Käsitteen pre-conflict käsiteanalyysi

Maailmassa on tälläkin hetkellä käynnissä useita sotaan rinnastettavia aseellisia selkkauksia. Käsite sota on kuitenkin menettänyt merkitystään ja sen on korvanneet käsitteet kuten aseellinen selkkaus ja konflikti. Kansainvälisessä ja humanitaarisessa oikeudessa on epäonnistuttu käsitteiden määrittelyssä, mikä on luonut haasteita lakien ja säädösten tulkintaan. Sodankuvan muutoksen ja kansainvälisen oikeuden kehittymisen myötä myös sodan julistus on menettänyt merkityksensä, mikä on johtanut siihen, että aseellisten selkkausten ja konfliktien alkuajankohtaa on hyvin vaikea määritellä. Tässä tutkimuksessa avataan ja selvennetään käsitteen pre-conflict merkitys käsiteanalyysin avulla. Päämääränä ei ole kääntää käsitettä suomeksi, vaan tuottaa lisää tietoa käsitteestä. Tutkimusaineistona käytetään EU:n, YK:n sekä Naton virallisia tiedotteita vuonna 2011 alkaneesta Syyrian tilanteesta. Analyysin avulla saavutetaan ymmärrys EU:n, YK:n sekä Naton käsitteiden käytölle, jonka avulla käsitteen pre-conflict ominaispiirteet, säännönmukaisuudet ja syysuhteet kyetään tunnistamaan. Analyysin ensimmäisessä osassa keskitytään käsitteen osien alkuperän tunnistamiseen ja analyysin tavoitteiden asettamiseen. Seuraavassa osassa Syyrian tilanteelle suoritetaan perusteellinen analyysi, jonka avulla käsitteen ominaispiirteet kyetään tunnistamaan. Pääkäsite erotetaan sen lähikäsitteistä sota, sisällissota sekä kriisi ja sen pohjalta käsitteelle luodaan ennakkoehdot ja seuraukset. Lopuksi pragmaattisuuden tavoittelemiseksi käsitteelle luodaan malliesimerkki Syyrian tilanteeseen sitoen. Tutkielma tiivistyy empiiriseen malliin, josta käsitteen tarkasteleminen yksinkertaistuu. Laajan kirjallisuuskatsauksen tuloksena voidaan käsitteen todeta tarkoittavan aikaa ennen konfliktia. Käsite konflikti on rinnastettavissa kansainvälisessä oikeuden tunnistamaan aseelliseen selkkaukseen. Keskeisimmät tutkimustulokset liittyvät käsitteen pre-conflict ajalliseen rajaukseen. Ajallisesti pre-conflict-ajan alku rajautuu yksittäiseen tapahtumaan, minkä jälkeen tilanne ei tule päättymään ennen kuin aseellinen selkkaus on saavuttanut ratkaisunsa. Pre-conflict-aika rajaa rauhanajan sekä erilaiset yhteiskunnalliset häiriötilanteet ajasta, jolloin häiriötilanteet eskaloituvat aseelliseksi selkkaukseksi sekä aikaan jolloin tilanne on jo eskaloitunut aseelliseksi selkkaukseksi. Kohdistettaessa tutkimusta aikaan ennen aseellisen selkkauksen alkua saadaan tietoa eskaloitumisen syistä, jolloin ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisivat hyödynnettävissä alkavissa tilanteissa. Sotilaallisiin kriiseihin tai aseellisiin selkkauksiin liittyy voimakeinojen käyttö, joita säännellään kansallisessa lainsäädännössä. Voimankäyttö perustuu osittain kansainvälisen oikeuteen ja niiden sopimuksiin, joissa säädetään muun muassa suhteellisen voimankäytön periaate. Siinä missä rauhanaikana varaudutaan erinäisiin uhkatilanteisiin ja laaditaan suunnitelmia häiriötiloja ja poikkeusoloja varten, tulisi myös varautua poistamalla käsitteisiin liittyvät epäselvyydet. Laatimalla malleja, joiden avulla alkavat tilanteet tai aseelliset selkkaukset tunnistetaan ajoissa, mahdollistetaan oikeanaikainen päätöksenteko ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

A Study of African American Vernacular English in Three Novels and Colloquial Finnish in their Translations – The Dark Tower II: The Drawing of the Three, A Time to Kill and Push

