Genetic evidence for the involvement of DNA ligase IV in the DNA-PK-dependent pathway of non-homologous end joining in mammalian cells

Cells of vertebrates remove DNA double-strand breaks (DSBs) from their genome predominantly utilizing a fast, DNA-PKcs-dependent form of non-homologous end joining (D-NHEJ). Mutants with inactive DNA-PKcs remove the majority of DNA DSBs utilizing a slow, DNA-PKcs-independent pathway that does not utilize genes of the RAD52 epistasis group, is error-prone and can therefore be classified as a form of NHEJ (termed basic or B-NHEJ). We studied the role of DNA ligase IV in these pathways of NHEJ. Although biochemical studies show physical and functional interactions between the DNA-PKcs/Ku and the DNA ligase IV/Xrcc4 complexes suggesting operation within the same pathway, genetic evidence to support this notion is lacking in mammalian cells. Primary human fibroblasts (180BR) with an inactivating mutation in DNA ligase IV, rejoined DNA DSBs predominantly with slow kinetics similar to those observed in cells deficient in DNA-PKcs, or in wild-type cells treated with wortmannin to inactivate DNA-PK. Treatment of 180BR cells with wortmannin had only a small effect on DNA DSB rejoining and no effect on cell radiosensitivity to killing although it sensitized control cells to 180BR levels. This is consistent with DNA ligase IV functioning as a component of the D-NHEJ, and demonstrates the unperturbed operation of the DNA-PKcs-independent pathway (B-NHEJ) at significantly reduced levels of DNA ligase IV. In vitro, extracts of 180BR cells supported end joining of restriction endonuclease-digested plasmid to the same degree as extracts of control cells when tested at 10 mM Mg2+. At 0.5 mM Mg2+, where only DNA ligase IV is expected to retain activity, low levels of end joining (∼10% of 10 mM) were seen in the control but there was no detectable activity in 180BR cells. Antibodies raised against DNA ligase IV did not measurably inhibit end joining at 10 mM Mg2+ in either cell line. Thus, in contrast to the situation in vivo, end joining in vitro is dominated by pathways with properties similar to B-NHEJ that do not display a strong dependence on DNA ligase IV, with D-NHEJ retaining only a limited contribution. The implications of these observations to studies of NHEJ in vivo and in vitro are discussed.

Activation and phosphorylation of a pleckstrin homology domain containing protein kinase (RAC-PK/PKB) promoted by serum and protein phosphatase inhibitors.

Treatment of quiescent Swiss 3T3 fibroblasts with serum, or with the phosphatase inhibitors okadaic acid and vanadate, induced a 2- to 11-fold activation of the serine/ threonine RAC protein kinase (RAC-PK). Kinase activation was accompanied by decreased mobility of RAC-PK on SDS/PAGE such that three electrophoretic species (a to c) of the kinase were detected by immunoblot analysis, indicative of differentially phosphorylated forms. Addition of vanadate to arrested cells increased the RAC-PK phosphorylation level 3-to 4-fold. Unstimulated RAC-PK was phosphorylated predominantly on serine, whereas the activated kinase was phosphorylated on both serine and threonine residues. Treatment of RAC-PK in vitro with protein phosphatase 2A led to kinase inactivation and an increase in electrophoretic mobility. Deletion of the N-terminal region containing the pleckstrin homology domain did not affect RAC-PK activation by okadaic acid, but it reduced vanadate-stimulated activity and also blocked the serum-induced activation. Deletion of the serine/threonine rich C-terminal region impaired both RAC-PKalpha basal and vanadate-stimulated activity. Studies using a kinase-deficient mutant indicated that autophosphorylation is not involved in RAC-PKalpha activation. Stimulation of RAC-PK activity and electrophoretic mobility changes induced by serum were sensitive to wortmannin. Taken together the results suggest that RAC-PK is a component of a signaling pathway regulated by phosphatidylinositol (PI) 3-kinase, whose action is required for RAC-PK activation by phosphorylation.

Zhamanakakitsʻ patmutʻean sewagoyn ējě : 1915i haykakan dēpkʻer : iroghutʻiwnner ew pataskhanatuutʻiwnner /

Includes bibliographical references.

