Hyperglycaemia but not hyperlipidaemia decreases serum amylase and increases neutrophils in the exocrine pancreas of cats

The goal of the study was to determine whether hyperglycaemia or hyperlipidaemia causes pancreatitis in cats and to assess the effect of excess serum glucose and lipids on amylase and lipase activity. Ten-day hyperglycaemic and hyperlipidaemic clamps were carried out in five and six healthy cats, respectively. Ten healthy cats received saline and served as controls. The activity of amylase was below the normal range in 4 of 5 hyperglycaemic cats by day 10. The activity of lipase did not vary in any of the cats. Samples of exocrine pancreas were normal on histological examination, but the number of tissue neutrophils was increased in hyperglycaemic cats (P<0.05). In a retrospective study 14 of 40 (35%) cats with naturally occurring diabetes mellitus had amylase activities below the reference range at the time of admission. Amylase activities normalised within 1 week of insulin therapy and subsequent glycaemic control. Lipase activity was increased in 26 of 40 (65%) diabetic cats and remained elevated despite glycaemic control. In conclusion, hyperglycaemia, but not hyperlipidaemia, increases pancreatic neutrophils in cats. However, because the histological morphology of the exocrine pancreas was normal, hyperglycaemia may play only a minor role in the pathogenesis of pancreatitis. Low amylase activities in diabetic cats may reflect an imbalance in glucose metabolism rather than pancreatitis.

Les bases anatomiques du lambeau perforant ostéocutané de l'artère iliaque circonflexe profonde

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Characterization of urban aerosol in Cork city (Ireland) using aerosol mass spectrometry

Ambient wintertime background urban aerosol in Cork city, Ireland, was characterized using aerosol mass spectrometry. During the three-week measurement study in 2009, 93% of the ca. 1 350 000 single particles characterized by an Aerosol Time-of-Flight Mass Spectrometer (TSI ATOFMS) were classified into five organic-rich particle types, internally mixed to different proportions with elemental carbon (EC), sulphate and nitrate, while the remaining 7% was predominantly inorganic in nature. Non-refractory PM1 aerosol was characterized using a High Resolution Time-of-Flight Aerosol Mass Spectrometer (Aerodyne HR-ToF-AMS) and was also found to comprise organic aerosol as the most abundant species (62 %), followed by nitrate (15 %), sulphate (9 %) and ammonium (9 %), and chloride (5 %). Positive matrix factorization (PMF) was applied to the HR-ToF-AMS organic matrix, and a five-factor solution was found to describe the variance in the data well. Specifically, "hydrocarbon-like" organic aerosol (HOA) comprised 20% of the mass, "low-volatility" oxygenated organic aerosol (LV-OOA) comprised 18 %, "biomass burning" organic aerosol (BBOA) comprised 23 %, non-wood solid-fuel combustion "peat and coal" organic aerosol (PCOA) comprised 21 %, and finally a species type characterized by primary m/z peaks at 41 and 55, similar to previously reported "cooking" organic aerosol (COA), but possessing different diurnal variations to what would be expected for cooking activities, contributed 18 %. Correlations between the different particle types obtained by the two aerosol mass spectrometers are also discussed. Despite wood, coal and peat being minor fuel types used for domestic space heating in urban areas, their relatively low combustion efficiencies result in a significant contribution to PM1 aerosol mass (44% and 28% of the total organic aerosol mass and non-refractory total PM1, respectively).Ambient wintertime background urban aerosol in Cork city, Ireland, was characterized using aerosol mass spectrometry. During the three-week measurement study in 2009, 93% of the ca. 1 350 000 single particles characterized by an Aerosol Time-of-Flight Mass Spectrometer (TSI ATOFMS) were classified into five organic-rich particle types, internally mixed to different proportions with elemental carbon (EC), sulphate and nitrate, while the remaining 7% was predominantly inorganic in nature. Non-refractory PM1 aerosol was characterized using a High Resolution Time-of-Flight Aerosol Mass Spectrometer (Aerodyne HR-ToF-AMS) and was also found to comprise organic aerosol as the most abundant species (62 %), followed by nitrate (15 %), sulphate (9 %) and ammonium (9 %), and chloride (5 %). Positive matrix factorization (PMF) was applied to the HR-ToF-AMS organic matrix, and a five-factor solution was found to describe the variance in the data well. Specifically, "hydrocarbon-like" organic aerosol (HOA) comprised 20% of the mass, "low-volatility" oxygenated organic aerosol (LV-OOA) comprised 18 %, "biomass burning" organic aerosol (BBOA) comprised 23 %, non-wood solid-fuel combustion "peat and coal" organic aerosol (PCOA) comprised 21 %, and finally a species type characterized by primary m/z peaks at 41 and 55, similar to previously reported "cooking" organic aerosol (COA), but possessing different diurnal variations to what would be expected for cooking activities, contributed 18 %. Correlations between the different particle types obtained by the two aerosol mass spectrometers are also discussed. Despite wood, coal and peat being minor fuel types used for domestic space heating in urban areas, their relatively low combustion efficiencies result in a significant contribution to PM1 aerosol mass (44% and 28% of the total organic aerosol mass and non-refractory total PM1, respectively).

