Toimittajayhteistyön kehittäminen tilausohjautuvassa toimitusketjussa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämiskeinoja toimittajayhteistyöhön tilausohjautuvassa toimitusketjussa. Tutkimuksen empiriaosuudessa on tutkittu Valtran ja sen ohjaamotoimittajan välistä yhteistyötä. Tutkimusta aloitettaessa monella yhteistyön osa-alueella oli ongelmia, jotka näkyivät ohjaamoissa erilaisina laatuvirheinä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa esitellään ensin tilausohjautuvuutta ja sen toimittajayhteistyöhön tarjoamia toimintatapoja ja ohjauskeinoja. Tämän jälkeen tutkimuksessa käsitellään toimittajayhteistyön merkitystä tilausohjautuvassa toimitusketjussa ja yritysten välisen yhteistyön eri elementtejä. Tutkimuksen empiriaosuudessa tehtiin ensimmäisenä laatuvirheanalyysi. Virheanalyysin perusteella tunnistettiin ne toiminnan alueet, joissa aiheutui suurin osa virheistä. Tämän analyysin jälkeen tunnistettiin nykyisestä tilausohjautuvasta toimintatavasta tai ohjauskeinoista johtuvat virheet. Viimeiseksi tunnistettiin yritysten välisestä yhteistyöstä aiheutuneet ongelmat. Näiden analyysien perusteella osoittautui, että suurimmat ongelmat yhteistyössä aiheutuivat yhteistyön puutteellisesta organisoinnista, joka puolestaan heikensi yritysten välisen vuorovaikutuksen laatua ja luottamusta. Erityisesti laadun osalta oli nähtävissä yritysten välisen yhte-näisyyden puute niin järjestelmien kuin myös prosessien osalta. Sen sijaan Valtran toimitusketjun ohjauksessa käyttämissä toimittajien ohjaustavoissa ei ollut puuttei- ta läheskään niin paljon kuin tutkimusta aloitettaessa kuviteltiin. Joka tapauksessa ohjauksen merkitys toimittajayhteistyössä on erittäin suuri, vaikka tehdyn virheanalyysin perusteella niiden osuus analysoiduista virheistä ei ollutkaan kovin suuri. Yhteistyön kehityskohteiden löydyttyä viimeisessä vaiheessa muodostettiin kehittämissuosituksia, joista osa jakautui tilausohjautuvan toimintatavan ja ohjauskeinojen kehittämiseen ja osa taas yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen esimerkiksi rakenteellisten linkkien avulla. Erilaisilla yhteistyömuodoilla on mahdollista ke-hittää toiminnasta yhtenäisempää rajapintarakenteiden osalta, mikä on puolestaan laadukkaan vuorovaikutuksen ja siten laadukkaan informaation edellytys. Näitä rakenteita kehittämällä toimittajan ohjaamista ja samalla lopputuotteen laatua on mahdollista parantaa.

EU:n ja Kiinan välisen kaupan kehitys

Työmme tavoitteena on analysoida Kiinan ja EU:n keskinäisen kaupan kasvua viimeisinä vuosikymmeninä ja lähitulevaisuudessa. Lisäksi tutkimme kauppaa ja sen rakennetta molemmista näkökulmista, jotta voisimme havaita molemmille osapuolille saavutettavat hyödyt, haitat ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Työssä pyrittiin käyttämään lähteenä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tuoreita artikkeleita. Maiden välisen kaupan kasvu perustuu suuresti Kiinan talouden uudistusohjelmaan, jonka ansiosta Kiina avautui huomattavasti kansainväliselle liiketoiminnalle. Suhteellisen edun teorian mukaisesti tuotanto alkoi siirtyä Kiinaan yhä enemmän, ja samalla Kiinan talous lähti huimaan kasvuun. Kiina on viime vuosikymmenen aikana noussut EU:n tärkeimmäksi tuontimaaksi, ja tulevaisuudessa Kiinan vienti tulee lisääntymään entisestään. Joidenkin arvioiden mukaan Kiina tulee tulevaisuudessa ottamaan paikan maailman suurimpana talousmaana. Tärkeimmät kahdenkeskeiseen kaupankäyntiin vaikuttavat seikat ovat Kiinan valuutan aliarvostus ja tuontirajoitukset. Kaupan rakenteeseen vaikuttaa merkittävästi Kiina ja EU:n taloudellisten suhteellisten etujen eroavaisuudet.

