Using narratives to study the impact of social networks on the educational paths of immigrant students

This paper presents the qualitative data collection process aimed at the study of the impactsocial relations and networks have on educational paths of immigrant students. In theframework of a R & D longitudinal study funded by the Ministry of Science and Innovation(2012-2014), the research team tracked the path of 87 immigrant students, from whom only 17successfully achieved the transition through the first and second year of Post-16 Education.A vast range of literature notes that relationships are an important part of migration process andsocial integration analysis, as well as school history in terms of success or failure. Through thefieldwork researchers collect the personal networks of all immigrant students from 3 highschools who were at that time attending last course of compulsory school. The network structureinfluences their social capital and therefore determines the resources, goods and types of supportindividuals can access. All these aspects are influential elements in the configuration anddevelopment of academic trajectories of immigrant students.At the end of the second year of Post-16 Education (two years later), the study captures personalnetworks of these students again, analyses and discusses their evolution and influence on theirpaths through qualitative interviews. Such interviews facilitated the discussion of theirrelationships while providing interesting narratives that are presented in the text. In order to do so, the biographical interpretive narrative method of interviewing is implemented.

Using narratives to study the impact of social networks on the educational paths of immigrant students

This paper presents the qualitative data collection process aimed at the study of the impactsocial relations and networks have on educational paths of immigrant students. In theframework of a R & D longitudinal study funded by the Ministry of Science and Innovation(2012-2014), the research team tracked the path of 87 immigrant students, from whom only 17successfully achieved the transition through the first and second year of Post-16 Education.A vast range of literature notes that relationships are an important part of migration process andsocial integration analysis, as well as school history in terms of success or failure. Through thefieldwork researchers collect the personal networks of all immigrant students from 3 highschools who were at that time attending last course of compulsory school. The network structureinfluences their social capital and therefore determines the resources, goods and types of supportindividuals can access. All these aspects are influential elements in the configuration anddevelopment of academic trajectories of immigrant students.At the end of the second year of Post-16 Education (two years later), the study captures personalnetworks of these students again, analyses and discusses their evolution and influence on theirpaths through qualitative interviews. Such interviews facilitated the discussion of theirrelationships while providing interesting narratives that are presented in the text. In order to do so, the biographical interpretive narrative method of interviewing is implemented.

Reconceptualizing Chinese state-owned entreprise in Africa : double embeddedness and localization in Ghana

Challenging the view of asymmetrical power relations between China and Africa, this thesis questions the "Chinese comparative advantages" (monolithic state power and economic advantages) of Chinese state-owned enterprises (SOEs) in Africa. It argues that the power dynamics between Chinese and African actors are dialectical and pluralistic, with localized social capital representing the true Chinese competitive advantage in Africa. Based on ethnographical fieldwork conducted in Ghana, this thesis shows that Chinese SOEs pursue their globalization in a double context - that of the deliberate "retreat" of the Chinese state, and more importantly, that of Ghanaian governance and society (characterized by political party patronage, extraversion dynamics, and worker agency). The trajectories of Chinese expatriates' expatriation/ social promotion and their SOEs' globalization/ localization are mutually influenced and reinforced. By cultivating local relationships and knowledge, a provincial Chinese SOE in Ghana can outperform a large Chinese central SOE, even if the latter has more support from the Chinese state. Moreover, the recent effort to build a "socially acceptable Chinese community" in Ghana has renewed the power dynamics between the Chinese state and the SOEs. All these observations provide for constructing a new perspective of Chinese SOEs in Africa - a "second-class" Chinese globalization - the SOEs may begin with few privileges, but promotion over time is possible. -- A contre pied des approches postulant des relations de pouvoir asymétriques entre la Chine et l'Afrique, cette thèse interroge les « avantages comparatifs chinois » (pouvoir de l'État monolithique et avantages économiques) des entreprises publiques chinoises (EPC) en Afrique. Elle soutient l'idée selon laquelle les dynamiques de pouvoir entre les acteurs chinois et africains est dialectique et pluraliste, et le capital social localisé étant le véritable avantage compétitif chinois en Afrique. S'appuyant sur un travail de terrain ethnographique au Ghana, cette thèse montre que les EPC poursuivent leur mondialisation dans un double contexte - celui de la «retraite» délibérée de l'État chinois, et, de façon plus importante, celui de la gouvernance et de la société ghanéennes (caractérisées par un clientélisme des partis politiques, une dynamique d'extraversion et le pouvoir de négociation des travailleurs). Les trajectoires d'expatriation / de promotion sociale des expatriés chinois et la mondialisation / localisation de leurs EPC s'influencent et se renforcent mutuellement. En cultivant des relations et des connaissances locales, une EPC provinciale au Ghana peut surpasser une grande EPC centrale, même si cette dernière reçoit plus de soutien de l'État chinois. En outre, les efforts récents visant à construire une «communauté chinoise socialement acceptable» au Ghana ont renouvelé la dynamique du pouvoir entre l'État chinois et les EPC. Ces observations permettent de construire une nouvelle perspective des EPC en Afrique - la globalisation chinoise de « deuxième classe » - les EPC peuvent débuter avec peu de privilèges, mais leur promotion reste possible avec le temps.