Presenting SAPUSS: solving aerosol problem by using synergistic strategies in Barcelona, Spain

This paper presents the summary of the key objectives, instrumentation and logistic details, goals, and initial scientific findings of the European Marie Curie Action SAPUSS project carried out in the western Mediterranean Basin (WMB) during September-October in autumn 2010. The key SAPUSS objective is to deduce aerosol source characteristics and to understand the atmospheric processes responsible for their generations and transformations - both horizontally and vertically in the Mediterranean urban environment. In order to achieve so, the unique approach of SAPUSS is the concurrent measurements of aerosols with multiple techniques occurring simultaneously in six monitoring sites around the city of Barcelona (NE Spain): a main road traffic site, two urban background sites, a regional background site and two urban tower sites (150 m and 545 m above sea level, 150 m and 80 m above ground, respectively). SAPUSS allows us to advance our knowledge sensibly of the atmospheric chemistry and physics of the urban Mediterranean environment. This is well achieved only because of both the three dimensional spatial scale and the high sampling time resolution used. During SAPUSS different meteorological regimes were encountered, including warm Saharan, cold Atlantic, wet European and stagnant regional ones. The different meteorology of such regimes is herein described. Additionally, we report the trends of the parameters regulated by air quality purposes (both gaseous and aerosol mass concentrations); and we also compare the six monitoring sites. High levels of traffic-related gaseous pollutants were measured at the urban ground level monitoring sites, whereas layers of tropospheric ozone were recorded at tower levels. Particularly, tower level night-time average ozone concentrations (80 +/- 25 mu g m(-3)) were up to double compared to ground level ones. The examination of the vertical profiles clearly shows the predominant influence of NOx on ozone concentrations, and a source of ozone aloft. Analysis of the particulate matter (PM) mass concentrations shows an enhancement of coarse particles (PM2.5-10) at the urban ground level (+64 %, average 11.7 mu g m(-3)) but of fine ones (PM1) at urban tower level (+28 %, average 14.4 mu g m(-3)). These results show complex dynamics of the size-resolved PM mass at both horizontal and vertical levels of the study area. Preliminary modelling findings reveal an underestimation of the fine accumulation aerosols. In summary, this paper lays the foundation of SAPUSS, an integrated study of relevance to many other similar urban Mediterranean coastal environment sites.

Aerosol properties associated with air masses arriving into the North East Atlantic during the 2008 Mace Head EUCAARI intensive observing period: an overview

