Kustannus- ja kannattavuusmallin rakentaminen projektiliiketoiminnan ohjausta varten nuoressa pk-yrityksessä

Tässä tutkielmassa selvitetään millainen yrityksen ensimmäisen kustannuslaskentajärjestelmän tulisi olla ja rakennetaan se kohdeyritykseen. Tutkimus on kvalitatiivinen casetutkimus, jonka tutkimusote on konstruktiivinen. Tutkielmassa selvitetään millaisia seikkoja on otettava huomioon kustannuslaskentajärjestelmää rakennettaessa. Tarkoituksena on selvittää miten erityisesti liiketoimintamalli (projektiliiketoiminta), yrityskoko (pieni) ja yrityksen ikä (nuori) vaikuttavat järjestelmän konfiguraatioon. Tutkimuksessa kootaan kustannuslaskentajärjestelmän rakentamisessa huomioitavista seikoista viitekehys. Tutkimuksessa selvisi, että kohdeyrityksen ensimmäisen kustannuslaskentajärjestelmän tulisi olla yksinkertainen, tuottaa oikeaa ja riittäväätietoa kustannuksista ja kannattavuuksista sekä projekti- että liiketoimintatasolla. Projektiliiketoiminnan kontekstissa järjestelmän on oltava joustava ja laskentakohteena tulee olla projektit. Nuoren iän ja pienen koon vuoksi talouden ohjauksen käytännöt vasta kehittyvät. Toiminnan kehittyminen ja ajankuluminen generoivat uusia talouden ohjauksen tarpeita.

Ingénieur pédagogique et démarche projet : facteurs clés de succès pour l'intégration des technologies dans la pratique enseignante?

