Modelling the simultaneous effects of intellectual capital and knowledge management on the organisational performance of Finnish companies

The aim of this study was to contribute to the current knowledge-based theory by focusing on a research gap that exists in the empirically proven determination of the simultaneous but differentiable effects of intellectual capital (IC) assets and knowledge management (KM) practices on organisational performance (OP). The analysis was built on the past research and theoreticised interactions between the latent constructs specified using the survey-based items that were measured from a sample of Finnish companies for IC and KM and the dependent construct for OP determined using information available from financial databases. Two widely used and commonly recommended measures in the literature on management science, i.e. the return on total assets (ROA) and the return on equity (ROE), were calculated for OP. Thus the investigation of the relationship between IC and KM impacting OP in relation to the hypotheses founded was possible to conduct using objectively derived performance indicators. Using financial OP measures also strengthened the dynamic features of data needed in analysing simultaneous and causal dependences between the modelled constructs specified using structural path models. The estimates were obtained for the parameters of structural path models using a partial least squares-based regression estimator. Results showed that the path dependencies between IC and OP or KM and OP were always insignificant when analysed separate to any other interactions or indirect effects caused by simultaneous modelling and regardless of the OP measure used that was either ROA or ROE. The dependency between the constructs for KM and IC appeared to be very strong and was always significant when modelled simultaneously with other possible interactions between the constructs and using either ROA or ROE to define OP. This study, however, did not find statistically unambiguous evidence for proving the hypothesised causal mediation effects suggesting, for instance, that the effects of KM practices on OP are mediated by the IC assets. Due to the fact that some indication about the fluctuations of causal effects was assessed, it was concluded that further studies are needed for verifying the fundamental and likely hidden causal effects between the constructs of interest. Therefore, it was also recommended that complementary modelling and data processing measures be conducted for elucidating whether the mediation effects occur between IC, KM and OP, the verification of which requires further investigations of measured items and can be build on the findings of this study.

Tämän opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli täydentää tietoperusteiseen näkökulmaan pohjaavaa teoriaa ja osoittaa empiirisesti aineettoman pääoman tekijöiden ja tietojohtamisen käytäntöjen yhdenaikaiset mutta eroteltavissa olevat vaikutukset organisatoriseen suoriutumiseen. Aiempaan tutkimukseen perustuen ja teoretisoituja vuorovaikutussuhteita hyödyntäen suoritettiin mallinnusperusteinen analyysi, jossa otannalla valituista suomalaisista yrityksistä aiemmassa kyselytutkimuksessa kootuilla tietojohtamisen ja aineettoman pääoman tunnuksilla selitettiin yritysten suoriutumista, jota kuvattiin taloudellisista tietokannoista kohdeyrityksille määritetyillä suoriutumista kuvaavilla indikaattoreilla. Suoriutumismuuttujana käytettiin joko kokonaispääoman tai oman pääoman tuottoa, jotka ovat laajalti hyödynnettyjä ja johtamisen tieteenalan tutkimuksissa yleisesti suositeltuja taloudellisen suoriutumisen tunnuslukuja. Siten tietojohtamisen ja aineettoman pääoman välisten riippuvuuksien ja niiden organisatoriseen suoriutumiseen kohdistuvien vaikutusten selvittäminen suhteessa tutkimushypoteeseihin oli mahdollista suorittaa käyttäen objektiivisesti määritettyjä suoriutumisindikaattoreita. Taloudellisten suoriutumismuuttujien käyttö vahvisti myös aineiston dynaamisia ominaisuuksia, mitä tarvittiin polkurakennemallinnuksen avulla määritettyjen rakennetekijöiden välisten kausaaliriippuvuuksien analysointiin. Polkurakennemallien parametrit estimoitiin osittaisen pienimmän neliösumman menetelmän regressioestimaattorilla. Tulokset osoittivat, että polkuriippuvuudet aineettoman pääoman ja organisatorisen suoriutumisen sekä tietojohtamisen ja organisatorisen suoriutumisen välillä eivät olleet merkitseviä, kun analyysi suoritettiin puhdistettuna muista muuttujien välisistä vuorovaikutuksista tai simultaanisen mallinnuksen epäsuorista vaikutuksista, mikä oli yhtäpitävää kummankin suoriutumisindikaattorin tapauksessa. Suoriutumista selittävien rakennetekijöiden välillä riippuvuus oli sitä vastoin erittäin voimakasta ja säilytti merkitsevyytensä kaikissa simultaanisen mallinnuksen asetelmissa ja kummallakin suoriutumisindikaattorilla testattuna. Hypotetisoitujen mediaatiovaikutusten osalta tutkimus ei löytänyt tilastollisesti yksiselitteistä näyttöä sille, että esimerkiksi aineettoman pääoman tekijät toimivat mediaattoreina tietojohtamisen käytäntöjen vaikutuksille suhteessa organisatoriseen suoriutumiseen. Koska viitteitä kausaalivaikutuksista kuitenkin esiintyi, esitetään jatkossa suoritettavaksi lisätutkimuksia perimmäisten ja mahdollisesti piilevinä esiintyvien rakennemuuttujien välisten kausaaliriippuvuuksien osoittamiseksi. Lisäksi osana loppupäätelmiä suositettiin, että nyt tehtyjä tarkasteluja täydennetään lisämallinnuksin ja aineistokäsittelyin mahdollisten mediaatiovaikutusten osoittamiseksi tietojohtamisen käytäntöjen, aineettoman pääoman eri osatekijöiden ja organisatorisen suoriutumisen välillä, missä voidaan hyödyntää sekä tietoa indikaattorimuuttujista että tässä tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.