Pro gradu -tutkielma käsittelee afroamerikkalaisen puhekielen (African American Vernacular English, AAVE) käyttöä kolmen englanninkielisen romaanin dialogissa ja suomen yleispuhekielen käyttöä romaanien käännöksissä. Tutkimus on pääasiassa kvantitatiivinen ja deskriptiivinen. Romaanit ovat Stephen Kingin The Dark Tower II: The Drawing of the Three (1987) (Musta torni 2, Kolme korttia pakasta 2005, suom. Kari Salminen), John Grishamin A Time to Kill (1989) (On aika tappaa 1994, suom. Kimmo Linkama) ja Sapphiren Push (1996) (Precious – harlemilaistytön tarina 2010, suom. Kristiina Drews). Alkukielisten romaanien osalta Grisham ja Sapphire suosivat lauseopillisia kielenpiirteitä, kun taas King on suosinut äänteellisiä. Sen sijaan käännöksissä piirteistä yleisimpiä ovat äänteelliset ja harvinaisimpia lauseopilliset. Vaikka käännöksissä sanastolliset piirteet ovat taajaan esiintyviä, äänteellisiä piirteitä esiintyy niitä enemmän. Poikkeuksena on On aika tappaa, jossa sanastollisia piirteitä esiintyy enemmän kuin äänteellisiä. Tulos eroaa Sampo Nevalaisen vuonna 2003 tekemästä tutkimuksesta, jossa hän sai selville, että käännöksissä käytetyt piirteet olivat enimmäkseen sanastollisia, kun taas alun perin suomeksi kirjoitetussa kaunokirjallisuudessa puhekielisyyden vaikutelma saatiin aikaan pääasiassa äänteellisin keinoin. Mahdollinen selitys tässä tutkimuksessa havaitulle erolle on se, että kahdessa romaanissa esiintyvä leimallinen AAVEn käyttö on saanut kääntäjät käyttämään samanlaisia strategioita kuin suomalaiset kirjailijat murretta kirjoittaessaan.

Relatiivisuuden ylistys: kirjoituksia tieteen ja tieteiden historiasta

Relatiivisuuden ylistys on kirja tieteiden historian tutkimuksesta. Se pohtii tiedon luonnetta, tieteen merkityksen muutoksia sekä tiedettä inhimillisen toiminnan muotona, jonka vaikutus on kasvanut jatkuvasti. Tieteeseen tukeudutaan, sitä mystifioidaan ja sitä vastustetaan. Se on ottanut hengen paikan lopullisen totuuden lähteenä. Tämän takia tieteen vaiheita ja vaikutuksia pitää analysoida. Teoksen artikkelit tarkastelevat tieteiden historian käännekohtia ja marginaaliin jääneitä ilmiöitä kuten myös niiden yhteiskunnallista vaikutusta ja käyttöä. Artikkelit hahmottavat yksittäisen tieteen historian sijasta useiden erillistieteiden vaiheita. Relatiivisuuden ylistykseen sisältyvät niin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet kuin humanistinen tutkimus. Niitä yhdistää pyrkimys totuuteen ja luotettavaan tietoon, mutta samalla nuo käsitteet ovat osin muuttuvia. Juuri siksi tieteiden historiaa tarvitaan hahmottamaan universaalin sekä aikaan ja paikkaan sitoutuneiden käsitysten suhdetta.

Roles of leadership in complex environments : Enhancing Knowledge Flows in Organisational Constellations through Practice-Based Innovation Processes

Global challenges, complexity and continuous uncertainty demand development of leadership approaches, employees and multi-organisation constellations. Current leadership theories do not sufficiently address the needs of complex business environments. First of all, before successful leadership models can be applied in practice, leadership needs to shift from the industrial age to the knowledge era. Many leadership models still view leadership solely through the perspective of linear process thinking. In addition, there is not enough knowledge or experience in applying these newer models in practice. Leadership theories continue to be based on the assumption that leaders possess or have access to all the relevant knowledge and capabilities to decide future directions without external advice. In many companies, however, the workforce consists of skilled professionals whose work and related interfaces are so challenging that the leaders cannot grasp all the linked viewpoints and cross-impacts alone. One of the main objectives of this study is to understand how to support participants in organisations and their stakeholders to, through practice-based innovation processes, confront various environments. Another aim is to find effective ways of recognising and reacting to diverse contexts, so companies and other stakeholders are better able to link to knowledge flows and shared value creation processes in advancing joint value to their customers. The main research question of this dissertation is, then, to seek understanding of how to enhance leadership in complex environments. The dissertation can, on the whole, be characterised as a qualitative multiple-case study. The research questions and objectives were investigated through six studies published in international scientific journals. The main methods applied were interviews, action research and a survey. The empirical focus was on Finnish companies, and the research questions were examined in various organisations at the top levels (leaders and managers) and bottom levels (employees) in the context of collaboration between organisations and cooperation between case companies and their client organisations. However, the emphasis of the analysis is the internal and external aspects of organisations, which are conducted in practice-based innovation processes. The results of this study suggest that the Cynefin framework, complexity leadership theory and transformational leadership represent theoretical models applicable to developing leadership through practice-based innovation. In and of themselves, they all support confronting contemporary challenges, but an implementable method for organisations may be constructed by assimilating them into practice-based innovation processes. Recognition of diverse environments, their various contexts and roles in the activities and collaboration of organisations and their interest groups is ever-more important to achieving better interaction in which a strategic or formal status may be bypassed. In innovation processes, it is not necessarily the leader who is in possession of the essential knowledge; thus, it is the role of leadership to offer methods and arenas where different actors may generate advances. Enabling and supporting continuous interaction and integrated knowledge flows is of crucial importance, to achieve emergence of innovations in the activities of organisations and various forms of collaboration. The main contribution of this dissertation relates to applying these new conceptual models in practice. Empirical evidence on the relevance of different leadership roles in practice-based innovation processes in Finnish companies is another valuable contribution. Finally, the dissertation sheds light on the significance of combining complexity science with leadership and innovation theories in research.

