Finnish perceptions on management accounting systems: towards an upgraded sophistication model

This study is based on a large survey study of over 1500 Finnish companies’ usage, needs and implementation difficulties of management accounting systems. The study uses quantitative, qualitative and mixed methods to answer the research questions. The empirical data used in the study was gathered through structured interviews with randomly selected companies of varying sizes and industries. The study answers the three research questions by analyzing the characteristics and behaviors of companies working in Finland. The study found five distinctive groups of companies according to the characteristics of their cost information and management accounting system use. The study also showed that the state of cost information and management accounting systems depends on the industry and size of the companies. It was found that over 50% of the companies either did not know how their systems could be updated or saw systems as inadequate. The qualitative side also highlighted the needs for tailored and integrated management accounting systems for creating more value to the managers of companies. The major inhibitors of new system implementation were the lack of both monetary and human resources. Through the use of mixed methods and design science a new and improved sophistication model is created based on previous research results combined with the information gathered from previous literature. The sophistication model shows the different stages of management accounting systems in use and what companies can achieve with the implementation and upgrading of their systems.

’’Täällä on mun koti, täällä on mun paikka’’. Tutkimus halislaisten maahanmuuttajanaisten kotikokemuksista

Tutkimukseni käsittelee Turun Halisten kaupunginosassa asuvien maahanmuuttajanaisten kotikokemuksia. Pohdin kodin määrittymistä maahanmuuttajalle eri aika tasoilla paikallisen sekä ylirajaisen arkielämän kautta. Työssäni selvitän mitä merkityksiä naiset antavat kotimailleen sekä kodeilleen niin entisessä asuinmaassaan kuin Suomessa. Tutkin sitä, miten Halinen sekä siellä sijaitseva nykyinen koti koetaan ja millaisia ajatuksia entinen sekä kuviteltu tulevaisuuden koti heissä herättävät. Pääteemana tarkastelen ylirajaisen kotikokemuksen muotoutumista maahanmuuttajan arkikäytänteiden kautta. Tärkeimpänä tutkimusaineistonani toimii kenttähaastattelut, jotka olen kerännyt vuosien 2011–2012 aikana. Teemahaastattelin kymmentä naista, jotka asuvat tai ovat asuneet Halisissa. Maahanmuuttajan koti on haasteellinen ja laaja käsite. Uudessa asuinmaassa kotia ja paikkaa rakennetaan omien sekä paikallisten tapojen ja kulttuurien risteyskohdassa. Tärkeinä työkaluina tässä neuvotteluprosessissa toimivat entisen kotimaan sukulaisiin ja ystäviin yhteydenpito, näissä maissa vieraileminen sekä omien kulttuuristen tapojen ylläpitäminen. Nämä käytänteet muokkaavat maahanmuuttajan transnationaalisesta arjen tilasta merkityksellisen paikan eli kodin, joka haastatteluissani konkreettisen paikkakokemuksen sijaan määrittyy mentaalisesti ajatukseen perheestä ja läheisistä ihmissuhteista.

Separation of lignin in Pulp Mill process and its effect on sodium sulphur balance

The aim of this thesis is to define effects of lignin separation process on Pulp mill chemical balance especially on sodium/sulphur-balance. The objective is to develop a simulation model with WinGEMS Process Simulator and use that model to simulate the chemical balances and process changes. The literature part explains what lignin is and how kraft pulp is produced. It also introduces to the methods that can be used to extract lignin from black liquor stream and how those methods affect the pulping process. In experimental part seven different cases are simulated with the created simulation model. The simulations are based on selected reference mill that produces 500 000 tons of bleached air-dried (90 %) pulp per year. The simulations include the chemical balance calculation and the estimated production increase. Based on the simulations the heat load of the recovery boiler can be reduced and the pulp production increased when lignin is extracted. The simulations showed that decreasing the waste acid stream intake from the chlorine dioxide plant is an effective method to control the sulphidity level when about 10 % of lignin is extracted. With higher lignin removal rates the in-mill sulphuric acid production has been discovered to be a better alternative to the sulphidity control.