The inequality trap. A comparative analysis of social spending between 1880 and 1933

[spa] Utilizando dos indicadores alternativos de redistribución –las transferencias sociales y el gasto social- durante el periodo de tiempo comprendido entre 1880 y 1933, y utilizando dos indicadores alternativos de desigualdad –el porcentaje de explotaciones agrarias no familiares y los top income shares-, este papel muestra que, al contrario de lo que muchos estudios sobre los origines del Estado del Bienestar suelen sugerir, la desigualdad no favoreció el desarrollo de la política social ni siquiera en sus etapas iniciales. Ello significa que la política social se desarrolló más rápidamente en los países que previamente ya eran más igualitarios, lo que sugiere que los países con más desigualdad se encontraban en una especie de trampa de la desigualdad, donde la desigualdad en si misma fue uno de los obstáculos a la redistribución.

The inequality trap. A comparative analysis of social spending between 1880 and 1933

[spa] Utilizando dos indicadores alternativos de redistribución –las transferencias sociales y el gasto social- durante el periodo de tiempo comprendido entre 1880 y 1933, y utilizando dos indicadores alternativos de desigualdad –el porcentaje de explotaciones agrarias no familiares y los top income shares-, este papel muestra que, al contrario de lo que muchos estudios sobre los origines del Estado del Bienestar suelen sugerir, la desigualdad no favoreció el desarrollo de la política social ni siquiera en sus etapas iniciales. Ello significa que la política social se desarrolló más rápidamente en los países que previamente ya eran más igualitarios, lo que sugiere que los países con más desigualdad se encontraban en una especie de trampa de la desigualdad, donde la desigualdad en si misma fue uno de los obstáculos a la redistribución.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

Virtuaaliyhteisön tiedon jakamisen toimintaympäristö

Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten luodaan tuloksellisesti toimiva tiedon jakamisen toimintaympäristö, missä virtuaaliyhteisön jäsenet voivat jakaa päivittäiset tiedon jakamisen prosessit ja luoda tietopääomaa. Tämä tutkielma luo kokonaiskäsityksen siitä, mitä tekijöitä tarvitaan ja miten tekijöiden välisellä vuorovaikutuksella luodaan tulokselliset tiedon jakamisen olosuhteet. Toisaalta virtuaaliyhteisöjen jäsenten tulee tietää kriittiset tiedon jakamisen esteet, jotka estävät tiedon jakamisen olosuhteiden kehittymistä. Kirjallisuustutkimukseen perustuen tutkielma esittää, että tuloksellisesti toimivien virtuaaliyhteisöjen tiedon jakamisen toimintaympäristö voidaan luoda tietojohtamisen sosioteknisen lähestymistavan sosioteknisten tasojen ja sosiaalisen pääoman vuorovaikutuksella. Rakentamalla sosiotekniset tasot tietojohtamisen järjestelmiin ja asettamalla ne vuorovaikutukseen sosiaalisen pääoman kanssa kyetään tiedon jakamisen olosuhteisiin myötävaikuttamaan. Samalla tiedon jakamisen esteiden vaikutusta kyetään vähentämään tai poistamaan.

