Iowa Community Colleges High School Enrollment Report, July 2008

Community Colleges of Iowa transmit fiscal year enrollment data to the Department of Education. All data included in this report, except where noted, are taken from the Management Information System (MIS) electronic data files and are confirmed by the community college.

Second Annual Iowa Community Colleges High School Enrollment Report, February 2006

Community Colleges of Iowa transmit fiscal year enrollment data to the Department of Education. All data included in this report, except where noted, are taken from the Management Information System (MIS) electronic data files and are confirmed by the community college.

Joint Enrollment 2012

This report summarizes joint enrollment in Iowa's community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. This report contains fiscal year data for the state's 15 community colleges reported through the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college.

Joint Enrollment 2008

This report summarizes joint enrollment in Iowa's community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. This report contains fiscal year data for the state's 15 community colleges reported through the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college.

Joint Enrollment Report, 2009

The Iowa Department of Education collects information on joint enrollment in Iowa’s 15 community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. Most jointly enrolled students enroll through Senior Year Plus programs such as PSEO (Postsecondary Enrollment Options) and concurrent enrollment. Others enroll independently by paying tuition or enrolling in courses delivered through contractual agreements that do not meet the definition of concurrent enrollment. For more information about Senior Year Plus programs, please refer to the department’s website. This report consists of fiscal year and trend data on joint enrollment including headcount enrollment, credit hours, student demographics, and enrollment by program type and offering arrangement. All data included in this report is taken from the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college, unless otherwise noted.

Joint Enrollment 2010

This report summarizes joint enrollment in Iowa's community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. This report contains fiscal year data for the state's 15 community colleges reported through the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college.

Joint Enrollment 2013

This report summarizes joint enrollment in Iowa's community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. This report contains fiscal year data for the state's 15 community colleges reported through the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college.

Joint Enrollment 2014

This report summarizes joint enrollment in Iowa's community colleges. Jointly enrolled students are high school students enrolled in community college credit coursework. This report contains fiscal year data for the state's 15 community colleges reported through the Community College Management Information System (MIS) and confirmed by each college.

Johdon taloudellisen raportoinnin kehittäminen, case Gasum-konserni

Tutkielman aihe syntyi, kun kohdekonsernissa aloitettiin raportointijärjestelmän päivittäminen. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, miten kohdekonsernin taloudellisen informaation raportointia voitaisiin kehittää johdon näkökulmasta. Alatavoitteena on tutkia, mitä taloushallinnon tietojärjestelmän tuottamia raportteja kohdekonsernissa käytetään ja mitä taloudellisia raportteja järjestelmän tulisi tuottaa tulevaisuudessa johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkielmassa on käytetty konstruktiivista tutkimusmetodologiaa. Konstruktiivisessa tutkimuksessa tuotetaan teoreettisesti perusteltu ratkaisu käytännön kannalta relevanttiin ongelmaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia, haastatteluja ja keskusteluja. Haastattelujen avulla selvisi, että nykyinen raportointi ei vastaa käyttäjien informaatiotarvetta. Tutkielman tuloksena saatiinkehitysehdotuksia nykyiselle taloushallinnon tietojärjestelmälle sekä uusia raportteja, joita tulevaisuudessa tulisi tuottaa. Tutkielman avulla käyttäjien informaatiotarpeita saatiin kartoitettua ja tulevaisuudessa raportointi tulee vastaamaan paremmin käyttäjien vaatimuksia.