Modelling the simultaneous effects of intellectual capital and knowledge management on the organisational performance of Finnish companies

The aim of this study was to contribute to the current knowledge-based theory by focusing on a research gap that exists in the empirically proven determination of the simultaneous but differentiable effects of intellectual capital (IC) assets and knowledge management (KM) practices on organisational performance (OP). The analysis was built on the past research and theoreticised interactions between the latent constructs specified using the survey-based items that were measured from a sample of Finnish companies for IC and KM and the dependent construct for OP determined using information available from financial databases. Two widely used and commonly recommended measures in the literature on management science, i.e. the return on total assets (ROA) and the return on equity (ROE), were calculated for OP. Thus the investigation of the relationship between IC and KM impacting OP in relation to the hypotheses founded was possible to conduct using objectively derived performance indicators. Using financial OP measures also strengthened the dynamic features of data needed in analysing simultaneous and causal dependences between the modelled constructs specified using structural path models. The estimates were obtained for the parameters of structural path models using a partial least squares-based regression estimator. Results showed that the path dependencies between IC and OP or KM and OP were always insignificant when analysed separate to any other interactions or indirect effects caused by simultaneous modelling and regardless of the OP measure used that was either ROA or ROE. The dependency between the constructs for KM and IC appeared to be very strong and was always significant when modelled simultaneously with other possible interactions between the constructs and using either ROA or ROE to define OP. This study, however, did not find statistically unambiguous evidence for proving the hypothesised causal mediation effects suggesting, for instance, that the effects of KM practices on OP are mediated by the IC assets. Due to the fact that some indication about the fluctuations of causal effects was assessed, it was concluded that further studies are needed for verifying the fundamental and likely hidden causal effects between the constructs of interest. Therefore, it was also recommended that complementary modelling and data processing measures be conducted for elucidating whether the mediation effects occur between IC, KM and OP, the verification of which requires further investigations of measured items and can be build on the findings of this study.

Häiriökäyttäytyminen perusyksikössä - Mitä ja miten ennaltaehkäistään ja estetään?

Joukkueen kouluttaja havaitsee runsaasti varusmiestenkoulutuksessa häiriökäyttäytymistä. Runsaasta esiintymisestä huolimatta häiriökäyttäytymistä käsitellään puolustusvoimien johtajatehtäviin sijoitettavien koulutuksissa vähän. Kandidaatintutkielman tavoitteena on tuottaa vastaukset, miten joukkueen kouluttaja voi omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä ja estää häiriökäyttäytymistä perusyksikössä sekä vastata siihen, mitä häiriökäyttäytyminen perusyksikössä on. Kouluttajan opas määrittää, kuinka joukkueen kouluttaja on vastuussa joukostaan (Halonen, Pulkka, Kärkkäinen & Saarelainen 2007). Tämän perusteella joukkueen kouluttajan tehtävänä on puuttua häiriökäyttäytymiseen, joka esiintyessään vaikuttaa ryhmähenkeen negatiivisesti. Tutkielman aineistona on käytetty esimerkiksi siviilitutkijoiden julkaisuja, oppikirjoja, esitutkintapöytäkirjoja, joukkueen kouluttajille suoritettuja avoimia haastatteluja ja viittauksia lakipykäliin. Tutkielma on tehty laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Rajauksen osalta tutkimus on suoritettu joukkueen kouluttajan näkökulmasta havaittavaan häiriökäyttäytymiseen perusyksikössä, ilman aselajien, saapumiserien tai joukkueen kouluttajan sotilasarvon vaikutusta häiriökäyttäytymisen esiintymiseen. Tutkimuksen mukaan päädytään häiriökäyttäytymisen diagnosoinnin olevan joukkueen kouluttajilla jokaisella personallista. Persoonallinen tapa diagnosoida vaikuttaa häiriökäyttäytymisen määrän havainnointiin. Tutkimuksen mukaan häiriökäyttäytymisen määrän on katsottu olevan kasvussa. Häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisynä toimii ensisijaisesti jo joukkueenkouluttajan läsnäolo. Kouluttajan tehtävänä on suunnitella koulutustilanteita mahdollisimman mielenkiintoiseksi, jälleen voidaan ennaltaehkäistä häiriökäyttäytymistä. Varusmiehet suhtautuvat joukkueen kouluttajaan merkittävänä auktoriteettina, jolla on mahdollisuudet rankoa tarvittaessa. Häiriökäyttäytymisen estäminen on tapahduttava välittömästi – näin varusmiehille luodaan kuva, että häiriökäyttäytyminen ei ole sopivaa ja säännöt ovat selvät. Estämisen keinoina on ryhmien muokkaaminen, opetustilanteista poistaminen ja tilanteeseen välitöntä puuttumista: puhuttelemalla tai käskemällä. Häiriökäyttäytymisen diagnosointi antaa joukkueen kouluttajalle työkalun ottaa häiriökäyttäytyjä huomioon suunnitellessaan koulutusta ja samalla kehittää ymmärrystä käyttäytymiseen aiheuttavista tekijöistä. Häiriökäyttäytyminen on tapauskohtaista – tämän takia ei voida kiteyttää tarkkaa ohjeistusta kuinka toimia täysin ennaltaehkäisevästi tai estävästi. Tutkimuksella kuitenkin on saavutettu ymmärrettävyyttä häiriökäyttäytymiselle ja esitetty joukkueen kouluttajien kokemuksia, kuinka ennaltaehkäisyä ja estämistä on toteutettavissa. Tutkimuksen mukaan joukkueen kouluttajien opiskelu- ja harjoitteluaikana olisi luotava yleiset perusteet toimia häiriökäyttäytymistä havaittaessa.