High Altitude Increases Alteration in Maximal Torque but Not in Rapid Torque Development in Knee Extensors after Repeated Treadmill Sprinting.

We assessed knee extensor neuromuscular adjustments following repeated treadmill sprints in different normobaric hypoxia conditions, with special reference to rapid muscle torque production capacity. Thirteen team- and racquet-sport athletes undertook 8 × 5-s "all-out" sprints (passive recovery = 25 s) on a non-motorized treadmill in normoxia (NM; FiO2 = 20.9%), at low (LA; FiO2 = 16.8%) and high (HA; FiO2 = 13.3%) normobaric hypoxia (simulated altitudes of ~1800 m and ~3600 m, respectively). Explosive (~1 s; "fast" instruction) and maximal (~5 s; "hard" instruction) voluntary isometric contractions (MVC) of the knee extensors (KE), with concurrent electromyographic (EMG) activity recordings of the vastus lateralis (VL) and rectus femoris (RF) muscles, were performed before and 1-min post-exercise. Rate of torque development (RTD) and EMG (i.e., Root Mean Square or RMS) rise from 0 to 30, -50, -100, and -200 ms were recorded, and were also normalized to maximal torque and EMG values, respectively. Distance covered during the first 5-s sprint was similar (P > 0.05) in all conditions. A larger (P < 0.05) sprint decrement score and a shorter (P < 0.05) cumulated distance covered over the eight sprints occurred in HA (-8 ± 4% and 178 ± 11 m) but not in LA (-7 ± 3% and 181 ± 10 m) compared to NM (-5 ± 2% and 183 ± 9 m). Compared to NM (-9 ± 7%), a larger (P < 0.05) reduction in MVC torque occurred post-exercise in HA (-14 ± 9%) but not in LA (-12 ± 7%), with no difference between NM and LA (P > 0.05). Irrespectively of condition (P > 0.05), peak RTD (-6 ± 11%; P < 0.05), and normalized peak RMS activity for VL (-8 ± 11%; P = 0.07) and RF (-14 ± 11%; P < 0.01) muscles were reduced post-exercise, whereas reductions (P < 0.05) in absolute RTD occurred within the 0-100 (-8 ± 9%) and 0-200 ms (-10 ± 8%) epochs after contraction onset. After normalization to MVC torque, there was no difference in RTD values. Additionally, the EMG rise for VL muscle was similar (P > 0.05), whereas it increased (P < 0.05) for RF muscle during all epochs post-exercise, independently of the conditions. In summary, alteration in repeated-sprint ability and post-exercise MVC decrease were greater at high altitude than in normoxia or at low altitude. However, the post-exercise alterations in RTD were similar between normoxia and low-to-high hypoxia.

Sellokonsertto

Soitinnus: sello, orkesteri.

Carbon sequestration rates in Swedish forest soils : a comparison of three approaches

Selective papers of the workshop on "Development of models and forest soil surveys for monitoring of soil carbon", Koli, Finland, April 5-9 2006.