Résumé: Les gouvernements des pays occidentaux ont dépensé des sommes importantes pour faciliter l'intégration des technologies de l'information et de la communication dans l'enseignement espérant trouver une solution économique à l'épineuse équation que l'on pourrait résumer par la célèbre formule " faire plus et mieux avec moins ". Cependant force est de constater que, malgré ces efforts et la très nette amélioration de la qualité de service des infrastructures, cet objectif est loin d'être atteint. Si nous pensons qu'il est illusoire d'attendre et d'espérer que la technologie peut et va, à elle seule, résoudre les problèmes de qualité de l'enseignement, nous croyons néanmoins qu'elle peut contribuer à améliorer les conditions d'apprentissage et participer de la réflexion pédagogique que tout enseignant devrait conduire avant de dispenser ses enseignements. Dans cette optique, et convaincu que la formation à distance offre des avantages non négligeables à condition de penser " autrement " l'enseignement, nous nous sommes intéressé à la problématique du développement de ce type d'applications qui se situent à la frontière entre les sciences didactiques, les sciences cognitives, et l'informatique. Ainsi, et afin de proposer une solution réaliste et simple permettant de faciliter le développement, la mise-à-jour, l'insertion et la pérennisation des applications de formation à distance, nous nous sommes impliqué dans des projets concrets. Au fil de notre expérience de terrain nous avons fait le constat que (i)la qualité des modules de formation flexible et à distance reste encore très décevante, entre autres parce que la valeur ajoutée que peut apporter l'utilisation des technologies n'est, à notre avis, pas suffisamment exploitée et que (ii)pour réussir tout projet doit, outre le fait d'apporter une réponse utile à un besoin réel, être conduit efficacement avec le soutien d'un " champion ". Dans l'idée de proposer une démarche de gestion de projet adaptée aux besoins de la formation flexible et à distance, nous nous sommes tout d'abord penché sur les caractéristiques de ce type de projet. Nous avons ensuite analysé les méthodologies de projet existantes dans l'espoir de pouvoir utiliser l'une, l'autre ou un panachage adéquat de celles qui seraient les plus proches de nos besoins. Nous avons ensuite, de manière empirique et par itérations successives, défini une démarche pragmatique de gestion de projet et contribué à l'élaboration de fiches d'aide à la décision facilitant sa mise en oeuvre. Nous décrivons certains de ses acteurs en insistant particulièrement sur l'ingénieur pédagogique que nous considérons comme l'un des facteurs clé de succès de notre démarche et dont la vocation est de l'orchestrer. Enfin, nous avons validé a posteriori notre démarche en revenant sur le déroulement de quatre projets de FFD auxquels nous avons participé et qui sont représentatifs des projets que l'on peut rencontrer dans le milieu universitaire. En conclusion nous pensons que la mise en oeuvre de notre démarche, accompagnée de la mise à disposition de fiches d'aide à la décision informatisées, constitue un atout important et devrait permettre notamment de mesurer plus aisément les impacts réels des technologies (i) sur l'évolution de la pratique des enseignants, (ii) sur l'organisation et (iii) sur la qualité de l'enseignement. Notre démarche peut aussi servir de tremplin à la mise en place d'une démarche qualité propre à la FFD. D'autres recherches liées à la réelle flexibilisation des apprentissages et aux apports des technologies pour les apprenants pourront alors être conduites sur la base de métriques qui restent à définir. Abstract: Western countries have spent substantial amount of monies to facilitate the integration of the Information and Communication Technologies (ICT) into Education hoping to find a solution to the touchy equation that can be summarized by the famous statement "do more and better with less". Despite these efforts, and notwithstanding the real improvements due to the undeniable betterment of the infrastructure and of the quality of service, this goal is far from reached. Although we think it illusive to expect technology, all by itself, to solve our economical and educational problems, we firmly take the view that it can greatly contribute not only to ameliorate learning conditions but participate to rethinking the pedagogical approach as well. Every member of our community could hence take advantage of this opportunity to reflect upon his or her strategy. In this framework, and convinced that integrating ICT into education opens a number of very interesting avenues provided we think teaching "out of the box", we got ourself interested in courseware development positioned at the intersection of didactics and pedagogical sciences, cognitive sciences and computing. Hence, and hoping to bring a realistic and simple solution that could help develop, update, integrate and sustain courseware we got involved in concrete projects. As ze gained field experience we noticed that (i)The quality of courseware is still disappointing, amongst others, because the added value that the technology can bring is not made the most of, as it could or should be and (ii)A project requires, besides bringing a useful answer to a real problem, to be efficiently managed and be "championed". Having in mind to propose a pragmatic and practical project management approach we first looked into open and distance learning characteristics. We then analyzed existing methodologies in the hope of being able to utilize one or the other or a combination to best fit our needs. In an empiric manner and proceeding by successive iterations and refinements, we defined a simple methodology and contributed to build descriptive "cards" attached to each of its phases to help decision making. We describe the different actors involved in the process insisting specifically on the pedagogical engineer, viewed as an orchestra conductor, whom we consider to be critical to ensure the success of our approach. Last but not least, we have validated a posteriori our methodology by reviewing four of the projects we participated to and that we think emblematic of the university reality. We believe that the implementation of our methodology, along with the availability of computerized cards to help project managers to take decisions, could constitute a great asset and contribute to measure the technologies' real impacts on (i) the evolution of teaching practices (ii) the organization and (iii) the quality of pedagogical approaches. Our methodology could hence be of use to help put in place an open and distance learning quality assessment. Research on the impact of technologies to learning adaptability and flexibilization could rely on adequate metrics.

Maximizing Benefits in Information Technology Outsourcing

Information Technology (IT) outsourcing has traditionally been seen as a means to acquire newresources and competencies to perform standard tasks at lowered cost. This dissertationchallenges the thought that outsourcing should be limited to non-strategic systems andcomponents, and presents ways to maximize outsourcing enabled benefits while minimizingassociated risks. In this dissertation IT outsourcing is approached as an efficiency improvement and valuecreationprocess rather than a sourcing decision. The study focuses on when and how tooutsource information technology, and presents a new set of critical success factors foroutsourcing project management. In a case study it re-validates the theory-based propositionthat in certain cases and situations it is beneficial to partly outsource also strategic IT systems. The main contribution of this dissertation is the validation of proposal that in companies wherethe level of IT competency is high, managerial support established and planning processes welldefined,it is possible to safely outsource also business critical IT systems. A model describing the critical success factors in such cases is presented based on existing knowledge on the fieldand the results of empirical study. This model further highlights the essence of aligning IT andbusiness strategies, assuming long-term focus on partnering, and the overall target ofoutsourcing to add to the strengths of the company rather than eliminating weaknesses.