Mitä oppia vuoden 2005 kisat jätti jälkeensä? Yleisömarkkinoinnin ja paikallismedian näkökulma

Yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut eli Kalevan kisat järjestettiin Porissa vuosina 2005 ja 2015. Tämän tutkimuksen aiheena on verrata vuoden 2005 ja 2015 Kalevan kisojen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä yleisömarkkinoinnin ja median näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten vuoden 2005 kisojen tuomaa oppia pystyttiin hyödyntämään seuraavissa vuonna 2015 Porissa järjestettävissä Kalevan kisoissa. Mediahuomio paikallisessa kärkimediassa toimii tutkimuksessa suurimpana kriteerinä siinä, miten kisat onnistuivat suuren yleisön näkökulmasta, sekä mitä mielikuvia ja millainen maine kisoista jäi. Tutkimuksessa pyrin selvittämään miten paikallismedia suhtautui vuoden 2005 Kalevan kisoihin, sekä mitä mielikuvia media loi kisoista. Oliko sillä suora vaikutus vuoden 2015 Kalevan kisojen onnistuneeseen yleisömarkkinointiin ja mediahuomioon, tapahtumapaikan ja kohdeyleisön ollessa sama? Tutkimusmenetelmänä toteutetaan historiatieteissä tuttua historiallis-kvalitatiivista tutkimusmetodia. Havainnointi toimi pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä ja taustatutkimus koostuu lisäksi asiantuntijalausunnoista ja raporteista. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu Satakunnan Kansan lehtiarkistosta kerätystä aineistosta, joka sisältää kaikki kirjoitetut lehtijutut Kalevan kisoista vuosilta 2004-2005. Lisäksi vuoden 2015 kisaviikonlopun aikana kirjoitetut lehtijutut ovat oleellinen osa aineistoa. Vuoden 2005 Kalevan kisat onnistuivat niin määrällisissä kuin laadullisissa tavoitteissa. Kisat herättivät niin paikallista kuin valtakunnallista mediahuomiota, joka oli omiaan kiillottamaan Kalevan kisojen brändiä ja hyvää mainetta. Tämä loi suotuisan toimintaympäristön seuraaville Porissa järjestettäville Kalevan kisa-järjestäjille vuonna 2015. Onnistunut yleisömarkkinointi ja median positiivinen suhtautuminen vuoden 2005 Kalevan kisoissa edesauttoi rakentamaan menestyksekkään markkinointikokonaisuuden vuoden 2015 Kalevan kisoille. Vuoden 2015 Kalevan kisat olivat menestys niin urheilullisesti kuin taloudellisesti, tehden epävirallisesti kaikkien aikojen parhaan taloudellisen tuloksen. Myös vuoden 2015 kisojen onnistuminen on omiaan nostattamaan Kalevan kisojen brändiä entisestään ja kiillottamaan Satakunnan imagoa korkeatasoisena tapahtumamaakuntana. Tämän toivotaan koituvan edelleen seuraavien erityisesti Porissa järjestettävien Kalevan kisojen hyödyksi.