As part of the EUCAARI Intensive Observing Period, a 4-week campaign to measure aerosol physical, chemical and optical properties, atmospheric structure, and cloud microphysics was conducted from mid-May to mid-June, 2008 at the Mace Head Atmospheric Research Station, located at the interface of Western Europe and the N. E. Atlantic and centered on the west Irish coastline. During the campaign, continental air masses comprising both young and aged continental plumes were encountered, along with polar, Arctic and tropical air masses. Polluted-continental aerosol concentrations were of the order of 3000 cm(-3), while background marine air aerosol concentrations were between 400-600 cm(-3). The highest marine air concentrations occurred in polar air masses in which a 15 nm nucleation mode, with concentration of 1100 cm(-3), was observed and attributed to open ocean particle formation. Continental air submicron chemical composition (excluding refractory sea salt) was dominated by organic matter, closely followed by sulphate mass. Although the concentrations and size distribution spectral shape were almost identical for the young and aged continental cases, hygroscopic growth factors (GF) and cloud condensation nuclei (CCN) to total condensation nuclei (CN) concentration ratios were significantly less in the younger pollution plume, indicating a more oxidized organic component to the aged continental plume. The difference in chemical composition and hygroscopic growth factor appear to result in a 40-50% impact on aerosol scattering coefficients and Aerosol Optical Depth, despite almost identical aerosol microphysical properties in both cases, with the higher values been recorded for the more aged case. For the CCN/CN ratio, the highest ratios were seen in the more age plume. In marine air, sulphate mass dominated the sub-micron component, followed by water soluble organic carbon, which, in turn, was dominated by methanesulphonic acid (MSA). Sulphate concentrations were highest in marine tropical air - even higher than in continental air. MSA was present at twice the concentrations of previously-reported concentrations at the same location and the same season. Both continental and marine air exhibited aerosol GFs significantly less than ammonium sulphate aerosol pointing to a significant organic contribution to all air mass aerosol properties.

Les bases anatomiques du lambeau perforant ostéocutané de l'artère iliaque circonflexe profonde

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Fútbol y redes sociales. Análisis de la gestión de Relaciones Públicas 2.0 por los clubes de fútbol

Las relaciones públicas se configuran como una actividad esencial en la gestión de la comunicación con los públicos de los clubes de fútbol ya que son muy activos y su grado de reactividad es alto. Con este texto se analiza el papel que desempeñan las redes sociales en los clubes de fútbol que poseen mayor número de ingresos. Para ello, se desarrolla una metodología que estudia qué presencia tienen en las redes sociales, el número de seguidores, qué grado de interacción se produce entre clubes y públicos y los contenidos y las temáticas de los textos de las redes sociales. Los resultados muestran un público activo pero con intervenciones relacionadas con los resultados futbolísticos y una gestión comunicativa unidireccional por parte de los clubes.

Sosiaalisen median yksilöbrändin merkitys työnhaussa ja yritysten näkökanta työntekijän sosiaalisen median käyttäytymiselle

Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka yksilön brändi muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitä sosiaalisen median kanavia suositaan työnhakijoiden ja yritysten keskuudessa. Haettiin myös alueellisilta yrityksiltä vastausta siihen, perehdyttävätkö he uusia työntekijöitä sosiaalisen median käyttäytymisessä. Tietolähteinä käytettiin brändin luomiseen ja sosiaalisen median strategiaan keskittyvää kirjallisuutta sekä yrityksien ja opiskelijoiden haastatteluja. Työn tuloksina todettiin suosituimmiksi kanaviksi itsensä markkinointiin verkostoitumispalvelu LinkedIn. Yritykset korostivat omien projektien merkitystä osaamisen näyttämisessä työnhaussa ja hyvin viestittyä persoonallisuutta hakemuksissa arvostettiin.