On Effort Estimation in Software Projects

Software engineering is criticized as not being engineering or 'well-developed' science at all. Software engineers seem not to know exactly how long their projects will last, what they will cost, and will the software work properly after release. Measurements have to be taken in software projects to improve this situation. It is of limited use to only collect metrics afterwards. The values of the relevant metrics have to be predicted, too. The predictions (i.e. estimates) form the basis for proper project management. One of the most painful problems in software projects is effort estimation. It has a clear and central effect on other project attributes like cost and schedule, and to product attributes like size and quality. Effort estimation can be used for several purposes. In this thesis only the effort estimation in software projects for project management purposes is discussed. There is a short introduction to the measurement issues, and some metrics relevantin estimation context are presented. Effort estimation methods are covered quite broadly. The main new contribution in this thesis is the new estimation model that has been created. It takes use of the basic concepts of Function Point Analysis, but avoids the problems and pitfalls found in the method. It is relativelyeasy to use and learn. Effort estimation accuracy has significantly improved after taking this model into use. A major innovation related to the new estimationmodel is the identified need for hierarchical software size measurement. The author of this thesis has developed a three level solution for the estimation model. All currently used size metrics are static in nature, but this new proposed metric is dynamic. It takes use of the increased understanding of the nature of the work as specification and design work proceeds. It thus 'grows up' along with software projects. The effort estimation model development is not possible without gathering and analyzing history data. However, there are many problems with data in software engineering. A major roadblock is the amount and quality of data available. This thesis shows some useful techniques that have been successful in gathering and analyzing the data needed. An estimation process is needed to ensure that methods are used in a proper way, estimates are stored, reported and analyzed properly, and they are used for project management activities. A higher mechanism called measurement framework is also introduced shortly. The purpose of the framework is to define and maintain a measurement or estimationprocess. Without a proper framework, the estimation capability of an organization declines. It requires effort even to maintain an achieved level of estimationaccuracy. Estimation results in several successive releases are analyzed. It isclearly seen that the new estimation model works and the estimation improvementactions have been successful. The calibration of the hierarchical model is a critical activity. An example is shown to shed more light on the calibration and the model itself. There are also remarks about the sensitivity of the model. Finally, an example of usage is shown.

Estudi comparatiu de les diferents eines de gestió de projectes informàtics en el mercat

La present memòria es centra en l'anàlisi comparatiu de les diferents eines de software per a la gestió de projectes dins del mercat.

Tuoteprojektien tiedonhallinnan toimintamalli

Yritysten viimeaikaisten toiminnan hajauttamiseen sekä parempaan asiakastyytyväisyyteen tähtäävien liiketoimintasuuntausten johdosta projekteissa syntyvän tiedon määrä on kasvanut ja hallinta vaikeutunut. Tilanteen vuoksi yrityksissä on otettu käyttöön erilaisia menetelmiä sekä projekteissa syntyvän että tuotteisiin liittyvän tiedon hallintaan. Tämän diplomityön aiheena oli tutkia erityisesti tuotetiedon hallintajärjestelmiä hyödyntävien tuoteprojektien tiedonhallintaa. Tutkimuksen perusteella oli tavoitteena kehittää tuoteprojektien tiedonhallinnan toimintamalli kotimaiseen puolustusvälineteollisuuteen kuuluvalle Patria Asejärjestelmät -liiketoiminnalle. Teoriaosuudessa tarkasteltiin tuoteprojekteja, niissä syntyvää tietoa sekä niiden tiedonhallintaa. Lisäksi pohdittiin muun muassa tuotetiedon hallintajärjestelmien projektien hallintaan ja tiedonhallintaan liittyviä ominaisuuksia. Yritysosuudessa kartoitettiin Asejärjestelmien organisaation tietotarpeet ja luotiin yrityksen tuotetiedon hallintajärjestelmään näitä tarpeita vastaavat tiedon tallennusrakenteet. Myös tuoteprojekteissa syntyvien dokumenttien hallinnan menettelyohjeet päivitettiin uuden ympäristön mukaiseksi. Työn kannalta keskeisemmäksi ongelmaksi osoittautui projekteissa syntyvän tuotetiedon hallinta. Uudessa toimintamallissa Asejärjestelmissä siirrytään hallitsemaan tuotetietoa projekteista riippumattomasti. Lisäksi työssä esitetään useita kehitysehdotuksia tuoteprojektien tiedonhallinnan jatkokehitykselle.