Nuoruus on kuulemma kaikkien parasta aikaa – mitenkähän helvetin vaikeeta sitä on vanhana? Kiroilu eri vuosikymmenten kotimaisissa nuortenelokuvissa

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan kiroilua 1940-, 1960-, 1980- ja 2000-luvun kotimaisissa nuortenelokuvissa. Tutkimusaineistoon kuuluu yhteensä kahdeksan elokuvaa eli kaksi kultakin vuosikymmeneltä. Tutkimuksessa selvitetään, mitä kirosanoja elokuvissa käytetään ja miten erilaiset sosiolingvistiset taustamuuttujat eli kiroilijan ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema vaikuttavat kiroilun määrään ja laatuun. Lisäksi tutkitaan kirosanojen syntaktista käyttöä eli sitä, millainen asema kirosanoilla on lauseissa. Lopuksi luodaan katsaus kiroilun tehtäviin eli siihen, millaisissa tilanteissa kirosanoja käytetään eri vuosikymmenillä. Pro gradu -työn tavoitteena on selvittää, millä tavalla kiroilun määrä ja laatu vaihtelevat eri vuosikymmenten välillä. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että elokuvien kieli mukailee parhaansa mukaan todenmukaista puhekieltä. Keskeisin pro gradu -työssä käytettävä lähdeteos on Lars-Gunnar Anderssonin Fult språk: svordomar, dialekter och annat ont. Tutkimuksessa hyödynnetään Anderssonin mallien pohjalta luotuja analysointimenetelmiä, joilla on keskeinen rooli varsinkin kiro-sanojen syntaktisen käytön ja kiroilutilanteiden analyysissa. Kirosanat jaotellaan tutkimuksessa syntaktisen asemansa mukaan kolmeen ryhmään: itsenäisiin, löyhästi lauseeseen liittyviin ja rakenteellisesti lauseeseen liittyviin kirosanailmauksiin. Kiroilutilanteet jaetaan kuuteen eri kategoriaan, jotka ovat fyysinen kipu, psyykkinen kipu, viha/inho, yllättyminen, kieltäminen ja ilo. Tutkimuksen perusteella elokuvissa esiintyvien kirosanojen frekvenssi kasvaa huomat-tavasti 1940-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Samalla kiroilun tyyli muuttuu karkeam-maksi. Sen sijaan kiroilun sosiolingvistiset erot ovat elokuvien välillä pieniä: kaikilla vuosikymmenillä ahkerimpia kiroilijoita ovat nuoret pojat, mutta myös tytöt ja miehet kiroilevat silloin tällöin. Sen sijaan naisten ei kuulla kiroilevan kuin kahdessa elokuvassa ja niissäkin harvoin. Niin ikään kirosanojen syntaktinen analyysi osoittaa, että kirosanoja käytetään melko samalla tavalla eri vuosikymmenillä – esiintymät vain ovat moninkertaistuneet, ja eri sanoja suositaan. Huomionarvoista on, että uusissa elokuvissa kiroillaan kaikenlaisissa tilanteissa, mutta vanhemmissa elokuvissa kiroilua käytetään lähes yksinomaan negatiivisten ja voimakkaiden tunteiden ilmaisemiseen. Tutkimus vahvistaa yleistä käsitystä kirosanojen affektiivisen tehon laimenemisesta.

Mitä, miten ja kenelle - yhteiskunnallisen jakamisen ikuinen ongelmallisuus

Kirjallisuusarvostelu

Modularity in Health and Social Services: Perspectives on Organization and Management