Diffusion Tensor Imaging as a Diagnostic and Research Tool: A Study on Preterm Infants

Diffusion tensor imaging (DTI) is an advanced magnetic resonance imaging (MRI) technique. DTI is based on free thermal motion (diffusion) of water molecules. The properties of diffusion can be represented using parameters such as fractional anisotropy, mean diffusivity, axial diffusivity, and radial diffusivity, which are calculated from DTI data. These parameters can be used to study the microstructure in fibrous structure such as brain white matter. The aim of this study was to investigate the reproducibility of region-of-interest (ROI) analysis and determine associations between white matter integrity and antenatal and early postnatal growth at term age using DTI. Antenatal growth was studied using both the ROI and tract-based spatial statistics (TBSS) method and postnatal growth using only the TBSS method. The infants included to this study were born below 32 gestational weeks or birth weight less than 1,501 g and imaged with a 1.5 T MRI system at term age. Total number of 132 infants met the inclusion criteria between June 2004 and December 2006. Due to exclusion criteria, a total of 76 preterm infants (ROI) and 36 preterm infants (TBSS) were accepted to this study. The ROI analysis was quite reproducible at term age. Reproducibility varied between white matter structures and diffusion parameters. Normal antenatal growth was positively associated with white matter maturation at term age. The ROI analysis showed associations only in the corpus callosum. Whereas, TBSS revealed associations in several brain white matter areas. Infants with normal antenatal growth showed more mature white matter compared to small for gestational age infants. The gestational age at birth had no significant association with white matter maturation at term age. It was observed that good early postnatal growth associated negatively with white matter maturation at term age. Growth-restricted infants seemed to have delayed brain maturation that was not fully compensated at term, despite catchup growth.

Riistetty vapaus. Yläneen tyttökoti ja tyttöyden tulkinnat 1955-1971

Pro gradu -tutkielmassani tutkin Yläneen tyttökotia ja tyttöyden tulkintoja vuosina 1955-1971. Tutkimuksessa perehdyn siihen, minkälaista tyttöyttä Yläneen tyttökotiin sijoitetut nuoret edustivat, ja miten koulukotikasvatuksella pyrittiin muovaamaan poikkeavana pidettyä tyttöyttä. Vuonna 1943 perustettuun Yläneen tyttökotiin sijoitettiin vuosittain kymmeniä nuoria. Koulukotisijoitus perustui hallinto-oikeudelliseen vapaudenriistoon ja sen kohteeksi joutuivat epäsosiaaliseen ja -sopivaan elämäntapaan ajautuneet nuoret, joita ei enää muin lastensuojelullisin toimenpitein voitu auttaa. Yläneen tyttökodin johtaja Martti Kuusikosken toimikauden aikana vuosina 1955-1971 laitosta pidettiin erityisen sulkeutuneena ja ankarana. Historiantutkimuksen osalta suomalaisten koulukotien tarkastelu on jäänyt vähäiseksi, eikä Yläneen tyttökotia ole koskaan perusteellisesti tutkittu. Tutkielmani teoreettinen kehys rakentuu sekä tyttötutkimuksen että marginaalihistorian osa-alueille. Tutkimukseni alkuperäislähteenä käyttämiäni Yläneen tyttökodin arkiston aineistoja olen tarkastellut sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tarkemmin olen tutkinut 85 tyttökotiin sijoitetun nuoren tietoja, jolloin vuosittaiseksi otannaksi muodostuu viisi oppilasta. Työni käsittelyluvut olen jäsentänyt siten, että ensimmäisessä tarkastelen tyttöjen koulukotisijoitusta edeltävää elämää. Keskiössä ovat tyttöjen koulukotisijoitukseen johtaneet elämäntavat sekä viranomaisprosessi, jonka jokainen nuori joutui käymään läpi ennen koulukotiin päätymistä. Toisessa käsittelyluvussa siirryn varsinaiseen koulukodissa vietettyyn aikaan. Tutkin, millaiseksi arki tyttökodissa muodostui ja miten tyttöyttä pyrittiin muovaamaan koulukodissa. Viimeisessä käsittelyluvussa tarkastelun kohteena ovat koulukodista vapautuminen ja tyttöjen laitoksen jälkeiset elämänvaiheet. Yläneen tyttökoti oli tarkoitettu erityisesti siveellisesti hairahtuneille nuorille, mutta tutkimustyötä tehdessäni havaitsin, että koulukotisijoitusta edelsivät seksuaalisen holtittomuuden rinnalla myös monet muut ongelmat. Tyttöjen sijoituksista vastanneet sosiaalilautakunnat määrittelivät pitkälti, mikä ei kuulunut normienmukaiseen tyttöyteen. Yläneen tyttökoti sen sijaan huolehti oikeanlaisen tyttöyden rakentamisesta. Tiukan kurin ja järjestyksen, työnteon sekä ammattikoulutuksen avulla tytöistä pyrittiin muovaamaan yhteiskunnan normeja vastaavia ihanteellisia nuoria. Monissa tapauksissa koulukotikasvatuksella saavutettiin pysyviä tuloksia, eivätkä tytöt enää laitoksesta vapautumisensa jälkeen ajautuneet takaisin vanhoille teilleen. Joidenkin tyttöjen kohdalla pysyviä kasvatustuloksia ei kuitenkaan saavutettu, sillä tutkimusaineistossani ilmeni myös tapauksia, joissa elämä koulukodin jälkeen osoittautui ongelmalliseksi.

