Psykologisen omistajuuden merkitys kuntaliitoksessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää työhön koetun psykologisen omistajuuden vaikutusta työhön liittyviin asenteisiin, työkäyttäytymiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskonteksti on kuntaliitostilanne. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tutkimuksen perusteella kuntaorganisaation henkilöstö kokee työnsä keskimäärin melko paljon omakseen. Työhön koettu psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä tunnepitoiseen sitoutumiseen omaan työryhmään, työtyytyväisyyteen sekä työroolin ylittävään käyttäytymiseen. Psykologinen omistajuus on yhteydessä myös reviirikäyttäytymisen eräisiin muotoihin. Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä identiteettipainotteiseen merkitsemiseen ja ennaltaehkäisevään puolustamiseen, mutta ne eivät sen sijaan tukeneet psykologisen omistajuuden yhteyttä kontrollipainotteiseen merkitsemiseen tai reagoivaan puolustamiseen. Tämän tutkimus osoitti selvästi, ettei pelkkä psykologinen omistajuus ole riittävä olosuhde motivoimaan työntekijää oman reviirinsä merkitsemiseen tai puolustamiseen. Todennäköisesti myös muut tekijät vaikuttavat siihen, harjoittaako työntekijä reviirikäyttäytymistä ja missä määrin hän niin tekee. Nämä tekijät voivat liittyä olosuhteisiin, muihin tunteisiin tai luonteenpiirteisiin. Tämä tutkimus suoritettiin kuntaliitoksen suunnitteluvaiheessa. Monet työntekijät joutuvat luopumaan aikaisemmista tehtävistään kuntaliitoksen jälkeen. Tämä tutkimus osoittaa, että esimiesten tulisi olla tietoisia psykologisen omistajuuden mahdollisista seurauksista.

The construction of infant and primary school teachers’ identity during their initial professional development and first years of work (Identidoc). Summary, main results and contributions

Educators who are currently beginning their professional career at any level of the educationalsystem and who will likely have to work during the next thirty to forty years will be takingpart in the education of individuals who, with the permission of prophets and doomsayers,will live part of their lives in the 22nd century. That long but simple statement causes a bit ofvertigo as well as a good amount of reflection on the part of we educators who were trainedin the 20th century, are working in the 21st century, and are responsible for preparing peopleto build a tomorrow that is already today (Millán and Sancho, 1995). This is the starting pointof our research groups’ interest in exploring how men and women who have graduated fromteacher education programs with specializations in infant and primary education learn to beteachers, and how they establish and position themselves as teachers during their university studies and the first years of their professional life...

The construction of infant and primary school teachers’ identity during their initial professional development and first years of work (Identidoc). Summary, main results and contributions

Educators who are currently beginning their professional career at any level of the educationalsystem and who will likely have to work during the next thirty to forty years will be takingpart in the education of individuals who, with the permission of prophets and doomsayers,will live part of their lives in the 22nd century. That long but simple statement causes a bit ofvertigo as well as a good amount of reflection on the part of we educators who were trainedin the 20th century, are working in the 21st century, and are responsible for preparing peopleto build a tomorrow that is already today (Millán and Sancho, 1995). This is the starting pointof our research groups’ interest in exploring how men and women who have graduated fromteacher education programs with specializations in infant and primary education learn to beteachers, and how they establish and position themselves as teachers during their university studies and the first years of their professional life...

The construction of infant and primary school teachers’ identity during their initial professional development and first years of work (Identidoc). Summary, main results and contributions

Educators who are currently beginning their professional career at any level of the educationalsystem and who will likely have to work during the next thirty to forty years will be takingpart in the education of individuals who, with the permission of prophets and doomsayers,will live part of their lives in the 22nd century. That long but simple statement causes a bit ofvertigo as well as a good amount of reflection on the part of we educators who were trainedin the 20th century, are working in the 21st century, and are responsible for preparing peopleto build a tomorrow that is already today (Millán and Sancho, 1995). This is the starting pointof our research groups’ interest in exploring how men and women who have graduated fromteacher education programs with specializations in infant and primary education learn to beteachers, and how they establish and position themselves as teachers during their university studies and the first years of their professional life...