Katsomisen arvoinen historiallinen elokuva

Elokuva-arvostelu

Varastopalveluiden kustannuslaskentamallin rakentaminen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa kustannuslaskentamalli, jota hyödynne-tään varastopalvelutoimintojen kustannusten tarkastelussa. Tavoitteena oli määrittää ”hintalaput” varaston eri toiminnoille eli selvittää minkä tyyppisiä resursseja toiminnot kuluttavat ja kuinka paljon. Lisäksi mallin tuloksien perusteella pyrittiin kartoittamaan tekijöitä joihin puuttumalla varastopalveluiden kustannustehokkuutta voitaisiin ke-hittää. Rakennettava laskentamalli perustui toimintolaskentaan. Tutkimus jakautui teoria- ja empiiriaosuuteen. Teoriaosuudessa käytiin läpi perinteistä kustannuslaskentaa ja toi-mintolaskentaa sekä verrattiin niitä keskenään. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös toimintoperusteiden kustannuslaskentamallin rakentamisen vaiheet sekä perehdyttiin yleisimpiin varastopalvelutoimintoihin ja niiden kustannuslajeihin. Empiiriaosuudessa tutustuttiin Case-yrityksen varastointitoimintoihin, sen kustannuslaskennan nyky-tilaan ja kehityskohteisiin. Lopuksi laskentamallia testattiin yrityksen varastotoimin-toihin. Tutkimuksen tuloksena rakennetun laskentamallin todettiin antavan ymmärrettävää ja analyyttistä tietoa toimintojen ja laskentakohteiden kustannuksista. Laskentamallin tuloksien perusteella päästiin paremmin kiinni kustannusten aiheuttajiin ja tuloksia todettiin voitavan hyödyntää kustannustehokkuuden kehittämisessä. Suurena etuna voitiin täten pitää lisääntynyttä kustannustietoisuutta.

Toimittajavarastointi teollisuusyrityksen kilpailuetuna sekä sen aiheuttamien kustannusten tarkastelu

Työn tavoitteena on tutkia toimittajavarastointia sekä siitä aiheutuvia kus-tannuksia. Työssä perehdytään tarkemmin toimitusketjun eri osapuolien väliseen yhteistyömalliin sekä tarkastellaan varastoinnin aiheuttamia kus-tannuksia yleisellä tasolla, sekä toimittajavarastointimallin mukanaan tuo-mien erillisten kustannuserien käsittelyä. Lisäksi tutkitaan, miten toimitta-javarastointimalli tuo lisähyötyä toimittajan toimintaan kilpailijoihin nähden. Tutkimus sisältää teoriaosuuden ja empiirisen osuuden, joissa esitellään aiheeseen liittyviä lainalaisuuksia ja erään teollisuusyrityksen toimittajavarastointia kahden esimerkkiasiakkaan kesken, sekä näiden asiakkaiden toimittajavarastoinnista esimerkkiyritykselle aiheutuvia kustannuksia. Teoriaosuudessa selvitetään toimittajavarastointiin liittyviä teoreettisia lähtökohtia ja sen vaikutuksia yritysten toimintaan. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa empiirinen aineisto ke-rättiin havainnoinnin, haastattelujen ja valmiiden dokumenttien perusteella sekä esimerkkiyrityksen tietokannoista. Teoriaosuuden lähteenä käytettiin aikaisempaa alan kirjallisuutta sekä artikkeleita. Tuloksena esitetään kustannusten laskentamalli, jonka avulla voidaan selvittää toimittajavarastoinnista aiheutuvat kustannukset ja niiden ositusperusteet.

Painovoimaisen kemiallisen vesienkäsittelymenetelmän soveltuvuus pienille turvetuotantoalueille

Turvetuotannon suurimpana ympäristövaikutuksena pidetään tuotantoalueiden valuma-vesistä johtuvia ympäristövaikutuksia. Tiukentunut ympäristölainsäädäntö edellyttää uusilta turvetuotantoalueilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä valumavesien-käsittelyssä. Parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi luetaan pintavalutus- ja kasvilli-suuskentän sekä kemikaloinnin käyttö valumavesien puhdistuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää painovoimaisen kemiallisen vesienkäsit-telymenetelmän soveltuvuutta pienille turvetuotantoalueille. Tutkimuskohteena oli Lep-pisuo Luumäen kunnassa, jonne rakennettiin 2010 painovoimaisen kemikaloinnin koe-laitteisto. Laitteiston puhdistustulosta tarkasteltiin kemikalointiin tulevan ja lähtevän veden sekä taustanäytepisteiden tarkkailutulosten avulla. Laitteiston toimivuutta arvioi-tiin kemikaalin annostelun ja toimintavarmuuden avulla. Vuoden 2010 tarkkailutuloksista saatiin keskimääräisiksi erotustehokkuuksiksi koko-naisfosforin osalta 65,2 %, kokonaistypen osalta 28,1 % ja CODMn osalta 65,5 %. Ke-mikaloinnista lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli 7,7 μg/l, kokonaistyppipitoi-suus 656 μg/l ja CODMn 5,5 mg/l O2. Ferrisulfaatin annostelu oli keskimäärin 81 mg/l, vaihteluvälillä 25–268 mg/l.