Lujasta teräksestä valmistetun palkin poikkileikkauksen optimointi

Parin viime vuosikymmenen aikana on kehitetty huomattavasti entistä lujempia teräslaatuja, joiden käyttö ei kuitenkaan ole yleistynyt läheskään samaan tahtiin. Korkeamman hinnan lisäksi yksi merkittävä syy tähän on, että suunnittelijoilla ei usein ole riittäviä tietoja siitä, millaisissa tilanteissa lujemman teräslaadun käytöstä on merkittävää hyötyä. Tilannetta ei myöskään helpota se, että käytössä olevat standardit eivät tarjoa lainkaan ohjeistusta kaikkein lujimpien, myötörajaltaan yli 700MPa terästen käyttöön ja mitoitukseen. Tässä työssä pyritään tarjoamaan suunnittelijalle ohjeita ja nyrkkisääntöjä sopivan lujuusluokan ja profiilin valintaan sekä yleisesti lujempien teräslaatujen käyttöön. Lujemman teräslaadun käytöllä voidaan keventää suunniteltavaa rakennetta ja saada aikaan huomattavia painonsäästöjä. Usein ongelmaksi nousevat kuitenkin stabiiliuskriteerit, sillä teräksen lommahduskestävyys määräytyy suuresti sen lujuusluokasta siten, että mitä lujempaa teräs on, sitä helpommin se lommahtaa. Kun tämä yhdistetään siihen, että lujempaa terästä käytettäessä rakenteesta tulee optimoituna muutenkin pienempi ja kevyempi, kasvaa näiden kahden asian yhteisvaikutuksena kantokyvyn mukaan mitoitetun rakenteen taipuma korkeampiin lujuusluokkiin edetessä hyvin nopeasti sallittujen rajojen yli. Työssä etsitään siksi keinoja sopivan kompromissin löytämiseksi lujuuden ja jäykkyyden välille. Koska muotoilulla ja poikkileikkauksella on suuri merkitys sekä taipuman että stabiliteetin kannalta, tutkitaan erilaisia poikkileikkausvaihtoehtoja ja etsitään optimaalista poikkileikkausta taivutuspalkille matemaattisen optimointimallin avulla. Kun eri poikkileikkausvaihtoehdot on käsitelty ja optimoitu taivutuksen suhteen, tutkitaan poikkileikkauksia myös muissa kuormitustapauksissa. Huomattavan raskaan laskentatyön takia apuna käytetään Matlab-ohjelmistoa itse optimointiin ja Femap-ohjelmaa muiden kuormitustapausten tutkimiseen ja tulosten verifioitiin.

Osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena ja tavoitteena on ollut tutkia osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittämistä ja etenkin puheenjohtajan merkittävää sekä erittäin haastavaa roolia. Tutkimuksen taustalla on vuosien saatossa kasvaneet hallitustyön vaatimukset. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä hallitustyöskentelystä sekä hallituksen puheenjohtajan roolista osuuspankkitoiminnassa, ja samalla tutkimus antaa ideoita siihen, mihin osuuspankkien hallitustyöskentelyssä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineistonkeräysmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimus osoitti, että hallituksen jäseniltä ja etenkin hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan tiimitoiminnan ymmärtämistä, loistavia vuorovaikutustaitoja sekä työskentelyä jaetun johtajuuden ideaa ja periaatteita noudattaen sekä eteenpäin vieden. Jaetun johtajuuden avulla hallitustyöskentelyssä saadaan hyödynnettyä paremmin ihmisten erilaiset tiedot, taidot ja osaaminen. Erilaisten osaamisten yhdistämisellä saadaan aikaan tehokkuutta. Osaamisen tulee olla sillä tasolla, että jaettu johtajuus on mahdollinen.

