelma, jolla heidän tuotteensa ominaisuudet voitaisiin määritellä myös lämmöneristyksen osalta. Tässä opinnäytetyössä lähdettiin liikkeelle ympäristöministeriön antamista ohjeista (2003) lämmönläpäisykertoimen määrityksessä. Tarkoituksena oli suorittaa laskentamallinnuksia tietyille ovirakennetyypeille ja laatia laskentaohjelma, jonka antamia tuloksia verrattaisiin koeolosuhteissa tehtyihin mittauksiin. Näihin kahteen eri määritystapaan perustuen oli tarkoitus todeta laskentaohjelman soveltuvuus tulevaisuutta varten ja määrittää sen antamien tulosten vastaavuus mittauksilla todennettujen arvojen kanssa. Laskentaohjelman tavoitteena oli olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja nopea. Siten se palvelisi sekä uusien tuotteiden lämpötaloudellista tuotesuunnittelua, että jo olemassa olevien tuotteiden markkinointia. Laskentaohjelman kehitystyö jatkuu edelleen, ja toivonkin sen saavuttavan asetetut tavoitteet koekäyttövaiheen jälkeen.