Capital structure of Finnish firms – Estimating the effects of firm characteristics on capital structure

One of the most disputable matters in the theory of finance has been the theory of capital structure. The seminal contributions of Modigliani and Miller (1958, 1963) gave rise to a multitude of studies and debates. Since the initial spark, the financial literature has offered two competing theories of financing decision: the trade-off theory and the pecking order theory. The trade-off theory suggests that firms have an optimal capital structure balancing the benefits and costs of debt. The pecking order theory approaches the firm capital structure from information asymmetry perspective and assumes a hierarchy of financing, with firms using first internal funds, followed by debt and as a last resort equity. This thesis analyses the trade-off and pecking order theories and their predictions on a panel data consisting 78 Finnish firms listed on the OMX Helsinki stock exchange. Estimations are performed for the period 2003–2012. The data is collected from Datastream system and consists of financial statement data. A number of capital structure characteristics are identified: firm size, profitability, firm growth opportunities, risk, asset tangibility and taxes, speed of adjustment and financial deficit. A regression analysis is used to examine the effects of the firm characteristics on capitals structure. The regression models were formed based on the relevant theories. The general capital structure model is estimated with fixed effects estimator. Additionally, dynamic models play an important role in several areas of corporate finance, but with the combination of fixed effects and lagged dependent variables the model estimation is more complicated. A dynamic partial adjustment model is estimated using Arellano and Bond (1991) first-differencing generalized method of moments, the ordinary least squares and fixed effects estimators. The results for Finnish listed firms show support for the predictions of profitability, firm size and non-debt tax shields. However, no conclusive support for the pecking-order theory is found. However, the effect of pecking order cannot be fully ignored and it is concluded that instead of being substitutes the trade-off and pecking order theory appear to complement each other. For the partial adjustment model the results show that Finnish listed firms adjust towards their target capital structure with a speed of 29% a year using book debt ratio.

Ylivelkaisen keskustapuolueen rakennushanke Itä-Pasilassa vuosina 1972–1984. Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 – Keskustapuolueen puoluetoimistosta Helsingin hovioikeudeksi.

Tämän tutkimuksen aiheena on keskustapuolueen ja sen läheisjärjestöjen pimeä puoluerahoitus ja poliittinen korruptio, joka on osa keskustapuolueen, julkishallinnon, poliisi- ja oikeuslaitoksen, lehdistön ja talouselämän yhteistoimintaa vuosina 1972–1984. Keskustapuolue oli ajanjakson valtapuolue Suomessa, jonka valta ja kyky ohjata yhteiskuntaa olivat suljetussa sääntelytaloudessa suuri. Tutkimuksen pääkysymyksenä on keskustapuolueen puoluerahoitus ja sen hankintatavat. Tutkimuksessa on tutkittu keskustapuolueen taloudelliset kytkennät ja varainhankintamenetelmät vuosina 1972–1984. Tutkimuksessa selvitetään keskustapuolueen yritys rakentaa taloutensa vahvistamiseksi puoluetalo- ja liikekiinteistö Helsingin Itä-Pasilaan vuosina 1972–1984. Keskustapuolue ja sen pääomistama Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 eivät pystyneet lukuisista yrityksistä huolimatta viemään rakennushanketta loppuun saakka, vaan rakennushankkeen toteutti Osuuspankin omistama rakennusliike Otto Wuorio Oy, joka möi ja vuokrasi talon valtiolle. Valtio rakennutti vuosina 1982–1984 Helsingin hovioikeuden tilat ja vuokratilat valtion virastoille kyseiselle tontille. Keskustapuolue maksatti epäonnistuneen talohankkeensa miljoonavelat veronmaksajilla. Tutkimusmetodina on historiallinen kerronta, jossa päälähteenä on käytetty Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9:n rakennushankemateriaalia, keskustapuolueen puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan pöytäkirjoja, keskustapuolueen kirjanpitoa, rakennushallituksen pöytäkirja-aineistoa, Helsingin raastuvan- ja hovioikeuden aineistoa, korkeimman oikeuden aineistoa ja Helsingin hovioikeuden toimintaan liittyviä muistelmateoksia. Tutkimus kertoo mitä tapahtui ja miksi. Tämä tutkimus on ensimmäisiä tutkimuksia suomalaisessa puoluehistoriatutkimuksessa, mikä todistaa, että poliittinen korruptio oli osa suomalaista päätöksentekoa 1970-ja 1980-luvulla. Poliittinen korruptio kosketti poliittista päätöksentekoa, rakennusalaa, valtion hallintoa ja oikeuslaitosta. Helsingin hovioikeuden talo, Ratamestarinkatu 9, rakennettiin osana poliittista korruptiota.