Erikoiskalustetuotannon työprojektin hallinta

Tutkimuksessa on selvitetty erikoiskalustevalmistuksen projektinhallinnan suunnittelun toteutusta, tukiprosesseja sekä projektien seurantaa. Tutkimuksessa verrataan teoreettista projektinhallintaa ja käytännön toteutusta erikoiskalusteita valmistavassa yrityksessä. Osa-alueina ovat projektisuunnitelma, suunnitelman seuranta, asiakastyytyväisyys ja laatu sekä työprosessin vaihtelut ja riskit. Tutkimusaineisto on koottu kyselyin, seurannalla ja haastatteluin kohdeyrityksessä. Tutkimuksessa on käytetty tilastollisia ja analyyttisen hierarkian (AHP) sekä monitavoiteoptimoinnin menetelmiä. Tuloksissa esitetään työprojektin hallinnan eri osa-alueet mukaan lukien projektin laatu sekä työprosessin vaihtelun ja riskien kannattavat hallintamahdollisuudet. Suosituksena kalustevalmistuksen työprojektien kehittämiseksi tutkimuksessa esitetään toimintaperiaatteet projektinhallintaohjelmistojen käyttöönotolle.

Tutkimusprojektien hallinnan kehittäminen

Työn tavoitteena oli kuvata projektihallintaa tutkimusympäristössä ja kartoittaa siihen liittyviä erityisominaisuuksia, ongelmia ja kehittämistarpeita. Projektihallinnan kehittämistarpeita tarkasteltiin erityisesti projektipäällikön näkökulmasta. Yliopiston yksikköjä varten kehitettiin projektien hallintaa systematisoiva toimintamalli, joka perustuu projektin elinkaaren vaiheiden tunnistamiseen. Mallissa esitettiin projektin eri vaiheisiin kuuluvat johtamistehtävät. Tehtävien määrittelemiseksi tutustuttiin kirjallisuudessa esiteltävään projektihallinnan teoriaan, ja tehtävien määrittelyä täydennettiin yliopiston tutkimustoiminnan omilla erityisvaatimuksilla.Projektin tehtävien suorittamisen helpottamiseksi selvitettiin projektihallinnan menetelmiä, jotka soveltuvat parhaiten tutkimusprojektien hallintaan. Tärkeimmiksi koetut menetelmät kuvattiin tarkemmin. Esiteltyjen menetelmien avulla sekä projektin operatiivista että strategista johtamista voidaan parantaa. Menetelmien avulla myös projektin sisäistä tiedonvaihtoa voidaan tehostaa ja tiedottamista ulkopuolisille sidosryhmille yhdenmukaistaa.