Zhamanakakitsʻ patmutʻean sewagoyn ējě. 1915i haykakan dēpkʻer : iroghutʻiwnner ew pataskhanatuutʻiwnner, heghinak Hěrpěrd Ētěmz Kipinz. Haṛajaban H. Tʻireakʻiane. Tʻargmametsʻin A. Saghatʻēlian ew E. Mōrlian

Bibliography: p. 91-93

Farmacocinética de oxitetraciclina en dosificación oral múltiple en cerdos. Análisis PK-PD

La oxitetraciclina, antibiótico de amplio uso en medicina veterinaria, pertenece al grupo de las tetraciclinas. Inhibe la síntesis de proteínas en la bacteria a nivel ribosomal. La oxitetraciclina presenta principalmente una acción bacteriostática frente a bacterias Gram-positivas y Gram-negativas, así como también frente a otros microorganismos tales como micoplasmas, espiroquetas, clamidias y rickettsias. Se clasifica en la actualidad de acuerdo con la cinética de muerte bacteriana como co-dependiente. En la bibliografía científica existen trabajos publicados de farmacocinética de oxitetraciclina en distintas especies animales, sin embargo hay escasos trabajos realizados en el cerdo. Dado que es necesario conocer la disposición de un fármaco en la especie animal estudiada para diseñar un adecuado régimen de dosificación, los objetivos del presente trabajo han sido: (i) describir el perfil farmacocinético de la oxitetraciclina tras administración oral única y múltiple en cerdos (Sus scrofa domestica) y (ii) realizar el análisis PK-PD para predecir la eficacia terapeútica del régimen de dosificación...

Sisäinen viestintä ja sen kehittäminen pk-yrityksessä. Case: Aikolon Oy

Viestinnän merkitys yrityksen menestymisessä on noussut 2000-luvulla yhä suurempaan osaan ja pelkästään ulkoiseen viestintään panostamisen sijaan on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota yrityksen omaan sisäiseen viestintään. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mitkä osa-alueet ja viestintäkanavat ovat tärkeimmät pk-yrityksen sisäisessä viestinnässä, sekä haasteet joita mahdollisesti kohdataan. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittiin muovimateriaalien valmistajan sisäisen viestinnän nykytilaa ja sen toteutumista käytännön tasolla. Teoria osiossa käsitellään viestinnän perusteita ja sisäistä viestintää ja sen eri aspekteja. Empiirisen osion data kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastateltiin niin johtoa kuin henkilöstöä case-yrityksen eri organisaatiotasoilta. Case-yrityksen avulla tutkittiin, kuinka sisäinen viestintä on järjestetty Aikolon Oy:ssä. Näitä saatuja tuloksia analysoimalla annettiin kehitysehdotuksia ja saatiin parempi ymmärrys siitä mitä pk-yrityksen sisäisessä viestinnässä tapahtuu ja miten sitä voidaan parantaa.

Pk-IFRS:n soveltamisen vaikutukset tilinpäätösinformaation tuottajille ja käyttäjille Euroopassa

Pk-yritykset ovat nousseet merkittäväksi puheenaiheeksi viime vuosina niiden työllistävän vaikutuksen vuoksi. Iso osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin eikä suuriin yrityksiin. Samalla kansainvälistymiskehitys on ollut aikamme suurimpia muutosvoimia, jotka vaikuttavat talouselämään. Kansainvälistymällä yritykset ovat saaneet uusia väyliä hankkia rahoitusta, laajentaneet ja monipuolistaneet asiakaskuntaansa ja hankkineet skaalaetuja. Kansainvälisyys aiheuttaa haasteita yritysten taloudelliselle raportoinnille, joten pk-yrityksille luotiin pk-IFRS –standardisto. Sen tarkoituksena on parantaa vertailukelpoisuutta eri maista tulevien yritysten välillä ja keventää raportoinnin raskautta. Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten pk-IFRS:n soveltaminen vaikuttaa tilinpäätösten tekijöihin ja käyttäjiin. Tutkielma alkaa teoria-osuudesta, jossa käytiin läpi tuoreita tutkimuksia, minkä pohjalta esiin nousseita kysymyksiä käyttäen tehtiin empiria-osuudessa analysoitava haastattelu. Tutkimuksessa saatiin selville, että tutkijoiden ja haastateltavan näkemykset pk-IFRS:tä ovat pääosin samanlaiset. Pk-IFRS:n ongelmia on sen lyhyys, mikä aiheuttaa tulkintaongelmia ja monimutkaisuus, joka kuormittaa raportoijan resursseja. Pk-yritykset toimivat useimmin vain kotimaassa, jolloin hyödyt jäävät rajallisiksi. Pienemmissä pk-yrityksissä tilinpäätöksiä käyttäviä sidosryhmiä on vähän, jolloin käyttäjien saamat hyödyt ovat pienet. Kuitenkin käypään arvoon arvostus ja tiedon annon vaatimukset voivat helpottaa rahoituksen saantia joillekin yrityksille, jos pk-IFRS:ää aletaan soveltaa samalla tavalla joka maassa ja yrityksessä.