Oppimispelien käytön edellytykset opettajilta. Toimintatutkimus opettajista oppimispelien suunnittelijoina

Tutkimus käsittelee opettajien mahdollisuuksia käyttää oppimispelejä osana opetusta. Tutkimuksen perustana on projekti, jonka aikana kolme lukio-opettajaa suunnitteli ja toteutti oppimispelejä matematiikan, fysiikan ja äidinkielen oppitunneille. Tutkimuksessa selvitetään myös millaisessa asemassa oppimispelit ovat lukiossa, jossa on erinomaiset tietokoneresurssit käytettävissä. Tutkimuksen keskeisenä metodina on käytetty toimintatutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen edeten induktiivisesti yksittäisestä yleiseen eli kerätyn aineiston tarkastelusta kohti laajempiin pohdintoihin opettajien mahdollisuuksista käyttää, suunnitella ja tuottaa oppimispelejä. Tutkimusaineistona toimii pelisuunnitteluprojektin aikana syntynyt tutkimuspäiväkirja, tutkimuskyselyn vastausaineisto ja puolistukturoitu asiantuntijahaastattelu. Tutkimus osoittaa, että opettajat kykenevät lyhyessä ajassa ulkopuolisen tutkijan ohjauksessa suunnittelemaan ja toteuttamaan omille oppitunneilleen sopivia oppimispelejä. Tutkimuksessa ilmeni myös, etteivät koulujen erinomaiset tietokoneresurssit yksistään johda oppimispelien käyttöön kouluissa. Keskeisin tutkimustulos on kuvaus toimintamallista, joka johti kolmen oppimispelin tuottamiseen kuukauden mittaisen pelisuunnitteluprojektin aikana. Tutkimuksessa on kuvattu pelisuunnittelun vaiheet ensimmäisestä suunnittelutapaamisesta valmiiden pelien pelaamiseen. Prosessin kuvaaminen mahdollistaa, että tulevissa pelisuunnitteluprojekteissa voidaan ottaa tämän tutkimuksen aikana toteutetusta projektista mallia.

Henkilötietojen siirrot Euroopan unionista kolmansiin maihin erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion C-362/14 Maximillian Schrems v Data Protection Commissioner valossa

Tutkielman tarkoituksena on selvittää lukijalle, mistä syistä ja miten Euroopan unionin tietosuojainstrumentit – nykyinen tietosuojadirektiivi ja tuleva tietosuoja-asetus – asettavat rajoituksia EU:n kansalaisten henkilötietojen siirroille kolmansiin maihin kaupallisia tarkoituksia varten. Erityisen tarkastelun kohteena on henkilötietojen siirrot EU:n alueelta Yhdysvaltoihin mahdollistanut Safe Harbor-järjestelmä, jonka Euroopan unionin tuomioistuin katsoi pätemättömäksi asiassa C-362/14 Maximillian Schrems v Data Protection Commissioner. Tutkimusaiheen eli henkilötietojen rajat ylittävien siirtojen ollessa kansainvälisen oikeuden ja tietosuojaoikeuden leikkauspisteessä on tutkimuksessa käytetty molempien oikeudenalojen asiantuntijoiden tutkimuksia lähteenä. Kansainvälisen oikeuden peruslähteenä on käytetty Brownlien teosta Principles of Public International Law (6. painos), jota vasten on peilattu tutkimusaihetta tarkemmin käsittelevää kirjallisuutta. Erityisesti on syytä nostaa esille Bygraven tietosuojaoikeutta kansainvälisessä kontekstissa käsittelevä Data Privacy Law: An International Perspective sekä Kunerin nimenomaisesti henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja käsittelevä Transborder Data Flows and Data Privacy Law. Uusien teknologioiden myötä nopeasti kehittyvästä tutkimusilmiöstä ja oikeudenalasta johtuen tutkimuksessa on käytetty lähdemateriaaleina runsaasti aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita arvostetuista julkaisuista, sekä EU:n tietosuojaviranomaisten ja YK:n raportteja virallislähteinä. Keskeiset tutkimustulokset osoittavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden intressit henkilötietojen siirroissa sekä EU:n asettamien henkilötietojen siirtosääntelyiden vaikutukset kolmansiin maihin. Globaalin konsensuksen saavuttamisen koskien henkilötietojen kansainvälisiä siirtosääntelyitä arvioitiin olevan ainakin lähitulevaisuudessa epätodennäköistä. Nykyisten alueellisten sääntelyratkaisujen osalta todettiin Euroopan neuvoston yleissopimuksen No. 108 eniten osoittavan potentiaalia maailmanlaajuiselle implementoinnille. Lopuksi arvioitiin oikeudellisen pluralismin mallin puitteissa tarkoituksenmukaisia keinoja EU:n kansalaisten perusoikeuksina turvattujen yksityisyyden ja henkilötietojen suojan parantamiseksi. Tarkastelu osoittaa EU:n kansalaisten sekä näiden henkilötietoja käsittelevien ja siirtävien yritysten välillä olleen tiedollinen ja voimallinen epätasapaino, joka ilmenee yksilön tiedollisen itseautonomian ja suostumuksen merkityksen heikentymisenä, joskin EU:n vuonna 2018 voimaan astuva tietosuoja-asetus organisaatioiden vastuuta korostamalla pyrkii poistamaan tätä ongelmaa.