The effects of social networks on work-team effectiveness

This is a study of team social networks, their antecedents and outcomes. In focusing attention on the structural configuration of the team this research contributes to a new wave of thinking concerning group social capital. The research site was a random sample of Finnish work organisations. The data consisted of 499 employees in 76 teams representing 48 different organisations. A systematic literature review and quantitative methods were used in conducting the research: the former primarily to establish the current theoretical position on the relationships among the variables and the latter to test these relationships. Social network analysis was the primary method used in identifying the social-network relations among the work-team members. The first and key contribution of this study is that it relates the structuralnetwork properties of work teams to behavioural outcomes, attitudinal outcomes and, ultimately, team performance. Moreover, it shows that addressing attitudinal outcomes is also important in terms of team performance; attitudinal outcomes (team identity) mediated the relationship between the team’s performance and its social network. The second contribution is that it examines the possible antecedents of the social structure. It is thus one response to Salancik’s (1995) call for a network theory in that it explains why certain network characteristics exist. Itdemonstrates that irrespective of whether or not a team is heterogeneous in terms of age or gender, educational diversity may protect it from centralisation. However, heterogeneity in terms of gender turned out to have a negative impact on density. Thirdly, given the observation that the benefits of (team) networks are typically theorised and modelled without reference to the nature of the relationships comprising the structure, the study directly tested whether team knowledge mediated the effects of instrumental and expressive network relationships on team performance. Furthermore, with its focus on expressive networks that link the workplace to a more informal world, which have been rather neglected in previous research, it enhances knowledge of teams andnetworks. The results indicate that knowledge sharing fully mediates the influence of complementarities between dense and fragmented instrumental network relationships, thus providing empirical validation of the implicit understanding that networks transfer knowledge. Fourthly, the study findings suggest that an optimal configuration of the work-team social-network structure combines both bridging and bonding social relationships.

Sosiaalinen rekrytointikanava - tykkääjien kokemukset yrityksen Facebook-sivusta, case Rekrytointipalvelu Sihti Oy

Pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia Facebook-tykkääjien ja Oma Sihti –palveluun kirjautuneiden työnhakijoiden sosiaalisen pääoman rakentumista ja hyödyntämistä. Case-yrityksen toimialana oli henkilöstönvuokraus ja asiantuntijarekrytoinnit. Työn tavoitteena oli lisäksi selvittää kuinka vastavuoroista kommunikointi online-yhteisöissä on, miten aktiivisia ja sitoutuneita yhteisön jäsenet ovat ja kuinka hyvin tykkääjät tuntevat toisensa. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tuoda teoria käytännön tasolle ja sosiaalista pääomaa, sen rakentumista ja hyödyntämistä tutkittiin erityisesti vuorovaikutuksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyinä yrityksen Facebook-sivuilla sekä Oma Sihti –palvelussa. Tutkimukseen poimittiin sosiaalisen pääoman alueelta online-yhteisöön liittyvät olennaiset asiat ja tutkittiin niiden näkymistä verkkopalveluissa. Tutkimuksen tulokset tukivat teoriaa. Online-yhteisössä voidaan nähdä olevan sosiaalista pääomaa ja se rakentuu ja sitä hyödynnetään yhteisön jäsenten kesken.

Verkostoroolit organisaation sisäisissä tietämysverkostoissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa organisaation sisäisiin tietäysverkostoihin ja työntekijöiden verkostorooleihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin tietojohtamisen tietoperustaisen näkemyksen, sosiaalisen pääoman ja verkostotutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa teollisuusorganisaatiossa. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin sosiaalisella verkostoanalyysillä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla ja analysoitiin abduktiivisesti sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan tietämysverkostoihin ja verkostorooleihin vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat ympäristöön ja olosuhteisiin vaikuttavat tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat puolestaan henkilön luonteenpiirteet, osaaminen, motivaatio sekä tietämys. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sisäiset tekijät selittävät työntekijöiden välisiä eroja. Työntekijöiden käyttäytymiseen, motivaatioon, asenteisiin ja osaamiseen voidaan vaikuttaa henkilöstöjohtamisen menetelmillä. Ihmisen persoonallisuus sen sijaan pysyy suhteellisen muuttumattomana. Tietojohtamisen, tietämysverkostojen ja verkostoroolien aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tarkasteltu persoonallisuuden piirteiden vaikutusta tietämyksen siirtämiseen.