Arvovirtakartoitus ja lean-menetelmät: hukan tunnistaminen pk-yrityksen toimistoympäristössä

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia pk-yrityksen toimistoympäristössä tapahtuvaa prosessia ja tehostaa sen toimintaa lean-työkaluja käyttämällä. Prosessin hukkien tunnistamiseksi kohdeyritykseen toteutettiin arvovirtakartoitus jonka tuloksena tunnistettiin prosessien eri vaiheiden hukat ja kohdistettiin niihin ehkäisevät lean-toimenpiteet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena, joka sisältää kirjallisuusosion sekä empiirisen osion kohdeyritykseen suoritetun arvovirtakartoituksen muodossa. Kirjallisen osion teoria on kerätty tieteellisestä kirjallisuudesta ja artikkeleista, artikkelit koostuvat suurelta osin internet-lähteistä. Työn empiirinen osio ja sen tiedot on kerätty tutustumalla case-yrityksen toimistoprosessiin sekä suorittamalla lukuisia haastatteluja yrityksen henkilöstön kanssa. Eniten hukkaa aiheutui dokumentoinnin ja työkalujen puutteesta sekä sisäisestä yhteistyökyvyttömyydestä. Työn tulokset tukevat lean-työkalujen käyttämistä, sillä suurin osa esiintyvästä hukasta on mahdollista ehkäistä helposti työn paremmalla dokumentoinnilla ja päivittäisiä työtapoja muokkaamalla. Sopivimmat lean-työkalut olivat standardoitu työ, kaizen sekä gemba.

Asiakkaiden brändimielikuvien muuttuminen brändin laajennuksen myötä Case: palveluliiketoimintaa harjoittava yritys

Brändimielikuvia ja niiden muuttumista on tutkittu varsin vähän palveluliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä, jotka toimivat yritysten välisessä liiketoiminnassa. Tämä tutkimus sai ideansa siitä, ja sen lisäksi case-yrityksessä oltiin kiinnostuneita siitä, miten asiakkaiden brändimielikuvat ovat muuttuneet, kun yritys on laajentanut palveluliiketoimintaansa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaiden brändimielikuvat muuttuvat brändin laajennuksen myötä. Tutkimusongelma pyrittiin ratkaisemaan kolmen osa-ongelman avulla, jotka olivat seuraavat: Miten brändimielikuvat rakentuvat bränditietoisuudesta ja bränditietämyksestä? Miten yritysmarkkinoilla toimivan palveluyrityksen brändimielikuvat rakentuvat? Mistä osatekijöistä brändin laajennus rakentuu? Näiden tutkimusongelmien avulla luotiin teoreettinen viitekehys, joka antoi teoreettisella tasolla vastauksen siihen, miten asiakkaiden brändimielikuvat muuttuvat palveluyrityksissä, joka on laajentanut liiketoimintaansa. Tutkimusmetodiksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, ja tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisen näytteen avulla case-yrityksen asiakkailta. Kyselyyn vastasi yhteensä 106 vastaajaa, joten näytettä voitiin pitää riittävän kokoisena tulosten analysoinnin ja yleistettävyyden kannalta. Kyselytutkimuksen avulla saatiin selville, että palveluyrityksen brändi tukeutuu asiantuntevaan henkilöstöön. Tutkimustuloksissa nousi esille, että alkuperäiset brändimielikuvat ovat hallitsevia ja brändimielikuvien yksipuolisuus viestii tarpeesta brändin rakennukselle. Tutkimustulosten tärkeimpänä löydöksenä oli se, että vaikka asiakkaiden brändimielikuvat ovat alkaneet muuttua, niiden ei voida vielä sanoa täysin muuttuneen. Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että brändimielikuvien muuttuminen ei tapahdu yhtä helposti käytännön yrityselämässä kuin teoreettisella tasolla. Jotta asiakkaiden brändimielikuvat muuttuisivat, tarvitaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä brändiviestintää eikä pelkkä palveluliiketoiminnan laajentaminen riitä. Toisaalta kuitenkin palveluliiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä palvelukokemuksen pitää olla kunnossa, jotta palvelubrändiä voidaan lähteä laajentamaan. Tutkimuksessa nousi esille teoriaa tukevia havaintoja, joiden mukaan kohdesegmentissään vahvojen palvelubrändien on helpompi laajentaa palvelubrändiään myös uusiin palveluihin.