Organizations that provide health and social services operate in a complex and constantly changing environment. Changes occur, for example, in ageing, technology and biotechnology, and customers’ expectations, as well as the global economic situation. Organizations typically aim to adapt the changes by introducing new organizational structures and managerial practices, such as process and lean management. Only recently has there been an interest in evaluating whether organizations providing health and social services could apply modularity in order to respond to some of the changes. The concept of modularity originates from manufacturing, but is applied in many other disciplines, such as information technology and logistics. However, thus far, the literature concerning modularity in health and social services is scarce. Therefore the purpose of this thesis is to increase understanding concerning modularity and the possibilities to apply modularity in the health and social services context. In addition, the purpose is to shed light on the viewpoints that are worth taking into account when considering the application of modularity in the health and social services context. The aim of the thesis is to analyze the way in which the modular structures are applied in the health and social services context and to analyze what advantages and possible barriers, as well as managerial concerns, might occur if modularity is applied in the health and social services context. The thesis is conducted by using multiple methods in order to provide a broad aspect to the topic. A systematic literature review provided solid ground for pre-understanding the topic and supported the formulation of the research questions. Theoretical reasoning provided a general overview of the special characteristics of the health and social services context and their effect on application of modularity. Empirical studies concentrated on managerial concerns of modularity particularly from the perspective of health and social services for the elderly. Results of the thesis reveal that structures in products, services, processes, and organizations are rather modular in health and social services. They can be decomposed in small independent units, while the challenges seem to occur especially in the compatibility of the services. It seems that health and social services managers have recognized this problem and they are increasingly paying attention to this challenge in order to enhance the flexible compatibility of services. Advantages and possible barriers of modularity are explored in this thesis, and from the theoretical perspective it could be argued that modularity seems to be beneficial in the context of health and social services. In fact, it has the potential to alleviate several of the challenges that the health and social services context is confronting. For example, modular structures could support organizations in their challenging task to respond to customers’ increasing demand for heterogeneous services. However, special characteristics of the health and social services context create barriers and provide significant challenges in application of modularity. For example, asymmetry of information, negative externalities, uncertainty of demand, and rigid regulation prevent managers from extensively drawing benefits from modularity. Results also reveal that modularity has managerial implications in health and social service. Modularity has the potential to promote and support new service development and outsourcing. Results also provide insights into network management and increases managerial understanding of different network management strategies. Standardization in health and social services is extensive due to legislation and recommendations. Modularity provides alternative paths to take an advantage of standardization while still ensuring the quality of the services. Based on this thesis, it can be concluded, both from a theoretical perspective and from empirical results concerning modularity in health and social services, that modularity might fit well and be beneficial. However, the special characteristics of the health and social services context prevent some of the benefits of modularity and complicate its application. This thesis contributes to the academic literature on the organization and management of health and social services by describing modularity as an alternative way for organizing and managing health and social services. In addition, it contributes to the literature of modularity by exploring the applicability of modularity in the context of health and social services. It also provides practical contribution to health and social services managers by evaluating the pros and cons of modularity when applied to health and social services.

MITÄ ASIOITA TULISI OTTAA HUOMIOON VÄHITTÄISMYYDYN ALKOHOLIN VEROTUKSESSA

Alkoholin verotuksesta on Suomessa puhuttu viime vuosikymmeninä huomattavasti enemmän kuin muiden haitakkeiden verotuksesta. Keskustelu on painottunut voimakkaasti alkoholin kokonaiskulutuksen alentamiseen ja sen aiheuttamien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseen. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta osoittavat, että verotus on tehokas keino kulutuksen ohjaamiseen. Alkoholin verotuksella on myös toinen tärkeä tehtävä, eli verotulojen kerääminen valtiolle. Alkoholin kulutus on Suomessa yleistä ja siitä aiheutuu satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Tästäkin syystä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen asia ja mielenkiintoinen kohde tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, että mitä asioita tulisi ottaa huomioon vähittäismyydyn alkoholin verotuksessa. Pro gradu-tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteitä sekä Suomesta että ulkomailta. Tutkimuksessa käsitellään omissa luvuissaan alkoholin erityispiirteitä, alkoholiverotusta teoreettiselta pohjalta sekä alkoholiverotusta käytännössä Suomessa. Alkoholin verotuksessa on oleellista huomioida sen kysynnän hintajousto. Tämä vaihtelee paitsi alkoholilajeittain niin myös kuluttajatyyppien mukaan. Alkoholin aiheuttamat ulkoisvaikutukset ovat merkittävä kuluerä suomalaisessa yhteiskunnassa - vuosittain noin miljardi euroa. Ongelmakäyttäjiä on Suomessa merkittävä määrä, mutta suurin osa kustannuksista syntyy tavallisten kuluttajien aiheuttamana. Alkoholista aiheutuu myös kuluttajalle itselleen kustannuksia, niin sanottuja internaalisia kustannuksia, jotka tulisi huomioida verotuksessa. Myös alkoholin addiktiiviset ominaisuudet tulee ottaa huomioon.

The Influence of Burnout Symptoms on the Relationship between Work-Life Balance and Self-Rated Health