Sosiaalisen pääoman verkostotutkimus kohdeyrityksessä

Tässä sosiaalisen pääoman verkostotutkimuksessa tarkastellaan valitun rahoitusalalla toimivan kohdeyhtiön sosiaalisen verkoston rakennetta. Työn tavoitteena on määritellä kohdeorganisaation sosiaalinen verkosto ja löytää avainhenkilöt, jotka ovat keskeisiä organisaation toiminnalle ja tiedonjakamiselle. Näiden tunnistettujen roolien kautta pyritään selvittämään miten yritykset laajemmin voivat hyödyntää yritysten epämuodollista sosiaalista verkostoa yleensä tiedon jakamisessa. Tuloksilla pyritään myös hakemaan tukea sille miten sosiaalista epämuodollista verkostoa voidaan hyödyntää silloin kun organisaatio on muutostilassa. Työ on laadullinen tutkimus jota tuetaan numeerisella aineistolla joka on kerätty verkostokyselyllä. Pääasiallinen aineisto tutkimukselle kerättiin teemahaastatteluilla. Empiirinen aineisto kerättiin verkostoanalyysillä koko kohdeyhtiön henkilökunnalle lähetetyllä kyselyllä. Tästä johdettuna luotiin sosiaalisen verkosto kartta ja analysoitiin tulokset. Tuloksien avulla löydettyjä havaintoja käytettiin teemahaastatteluiden pohjana varsinaiselle tutkimukselle. Haastateltavat henkilöt edustivat organisaation eri yksiköitä ja ammattiryhmiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että kohdeyrityksen sosiaalisen verkoston rakenne poikkeaa tyypillisestä muodollisesta organisaatiorakenteesta huomattavasti. Tutkimuksessa havaittiin selkeitä avainhenkilöitä joiden roolit korostuvat organisaation toiminnalle oleellisina tietoväylinä. Näiden avainhenkilöiden kautta haetaan tietoa ja apua päätöstentekoon organisaation kaikilla tasoilla. Tutkimus osoittaa myös sen, että sosiaalisen pääoman kasvaessa oikeaa tietoa osataan hakea oikeasta paikasta nopeammin ja tehokkaammin epämuodollisia reittejä pitkin. Tunnistamalla avainhenkilöt organisaatiossa, yritykset pystyvät vaikuttamaan tiedonkulkuun myös silloin kun yritys on muutostilassa. Vaikuttamalla ja kommunikoimalla myös epäformaalien verkostojen kautta yrityksien on helpompi muokata toimintatapojaan muutoksien yhteydessä.

The role of education in building individual human capital : How do professionals look at it?

This study followed a qualitative research approach to investigate how welleducated professionals see the role of formal education in building human capital. Individuals need to understand the relationship between education and their human capital to justify the time and money they invested to get their education. Colleges and universities need to know the value of their output, to better value and promote the process of knowledge production and transmission and help the general public appreciate their work more. While the importance of a good education is a key factor in the success of learners, this study revealed the power of social capital in making this success a reality. It may not be enough for an individual to acquire good education to guarantee a better future. The power of social connections can be the main determinant in one’s wellbeing. This study shows that it is important to address students’ life outside school beside the importance of a classroom education.

Corporate Social Responsibility, Corporate Governance, And Managerial Risk-Taking

This dissertation investigates the association between corporate social responsibility (CSR) and managerial risk-taking, as well as the differences in governance structure that affect this association. Using a sample of US public firms from 1995 to 2009, we find that firms with strong CSR records engage in higher risk-taking. Furthermore, we find that this relationship is robust when accounting for differences in governance structure and correcting for endogeneity via simultaneous equations modeling. Additional testing indicates that performance in the employee relations dimension of CSR in particular increases with risk-taking, while high firm visibility dampens the association between CSR and the accounting-based measures of risk-taking. Prior literature establishes that high managerial risk-tolerance is necessary for the undertaking of risky yet value-enhancing investment decisions. Thus, the main findings suggest that CSR, rather than being a waste of scarce corporate resources, is instead an important aspect of shareholder value creation. They contribute to the debate on CSR by documenting that corporate risk-taking is one mechanism among others through which CSR maps into higher firm value.

Instagram, Social Media, and the "Like": Exploring Virtual Identity's Role in 21st Century Students' New Socialization Experience

Personal technologies and social media use have changed the socialization experience of our 21st century learners. As learners have a new, embodied, virtual identity that is an omnipresent force within their social interactions, this study sought to examine how virtual identity influences student relationships both within and outside of a school context. This study also explored how personal technologies and social media use have influenced learners’ perceptions of their own 21st century learning. Using a qualitative inquiry, purposeful sampling was employed to recruit 6 participants between the ages of 15 to 19 to examine their social networking site use and education experience. Data were collected from single, one-on-one semi-structured interviews in which participants discussed their experiences using social media. Data were also collected from the teens’ personal Instagram accounts, and a personal reflexive researcher’s journal was kept for triangulation of data. Open and axial coding strategies alongside constant comparative methods were used to analyze data. Participants shared how they and their peers use social media, the pressures and expectations from other users, social media’s influence on peer relationships, and how social media influences their choices in the physical realm. All 6 participants explained that their teachers do not talk to them about their social media use, and even offered critiques of the school system itself and its inability to prepare students for the new realities of a digital world. This study concludes that while social media is very influential on students’ socialization, educators should be more concerned about the lack of guidance and support that students receive in school in terms of appropriate social media use and the navigation of virtual identity.