Miten yhdeksäsluokkalaiset kirjoittavat kielestä? Kielitietoisuuden rakentuminen kirjoittamalla

Tässä tutkielmassa selvitän, mitä kielitietoisuus käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani käytän kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teettämiäni kirjoitelmia sekä opetusryhmissä seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kenttämuistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sisällönanalyyttisesti sekä dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. Lähtökohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan käyttöön porrastetusti elokuusta 2016 lähtien. Uudessa opetus¬suunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyritään tekemään kielitietoisia yhteisöjä, joissa kielistä puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana käytän Lev Vygotskin sosiokulttuurista näkemystä kielestä ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kielikäsitystä. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyvä kokonaisuus, vaan se on moniääninen ja jatkuvasti muuttuva. Moniäänisyydellä Bahtin tarkoittaa sitä, että tietoisuus muodostuu erilaisten äänten välisestä dialogista. Yksilön tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lisäksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, että oppilaiden kielitietoisuus on hyvin moniääninen, sillä siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ääniä, jotka vaikuttavat oppilaiden käsityksiin ja asettavat oppilaiden kielenkäytölle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on myös hyvin monikielinen, sillä oppilaat kuulevat ja käyttävät päivittäin monia kieliä sekä kavereiden ja perheen kesken että medioiden parissa. Tietoisuus ympäristön moni-kielisyydestä näytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetessä. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu lähinnä toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin myös nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenkäytön kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia välineitä kielitietoisuuden edistämiseksi kouluissa. Kirjoitelmien tehtävänannon tyyppinen kirjoitustehtävä auttoi hyvin oppilaita erittelemään kielellistä ympäristöään ja omia käsityksiään kielistä. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko myöhemmät ikäluokat taitavampia erittelemään kielenkäyttöään ja kieliä koskevia käsityksiään.

KÄYTTÄJÄNSÄ NÄKÖINEN KASSI - Kokonaista käsityötä tukevan käyttäjälähtöisen suunnittelun mukainen käsityöprosessi käsityön taiteen perusopetuksessa

Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kokonaisen käsityön prosessin mahdollistavan käyttäjälähtöisen suunnittelumallin vaiheiden näyttäytymistä käsityön taiteen perusopetuksen käsityöjaksolla. Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa 11 oppilaan ryhmä (9 – 12 v.). Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisopiston alaisuudessa toimivan käsityökoulun perusopintojen 1 – 2 sekä 3 – 4 yhdistetyllä tekstiilimateriaalein toteutetulla jaksolla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jota lähestyttiin etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin käsityöjaksolla tapahtuvan osallistuvan havainnoinnin ja kontekstuaalisen haastattelun avulla. Tutkimusaineisto muodostui havainnointipäiväkirjoista sekä kuvatusta videomateriaalista. Tutkimuksen tavoitteena on tulkita ja tehdä johtopäätöksiä käsityötunnilla tapahtuvasta toiminnasta ja oppilaiden ajatteluprosesseista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, mitkä suunnittelumallin vaiheet näyttäytyvät oppilaan ajattelussa ja/tai toiminnassa, ja miten vaihe näkyy oppilaan käsityötuotteessa. Tämän pohjalta voitiin määritellä myös millaisia eri käsityöntekijöitä oppilasryhmästä löytyy. Tutkimustulokset on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja aineiston tulkinta tehdään kokonaisen käsityön vaiheiden, suunnittelun, valmistuksen ja arvioinnin näkökulmista. Tutkimuksen tuloksista selviää se, että alakouluikäinen oppilas kokee käytettävyyden syvällisen ymmärtämisen ja tuotteen optimaalisen käytettävyyden suunnittelun hankalaksi. Käsityötuotetta suunnitellaan vahvasti tuotteen materiaalivalinnan ja teknisen toteuttamisen näkökulmista. Käytettävyyden ja tuotteen toimivuuden arviointi helpottuu huomattavasti oppilaan ollessa konkreettisen valmistuksen vaiheessa, jolloin ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta on helpompi pohtia. Oppilaat kokevat haasteelliseksi myös käytettävyyden kehittämisen prosessin keskellä ja lopussa. Jotta käsityötä voidaan opettaa alakoulussa kokonaisen käsityön prosessin periaatetta seuraten, tulee suunnittelun ja arvioinnin tehtävien olla konkreettisia, käytännönläheisiä ja monipuolisia. Käyttäjälähtöisen suunnittelun mukaan toteutetulla käsityöjaksolla tulee suunnittelun lähtökohtana olevan ongelman olla selkeä ja opettajan tulee käydä keskustelua siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan. Käytettävyyden kehittelyä ja arviointia tulee tapahtua koko käsityöprosessin ajan ja oppilaita tulee johdatella kysymyksillä tuotteen käytettävyyteen vaikuttavien ominaisuuksien kehittämisen mahdollisuuksista.

Managing and utilizing information flow for new products’ periodic account sales process

The goal was to understand, document and module how information is currently flown internally in the largest dairy organization in Finland. The organization has undergone radical changes in the past years due to economic sanctions between European Union and Russia. Therefore, organization’s ultimate goal would be to continue its growth through managing its sales process more efficiently. The thesis consists of a literature review and an empirical part. The literature review consists of knowledge management and process modeling theories. First, the knowledge management discusses how data, information and knowledge are exchanged in the process. Knowledge management models and processes are describing how knowledge is created, exchanged and can be managed in an organization. Secondly, the process modeling is responsible for visualizing information flow through discussion of modeling approaches and presenting different methods and techniques. Finally, process’ documentation procedure was presented. In the end, a constructive research approach was used in order to identify process’ related problems and bottlenecks. Therefore, possible solutions were presented based on this approach. The empirical part of the study is based on 37 interviews, organization’s internal data sources and theoretical framework. The acquired data and information were used to document and to module the sales process in question with a flowchart diagram. Results are conducted through construction of the flowchart diagram and analysis of the documentation. In fact, answers to research questions are derived from empirical and theoretical parts. In the end, 14 problems and two bottlenecks were identified in the process. The most important problems are related to approach and/or standardization for information sharing, insufficient information technology tool utilization and lack of systematization of documentation. The bottlenecks are caused by the alarming amount of changes to files after their deadlines.