Design for Customer Needs: Utilization of Quality Function Deployment in Product Development

Kansainvälisen kaupan kiristyessä yrityksien kyky täyttää asiakasketjunsa lailliset, sosiaaliset ja toiminnalliset asiakastarpeet tulee punnituksi. Globaalisuuden lisääntyessä asiakasketju voi sisältää toimintoja samanaikaisesti yli sadassa maassa. Jotta asiakasketjun tarpeet voidaan sisällyttää tuotteeseen tehokkaasti yhä useammat yritykset ovat siirtyneet käyttämään Quality Function Deployment nimistä projektijohto- ja laatutyökalua. Quality Function Deployment työkalu auttaa yritystä muuntamaan sisäisten ja ulkoisten asiakkaittensa tarpeet, tuotefunktioiksi ja tuotespesifikaatioiksi. Näin tehdessä voidaan uuden tuotteen kehitysaikaa ja hintaa alentaa merkittävästi suunnittelmalla tuote alunalkaen paremmin. QFD:tä on käytetty useissa yrityksissä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, sen kehittämisen jälkeen Japanissa 1960 luvulla. Tämä diplomityö antaa teoreettisen ja käytännön kuvauksen siitä miten QFD:tä kannatta käyttää ja mitä sen avulla voidaan saavuttaa vastaten kysymykseen "miten minä, ja yritykseni hyötyy jos käytän QFD:tä".

Toiminnanohjauksen kehittäminen toteutusaikataulun avulla

Tässä työssä tarkastellaan projektiin liittyvää toiminnanohjausta. Tutkimusongelmana on, kuinka toiminnanohjausta voitaisiin kehittää aikataulutuksen avulla. Työn yhtenä tavoitteena on luoda kokonaiskuva aikataulutuksen nykytilanteesta. Toisena tavoitteena on kartoittaa ajankohtaiset ongelmat. Kolmantena tavoitteena on luoda malli aikataulun laatimiselle kalanterin valmistuksessa.Kirjallisuustutkimuksen perusteella luotiin kuva projektiliiketoiminnasta ja projektinhallintaan sisältyvästä aikataulunhallinnasta. Haastattelututkimuksen perusteella luotiin kokonaiskuva projektin aikataulutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimusta täydennettiin analysoimalla erään projektin suunniteltua aikataulua ja toteutunutta aikataulua. Toiminnanohjauksen aikataulutustehtävä on muuttumassa yhä tarkeämmäksi toimittaessa resurssien äärirajoilla. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat: toteutusaikataulun laatimistekniikka, projektin osittaminen, optimi suunnittelujärjestys ja kriittinen polku.Tutkimuksen perusteella kehitettiin toteutusaikataulun suunnittelun malli ja malliaikataulu. Mallin keskeiset osat ovat: projektin osittaminen tehtäviin, tärkeimpien tehtävien määrittäminen tarkempaa ohjausta varten, tehtävien välisten riippuvuuksien määrittäminen, tehtävien limitysmahdollisuuksien ja ajallisen keston arviointi, aikataulun esittäminen janakaaviona ja ulkoisten tekijöiden, kuten hankinnan asettamien vaatimusten huomioiminen malliaikataulussa. Malliaikataulua tullaan soveltamaan seuraavaan sopivaan toimitusprojektiin.

Puulevyteollisuuden laitteiden toimitusprojektien hallinta

Työn tavoitteena oli antaa suosituksia jatkotoimenpiteistä projektihallinnan parantamiseksi. Työssä perehdyttiin projektien organisoinnista ja projektihallinnan menetelmistä sekä työkaluista kirjoitettuun kirjallisuuteen. Tämän jälkeen tarkasteltiin projektihallinnan toteutusta käytännössä, tutustumalla yrityksen projektihallinnan ohjeistukseen ja benchmarkkaamalla kolmea projektiyritystä. Projektihallinnan ongelmia kartoitettiin myös haastattelemalla projektitoimintaan osallistuvaa henkilöstöä.Yhtä oikeaa projektihallinnan toteutustapaa ei ole, vaan se riippuu yrityksen toimintaympäristöstä ja kulttuurista. Tärkeintä on luoda aluksi suotuisat olosuhteet projektiryhmien toiminnalle, jonka jälkeen voidaan kehittää projektihallinnan osaamisalueita. Kehitettävää näyttää olevan niin projektien organisoinnissa kuin myös projektihallinnan osaamisalueissa.Projektihallinnan parantamiseksi suositellaan ensiksi projektien organisoinnin tarkistamista. Tämän jälkeen on syytä vaiheistaa uudelleen projektin toteutus, tarkistaa vaadittavat myyntisopimuksen antamat lähtötiedot ja luoda menetelmät tarjous- ja toteutusvaiheen riskien- ja muutostenhallinnalle. Projektin toteutusvaiheen ositusta suositellaan tulevaisuudessa muutettavaksi enemmän projektihallintaa palvelevaksi. Uuden ositusmenetelmän avulla voidaan luoda uusia työkaluja aikataulutukseen, resurssienhallintaan ja kustannushallintaan.