Pilvipalvelut – PaaS-palvelumalli Microsoft Azuressa

Pilvipalvelut ja niiden käyttö on kasvanut alkukantaisesta konseptista trendikkääksi resurssien ulkoistamiseksi ja siitä edelleen jokapäiväiseksi palveluiden hyötykäytöksi. Pilvipalveluiden kehitys ja palveluntarjoajien kilpailu on saattanut palvelut hyvin tasokkaiksi ja edullisiksi ja saanut pilvipalvelumarkkinat kukoistamaan. Tänä päivänä palveluntarjoajien suuri määrä ja palveluiden erilaisuus antavat palveluita tarvitsevalle hyvän mahdollisuuden löytää ratkaisut hyvin erikoistuneisiinkin tarpeisiin. Pilvipalvelumallit ovat olennainen osa pilvipalveluiden luonnetta, vaikka monia palveluntarjoajista ei voidakaan enää rajoittaa vain yhteen malliin. IaaS-, PaaS-, ja SaaS-palvelumallit edustavat erilaisia pilvipalvelun tasoja täyttäen hyvin erilaisia tarpeita. Tässä tutkielmassa käsitellään erityisesti PaaS-pavelumallia Microsoft Azurea esimerkkinä käyttäen. Azure on erityisen tunnettu PaaS-palveluistaan ja toimii siten hyvänä lähtökohtana tutustuttaessa tähän palvelumalliin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pilvipalveluiden piirteitä ja ominaisuuksia ja sitä miten ne ovat vaikuttaneet ja kenties tulevat vaikuttamaan ihmisten suhtautumiseen tietotekniikan saralla. Pilvipalveluiden asiakkaiden on olennaista ymmärtää palveluiden tarjoamat mahdollisuudet, mutta myös niiden rajoitteet ja riskit, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä omien palvelutarpeidensa suhteen.

Ikuisesta runsaudensarvesta uppoaviin paratiisisaariin. Muuttuvan maailman kuvauksia suomalaisissa kaukomatkakertomuksissa

Nykypäivän matkakirjallisuuden suurimpia haasteita on se, miten yhdistää globalisoituvan maailman kuvaaminen lajityyppiin, jonka kuvastoa ovat perinteisesti hallinneet tallaamattomat polut, neitseelliset paratiisirannat sekä kulttuurien eksoottinen toiseus. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, millaista kuvaa muuttuvasta maailmasta suomalaiset matkakirjailijat ovat luoneet. Tutkielma sijoittuu ekokriittisen sekä postkolonialistisen kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon, jossa painottuu vahva kytkös konkreettiseen maailmaan. Kohdeteoksina on neljä kaukomatkakertomusta eri ajoilta: Tapio Hiisivaaran Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja (1945), Tuomas Vennon Katoavaa Grönlantia (1960), Annikki Sankarin Afrikkalainen uni (1984) ja Pirkko Lindbergin SOS Tuvalu (2004). Kohdeteosten avulla käydään läpi eurooppalaisen maisemakuvauksen vanhoja traditioita, joita teokset sekä uusintavat että uudistavat. Matkailijan omat halut ja pelot ilmenevät usein matkakuvauksissa esimerkiksi paratiisien ja helvettien sekä ikuisen rauhan ja ajattomuuden teemoina, ja samankaltaisesti määrittyy myös matkailijan suhde muihin olentoihin. Matkalla tapahtuvat kohtaamiset rikkovat omien ennakkokäsitysten varaan rakennettuja olettamuksia, sillä äärimmäistä kuvaa voi pitää yllä vain, jos asioita tarkastelee etäältä. Kohdeteoksia vertailemalla piirtyy kuva maapallon muuttumisesta luonnonvaroiltaan yltäkylläisestä runsaudensarvesta saasteiden tahrimaksi maailmankyläksi. Pelko länsimaalaisen kulttuurin globaalista leviämisestä ilmenee kohdeteoksissa vahvana, mikä näkyy esimerkiksi primitiivisyyden ihannointina. Tulevaisuuden matkakuvauksissa ilmastonmuutos saattaa toisaalta voimistaa tätä vastakohta-asetelmaa, mutta toisaalta myös luoda yhtenäisempää, koko ihmiskunnan laajuista perspektiiviä. Yksi tärkeimmistä nykypäivän matkakirjallisuuden lajityyppiä uudistavista kerronnan tavoista on moniperspektiivisyys, joka nostaa esille myös kertojan kokemusmaailman ulkopuolisia näkökulmia. Sen valossa koskemattomien idyllienkään ei tarvitse olla matkakirjallisuudelta kiellettyjä aiheita, sillä ne voidaan nähdä vain yhtenä perspektiivin palasena sekä kaunokirjallisen ilmaisun tehokeinoina. Tutkielma osoittaa, miten konkreettisten paikkojen fiktiivisillä esityksillä on voima vahvistaa paikan tunnetta ja siten tuottaa läheistä suhdetta kaukaisiinkin paikkoihin.