Asiakasohjautuvan hitsaustuotannon kehittäminen pk-konepajassa

Tässä diplomityössä tarkasteltiin asiakasohjautuvan hitsaustuotannon kehittämistä PK-konepajassa. Työn tarkoituksena oli kerätä taustatietoa asiakasohjautuvan hitsaustuotannon erityispiirteistä ja tarkastella hitsaustuotannon kehittämistä. Työssä tutustuttiin hitsausprosesseihin ja niiden kehitysversioihin sekä hitsausaineisiin. Tärkeänä osa-alueena olivat hitsin ja hitsaustuotannon laadun ja laadunhallinnan sekä hitsauksen mekanisoinnin ja automatisoinnin tarkastelu, hitsauksen työsuojelua ja hitsausergonomiaa unohtamatta. Tämän jälkeen kartoitettiin yrityksen nykytilanne ja laadittiin kehittämistoimenpiteet sekä tarvittavat laskelmat ja kehitystyön implementointi. Sen jälkeen vertailtiin tehostettua toimintaa vanhaan toimintaan sekä tehtiin johtopäätökset toiminnan kehittämisestä.

Pk-yritysten ympäristöllisen kestävyyden kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen

Ympäristöllinen kestävyys on ajankohtaisempi asia kuin koskaan ja sen merkitys yritysten yhtenä kestävyyden osa-alueena kasvaa jatkuvasti. Erityisesti suuret yritykset pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan ympäristöllisen kestävyyden avulla, mutta myös pk-yritykset olisi tärkeää saada mukaan toiminnan kehittämiseen. Aikaisemmat tutkimukset yritysten ympäristöllisestä kestävyydestä ovat keskittyneet pääosin käytössä oleviin menetelmiin ja kestävyyden kehittämisen suurimpiin haasteisiin. Tärkeää olisi tutkia myös sitä, miten pk-yritykset saataisiin mukaan kehittämään toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Tähän pyritään löytämään vastauksia tässä diplomityössä. Diplomityön tarkoituksena on tutkia sitä, millä tavoin pk-yritykset haluavat kehittää toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Työn tavoitteena on suunnitella pk-yritysten tarpeita vastaava palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua ja sen prosessin kolmea ensimmäistä vaihet-ta: asiakasymmärryksen hankintaa, luovaa ideointia sekä palvelukonseptin kehittämistä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina toimii palvelumuotoilun tärkein osa-alue eli yhteissuunnittelu. Yhteissuunnittelu toteutettiin visuaalisten työpajojen avulla suunnitteluun osallistuvien pk-yritysten kanssa. Tutkimuksen tuloksena saatiin suunniteltua pk-yritysten tarpeisiin räätälöity palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Palvelun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat jatkuva tiedon lisääminen, kokonaisuuden hahmottamista helpottava visuaalisuus sekä palvelun virallisiin standardeihin pohjautuva kokonaisuus. Lisäksi palvelu mahdollistaa toiminnan kehittämisen pienin askelin sen porrastetun menetelmän ansiosta. Yksi tärkeä ominaisuus on myös palvelun tarjoama mahdollisuus tietojen helppoon ja nopeaan doku-mentointiin sekä jalostamiseen.