Uusista toimintatavoista nostetta Satakuntaan : Satakunnan ELY-keskuksen ohjelmakaudella 2007-2013 rahoittamien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projektien vaikuttavuusarviointi

Käsillä olevassa vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Satakunnan ELY-keskuksen toimeksiannosta 45 ESR-rahoitteisen projektin kokonaisuutta. Tavoitteena oli arvioida hankkeiden keskeisiä tuloksia ja vaikutuksia sekä tuottaa konkreettisia kehittämisehdotuksia tulevan ohjelmakauden 2014–2020 hanke- ja kehittämistyötä varten. Arviointi toteutettiin monitahoarviointina huhtikuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Arvioinnissa sovellettiin monipuolisesti eri aineistoja sekä toteuttajia ja sidosryhmiä osallistavia arviointimenetelmiä. Erittäin monisisältöisten ESR-projektien vaikuttavuutta arvioitiin yksinkertaistetusti kahdesta painopisteestä. Ensinnäkin, onko toteutetuilla projekteilla saatu aikaan onnistuneita ja tavoiteltuja muutoksia kohdealueella ja -ryhmissä? Toiseksi, onko projekteilla toteutettu oikeita asioita yritysten ja henkilöasiakkaiden, tulosten hyödyntäjien, aluekehittäjien sekä rahoittajien kannalta? Arviointiin sisältyneillä 45 ESR-projektilla on ollut merkittävä lisäarvo Satakunnan alueelle ja kehittämiselle. Projekteilla on aikaansaatu positiivisia tuloksia haasteellisessa toimintaympäristössä. Satakunnassa projekteilla on mobilisoitu erittäin laaja joukko ihmisiä (yli 11 000) ja he ovat osallistuneet noin 150 000 koulutus- ja henkilötyöpäivään ohjelmakauden aikana. Monipuolisilla koulutuksilla on lisätty yritysten ja yksilöiden osaamista. Projekteilla on luotu uusia yhteistyötapoja osaamisen välittymiseen ja kokemusten jakamiseen. Projektit ovat mahdollistaneet vaikuttavamman yksilöllisen ohjauksen ja työllistämisen kuin mihin muutoin olisi ollut rahaa. Projektien selvitys- ja kartoitustöiden tulokset ovat selventäneet yritysten kehittämiseen, henkilöasiakkaiden ohjaukseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä muutospaineita ja kehittämiskapeikkoja sekä tietotarpeita. Lisäksi projekteissa on kehitetty ja testattu moninaisia ja innovatiivisia työtapoja, menetelmiä, toimintamalleja ja -prosesseja kuntien, valtion ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä yrityksien käyttöön.

Tyrnävän liikennesuunnitelma

Työn tavoitteena on ollut määritellä Tyrnävän kunnan liikenneverkon lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Suunnittelualue on käsittänyt osa-yleiskaavojen rajaaman alueen. Keskeisinä suunnittelukohteina ovat olleet Tyrnävän kirkonkylän ja Murron asemakaava-alueet. Tarkastelussa on otettu huomioon myös suunnitteilla oleva maankäytön laajeneminen ja uusien alueiden rakentuminen. Suunnittelualueen tieverkon rungon muodostavat maantiet; Seututie 827 (Vanhatie - Muhostie) kulkee Tyrnävän kirkonkylän läpi ja yhdistää valtatiet 4 ja 22 toisiinsa. Yhdystie 8240 (Tupostie - Kirkkotie) välittää liikennettä Oulun suuntaan. Tiet risteävät kirkonkylän pääliittymässä, Kirkkoristeyksessä. Suurin liikennemäärä (KVL2012) oli kirkonkylässä Vanhatiellä 4 200 ajon/vrk. Tupostien liikennemäärä oli vuonna 2012 suurimmillaan 2 600 ajon/vrk ja Muhostien 1900 ajon/vrk. Vuosina 2008 - 2012 suunnittelualueella maantie-, katu- ja yksityistieverkolla tapahtui 57 liikenneonnettomuutta, joista kahdessatoista tapahtui henkilövahinkoja. Yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta ei tapahtunut. Suunnittelualueen tieverkolla ei ole merkittäviä onnettomuuskasaumakohtia. Kirkonkylässä on kevyen liikenteen yhteyspuutteita ydinkeskustan ja asuntoalueiden välillä. Merkittävimmäksi liikenteelliseksi ongelmaksi koetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden huono liikenneturvallisuus. Kevyen liikenteen järjestelyt Kirkkoristeyksessä ja myös muulla keskustaa halkovilla maanteillä koetaan turvattomiksi. Keskustan kaduista erityisesti Ketolantie koetaan turvattomaksi. Maantieverkon osalta kuntalaiset kokevat erityiseksi ongelmaksi Tupostien liikenneturvallisuuden. Autoliikenteen verkon lähiajan parantamistoimenpiteenä suunnitelmassa on tarkasteltu Eskolanpellon liikenneyhteyksien parantamista Oulun suuntaan. Eskolanpellon uuden katuyhteyden ohella tärkeimmät suunnittelua ja parantamista vaativia kohteita kirkonkylässä ovat Kirkkoristeys ja Ketolantie. Ketolantiellä tulee parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Pitkällä aikavälillä kirkonkylän katuverkkoa voidaan kehittää ja Kirkkoristeyksen kuormitusta vähentää rakentamalla uusia kehämäisiä katuyhteyksiä taajaman pohjoispuolelle. Suunnittelun yhteydessä on tehty kevyen liikenteen verkon luokittelu. Väylät on luokiteltu pääreitteihin, aluereitteihin ja lähireitteihin. Asemakaava-alueilla on esitetty sisäisen kevyen liikenteen verkon täydentämistä. Maanteiden varsilla olevia nykyisiä väyliä on esitetty jatkettavaksi. Asemakaava-alueiden ulkopuolella kevyen liikenteen väyliä on esitetty rakennettavaksi Ängeslevällä ja Markkuulla. Linja-autoliikenteen osalta suunnitelmassa on esitetty Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutaso- ja linjastosuunnitelmassa määritellyt linja-autoliikenteen palvelutasotavoitteet ja palvelutasoalueet Oulun seudulla. Kirkonkylän pysäkkijärjestelyjä on esitetty parannettavaksi.