Toteutettavuustarkastelu toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa

Työn tavoitteena oli suorittaa tekninen sekä toiminnallinen toteutettavuustarkastelu asiakasdataan kohdistuvien muutosten suhteen erään suuren metsäteollisuusyrityksen toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa. Ensin selvitettiin toiminnanohjausjärjestelmän käsite, toteutettavuustarkastelun rooli IT -projektissa sekä toteutettavuustarkastelun suorittamisen vaiheet. Teoriaosuus koottiin pääasiassa kirjallisuuden ja internetlähteiden avulla.Empiirisessä osuudessa toteutettiin ja dokumentoitiin toteutettavuustarkastelu vaihe vaiheelta. Kohdetta lähestyttiin ylhäältä -alas menetelmällä. Pääpaino oli asiakaskoodien, järjestelmiin tarvittavien muutosten sekä työnkulun muuttamisen toteutettavuuden tarkastelussa. Empiirisen osuuden informaation kerääminen suoritettiin asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Kerättyä tietoa sovellettiin teoriaosuuden sekä projektidokumenttien menetelmien mukaisesti. Lopputulokseksi saatiin täysivaltainen toteutettavuustarkastelu, joka pitää sisällään kohteen taustaselvitykset, nykyisen ja tulevan tilanteen kuvaukset, poikkeavuusanalyysit sekä jatkotoimenpide-ehdotukset. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että projekti on toteutettavissa tutkitulta alueelta.

Tietojärjestelmän hankinta asiantuntijaorganisaation projektiliiketoiminnantueksi

Työn tavoitteena oli löytää Vahanen Yhtiöille uusi asiantuntijaorganisaation projektiliiketoimintaa tukeva tietojärjestelmä. Vahasella on käytössään projektinhallintaohjelma, mutta se ei tarjoa riittäviä työkaluja laajentuvan ja kansainvälistyvän organisaation projektien hallintaan. Myös ohjelman kehitys on lopetettu. Työn kirjallisuusosa muodostaa teoriarungon käytännön toteutukselle. Kirjallisuusosa käsittelee asiantuntijaorganisaatiota ja sen projektiliiketoimintaa sekä projektien hallintaan liittyviä tietojärjestelmiä. Käytännön projektityössä käyttäjähaastatteluilla kartoitettiin tarpeet, jotka toimivat toiminnallisina kriteereinä uutta ohjelmaa valittaessa. Samalla etsittiin ongelmakohtia nykyisissä toimintatavoissa. Kun tarpeet olivat tiedossa, voitiin systemaattinen ohjelman valintaprosessi toteuttaa. Valintaprosessissa kartoitettiin markkinoilla olevat ohjelmat, määritettyjen kriteerien perusteella ohjelmia karsittiin ja lopputuloksena soveltuvin ohjelma valitaan.Diplomityön lopputuloksena kahdesta Vahasen tarpeisiin soveltuvimmasta ohjelmasta suoritettiin vertailu, jonka perusteella Vahasen johto tekee päätöksen. Ratkaisevana tekijänä valintapäätöksessä on minkä painoarvon toiminnallisuuksien eroavaisuudet, ohjelman kustannukset ja toimittajaan kohdistuva riski saavat.