Strategisten IT-toimittajien hallinta - Case Turun kaupunki

Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda käytännönläheinen toimittajahallinnan viitekehys Turun kaupungin strategisten IT -toimittajasuhteiden hallinnoimiseen. Tutkimus noudattaa konstruktiivista tutkimusotetta, jossa akateemisten teorioiden avulla pyritään ratkaisemaan käytännönläheistä ongelmaa. Suhteellinen ja sopimuksellinen hallinta ovat akateemisessa kirjallisuudessa vakiintuneita toimittajahallinnan mekanismeja. Sopimuksellinen hallinta perustuu hierarkkiseen suhteeseen ja osapuolen suorituskyvyn ja toiminnan kontrolloimiseen. Suhteellisen hallinnan tehtävänä on tukea pitkiä toimittajasuhteita osa-alueilla, joilla sopimus ei päde. IT -toimialan nopean muutostahdin vuoksi sopimukset vanhenevat nopeasti. Uusien sopimusten työstäminen on hintavaa ja näin ollen pitkäaikaiselle suhteelle on edunmukaisempaa kehittää luottamuksellisutta ja yhteistyöllisyyttä. Sopimuksen rooli vaihdon määrittäjänä voi tällöin muuttua: osa-puolet voivat sopia vaihdosta myös sopimuksen ulkopuolella. Sopimuksellisten ja suhteellisten hallintamenetelmien synergia voi kehittää asiakas-toimittajasuhteen konfliktinratkaisukyvykkyyksiä, luottamusta sekä osapuolten keskinäistä riippuvuutta. Ostosalkkumatriisi on vakiintunut toimittajaluokittelun työkalu. Ostosalkkumatriisi jakaa toimittajat neljään luokkaan, joille asetetaan yksilölliset tavoitteet ja hallintaperiaatteet. Tässä tutkimuksessa ostosalkkuteorian ja toimittajahallinnan suhteellisten ja sopimuksellisten mekanismien yhteyteen liitettiin markkinamekanismit, joiden on suhteellisten ja sopimuksellisten tekijöiden ohella tunnistettu vaikuttavan toimittajasuhteen ja organisaatioiden välisten suhteiden tilaan. Lopullinen toimittajahallinnan viitekehys perustui näihin teoreettisiin osa-tekijöihin.

Miten yhdeksäsluokkalaiset kirjoittavat kielestä? Kielitietoisuuden rakentuminen kirjoittamalla.

Tässä tutkielmassa selvitän, mitä kielitietoisuus käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani käytän kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teettämiäni kirjoitelmia sekä opetusryhmissä seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kenttämuistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sisällönanalyyttisesti sekä dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. Lähtökohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan käyttöön porrastetusti elokuusta 2016 lähtien. Uudessa opetus-suunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyritään tekemään kielitietoisia yhteisöjä, joissa kielistä puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana käytän Lev Vygotskin sosiokulttuurista näkemystä kielestä ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kielikäsitystä. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyvä kokonaisuus, vaan se on moniääninen ja jatkuvasti muuttuva. Moniäänisyydellä Bahtin tarkoittaa sitä, että tietoisuus muodostuu erilaisten äänten välisestä dialogista. Yksilön tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lisäksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, että oppilaiden kielitietoisuus on hyvin moniääninen, sillä siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ääniä, jotka vaikuttavat oppilaiden käsityksiin ja asettavat oppilaiden kielenkäytölle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on myös hyvin monikielinen, sillä oppilaat kuulevat ja käyttävät päivittäin monia kieliä sekä kavereiden ja perheen kesken että medioiden parissa. Tietoisuus ympäristön moni-kielisyydestä näytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetessä. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu lähinnä toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin myös nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenkäytön kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia välineitä kielitietoisuuden edistämiseksi kouluissa. Kirjoitelmien tehtävänannon tyyppinen kirjoitustehtävä auttoi hyvin oppilaita erittelemään kielellistä ympäristöään ja omia käsityksiään kielistä. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko myöhemmät ikäluokat taitavampia erittelemään kielenkäyttöään ja kieliä koskevia käsityksiään.

Suoramarkkinointiesitteen kääntäminen: käännösstrategioiden vaikutus vetoomusfunktion toteutumiseen