The construction of infant and primary school teachers’ identity during their initial professional development and first years of work (Identidoc). Summary, main results and contributions

Educators who are currently beginning their professional career at any level of the educationalsystem and who will likely have to work during the next thirty to forty years will be takingpart in the education of individuals who, with the permission of prophets and doomsayers,will live part of their lives in the 22nd century. That long but simple statement causes a bit ofvertigo as well as a good amount of reflection on the part of we educators who were trainedin the 20th century, are working in the 21st century, and are responsible for preparing peopleto build a tomorrow that is already today (Millán and Sancho, 1995). This is the starting pointof our research groups’ interest in exploring how men and women who have graduated fromteacher education programs with specializations in infant and primary education learn to beteachers, and how they establish and position themselves as teachers during their university studies and the first years of their professional life...

Ethnic Identity in an Intercultural Geography: an Empirical Study = L’identité ethnique dans une géographie interculturelle: une étude empirique

This study explored the ethnic identity among 331 emerging adults (144 mestizos and 187 indigenous) from the Intercultural University of Chiapas (México). Scholars suggest that ethnicity is much more salient for ethnic minority adolescents than for adolescents who are members of the ethnic majority. Our aim was to compare the results of the Multigroup Ethnic Identity Measure (MEIM) between the majority ethnic group and the minority group studied. Specifically, the following hypothesis was examined: adolescents who are members of the ethnic minority group (indigenous) will score significantly higher on ethnic identity than adolescents who are members of the ethnic majority group (mestizos). The results supported these hypothesis. We suggest that the effect of an intercultural educative model could explain these results

Becoming a "practising muslim" : : reflections on gender, racism and religious identity among women in a Swedish muslim youth organisation

Artikkelit

Intercultural bridges in teenagers' theatrical events : performing self and constructing cultural identity through a creative drama process

The overriding aim of this drama educational case study is to deepen the understanding of meaning making in a creative intercultural youth theatre process and to examine it in the context of the 10th European Children's TheatreEncounter. The research task is to give a theoretical description of some key features of a creative drama process as the basis for theory about meaning makingin physical theatre. The first task is to illuminate the culture-historical connections of the multilayered practice of the EDERED-association. The second taskis to analyse and interpret theatrical meaning making. The ethnographical research site is regarded as a theatrical event. The analysis of the theatrical eventis divided into four segments: cultural contexts, contextual theatricality, theatrical playing and playing culture. These segments are connected with four research questions: What are the cultural contexts of a creative drama process? How can the organisation of the Encounter, genres, aesthetic codes and perception ofcodes be seen to influence the lived experiences of the participants? What are some of the key phases and characteristics in a creative practice? What kind of cultural learning can be interpreted from the performance texts? The interpretative question concerns identity and community (re)construction. How are the categories, `community´ and `child´ constructed in the Encounter culture? In this drama educational case study the research material (transcribed interviews, coded questionnaire answers, participant drawings, videotaped process text and performance texts) are examined in a multi-method analysis in the meta-theoretical framework of Dewey's naturalistic pragmatism. A three-dimensional research interest through a combination of lived experiences, social contexts and cultural-aesthetical practices compared with drama-educational practices required the methodological project of cultural studies. Furthermore, the critical interpretation of cultural texts is divided into three levels of analyses which are called description, structural analysis and theoretical interpretation. Dialogic validity (truthfulness, self-reflexivity and polyvocality) is combined with contextual validity (sensitivity to social context and awareness of historicity) and with deconstructive validity (awareness of the social discourses). My research suggests that itis possible, by means of physical theatre, to construct symbolic worlds where questions about intercultural identity and multilingual community are examined and where provisional answers are constructed in social interaction.

