Parental influences and mothers’ experiences on infant and young child feeding practices

The objective of this thesis was to better understand how parental factors influence feeding practices, how mothers experience feeding and what factors mothers perceive influencing feeding in different contexts. This study is largely based on STEPS Study (Steps to Healthy Development of Children), which is a longitudinal cohort of 1797 families. In addition, qualitative data was collected among mothers in Finland and Solomon Islands. The results of this study show that different parental determinants associate with infant and young child feeding behavior and practices. Mothers with high cognitive restraint of eating introduced complementary foods earlier and neophobic mothers’ breastfed exclusively for a shorter time than mothers who ranked lower in these behaviors. Fathers’ poor diet quality associated with shorter total breastfeeding duration. Mothers’ postnatal depressive symptoms associated with shorter duration of exclusive breastfeeding, earlier introduction of complementary foods and lower compliance of feeding recommendations. The higher amount of marital distress associated with longer duration of exclusive breastfeeding and better compliance with feeding recommendations. Mothers, who participated in qualitative interviews, described how complex interplay of individual perceptions, significant others and socio-cultural environment influenced feeding practices and behavior. This study showed that several parental factors influence infant and young child feeding practices as well as compliance with the feeding recommendations. Maternal experiences and perceptions on child feeding relate to the context where mother-infant pair lives in. These results highlight the importance of targeting feeding support and, if needed, specific interventions to mothers and families who are in risk of poor feeding practices.

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset pienten lasten imetyksestä ja lisäruokien antamisesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten vanhempien syömiskäyttäytyminen, ruokaneofobia ja ruokavalion laatu sekä depressio ja parisuhdetyytyväisyys liittyvät pienten lasten syöttämiseen. Lisäksi tutkittiin, miten äidit kokevat lasten syöttämisen ja minkä tekijöiden äidit ajattelevat vaikuttavan syöttämiseen kahdessa eri sosiokulttuurisessa ympäristössä. Aineisto pohjautuu suurelta osin Hyvän kasvun avaimet -pitkittäistutkimukseen, jossa on mukana 1797 perhettä Varsinais-Suomen alueelta. Laadullinen haastatteluaineisto kerättiin 1–2-vuotiaiden lasten äideiltä Turun alueella Suomessa ja Honiarassa, Salomonsaarilla. Tutkimuksessa havaittiin, että äidit, jotka rajoittivat tietoisesti syömistään, aloittivat lisäruuat aiemmin ja uusia ruokia karttavat, ruokaneofobiset äidit imettivät kokonaisuudessaan lapsiaan lyhyemmän aikaa kuin muut äidit. Lapsia, joiden isien ruokavalion laatu oli huono, imetettiin kokonaisuudessaan lyhyemmän aikaa kuin hyvän ruokavalion omaavien isien lapsia. Äitien synnytyksen jälkeinen masennus oli yhteydessä lyhyeen täysimetyksen kestoon, aikaiseen lisäruokien aloittamiseen ja vähäiseen ravitsemussuositusten noudattamiseen. Tyytymättömyys parisuhteeseen puolestaan oli yhteydessä pitkään täysimetyksen kestoon ja suositusten noudattamiseen. Kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä toteutetuissa laadullisissa haastatteluissa äidit kuvasivat monien, omien uskomusten ja ajatusten sekä merkityksellisten tuttavien ja sosio-kulttuuristen tekijöiden vaikuttavan syöttämiskäytökseen ja -käytäntöihin. Tämän tutkimuksen tuloksista selviää, että monet vanhempiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä siihen, miten lapsia syötetään ja miten vanhemmat noudattavat lasten ravitsemussuosituksia. Äitien kokemukset ja käsitykset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta liittyivät äiti-lapsi parin elinolosuhteisiin. Tulokset korostavat vanhempiin liittyvien tekijöiden sekä perheen sosiokulttuurisen asuinympäristön merkitystä imetykselle ja lisäruokien aloittamiselle.