Tutkimus tarkastelee suoramarkkinointiesitteessä käytettyjä globaaleja ja lokaaleja käännösstrategioita ja niiden vaikutusta esitetekstin käännöksen vetoomusfunktion toteutumiseen. Tutkimusaineistona on kaksi Tupperware-yrityksen englanninkielistä tuote-esitettä ja niiden suomen- ja saksankieliset käännökset. Aineistosta on rajattu lähemmin tarkasteltavaksi tuotekuvaussivujen ylä- ja alaotsikoiden alkutekstiversio ja käännökset. Aineistoa tarkastellaan Andrew Chestermanin (1997) jaottelemien globaalien ja lokaalien käännösstrategioiden pohjalta. Suoramarkkinointiesitteen tekstillä on operatiivinen funktio, ja esitetekstin tärkein tehtävä on vedota lukijaan. Tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten suomentajan ja saksantajan valitsemat globaalit ja lokaalit käännösstrategiat tukevat käännöksen vetoomusfunktion toteutumista. Tämä tapahtuu tutkimalla käännöksissä esiintyviä käännösratkaisuja, joita tarkastellaan käännösstrategioiden näkökulmasta ja arvioimalla niiden vaikutusta vetoomusfunktion toteutumiseen. Kääntäjien voidaan olettaa käyttäneen erilaisia käännösstrategioita suoran sanasanaisen kääntämisen sijaan. Oletuksena on, että suomentaja ja saksantaja ovat kieli- ja kulttuurierojen vuoksi päätyneet käyttämään erilaisia globaaleja ja lokaaleja käännösstrategioita. Tutkimuksessa oletetaan myös, että kääntäjien valitsemat globaalit ja lokaalit käännösstrategiat noudattelevat yhdenmukaista linjaa, mikä ilmenee siten, että samankaltaisten käännösongelmien ratkaisussa käytetään käännösstrategioita loogisesti ja yhtenäisesti, sillä yhtenäinen strategioiden käyttö tukee käännöksen vetoomusfunktion toteutumista. Tutkimustulokset osoittivat, että suomentaja ja saksantaja olivat käyttäneet erilaisia globaaleja ja lokaaleja käännösstrategioita. Tutkimusmateriaalista voitiin myös todeta, että saksantajan käyttämät käännösstrategiat olivat luonteeltaan yhtenäisiä, kun taas suomentajan käännösstrategioiden käyttö oli huomattavasti epäyhtenäisempää. Epäyhtenäisen käännösstrategioiden käytön huomattiin heikentävän käännöksen vetoomusfunktion toteutumista selvästi. Yhtenäinen käännösstrategioiden käyttö puolestaan tuki vetoomusfunktion toteutumista. Tutkimustietoon perustuen ammattikääntäjä käyttää käännösstrategioita tietoisemmin ja yhtenäisemmin. Tutkimusmateriaalin perusteella voitiinkin siis päätellä, että ammattimaisen kääntäjän käyttäminen suoramarkkinointiesitteen kääntämisessä edistää alkutekstissä esiintyvän vetoomusfunktion välittymistä käännökseen.

Komppanian päällikön ja tulenjohtopäällikön välisen yhteistoiminnan erot hyökkäyksessä ja puolustuksessa johtamisen näkökulmasta

Komppanian päällikön ja tulenjohtopäällikön välinen yhteistoiminta on tärkeässä asemassa komppanian toiminnan ja sille annetun tehtävän täyttämisen kannalta. Päälliköiden välisessä yhteistoiminnassa asiakokonaisuuksien hallitseminen sekä niiden johtamisen hallitseminen luo puitteet hyvälle yhteistoiminnalle, jonka seurauksena koko komppanian toiminta paranee. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten komppanian päällikön ja tulenjohtopäällikön välisen yhteistoiminnan erot hyökkäyksessä ja puolustuksessa johtamisen näkökulmasta näkyy johtamisen nelikenttämallissa. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä on asiakirja- ja kirjallisuustutkimus. Tutkimus on kvalitatiivinen ja luonteeltaan teoreettinen ja selittävä. Komppanian päällikön ja tulenjohtopäällikön välistä yhteistoimintaa kuvataan oppaiden ja ohjesääntöjen pohjalta, jotta saadaan mahdollisimman käytännönläheinen ja todenmukainen kuva näiden kahden päällikön toimista. Tutkimuksessa tärkeimpinä lähteinä ovat Jääkärikomppanian opas (luonnos), Kenttätykistöopas II, sekä Jalkaväen taisteluohjesääntö, Komppanian opas sekä aikaisemmat tulenjohtotoiminnasta tehdyt tutkimukset. Tutkimus osoitti, että komppanian päällikön ja tulenjohtopäällikön välisessä yhteistoiminnassa hyökkäyksessä ja puolustuksessa johtamisen näkökulmasta ei ole kovin suuria eroja. Päälliköiden välinen yhteistoiminta on painottunut asioiden ja toimenpiteiden johtamiseksi nelikenttämallin management-osa-alueeseen. Ihmisten johtamista kuvaava leadership-osa-alue on myös suuressa roolissa organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin jäädessä taka-alalle.