NH90 helikopterin moottoreiden syklilaskennan tehostaminen ja elinkaarihallinta

Tutkimustyö liittyy NH90 Helikopterin RTM-322 moottoreiden syklivaihdettavi-en osien huollonsuunnitteluun ja sen kehittämiseen. Tavoitteena oli löytää nykyi-sen käyttösyklilaskennan tilalle säästävämpi ratkaisumalli ja saada määritettyä suihkumoottorin osakokonaisuuksille lisälentoaikaa sekä huollonsuunnitteluun järkevämmät käyttöjaksot. Tähän päästiin selvittämällä käytännön lentotoiminnan avulla uudet laskentakertoimet ja -mallit moottorin eri osien eliniän määrittämi-seksi. Konkreettisena tavoitteena oli saada koneen käyttöhistoriaan perustuen kohdeorganisaatiolle esitys, miten moottoreiden käyttösyklilaskentaa tulisi muut-taa ja tehostaa. Diplomityön aihe muodostuu kolmesta tutkimusongelmakokonaisuudesta; moot-torin käyttöhistorian tutkimisesta, moottorivalmistajan hyväksymien syklilasken-tamenetelmien tutkimisesta ja moottorin syklien säästövaikutustarkastelusta tut-kimuksen määrittämillä uusilla laskentamenetelmillä. Tutkimuksen tuloksena muodostui NH90 huollonsuunnitteluun arvio mahdollisis-ta moottorisyklisäästöistä sekä moottoreiden näkökulmasta priorisoitu lista heli-kopterien moottoreiden laitevaihtohuoltojen järjestyksestä seuraavan viiden vuo-den aikana. Syklien säästötarkastelun pohjalta suoritettiin yhden koneen osalta koko käyttöhistorian ajalta takaisinlaskentatarkastelu. Tutkimuksessa selvitettiin Ilmavoimien meneillään olevien projektien valossa moottorisyklien tarkanlasken-nan toteuttamismahdollisuudet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla vältyttäisiin tulevaisuudessa RTM-322 moottorin ennenaikaisilta laitevaih-doilta koko NH90 kaluston suhteen ja näin saataisiin aikaan merkittävän suuria säästöjä vuoteen 2020 mennessä.

Managing Customer Issues through a Support Channel Network

The importance of after-sales service or service in general can be seen and experienced by customers every day with industrial as well as other non-industrial services or products. This dissertation, drawing on theory and experience, focuses on practical engineering implications, specifically the management of customer issues in the after-sales phase in the mobile phone arena. The main objective of this doctoral dissertation is to investigate customer after-sales issue management, specifically regarding mobile phones. The case studies focus on issue resolution time and the issue of corrective actions. This dissertation consists of a main body and four peer-reviewed journal articles and one manuscript currently under review by a peer-reviewed journal. The main body of this dissertation examines the elements of customer satisfaction, loyalty, and retention with respect to corrective actions to address customer issues and issue resolution time through literature and empirical studies. The five independent works are case studies supporting the thesis research questions. This study examines four questions: 1) What are the factors affecting corrective actions for customers? 2) How can customer issue resolution time be controlled? 3) What are the factors affecting processes in the service chain? and 4) How can communication be measured in a service chain? In this work, both quantitative and qualitative analysis methods are used. The main body of the thesis reviews the literature regarding the elements that bridge the five case studies. The case studies of the articles and surveys lean more toward the methodology of critical positivism and then apply the interpretive approach in interpreting the results. The case study articles employ various statistical methods to analyze and to interpret the empirical and survey data. The statistical methods were used to create a model that is useful for significantly optimizing issue resolution time. Moreover, it was found that samples for verifying issues provided by the customer neither improve the perceived quality of corrective actions nor the perceived quality of issue resolution time. The term “service” in this work is limited to the technical services that are provided by product manufacturers and after-sales authorized service vendors. On the basis of this research work, it has been observed that corrective actions and issue resolution time are associated with customer satisfaction and hence, according to induction theory, to customer loyalty and retention. This thesis utilizes knowledge of marketing and customer relationships to contribute to the existing body of knowledge concerning information and communication technology for after-sales service recovery of mobile terminals. The established models in the thesis contribute to the existing knowledge of the after-sales process of dealing with customer issues in the field of mobile phones. The findings suggest that process managers could focus more on communication and training provided to the staff as new technology evolves rapidly. The study also suggest the managers formulate strategies for how customers can be kept informed on a regular basis of the status of issues that have been escalated for corrective action. The findings also lay the foundation for the comprehensive objective to control the entire product development process, starting with conceptualization. This implies that robust design should be applied to the new products so that problems affecting customer service quality are not repeated. The objective will be achieved when the entire service chain from product development to the final user can be modeled and this model can be used to support the organization at all levels.

Digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyys nuorten liikenneturvallisuudessa

Tutkimuksen tavoite oli selvittää digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyyttä nuorten liikenneturvallisuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden asenteita ajonopeuksia ja digitaalista ajoseurantamenetelmää kohtaan selvitettiin ennen ja jälkeen ajojaksoa tehdyillä kyselyillä. Nuorten osuus tieliikenteen onnettomuusmääristä on kasvussa. Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää tehdä tutkimuksia nuorten ajotavoista. Tutkimuksessa käytössä olleen ajoseurantalaitteen avulla saatiin tietoa siitä paljonko nuoret ajavat, missä ajavat, millaisilla nopeuksilla ja mihin aikaan vuorokaudesta. Tutkimuksen perusteella nuoret pitivät ajoseurantamenetelmää hyödyllisenä. Moni vastasi loppukyselyssä laitteen vähentäneen alun kokeilunhaluja sekä auton käsittelyyn oli tullut kiinnitettyä paljon huomiota. Ajoseurantamenetelmän tarpeellisuudesta kertoo tutkimuksen pienellä otoskoolla saatu suuri ylinopeuksien määrä. Ajojaksonsa aikana yksikään kovimpia nopeuksia ajaneista ei joutunut poliisin kanssa tekemisiin ylinopeuden vuoksi. Tietosuojakysymysten takia kaikille kuljettajille, joilla ajoseurantalaite on autossa, tulee tehdä selväksi mitä tietoja kerätään ja keiden nähtäväksi tiedot tulevat. Laitteiden parhaat tulevaisuuden käyttömahdollisuudet nuorille lienevät ajo-opetuksen yhteydessä. Muitakin mahdollisia kohderyhmiä ajoseurantalaitteilla on nuorten lisäksi. Laite voisi olla suoran ajokiellon määräämisen sijaan mahdollisuus toistuvasti tai törkeästi ylinope¬utta ajavalle henkilölle. Laitteiden avulla saatava yksityiskohtainen tieto nopeuksista, kiihdytyksistä sekä jarrutuksista helpottaisi poliisin tutkintaa onnettomuustapauksissa.