Painelaitteiden kunnonvalvonta ja kemikaaliputkistojen rakennuttaminen

Painelaitteet ja kemikaaliputkistot ovat yleisiä varsinkin kemian alan yrityksissä. Omista-jan ja haltijan on tiedettävä niihin liittyvä lainsäädäntö, ja osattava soveltaa niitä käytän-töön. Työssä on selvitetty painelaitteisiin ja kemikaaliputkistoihin liittyvän lainsäädännön olen-naisin sisältö. Nykyisin painelaitteiden määräaikaistarkastuksia voidaan korvata painelait-teen seurannalla ja kunnonvalvontajärjestelmällä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja onko Suomessa mahdollisuutta kuinka laajasti hyödynnetty? On tärkeää tuntea painelaitteiden ja kemikaaliputkistojen vikaantumismekanismit ja kunnonvalvontamenetelmät, jotta yritys voi luoda omaan toimintaympäristöön soveltuvan kunnonvalvontajärjestelmän tai paine-laitteiden seurannan. On pyrittävä siihen, että ongelmat havaitaan, ennen kuin vaurio syn-tyy. Kunnonvalvontajärjestelmän luomiseen ja ylläpitoon voidaan hyödyntää painelaittei-den riskiperusteiseen kunnossapitoon ja tarkastukseen tarkoitettua menettelyä. Työssä on tarkemmin käyty läpi menettelyn sisältö. Kustannustehokkuus ja tuotantolaitteiden käytettävyys ovat nousseet tärkeiksi osa-alueiksi kilpailukyvyn takaamiseksi. Painelaitteiden tarkastuksista ja muista painelaitteisiin ja ke-mikaaliputkistoihin liittyvistä ennakkohuolloista syntyvät kustannukset ovat merkittäviä. Näihin kohdistuvia kustannussäästöjä voidaan saavuttaa monin keinoin huonontamatta kuitenkaan turvallisuutta. Työssä on selvitetty kohdeyrityksen painelaitteet ja kemikaali-putkistot. Lisäksi on käyty läpi nykyinen tarkastusjaksotus, keskeisimmät viat ja tarkastuk-siin liittyvää kustannushistoriaa. Lopputuloksena on syntynyt esiselvitys ja kemikaaliputkistojen hankkimista helpottavaa tietoa. Esiselvityksen avulla kohdeyritys voi yhdessä kunnossapitoyrityksen kanssa laatia strategian painelaitteiden kunnossapidolle ja tarkastuksille. Merkittäviä kustannussäästöjä on saavutettavissa ehdotetuilla jatkotoimenpiteillä, vaikka päädyttäisiin edelleen painelait-teiden tarkastuksien osalta noudattamaan olemassa olevaa käytäntöä.

Tilastoinnin perusteet ja kansainvälinen ohjeistus

Markku Laitisen ke 18.1.2012 pitämän KITT-tilastointikoulutus vasta-alkajille koulutusmateriaali

Variabilidade espacial do potencial erosivo das chuvas no Estado do Rio de Janeiro

Desenvolveu-se este trabalho com o objetivo de analisar a variabilidade espacial da erosividade no Estado do Rio de Janeiro, por meio de análise geoestatística. Os índices de erosividade médios anuais EI30, definidos pelo produto da energia cinética da chuva e sua intensidade máxima em 30 min e KE>25 (definidos como a energia cinética das chuvas com intensidades superiores a 25 mm h-1) foram calculados a partir de dados pluviográficos de 36 estações, enquanto, para outras 57 estações, os mesmos índices foram estimados por meio de equações de regressão, totalizando 93 pontos de amostragem. O modelo matemático ajustado ao semivariograma experimental, para ambos os índices, foi o exponencial. A partir dos parâmetros dos modelos ajustados, foi possível gerar mapas de erosividade pelo método da krigagem, que apresenta vantagens em relação aos métodos convencionais. Além disso, também foram gerados mapas de variância de krigagem. Os maiores valores de erosividade foram observados nas regiões Serrana e da Baía da Ilha Grande, enquanto os menores valores foram observados nas regiões norte e noroeste do Estado. As maiores variâncias de krigagem foram observadas nas regiões Litorânea e Norte, que são as que apresentam menores densidades de amostragem.