Johdon tietojärjestelmän ja tehdasjärjestelmän integrointi: Erikoistapauksena asiakaskannattavuus

Työn tavoitteena oli selvittää tietyn metsäteollisuuskonsernin eräiden tehtaiden osalta kuinka mahdollista uutta tehdasjärjestelmää voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti vähentämään manuaalisesti tehtävää työtä siirrettäessä tietoja tehdasjärjestelmästä tiettyyn johdon strategiseen tietojärjestelmään. Samalla oli tarkoitus etsiä nykyisessä mallissa olevia ongelmakohtia ja etsiä näihin ratkaisut. Näitä ongelmakohtia oli tarkoitus havainnollistaa käytännön esimerkkien avulla. Työ aloitettiin tutkimalla kyseisen johdon strategisen tietojärjestelmän teoreettista taustaa ja mallin käytettävyyttä johdon tiedontarpeiden täyttämiseen. Analyysien tuloksena saatiin selville johdon informaatiotarpeiden ominaispiirteet johtamisen eri tasoilla, mallin asettamat rajoitteet sekä perusta asiakaskannattavuuden arviointiin. Seuraavaksi käsiteltiin ryhmäkeskustelujen perusteella löydetyt käytössä olevan mallin ongelmakohdat erityisten esimerkkitapausten avulla. Esimerkkeinä tutkittiin erään asiakkaan aiheuttamien sivuratojen todellisten kustannusten muodostumista sekä jälkirullauksen kustannusten kohdistamista aiheuttamisperiaatteen mukaan eri asiakkaille. Tuloksena esitettiin valmis malli uuden tehdasjärjestelmän ja kyseisen johdon strategisen tietojärjestelmän liitännästä ottaen huomioon esimerkkitapausten mukana ilmitulleet ongelmakohdat. Uuden mallin myötä käsin tehtävän työn osuus vähenee huomattavasti ja mallin tuottama tieto on entistä todenmukaisempaa ja luotettavampaa.

Toimintolaskentajärjestelmän kehittäminen, Case: Xyrofin Oy

Tutkielman tavoitteena on toimintolaskentajärjestelmän kehittäminen osaksi case-yrityksen johdon informaatiojärjestelmää. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla toimintolaskennan asema ja nykytila sekä sille asetettavat tavoitteet. Tutkimusmetodologia on konstruktiivinen ja metodi case-tutkimus. Case-yrityksessä käytettiin toimintolaskentaa yrityksen kehittämisprojektissa vuonna 1997. Sen hyväksikäyttö on muuten ollut vähäistä. Yrityksen omistussuhteissa tapahtuneet muutokset, siitä johtuva resurssipula sekä taulukkolaskennalla toteutetun laskentamallin kankeus ovat olleet siihen osittain syynä. Toimintolaskenta rinnakkaisena laskentajärjestelmänä on jäänyt toissijaiseksi. Yrityksen johtoryhmän jäsenet odottavat toimintolaskentajärjestelmältä tällä hetkellä ensisijaisesti tuotekoodi- ja asiakaskannattavuuksien selvittämistä. Yksinkertaistamalla mallia ja helpottamalla päivittämistä saadaan tuotekoodien kustannukset ja kannattavuudet nopeammin. Yhdistämällä ne muista tietojärjestelmistä saataviin tietoihin pystytään tarvittaessa laskemaan asiakaskannattavuudet. Johtoryhmä saa näin tarvitsemansa kannattavuustiedon tuotteista ja asiakkaista päätöstensä tueksi.

Toimitusketjun mallinnuksen tarpeet ja rakenne LOCOMOTIVE projekstissa

Työn tavoitteena oli kuvata ja priorisoida toimitusketjun dynaamisen mallinnustyökalun vaatimukset, sekä muodostaa tämän pohjalta ohjelmistokehitystä tukeva oliomalli. Vaatimuksia selvitettiin teoreettisen tarkastelun, aiemmin toteutettujen kyselytutkimusten sekä viiden pilottitapauksen avulla. Toimitusketjun hallinta ei ole pelkästään materiaalivirtojen vaan myös näihin liittyvän informaation hallintaa. Holististen toimitusketjuongelmien mallintaminen edellyttää siis informaatiovirtojen ja niitä saatelevien ohjausmekanisemien mallintamista. Markkinoilla on selkeästi tilaa tukijärjestelmille, jotka mahdollistaisivat multidimensionaalisten - tuotto, aika, palvelu - toimitusketjuongelmien tarkastelun. Systeemidynamiikan teorian mukaisesti oliomallin lähtökohdaksi valittiin tärkeimpien takaisinkytkentäsilmukkojen mallinnus. Takaisinkytkentäsilmukoiden avulla kyetään mallintamaan kompleksisia systeemejä ajan suhteen. Mallinnetut toimitusketjujen takaisinkytkentäsilmukkat ovat operaatio-, ohjaus-, kysyntä- ja strategiasilmukka. Toimitusketjun ohjausmekanismien, sekä systeemidynamiikan perusteiden pohjalta mallinnustyökalun vaatimuksista muodostettiin oliomalli. Muodostettu oliomalli on Locomotiven - toimitusketjun mallinnustyökalun - perusta.