The effects of stress at work are estimated to cost Canadian employers more than 20 billion dollars annually through absenteeism, sick leave and decreased productivity. Over the past two decades, Canadians have reported higher stress levels, increased work hours and more work performed outside of normal business hours. This work-life imbalance has far-reaching repercussions–affecting an employee’s performance as well as their health. Chronic exposure to these high levels of stress can also lead to burnout. The primary purpose of this study was to determine the magnitude in which burnout symptoms influence the relationship between work-life balance and self-rated health. The secondary purpose of this study was to determine if gender and age interactions exist in the relationship between burnout, work-life balance, and self-rated health. This cross-sectional study involved secondary analysis of 220 managers, workers and human service professionals who completed an Occupational Health Clinics for Ontario Workers’ Mental Injury Toolkit (MIT) survey for the launch of the MIT. The MIT survey is a modified form of the short version of the Copenhagen Psychosocial Questionnaire and includes expanded questioning around burnout, stress, sleep troubles, cognitive, and somatic symptoms. There were no significant differences in self-rated health based on a respondent’s gender or age, indicating that no interaction of gender and age would be required. Respondents with low self-rated health reported significantly higher burnout and work-life imbalance compared to those with high self-rated health. The regression analysis demonstrated that the magnitude in which burnout mediates the relationship between work-life balance and self-rated health was 96%. These findings support previous studies that associate high levels of work-life imbalance or burnout with poor self-rated health or health outcomes. In this study, the shared variance between work-life balance and burnout also supports recent efforts to redefine the context and causes of burnout to include non-work factors. Based on our findings, the potential exists for the development of workplace health promotion strategies that address maintaining a balance between work and home as they may improve employee health and reduce burnout.

Der Mann mit dem Stiefel - oder Fotografie und touristisches Verhalten

Fotografie ist zu einem festen Bestandteil technisierter Kulturen geworden, zu so einem selbstverständlichen Segment unserer Gesellschaft, dass wir sie als solche oft gar nicht mehr wahrnehmen. Dabei haben die Bilder den Blick auf die Welt radikal verändert und neue Wirklichkeiten geschaffen. Die Durchdringung unserer Welt mit dieser visuellen Macht, erfordert die grundsätzliche Feststellung, dass fotografische Bilder nicht einfache Abbilder der Realität sind, sie dürfen nicht mit dieser verwechselt werden. Deshalb wird zunächst das Wesen der Fotografie thematisiert, um anschließend die Bildproduktion als zentrales Medium touristischer Aneignung zu illustrieren. Kernstück der Ausführungen bilden Reflexionen zu Motivationen und Funktionen des Fotografierens im Urlaub. An dieser Stelle findet dann eine Verknüpfung von Rassismus und Reisefotografie statt, wobei sich die geäußerten Denkmuster und beschriebenen Verhaltensweisen auf Touristen, die aus den westlichen Instudrienationen stammen und in die Länder des Südens reisen, beziehen. Die Ergebnisse werden mit empirisch gewonnenen Ausssagen von Urlaubern und mit Fotografien selbst belegt.

Zur Synthese von alpha-Aminoaldehyden und Aminosäuren mit alpha-quartären Zentren durch Aziridinierung funktionalisierter Olefine

Ziel dieser Arbeit war, durch Aziridinierung homochiraler 5-Methyl-4H-1,3-dioxinen eine neue Methode zur Synthese von alpha-Aminoaldehyden und den ableitbaren Aminosäuren mit alpha-quartären Zentren zu entwickeln. Die chiralen 5-Methyl-4H-1,3-dioxine sind mit hohen Enantiomerenüberschüssen durch asymmetrische Doppelbindungsisomerisierung von 5-Methylen-1,3-dioxanen zugänglich. Die Metall-katalysierte Aziridinierung der 5-Methyl-4H-1,3-dioxine mit der Nitrenquelle (N-Tosylimino)phenyliodinan führte direkt zu N-Tosyl-geschützen 4-Methyl-1,3-oxazolidin-4-carbaldehyden. Vermutlich über ein Aziridin als nicht isolierbare Zwischenstufe werden über eine Ringöffnungs-/Ringverengungsreaktion die Oxazolidinderivate gebildet, vorzugsweise in Gegenwart von Cu(I)-Katalysatoren, während die Rhodium-katalysierte Reaktion ausschließlich zu Insertionsprodukten führt. In der Cu-katalysierten Aziridinierung ist das Verhältnis von Aziridinierung/Insertion abhängig von der Katalysatorkonzentration. Die Aziridinierung mit N-(p-Nitrobenzolsulfonyl)- und N-(Trimethylsilylethylsulfonyl)- substituierten Nitrenquellen führt zu Oxazolidinderivaten mit leichter abspaltbaren Schutzgruppen. Diese Nitrenquellen können in situ aus den korrespondierenden Sulfonamiden mit Iodosobenzol dargestellt werden. Bei dem Einsatz homochiraler 4H-1,3-Dioxine ist Erhalt der Stereoinformation abhängig vom Substituenten in 2-Position der Dioxine sowie von der Polarität des Lösungsmittels. Die höchsten Selektivitäten wurden in tert-Butylmethylether erzielt. In Falle des 2-tert-Butyl-4-methyl-3-(toluol-4-sulfonyl)-1,3-oxazolidin-4-carbaldehyds kristallisiert das Hauptdiastereomer in enantiomerenreiner Form. Die Absolutkonfiguration wurde durch Röntgenkristallstrukturanalyse ermittelt. Das Anwendungspotential dieser neuen Methode konnte durch Überführen der Serinale in Aminoalkohole und alpha-Methylserin-Derivate sowie in der Synthese der unnatürlichen Aminosäure alpha-Vinylalanin gezeigt werden.