Kilpailulain 44 §:n mukainen muutoksenhakuoikeus ja SEUT 263 artiklan mukainen kumoamiskanne - Kolmannen muutoksenhakuoikeuden laajuus ja erot

Tutkielma on oikeusdogmaattinen ja oikeusvertaileva. Tutkielmassa selvitetään ensin kolmannen muutoksenhakuoikeuden sisältö Suomen ja EU:n kilpailuoikeudessa. Muutoksenhaun tarkastelu rajataan kilpailunrajoitusasioita ja yrityskauppoja koskeviin kilpailuviranomaisten päätöksiin. Sen jälkeen tutkielmassa vertaillaan kolmannen muutoksenhakuoikeuden eroja Suomen ja EU:n oikeusjärjestyksissä. Lopuksi pohditaan erojen seurauksia ja mahdollista kolmannen muutoksenhakuoikeuden integraatiota EU:ssa. Kolmannella tarkoitetaan tahoa, johon kilpailuviranomaisen päätöstä ei ole kohdistettu, mutta joka saattaa olla oikeussuojan tarpeessa ja jolla voi olla intressi hakea muutosta kilpailuviranomaisen päätökseen. Kolmannella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähinnä kilpailuviranomaisen päätöksen kohteen kilpailijaa tai asiakasta. Suomessa kolmannelle on vain poikkeustapauksissa myönnetty mahdollisuus hakea muutosta kilpailuviranomaisen kilpailunrajoitusasioissa ja yrityskauppa-asioissa tekemiin päätöksiin. Yrityskauppapäätöksissä KHO on pitänyt muutoksenhakua teoriassa mahdollisena. Kolmannen suppeaa muutoksenhakuoikeutta on molemmissa asiaryhmissä perusteltu sillä, että kilpailuviranomaisen päätöksen ei ole katsottu pääsääntöisesti vaikuttavan kolmanteen hallintolainkäyttölaissa edellytetyllä välittömällä tavalla. EU-kilpailuoikeudessa kolmannella, esimerkiksi kilpailijalla, sen sijaan on usein katsottu olevan oikeus hakea muutosta komission kilpailunrajoitusasioissa tekemiin päätöksiin ja yrityskauppapäätöksiin, sillä SEUT 263 artiklan suoraan ja erikseen koskemisen kriteereitä on tulkittu laajasti. Muutoksenhakuoikeutta on perusteltu esimerkiksi tehokkaan oikeudenkäytön vaatimuksilla, kilpailuoikeuden asianmukaisella soveltamisella, päätöksen taloudellisten vaikutusten analyysillä ja kantajan osallistumisella hallinnolliseen prosessiin. Tutkielmassa nostetaan esille Suomen ja EU-kilpailuoikeuden välinen huomattava ero kolmannen muutoksenhakuoikeuden laajuudessa. Erot johtuvat osin siitä, ettei EU:n primäärilainsäädäntö tai täytäntöönpanoasetus 1/2003 velvoita jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan kilpailuoikeuden soveltamismenettelyitään. Erot kolmannen muutoksenhaussa eivät ole nähdäkseni tarkoituksenmukaisia EU-kilpailuoikeuden tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen näkökulmasta.

Kilpailulain 44 §:n mukainen muutoksenhakuoikeus ja SEUT 263 artiklan mukainen kumoamiskanne - Kolmannen muutoksenhakuoikeuden laajuus ja erot