Faster for the master! : exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene

Populärkulturen har i dagens läge kommit att utgöra en allt mer viktig och central inspirationskälla för allt fler människors konstruktion av den egna religiösa identiteten även inom traditionella och institutionella kristna sammanhang. Denna avhandling belyser denna utveckling i ljuset av den finländska kristna metallmusik-kulturen - en sällsynt stark sammanblanding av protestantisk kristendom och en utpräglad och kontroversiell populärmusikform och dess kultur. Fokus riktas framför allt på hur den kristna metallmusik-kulturen blir meningsfull för sina medlemmar genom de sätt på vilka den konstrueras diskursivt, dvs. genom de sätt på vilka den representeras och talas om bland sina egna anhängare. Den diskursiva konstruktionen av den kristna metallmusik-kulturen utforskas på ett såväl bredare transnationellt som ett finländskt nationellt plan. Studien redogör även för den kristna metalmusikens och -kulturens huvudsakliga verbala, visuella och estetiska kännetecken. Uppbyggnaden och spridningen av dagens transnationella kristna metallmusik-kultur undersöks även i ljuset av det teoretiska konceptet scene. Avhandlingens centrala argument är att den kristna metallmusikscenen erbjuder sina medlemmar en mängd resurser för skapandet av ett alternativt och komplementärt religiöst uttrycksätt, religiös praxis och en alternativ kristen identitet.

Käsityön monet merkitykset. Opettajankoulutuksen opiskelijoiden käsityölle antamat merkitykset ja niiden huomioon ottaminen käsityön opetuksessa

Tämän tutkimuksen kohteena olivat opettajaopiskelijat, jotka reflektoivat käsityöprosessin aikaista toimintaansa ja sen tuloksia. Tutkimuksen kontekstina oli Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön käsityökasvatuksen perusopinnot. Tutkimushenkilöinä olivat KSP11b Yhteenvetojakson lukuvuosien 2007 – 2008 ja 2008 – 2009 käsityökasvatuksen sivuja pääaineopiskelijat (n=23). Tutkimusaineistona käytettiin opiskelijoiden KSP11b Yhteenvetojaksolla valmistamia käsityötuotteita, niihin liittyviä portfoliota sekä haastatteluita, jotka analysoitiin semioottisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen lähestymistapa on hermeneuttisfenomenologinen. Sen pyrkimyksenä on ymmärtää ja tulkita opiskelijoiden kokemia käsityöprosesseja ja niihin liitettyjä merkityksiä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia merkityksiä opiskelijat antavat käsityölle ja miten käsityön merkitykset tulisi ottaa huomioon käsityön opetuksessa. Tutkimustuloksina esitetään opiskelijoiden käsityölle antamista merkityksistä neljä erilaista orientaatiotyyppiä: 1) käsityötuoteorientoituneet, 2) käsityötaitoorientoituneet 3) käsityöperinneorientoituneet ja 4) käsityöilmaisuorientoituneet. Käsityötuoteorientoituneet opiskelijat aloittavat ongelmanratkaisuprosessinsa päättämällä, minkä tuotteen he haluavat valmistaa. Käsityötaitoorientoituneille opiskelijoille käsityöprosessi on oman osaamisen näyttämistä ja kehittämistä. Käsityöperinneorientoituneet opiskelijat saavat motivaationsa käsityötuotteen valmistukseen käsityöperinteen vaalimisesta, esimerkiksi halusta oppia perinteisiä käsityötekniikoita tai halusta oppia käsitöitä jonkun läheisen henkilön ohjaamana. Käsityöilmaisuorientoituneet opiskelijat suhtautuvat käsityöprosessiin elämyksellisesti, jolloin prosessi perustuu tekijän kokemuksiin, mielikuviin, muistojen vaalimiseen ja tunteiden ilmaisemiseen sekä identiteetin rakentamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi käsityön merkitysten mahdollisuuksia käsityön opetuksessa. Nämä käsityön opetuksen näkökulmat on tutkimuksessa jaettu viiteen luokkaan: 1) käsityötaidon kehittäminen, 2) kokonaisen käsityön tekeminen, 3) konkreettisen käsityötuotteen valmistaminen, 4) käsityöilmaisun kehittäminen ja 5) käsityön monipuoliset sisällöt. Tässä tutkimuksessa korostuu, että käsityön opetus perustuu käsityötaidon oppimiseen. Käsityötaidon kehittämiseen liittyy käsityöllisesti työstettävien materiaalien ja niiden ominaisuuksien hallintaa ja muokkaamiseen tarvitaan käsityöteknologiaa, henkilökohtaista käsityötaitoa ja laatutietoisuutta. Käsityötuote on käsityöprosessin lopputuloksena syntyvä konkreettinen tuotos. Käsityöprosessi toteutuu kokonaisena käsityönä, jossa tekijä suunnittelee ja toteuttaa itse suunnitelmansa. Kokonainen käsityö saa eri tekijöillä erilaisia sovelluksia. Käsityöilmaisulla tarkoitetaan tekijän henkilökohtaista sitoutumista prosessiin ja käsityön monipuolisilla sisällöillä materiaaleja ja teknologioita, joita käsityön tekijä käyttää käsityöprosessin aikana. Lisäksi tutkimusaineistossa ilmeni, että opiskelijat sitoutuvat käsityöprosessiin, kun heillä on mahdollisuus ilmaista itselleen tärkeitä, henkilökohtaisia asioitaan, kuten omaa elämäntilannettaan ja merkityksellisiä kokemuksiaan.

Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä

This study focuses on work commitment creation on rhetorical level, that is to say, the rhetorical and linguistic means that are used to construct or elicit worker commitment. The commitment of the worker is one of the most important objectives of all business communication. There is a strong demand for commitment, identification, or adherence to work in various walks of life, although the actual circumstances are often somewhat insecure and shortsighted. The analysis demonstrates that the actual object of commitment may vary from work itself or work organization to one’s career or professional development. The ideal pattern for commitment appears as comprehensive: it contains affective and rational as well as ideological dimensions. This thesis is a rhetorical discourse analysis, or rhetorical analysis with discourse-analytic influences. Primarily it is a rhetorical analysis in which discourses are observed mainly as tools of a rhetorician. The study also draws on various findings of sociology of work and organizational studies. Research material consists of magazines from three and web pages from six different companies. This study explores repeated discourses in commitment rhetoric, mainly through pointing core concepts and recurrent patterns of argumentation. In this analysis section, a semantic and concept-analytic approach is also employed. Companies talk about ideas, values, feelings and attitudes thus constructing a united and unanimous group and an ideal model of commitment. Probably the most important domain of commitment rhetoric is the construction of group and community. Collective identity is constructed through shared meanings, values and goals, and these rhetorical group constructs that can be used and modified in various ways. Every now and then business communication also focuses on the individual, employing different speakers, positions and discourses associated to them. Constructing and using these positions also paints the picture of an ideal worker and ideal work orientation. For example, the so called entrepreneurship model is frequently used here. Commitment talk and the rhetorical situation it constructs are full of tensions and contradictions; the presence of seemingly contradictory values, goals or identities is constant. This study demonstrates tensions like self-fulfilment and individuality versus conformity, and constant change and development versus dependable establishment, and analyses how they are used, processed and dealt with. An important dimension in commitment rhetoric is the way companies define themselves in respect of current social issues, and how they define themselves as responsible social actors, and how they, in this sense, seek to appear as attractive workplaces. This point of view gives rise to problematic questions as companies process the tensions between, for example, rhetoric and action, ethical ideals and business conditions and so on. For its part, the commitment talk also defines the meaning of waged work in human life. Changing society, changing working life, and changing business environments set new claims and standards for workers and contents of work. In this point of view this research contributes to the study of working life and takes part in current public discussion concerning the meaning, role and future of waged work.