Projeto de um sistema de informação para o gerenciamento de obras de construção civil

A presente pesquisa tem por objetivo propor e estruturar uma ferramenta de apoio gerencial que efetive a Gerência do processo Construção Civil ao nível da Obra. Para tanto, analisou-se como se desenvolve a Gerência: Planejamento, Programação e Controle. A partir daí modelou-se o processo Construção Civil como processo produtivo. A consideração, no contexto da Construção civil, das citadas três etapas da Gerência, juntamente com a consideração de conceitos atualizados sobre Sistemas de Informações Gerenciais nortearam a proposição, o projeto e a implementação de um Sistema de Informações para o Gerenciamento de Obras - SIGOB. O sistema proposto é apresentado em detalhes neste trabalho.

Sistema de informações para gestão ambiental

This Research Report presents the Environmental Management Information System, which has been planned for CEAMA - Center for Management and Environment. The System consists in the framework of data bases in the environment field, and the logic for information treatment. It has been developed to support current and future requirements of Center for Management and Environment in Escola de Administração de Empresas de São Paulo, Fundação Getulio Vargas (EAESP/FGV). The System was developed for Windows/Access environment and consists of a Main Data Base and a Thematic Data Base. The Main Data Base can store libraries, NGOs, Environmental Impact Reports, technical reports, companies and many other items. The Thematic one can contain several subjects related with environment, specifying the place or access form in which the data can be obtained. The Report also describes several environmental information systems, as a result of a survey that has been done as a part of the research project.

Sistemas de informações sobre recursos hídricos e a dupla dominialidade das águas: o caso da integração do sistema nacional e dos sistemas estaduais de recursos hídricos na Bacia do Rio Paraíba do Sul

The National Water Management Policy was defined by Law 9.433/97 (Water Act), establishing the hydrographic basin as the management unity, independently of geographic limits and respective federal organisms. Nevertheless, water management entities and instruments are directly associated to different federal entities located within the same basin, and depend on them for being effective. The absence of law mechanisms that conciliate the various requisitions of federal organisms located in the same basin is a challenge still without brazilian law support. This study describes the integration process of information systems in Paraíba do Sul river basin. It also emphasizes integration restrictions of these systems, the cooperation level and the instruments used by the various actors and federal organisms in order to meet National Water Management Policy objectives. The management instrument Water Management Information System is presented as an important component that helps the stakeholders decision making process involved in water management, respecting federalism and the water domains defined in the brazilian constitution, and according to the policy established in the Water Act. In theoretical aspects, this work presents the basic concepts of National Water Management Policy institutional arrangement, considering the network aspects in public policy, the limits imposed by federalism and the way that the water domains is defined in the brazilian constitution and according to the brazilian Water Act. Besides, it identifies the most significant questions related with information systems implementation in public administration and water management. It also illustrates how cooperative federalism and information systems may create conditions that do guarantee the National Water Management Policy management instruments operationality within a hydrographic basin. The action research method was used to develop the research and the selected entity was the Fundação Superintendência Estadual de Rios e Lagoas (Serla). Serla was the water management entity in Rio de Janeiro state, at the research beginning. Others methods as bibliographic and documentary research were also used, aiming to describe the hydrographic basin, as well as the processes and systems concerned with the implementation of the National Water Management Policy in Paraíba do Sul basin.