Jugendliche Alltagsgestaltung und Identitätsbildung mit Fantasy-Rollenspielen - Schule öffnen für Elemente des Spiels und spielerische Aktionsformen

Gerade männliche Jugendliche nutzen in ihrer Pubertät und Adoleszenz zu einer gelingenden Gestaltung ihres Alltags und zur Ausbildung ihrer Identität zahlreiche Erscheinungsformen des Fantasy-Rollenspielens. In einem Prozess von Aneignung und Entäußerung integrieren dabei die Jugendlichen das überaus reiche multimediale Angebot, welches die Spiele bieten, in ihre Alltagsgestaltung, indem sie sich daraus spezifische Medien-, Text- und Ereignisarrangements bauen. Diese dienen einerseits der sozialen Integration und Distinktion, andererseits der Präsentation ihrer Identitätsentwürfe sich und anderen. Die Jugendlichen schaffen sich mittels dieser spezifischen Medien-, Text- und Ereignisarrangements eine in weiten Teilen von ihnen selbst bestimmte Welt, in der sie ihre Phantasie wie Kreativität mit großer Intensität, ja Obsession, innerhalb integrativer und solidarischer Interaktionsformen selbststeuernd und professionell ausleben. Diese Medien-, Text- und Ereignisarrangements zeigen Angebots- und Nutzungsformen, die sich nach einem medienkommunikativen Aneignungs- und Entäußerungsmodell in der Tradition der Cultural Studies (Stuart Hall) beschreiben lassen. Die Langzeitbeobachtung der Jugendlichen zeigt, dass sie alltagspragmatische Kulturtechniken zur selbstbestimmten Gestaltung von Alltag entwickeln: zunächst eine Strukturierung ihrer kognitiven, affektiven und pragmatischen Interaktion nach Kriterien erfolgreicher intrinsischer Interaktion, mit dem Ziel derer Perpetuierung im Flow-Erleben (Mihalyi Csikszentmihalyi), dann eine Ästhetisierung von Alltagswirklichkeit mittels kollektiver Fiktionalisierung in der Tradition des Collective Story Telling (Janet H. Murray). Diese Kulturtechniken stellen vor dem Hintergrund der Enkodierung und Dekodierung sozialer Codes spezifische Adaptionen von Prozessen der Bedeutungszuweisung und Subjekt- bzw. Identitätskonstitution dar. Die sie evozierenden und mit ihnen korrespondierenden handlungsleitenden Themen der Jugendlichen sind der Wunsch nach Rekonstitution von Gesamtheit in einer sich fragmentarisierenden Wirklichkeit, die Affirmation von Selbstbestimmung- und Autonomieerfahrungen, das Erleben von Reintegration und Solidarität für das sich dissoziiert erfahrende Individuum. Das Handeln der Jugendlichen basiert damit auf dem momentan dominanten Prozess einer Individualisierung von Lebenswelt unter den Bedingungen von Reflexivität und Erlebnisrationalität in der postmodernen Gesellschaft. Mit ihren Versuchen selbstbestimmter Gestaltung folgen sie dem aktuellen gesellschaftlichen Auftrag einer weitgehend in eigener Regie vorzunehmenden Lokalisierung dieses Prozesses. Zunehmend tritt diese von den Jugendlichen selbstgesteuerte Sozialisation neben die traditionell heteronome Sozialisation von gesellschaftlichen Instituten wie etwa die von Schule. Damit wird das Handeln der Jugendlichen zu einer Herausforderung an Pädagogik und Schule. Schule muss, wenn sie ihrem eigentlichen Auftrag von Förderung gerecht werden will, eine Sensibilität für diese Eigenständigkeit von Jugendlichen entwickeln und in der Beobachtung ihres Handelns didaktische Innovationen für Lehren und Lernen entwickeln. Im Mittelpunkt steht dabei die Wiederentdeckung des pädagogischen Dialogs, besonders aber die Entwicklung einer individualisierten Lernkultur und die Förderung jugendlicher Gestaltungskompetenzen, welche von deren alltagsästhetischen Erfahrungen und Kompetenzen im Umgang mit multimedialen Kulturprodukten ausgeht. Schule kann und muss für diese Prozesse selbstgesteuerten Lernens angemessene pädagogische Räume bereitstellen, in denen die Jugendlichen innerhalb eines geschützten Kontextes in der Auseinandersetzung mit eigenen wie fremden Entwürfen ihre Identität entwickeln können.