Metsäteollisuusyrityksen tehdasjärjestelmän integrointi globaaliin tuotantoketjun hallintajärjestelmään

Tämän diplomityö käsittelee UPM-Kymmenen paperitoimialoilla käynnissä olevaa Chain 2000 –projektin toteutusta uuden markkinan integroinnin aikana SAP –toiminnanohjausjärjestelmään yhden paperitehtaan näkökulmasta. Koska tehdasjärjestelmän kaikkien osa-alueiden integraatio on erittäin vaativa ja pitkäkestoinen prosessi, keskittyy tämä työ yhden markkinan integraatioon. Tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja testata tässä integroinnissa tarvittavat järjestelmämuutokset ja kuvata integroinnissa käytettäviä työkaluja, toimintamalleja ja prosesseja. Samalla kerrotaan tämän vaativan projektin mukanaan tuomia ongelmia ja ratkaisuja yhden paperitehtaan kannalta. Työssä esitellään erilaisia keinoja ja työkaluja varsinkin IT -projektien hallinnointiin ja toteuttamiseen sekä käydään läpi ohjelmistotestaaminen, ERP -järjestelmät ja tietovarastot. Työ tuo esille miten haastavaa globaalin IT –projektin toteuttaminen on. Tarkastelun tuloksena huomataan, että standardityökalujen käyttö aiheuttaa ongelmia erikoistilanteissa ja väärä informaatio tuo yritykselle ylimääräisiä kustannuksia. Projektin myötä toimintojen toteutuksen painotus ja samalla vastuu tiedon oikeellisuudesta siirtyy jatkuvasti tehtaalle päin. Integraatiotestaamisesta ja tarvittavista muutoksista on diplomityön aikana selviydytty kiitettävästi, mutta täysi varmuus kaikkien integraatioon osallistuvien järjestelmien toimivuudesta saadaan vasta itse käyttöönotossa kesällä 2004. Ylläpito käyttöönoton jälkeen vaatii myös resursseja.

Managing R&D Content with Web-based KM Software

Työssä tutkittiin tehokasta tietojohtamista globaalin metsäteollisuusyrityksen tutkimus ja kehitys verkostossa. Työn tavoitteena oli rakentaa kuvaus tutkimus ja kehitys sisällön hallintaan kohdeyrityksen käyttämän tietojohtamisohjelmiston avulla. Ensin selvitettiin käsitteitä tietämys ja tietojohtaminen kirjallisuuden avulla. Selvityksen perusteella esitettiin prosessimalli, jolla tietämystä voidaan tehokkaasti hallita yrityksessä. Seuraavaksi analysoitiin tietojohtamisen asettamia vaatimuksia informaatioteknologialle ja informaatioteknologian roolia prosessimallissa. Verkoston vaatimukset tietojohtamista kohtaan selvitettiin haastattelemalla yrityksen avainhenkilöitä. Haastatteluiden perusteella järjestelmän tuli tehokkaasti tukea virtuaalisten projektiryhmien työskentelyä, mahdollistaa tehtaiden välinen tietämyksen jakaminen ja tukea järjestelmään syötetyn sisällön hallintaa. Ensiksi järjestelmän käyttöliittymän rakenne ja salaukset muokattiin vastaamaan verkoston tarpeita. Rakenne tarjoaa työalueen työryhmille ja alueet tehtaiden väliseen tietämyksen jakamiseen. Sisällönhallintaa varten järjestelmään kehitettiin kategoria, profiloitu portaali ja valmiiksi määriteltyjä hakuja. Kehitetty malli tehostaa projektiryhmien työskentelyä, mahdollistaa olemassa olevan tietämyksen hyväksikäytön tehdastasolla sekä helpottaa tutkimus ja kehitys aktiviteettien seurantaa. Toimenpide-ehdotuksina esitetään järjestelmän integrointia tehtaiden operatiivisiin ohjausjärjestelmiin ja ohjelmiston käyttöönottoa tehdastason projektinhallinta työkaluksi.Ehdotusten tavoitteena on varmistaa sekä tehokas tietämyksen jakaminen tehtaiden välillä että tehokas tietojohtaminen tehdastasolla.