Relations sociales et troubles dépressifs chez les personnes âgées au Québec : interactions avec le genre et la région de résidence

Chez les personnes âgées, la dépression est un problème important en santé publique, à cause de sa prévalence élevée et de son association avec les incapacités fonctionnelles, la mortalité et l’utilisation des services. La plupart des études ont montré que le manque de relations sociales était associé à la dépression, mais les résultats ne sont pas clairs. Au Québec et au Canada, on possède peu de données sur la prévalence de la dépression chez les personnes âgées et de son association avec les relations sociales. Peu d’études ont examiné le rôle des relations sociales sur l’utilisation des services de santé par les personnes âgées déprimées. Le but de cette recherche était d’examiner le rôle des relations sociales dans la présence de la dépression et dans la consultation chez un professionnel de la santé des personnes âgées déprimées, au Québec. Plus spécifiquement, ce travail visait à : 1) examiner les associations entre les relations sociales et les troubles dépressifs selon la région de résidence; 2) examiner les associations différentielles des relations sociales sur la dépression des femmes et des hommes âgés; 3) examiner le rôle des relations sociales dans la consultation auprès d’un professionnel de la santé des personnes âgées déprimées. Pour répondre à ces objectifs, nous avons utilisé les données de l’enquête ESA (Enquête sur la Santé des Aînés), réalisée en 2005 -2006 auprès d’un échantillon de 2670 personnes âgées résidant à domicile au Québec, qui nous ont permis de rédiger trois articles. Les troubles dépressifs (incluant la dépression majeure et mineure) ont été mesurés, selon les critères du DSM-IV, en excluant le critère de l’altération du fonctionnement social, professionnel ou dans d’autres domaines importants, à l’aide du questionnaire ESA développé par l’équipe de recherche. Les relations sociales ont été mesurées à l’aide de cinq variables : (1) le réseau social; (2) l’intégration sociale; (3) le soutien social, (4) la perception d’utilité auprès des proches et (5) la présence de relations conflictuelles avec le conjoint, les enfants, les frères et sœurs et les amis. Des modèles de régression logistique multiple ont été ajustés aux données pour estimer les rapports de cote et leur intervalle de confiance à 95 %. Nos résultats ont montré des prévalences de dépression plus élevées chez les personnes qui résident dans les régions rurales et urbaines, comparées à celles qui résident dans la région métropolitaine de Montréal. La pratique du bénévolat, le soutien social et les relations non conflictuelles avec le conjoint sont associés à une faible prévalence de dépression, indépendamment du type de résidence. Comparés aux hommes, les femmes ont une prévalence de dépression plus élevée. L’absence de confident est associée à une prévalence de dépression élevée, tant chez les hommes que chez les femmes. La probabilité de dépression est plus élevée chez les hommes veufs et chez ceux qui ne pratiquent pas d’activités de bénévolat, comparativement à ceux qui sont mariés et font du bénévolat. Chez les femmes, aucune association significative n’a été observée entre le statut marital, le bénévolat et la dépression. Cependant, la présence de relations conflictuelles avec le conjoint est associée avec la dépression, seulement chez les femmes. Les relations avec les enfants, les frères et sœurs et les amis ne sont pas associées avec la dépression dans cette population de personnes âgées du Quebec. En ce qui concerne la consultation chez un professionnel de la santé, nos résultats ont révélé que presque la moitié des personnes âgées dépressives n’ont pas consulté un professionnel de la santé, pour leurs symptômes de dépression, au cours des 12 derniers mois. Par ailleurs, notre étude a montré que les personnes âgées qui disposent de tous les types de soutien (confident, émotionnel et instrumental) consultent plus pour leurs symptômes de dépression que ceux qui ont moins de soutien. Comparativement aux hommes mariés, les femmes mariées consultent plus les professionnels de la santé, ce qui laisse supposer que le réseau de proches (épouse et enfants) semble agir comme un substitut en réduisant la fréquence de consultation chez les hommes. Vu la rareté des études canadiennes sur la prévalence de la dépression chez les personnes âgées et les facteurs psychosociaux qui y sont associés, les résultats de ce travail seront utiles pour les cliniciens et pour les responsables des politiques à l’échelle nationale, provinciale et locale. Ils pourront guider des interventions spécifiques, selon la région de résidence et pour les hommes et les femmes âgées, dans le domaine de la santé mentale.