Erwachsene in Partizipationsprozessen mit Kindern und Jugendlichen am Beispiel der projektorientierten Beteiligungsarbeit in der Stadt Kassel unter besonderer Berücksichtigung des Vereins Spielmobil Rote Rübe

Bei der vorliegenden Arbeit handelt es sich um ein Vorhaben aus dem Bereich der Praxisforschung. Den Untersuchungsgegenstand bildet das Beteiligungsmodell für Kinder und Jugendliche der Stadt Kassel. Im Zentrum der Betrachtung steht dabei die Rolle der Erwachsenen im Zuge der Durchführung von Beteiligungsprojekten mit Kindern und Jugendlichen in Kassel, einer Großstadt mit rund 185.000 Einwohnern. Die Basis der Untersuchung bilden 17 Kriterien für professionelles Verhalten Erwachsener in Beteiligungsprozessen, die zunächst aus vier pädagogischen Richtungen abgeleitet werden. Es handelt sich dabei um die Ansätze folgender Pädagogen: • Janusz Korczak (1878-1942), polnischer Arzt, Literat, Pädagoge, • Kurt Löwenstein (1885-1939), Gründer und Förderer der sozialistischen Kinderfreunde-Bewegung, • Loris Malaguzzi (1920-1994), italienischer Pädagoge und „Urvater“ der Reggio-Pädagogik und • Olaf Axel Burow (geb. 1951), Begründer der Gestaltpädagogik. Das Hauptziel der Arbeit besteht in der Erarbeitung eines Kriterienkataloges für professionelles Verhalten Erwachsener in Beteiligungsprozessen mit Kindern und Jugendlichen. Nach der Einleitung, einer Beschreibung des der Arbeit zugrunde liegenden Verständnisses von Partizipation und der Darstellung angewandter Untersuchungsinstrumente werden im zweiten Teil neben einem Überblick über historische Vorläufer des Ansatzes Kinder und Jugendliche an der Gestaltung ihrer Lebenswelt zu beteiligen, allgemeine Grundlagen der Beteiligung von Kindern und Jugendlichen geliefert (rechtliche, Formen und Methoden der Beteiligung, Prüfsteine für gute Beteiligung...). Dieser einführende Teil endet mit der Entwicklung grundlegender Kriterien, die bei der Durchführung von Partizipationsprozessen mit Kindern und Jugendlichen berücksichtigt werden sollten bzw. müssen. Im dritten Teil werden die vier oben erwähnten pädagogischen Richtungen vorgestellt und interpretiert. Aus den vier Ansätzen werden zum einen 13 Kriterien für partizipative Erziehung herausgearbeitet zum anderen 17 Kriterien für professionelles Verhalten Erwachsener in Partizipationsprozessen abgeleitet. Anhand dieser Kriterien entsteht auch eine Definition für partizipative Erziehung. Im Zentrum des folgenden vierten Teiles der Arbeit steht zunächst die Beschreibung des Beteiligungsmodells der Stadt Kassel. Dabei bilden die Rolle der Kinderbeauftragten und die Tätigkeiten des Vereins Spielmobil Rote Rübe, der die Entwicklung des Beteiligungsansatzes mitbestimmt, sowie intensiv in die Durchführung der Beteiligungsprojekte involviert ist, die Schwerpunkte der Betrachtung. Nach einer ausführlichen Auseinandersetzung mit der Theorie und der Praxis der Kassler Beteiligungslandschaft werden die in Teil drei entwickelten Kriterien für professionelles Verhalten Erwachsener in Beteiligungsprozessen anhand der aktuellen Situation in der Stadt Kassel auf ihre Praxistauglichkeit hin untersucht und überarbeitet. Auch die in Teil drei verfasste Definition für Beteiligung erfährt einige geringfügige Veränderungen. In diesem Zusammenhang erfolgt auch eine Auseinandersetzung mit Veränderungsmöglichkeiten bzw. eine Beschreibung von Verbesserungsvorschlägen des projektorientierten Beteiligungsmodells der Stadt Kassel.