Physico-chemical characterization of nanoparticle coated paper

Förståelse av olika ytors vätningsegenskaper är viktig i många pappers-relaterade industriella processer eftersom vätningen påverkar materialbeteendet, t.ex. vid bestrykning, tryckning och laminering. Förmågan att kontrollera vätningen är av intresse, därför att den ger nya möjligheter till modifikation av ytor. Vätningen styrs av ytans struktur och kemi. Kunskap om dessa egenskaper krävs både i fundamentala studier och för industriella applikationer. Nanopartiklar används ofta för att skapa funktionella ytor med mångsidiga egenskaper. Detta arbete strävar till att förstå de fysikalisk-kemiska egenskaperna hos papper och kartong som är bestrukna med nanopartiklar, för att sedan kunna förklara de observerade förändringarna i ytornas vätningsförmåga. Funktionella ytor med justerbar vätningsförmåga tillverkades genom att deponera nanopartiklar i en rulle-till-rulle vätskeflammasprutningprocess (LFS). TiO2 -nanopartikelbeläggningen skapar en superhydrofob yta som har över 160° kontaktvinkelmed vatten, medan SiO2-nanopartikelbeläggningar skapar mycket hydrofila ytor med kontaktvinklar så låga som 21° med vatten. Superhydrofobiciteten eller hydrofiliteten är ett resultat av den kombinerade effekten hos ytstrukturen och ytkemin, såsom nanopartiklarnas oxidationsnivå eller karbonatiseringsnivå. Kartongytor som är bestrukna med TiO2-nanopartiklar kan vara såväl superhydrofoba som hydrofila. Hydrofilitet kan induceras genom UVA-strålning, medan behandling i hög temperatur i ugn resulterar i en superhydrofob yta. Ett mål med arbetet var att förstå mekanismerna hos de kemiska för ändringar som sker under UVA-bestrålning och värmebehandling av ytor, bestrukna med TiO2-nanopartiklar. Ytornas abrasions- och kompressionsmotstånd samt relaterade förändringar i funktionella egenskaper undersöktes. Resultaten skapar en bättre förståelse för potentiell användning av LFS-nanopartikelbeläggningar i pappersrelaterade applikationer. En förståelse för stabiliteten hos nanopartikelbeläggningarna när de exponeras för externa krafter är viktig för att försäkra deras funktionalitet i industriella applikationer och för att garantera beläggningarnas miljö-, hälso- och säkerhetsaspekter. ------------------------------------------ Pinnan kastumisominaisuuksien hallinta on tärkeää monissa paperiteollisuuden prosesseissa, sillä pinnan kastuminen vaikuttaa esimerkiksi päällystämiseen, painamiseen ja laminointiin. Pinnan kastuvuuden säätäminen avaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia pintojen ominaisuuksien hallintaan. Pinnan kastuvuus määräytyy pinnan rakenteesta ja kemiasta, ja näiden ominaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää sekä perustutkimuksessa että teollisissa sovelluksissa. Nanopartikkeleita käytetään usein toiminnallisten ja hallitusti kastuvien pintojen aikaansaamiseksi. Tässä työssä on tarkasteltu nanopartikkelipinnoitetun paperin ja kartongin fysikaalis-kemiallisia pintaominaisuuksia, jotka selittävät havaittuja muutoksia pinnan kastuvuudessa. Toiminnalliset pinnat säädettävillä kastuvuusominaisuuksilla valmistettiin nesteliekkiruiskutus (LFS) nanopartikkelipinnoituksella rullalta rullalle-menetelmällä. TiO2-nanopartikkelipäällystys saa aikaan superhydrofobisen pinnan, jonka veden kontaktikulma on suurempi kuin 160°. Toisaalta SiO2-nanopartikkelipäällystys muuttaa pinnan hyvin hydrofiiliseksi, veden kontaktikulman ollessa vain 21°. Pinnan superhydrofobisuus tai hydrofiilisyys riippuu nanopartikkelipinnan rakenteesta ja pintakemiasta kuten pinnan hapettumisasteesta ja hiilipitoisuudesta. TiO2-nanopartikkelipinnoitetun kartonkipinnan kastumista voidaan säätää superhydrofobisen ja hydrofiilisen välillä. Pinnan hydrofiilisyys saadaan aikaan UVA-valolla, kun taas superhydrofobinen pinta voidaan palauttaa korkeassa lämpötilassa uunissa. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia TiO2-nanopartikkelipäällystetyn pinnan kemiassa tapahtuu UVA-valon ja lämpökäsittelyn vaikutuksesta. Työssä tarkasteltiin myös pinnan mekaanisen hankauksen ja kokoonpuristuksen vaikutusta toiminnallisiin ominaisuuksiin. Työssä saavutetut tulokset auttavat ymmärtämään LFS-nanopartikkelipäällystettyjen pintojen soveltuvuutta paperiin liittyvissä sovelluksissa. Nanopartikkelipäällystettyjen pintojen stabiilius ulkoisten voimien alaisena on tärkeää toiminnallisten päällystysten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmia tarkasteltaessa.

Iso-Britannian panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden kehittyminen kylmän sodan aikana

Tutkimus käsittelee Iso-Britannian asevoimien panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden kehittymistä kylmän sodan aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Iso-Britannian doktriinin muutos kylmän sodan aikana on vaikuttanut panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden kehittymiseen. Perushypoteesina tutkimuksessa on, että uhkakuvien muutos on saanut aikaan muutostarpeen doktriiniin. Tämä taas on asettanut uudet vaatimukset panssarijoukkojen käyttöperiaatteille osana maavoimien suunniteltua käyttöä. Aihetta lähestytään asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksen menetelmin vertailemalla Iso-Britannian ja Naton doktriinin muutoksia käsitteleviä teoksia sekä panssarijoukkoja ja niiden käyttöä käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksessa ilmeni, että Naton ja Iso-Britannian doktriinin muutos on muuttanut panssarijoukkojen käyttöperiaatteita. Toisen maailmansodan jälkeen brittien kahtiajakautunut ajattelutapa panssarivaunujen käyttöperiaatteista hidasti panssarijoukkojen kootun tai liikesodankäyntiin perustuvan käytön kehittämistä. 1950- ja 1960-luvuilla doktriini asetti panssarijoukoille vaatimuksen kyvystä toimia ydinsodassa. Selkeimmin tämä näkyi panssarivaunun teknisessä kehityksessä. 1970-luvulla panssarijoukkojen käyttöperiaatteet päivittyivät uuden doktriinin vaatimuksista entistä liikkuvimmiksi. 1980-luvulle sijoittuivat merkittävimmät kylmän sodan aikaiset panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden muutokset. Uusi doktriini perustui liikesodankäynnin periaatteisiin ja asetti joukkojen joustavan käytön etusijalle. Käytännössä tämä näkyi panssaridivisioonien muodostamien taisteluryhmien ja -osastoiden käytössä. Panssarijoukkojen joustavammalla käytöllä Keski-Euroopassa uskottiin vastattavan paremmin Neuvostoliiton syvän taistelun periaatteisiin perustuvaan hyökkäykseen.