Parental influences and mothers’ experiences on infant and young child feeding practices

The objective of this thesis was to better understand how parental factors influence feeding practices, how mothers experience feeding and what factors mothers perceive influencing feeding in different contexts. This study is largely based on STEPS Study (Steps to Healthy Development of Children), which is a longitudinal cohort of 1797 families. In addition, qualitative data was collected among mothers in Finland and Solomon Islands. The results of this study show that different parental determinants associate with infant and young child feeding behavior and practices. Mothers with high cognitive restraint of eating introduced complementary foods earlier and neophobic mothers’ breastfed exclusively for a shorter time than mothers who ranked lower in these behaviors. Fathers’ poor diet quality associated with shorter total breastfeeding duration. Mothers’ postnatal depressive symptoms associated with shorter duration of exclusive breastfeeding, earlier introduction of complementary foods and lower compliance of feeding recommendations. The higher amount of marital distress associated with longer duration of exclusive breastfeeding and better compliance with feeding recommendations. Mothers, who participated in qualitative interviews, described how complex interplay of individual perceptions, significant others and socio-cultural environment influenced feeding practices and behavior. This study showed that several parental factors influence infant and young child feeding practices as well as compliance with the feeding recommendations. Maternal experiences and perceptions on child feeding relate to the context where mother-infant pair lives in. These results highlight the importance of targeting feeding support and, if needed, specific interventions to mothers and families who are in risk of poor feeding practices.

Suomalaisten julkisesti listattujen senttiosakkeiden suoriutuminen verrattuna OMX Helsinki Small Cap -indeksin muihin osakkeisiin

Senttiosakkeista tehtyjä tutkimuksia on olemassa hyvin rajoitetusti, ja ne ovat keskittyneet lähinnä senttiosakelistautumisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia julkisesti noteerattuja senttiosakkeita ja niiden suoriutumista kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2006–2015. Tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisiin julkisesti noteerattuihin senttiosakkeisiin sijoittaminen kannattavaa toimintaa ja minkälaisia tuottoja on odotettavissa senttiosakkeisiin sijoittamalla. Tutkimusaineisto koostui tutkielmassa tehdyn määritelmän mukaisista senttiosakkeista ja muista Small Cap -indeksin osakkeista, joita kutsuttiin puolestaan ei-senttiosakkeiksi. Tuotot laskettiin osakkeiden päivittäisistä tuottoindekseistä. Tuottoja verrattiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tuottojen tarkastelun tueksi senttiosakkeille ja ei-senttiosakkeille laskettiin seuraavat menestysmittarit: Sharpen luku, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Lopuksi verrattiin vielä seuraavia tunnuslukuja: ROE (%), E/P-luku, P/B-luku, osinkotuotto-% ja velan suhde omaan pääomaan (%). Saatujen tulosten perusteella suomalaiset julkisesti noteeratut senttiosakkeet ovat lyhyellä aikavälillä kannattavia sijoituskohteita, mutta mitä pidemmäksi tarkasteluperiodi kasvoi, sitä huonommin ne suoriutuivat. Lisäksi senttiosakkeet hävisivät kaikilla tarkasteluperiodeilla ei-senttiosakkeille. Suurimmat positiiviset tuotot olivat kuitenkin yksittäisillä senttiosakkeilla. Senttiosakkeisiin havaittiin liittyvän paljon riskejä, kuten suuri volatiliteetti, suuret negatiiviset tuotot ja konkurssin mahdollisuus. Myös kaikki menestysmittarit ja tunnusluvut indikoivat senttiosakkeiden olevan ei-senttiosakkeita huonompia sijoituskohteita. Sijoittajien on oltava erityisen tarkkoja senttiosakkeiden kanssa, sillä niihin sijoittaminen on pitkälti verrattavissa uhkapelaamiseen.

MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE – Asiointiliikenteen tila Suomen maaseutualeilla

Suomessa joukkoliikenteellä on erilaisia tavoitteita eri alueille. Maaseudulla joukkoliikenteen on turvattava ihmisten perusliikkumispalvelut. Tätä tavoitetta varten valtio on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Maaseudulla normaalin linja-autolla ajettavan vakiovuoroliikenteen kannattavuus on vuosien aikana heikentynyt ja joukkoliikennetarjontaa on jouduttu karsimaan. Maaseutukuntien sisäistä joukkoliikennettä ajetaan erilaisten kutsujoukko- ja palveluliikennekonseptien avulla asiointiliikenteenä. Liikenteen järjestämisessä ja toimintatavoissa on vaihtelua kuntien välillä. Asiointiliikenteen toteuttamista kunnissa vaikeuttaa kuntien taloudellinen tilanne, joka on jatkossa vaarassa heikentyä entisestään. Maaseutualueilla väestö vähenee ja ikääntyy, mikä myös vaikuttaa joukkoliikenteen kannattavuuteen ja joukkoliikennettä koskeviin vaatimuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään millä tavalla kunnat järjestävät kuntien sisäisen asiointiliikenteen ja toteutuuko tavoitteellinen peruspalvelutaso. Tutkimuksessa selvitetään millaisia erilaisia liikennepalveluja kunnilla on tarjolla, millä tavalla palvelut toimivat ja mikä on kuntapäättäjien oma henkilökohtainen näkemys kunnan joukkoliikenteen tilasta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla 14 joukkoliikenteestä kunnassaan vastaavaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimus on toteutettu kysymyslomakkeen avulla ja menetelmänä tutkimuksessa on käytetty teemahaastattelua. Tutkimus on saatu Oripään ja Pöytyän kuntien toimeksiantona ja sen on tarkoitus antaa edellä mainituille kunnille lisätietoa omien liikennepalveluidensa järjestämisen tueksi. Tulokset osoittavat, että joukkoliikennetarjontaa on kunnissa vaihtelevasti ja liikennöinnin toimintatavoissa on eroa kuntien välillä. Kunnat järjestävät asiointiliikennettä parhaaksi katsomallaan tavalla kuntien olosuhteiden mukaan. Monessa kunnassa taloudellinen tila on haastava, mikä saattaa vaikuttaa joukkoliikennepalveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. Liikennepalveluiden kohdalla joissain kunnissa haetaankin säästöjä eri käyttäjäryhmien matkoja yhdistelemällä. Tavoitteellinen peruspalvelutaso toteutuu ainoastaan yhdessä kunnassa. Tulosten perusteella kuntien välistä yhteistyötä tehdään vaihtelevasti ja moni toivookin yhteistyön jatkossa lisääntyvän. Päättäjät kuitenkin kokevat oman kuntansa joukkoliikenteen toimivan melko hyvin eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole sen osalta muutoksia tiedossa.

Oppilaitosten ja perheyritysten välinen yhteistyö Etelä-Karjalassa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia perheyritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä etsimällä tietoa siitä, kuinka yhteistyötä on tehty ja kuinka yhteistyötä voi tulevaisuudessa kehittää jo olemassa olevien mallien pohjalta. Tutkimuksessa etsitään myös intressejä, joita perheyrittäjillä on oppilaitosyhteistyötä kohtaan, sekä intressien puuttuessa siihen vaikuttavia syitä. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisesti. Harkinnanvaraisen otannan kautta valittiin joukko eteläkarjalaisia perheyrityksiä tutkittavaksi. Aineisto kerättiin haastattelemalla perheyrityksiä ennakkoon mietityllä teemahaastattelulla, jossa oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Haastatteluja suoritettiin 41. Tutkimuksessa selvisi, että perheyritykset tekevät laajasti ja monitasoisesti oppilaitosyhteistyötä Etelä-Karjalassa. Suosituimmat yhteistyön muodot ovat työharjoittelijat, kesätyöntekijät, lopputyöt, oppisopimusopiskelijat, projektityöt, yhteiset tutkimukset ja perheyrittäjien pitämät luennot oppilaitoksissa. Myös huonoja kokemuksia oppilaitosyhteistyössä havaittiin, mutta niistä oli selvitty keskustelemalla oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Haasteena yhteistyölle koettiin, että perheyrityksissä työ on usein itse opetettu jälkipolville, jolloin perheyrittäjän ollessa itseoppinut, ei varsinkaan korkeakoulutasoisen yhteistyön hyötyjä ymmärretä. Kaikelle yhteistyölle oli kuitenkin perustana se, että perheyrityksellä oli ongelma tai tarve johonkin ratkaisuun ja tätä voidaan pitää tämän tutkimuksen tärkeimpänä yksittäisenä löydöksenä. Tutkimuksessa selvisi, että perustana lähes kaikelle yhteistyölle oppilaitosten ja perheyritysten välillä on tarvelähtöisyys. Poikkeuksena suuret perheyritykset, joilla on resursseja kehitys- ja tutkimustyöhön. Perheyritysten aika ja taloudelliset resurssit luovat tilanteen, jossa mahdollisuuden oppilaitosyhteistyöhön avaa liiketoiminnassa ilmenevä tarve tai ongelma, jonka ratkaisemiseen yrityksen omat resurssit eivät riitä. Perheyrittäjät ovat kokeneet saaneensa yhteistyöstä paljon lisäarvoa, kuten ratkaisuja ongelmiin, uusia verkostoja, omien toimintatapojen arviointia ja taitojen ylläpitämistä. Parhaimpina yhteistyökeinoina pidettiin työharjoitteluja, kesätyöntekijöitä, oppisopimusoppilaita, yhteisiä projekteja ja uusia ideoita. Jatkotutkimustarpeena ilmeni kestävien toimintamallien rakentaminen perheyritysten ja oppilaitosten välille.