Estimación de la evapotranspiración de referencia para dos zonas (Costa Y Región Andina) del Ecuador

Em duas zonas de latitudes similares e com diferentes altitudes, tais como Portoviejo (Região Costa) e Riobamba (Região Andina) no Equador, procurou-se ajustar os modelos de Holdridge (Ho) e Hargreaves-Samani (H-S) e com três modificações (modelos com constantes C HO e KE e KT Diário, Mensal e Anual, respectivamente) com o propósito de estimar a evapotranspiração de referência (ETo), em diferentes níveis das médias móveis do tempo, para o período de três dias. Uma vez ajustados os coeficientes C HO, KE e KT, estimou-se a ETo e foram validados os resultados mediante comparação com as mensurações da ETo, utilizando-se da evaporação do tanque Classe A com seu respectivo coeficiente (ETo Pan). Nos coeficientes C HO (Ho) e KE (H-S), o melhor desempenho foi obtido pela correlação do C HO e KS com o déficit da pressão de vapor (DPV), uma vez que o mesmo corrige o gradiente térmico vertical e incrementa a qualidade da predição da ETo, enquanto correlaciona o coeficiente KT (H-S) com a temperatura do ar, permitindo corrigir a radiação solar. Na comparação das três modificações de ambos os modelos com o ETo Pan, os modelos C HO Diário e H-S Mensal conseguiu-se as melhores estimativas da ETo com os indicadores de ajustes levemente melhores em Portoviejo e Riobamba. Finalmente, a qualidade das estimativas da ETo com três modificações de ambos os modelos é melhor em comparação com aquelas do modelo da Penman-Monteith para ambas as localidades.

Pienahitsin sijainnin vaikutus kuormaa kantamattoman T-liitoksen väsymiskestävyyteen

Hitsatuissa rakenteissa on paljon hitsien aiheuttamia epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat alttiita vaurioitumaan väsyttävän kuormituksen alaisina. Standardit ja normit auttavat suunnittelua rakenneyksityiskohtien analysoinnissa, mutta ohjeiden arvot vaihtelevat paljon. Onkin tär-keää päättää, mitä standardia tai normia käytetään ja saada tutkimustuloksia tukemaan ohjeen käyttöä. Tämä työ on tehty Konecranes Finland Oy:lle. Työn tarkoituksena on etsiä käytössä olevi-en ohjeiden joukosta suunnittelun kannalta parhaiten todellista rakennetta kuvaava. Työssä esitellään käytössä olevia standardeja ja normeja sekä vertaillaan niiden välisiä eroja rakenneyksityiskohdan väsymiskestävyyden määrittämisessä. Työssä tarkastellaan myös hitsatun rakenteen väsymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä väsymisanalyysissä käytet-täviä menetelmiä. Tutkittavaan liitokseen valittiin kolme erilaista hitsiä, yksi –ja kaksipuolinen pienahitsi sekä katkopienahitsi. Elementtimenetelmän avulla luotiin malleja koekappaleista ja laskettiin niille väsymiskestävyydet. Tämä lisäksi väsymistä tarkasteltiin väsytyskokeilla, jotka suoritti Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston Teräsrakenteiden laboratorio. Lopputuloksena työstä saatiin tietoa hitsien väsymiskestävyyksistä. Liitosten väsymiskes-tävyydet olivat hyviä ja varsinkin katkopienahitsin tulokset olivat odotettua paremmat. Kat-kopienahitsin väsymiskestävyys vaatii tämän työn tulosten perusteella lisää tutkimista.