Osakeindeksioption implisiittisen volatiliteetin informaatiosisältö

Volatiliteetilla mitataan arvopaperin toteutuneen tuoton epävarmuutta ja sillä on keskeinen rooli riskienhallinnassa sekä arvopapereiden hinnoittelussa. Volatiliteetin estimoimiseen on kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa. Historiallinen volatiliteetti estimoidaan toteutuneesta hintadatasta, kun taas implisiittinen volatiliteetti voidaan johtaa optioiden markkinahinnoista käyttämällä Black-Scholes-Merton-hinnoittelumallia tai vaihtoehtoisesti Britten-Jonesin ja Neubergerin kehittämää mallia (mallivapaa implisiittinen volatiliteetti), joka ei ole riippuvainen mistään tietystä hinnoittelumallista, vaan johdetaan suoraan optioiden markkinahinnoista. Implisiittinen volatiliteetti edustaa näin ollen markkinaosapuolten näkemystä option jäljellä olevana juoksuaikana toteutuvasta volatiliteetista. Toteutuvan volatiliteetin ennustamista implisiittisen ja historiallisen volatiliteetin avulla on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia sekä historiallisen ja implisiittisen volatiliteetin keskinäisessä vertailussa että kahden eri implisiittisen volatiliteetin vertailussa. Tämän tutkielman tavoite on selvittää ennustaako implisiittinen volatiliteetti toteutuvaa volatiliteettia. Tutkielmassa syvennytään erityisesti vertailemaan historiallisen volatiliteetin, Black–Scholes-implisiittisen sekä mallivapaan implisiittisen volatiliteetin paremmuutta toteutuvan volatiliteetin ennusteina. Tutkielman empiirinen osuus on suoritettu eurooppalaisella aineistolla käyttämällä EURO STOXX 50 -indeksin, siihen liittyvien osto-optioiden sekä VSTOXX-volatiliteetti-indeksin hintatietoja vuosilta 2006–2014. Aikasarjatutkimus on suoritettu ei-päällekkäisillä havainnoilla niin, että jokaista volatiliteettiennustetta kohden on tasan yksi kuukauden mittainen periodi, jolta toteutunut volatiliteetti lasketaan. Empiirinen tarkastelu on suoritettu PNS-regressioanalyysillä, jolla on ensin tutkittu jokaisen volatiliteettiennusteen kykyä selittää toteutuvaa volatiliteettia sekä erikseen että yhdessä. Tulosten perusteella mallivapaa implisiittinen volatiliteetti on harhainen, mutta tutkituista ennusteista selkeästi tehokkain ennustamaan toteutuvaa volatiliteettia ja sisällyttää itseensä sekä Black–Scholes-implisiittisen että historiallisen volatiliteetin sisältämän informaation