Tutkielma on oikeusdogmaattinen ja oikeusvertaileva. Tutkielmassa selvitetään ensin kolmannen muutoksenhakuoikeuden sisältö Suomen ja EU:n kilpailuoikeudessa. Muutoksenhaun tarkastelu rajataan kilpailunrajoitusasioita ja yrityskauppoja koskeviin kilpailuviranomaisten päätöksiin. Sen jälkeen tutkielmassa vertaillaan kolmannen muutoksenhakuoikeuden eroja Suomen ja EU:n oikeusjärjestyksissä. Lopuksi pohditaan erojen seurauksia ja mahdollista kolmannen muutoksenhakuoikeuden integraatiota EU:ssa. Kolmannella tarkoitetaan tahoa, johon kilpailuviranomaisen päätöstä ei ole kohdistettu, mutta joka saattaa olla oikeussuojan tarpeessa ja jolla voi olla intressi hakea muutosta kilpailuviranomaisen päätökseen. Kolmannella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähinnä kilpailuviranomaisen päätöksen kohteen kilpailijaa tai asiakasta. Suomessa kolmannelle on vain poikkeustapauksissa myönnetty mahdollisuus hakea muutosta kilpailuviranomaisen kilpailunrajoitusasioissa ja yrityskauppa-asioissa tekemiin päätöksiin. Yrityskauppapäätöksissä KHO on pitänyt muutoksenhakua teoriassa mahdollisena. Kolmannen suppeaa muutoksenhakuoikeutta on molemmissa asiaryhmissä perusteltu sillä, että kilpailuviranomaisen päätöksen ei ole katsottu pääsääntöisesti vaikuttavan kolmanteen hallintolainkäyttölaissa edellytetyllä välittömällä tavalla. EU-kilpailuoikeudessa kolmannella, esimerkiksi kilpailijalla, sen sijaan on usein katsottu olevan oikeus hakea muutosta komission kilpailunrajoitusasioissa tekemiin päätöksiin ja yrityskauppapäätöksiin, sillä SEUT 263 artiklan suoraan ja erikseen koskemisen kriteereitä on tulkittu laajasti. Muutoksenhakuoikeutta on perusteltu esimerkiksi tehokkaan oikeudenkäytön vaatimuksilla, kilpailuoikeuden asianmukaisella soveltamisella, päätöksen taloudellisten vaikutusten analyysillä ja kantajan osallistumisella hallinnolliseen prosessiin. Tutkielmassa nostetaan esille Suomen ja EU-kilpailuoikeuden välinen huomattava ero kolmannen muutoksenhakuoikeuden laajuudessa. Erot johtuvat osin siitä, ettei EU:n primäärilainsäädäntö tai täytäntöönpanoasetus 1/2003 velvoita jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan kilpailuoikeuden soveltamismenettelyitään. Erot kolmannen muutoksenhaussa eivät ole nähdäkseni tarkoituksenmukaisia EU-kilpailuoikeuden tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen näkökulmasta. Tutkielmassa ei ehdoteta kolmannen muutoksenhakuoikeuden harmonisointia EU:ssa, mutta esitetään kansalliselle lainsäätäjälle kolmannen muutoksenhakuoikeuden täsmentämistä kansallisessa kilpailulainsäädännössä. Konkreettisena muutosehdotuksena esitetään muutoksenhakua koskevan normin täsmentämistä esimerkiksi siten, että kilpailulaissa huomioitaisiin kolmannen muutoksenhaun mahdollisuus erilaisissa kilpailulainsäädännön piiriin kuuluvissa asiaryhmissä.

Vastaanoton puhelinpalvelun laatu ja asiakkaiden tyytyväisyys Helsingin kaupungin Sturenkadun työterveysasemalla

Opinnäytetyömme on osana Helsingin kaupungin laadunkehittämisprojektia, jossa kartoitetaan työterveysaseman palvelun laatua työterveyshuollon palvelujen osalta.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa vastaanoton ja ajanvarauksen puhelinpalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä ja puhelinpalvelun laatua Helsingin kaupungin Sturenkadun työterveysasemalla. Osana Helsingin kaupungin laadukehittämisprojektia on työterveyskeskukselle tehty vastaava tutkimus, jossa tutkitaan työterveyshoitajien palvelun laatua. Opinnäytetyössämme käytimme kvantitatiivistä lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, puhelinpalvelun asiakkailta helmikuussa 2007 viikoilla 6-7. Lomakkeita jaettiin 283 kappaletta, joista palautui 209 kappaletta. Lopulliseen analyysiiin otettiin mukaan 206 kappaletta. Kolme kyselylomaketta jouduttiin hylkäämään, koska niihin oli vastattu vain taustatietoja koskeviin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin SPSS 14.0 for windows ohjelmalla. Kysely koostui puhelinpalvelun laatua, vastaanottohoitajan ohjaus- ja asiantuntemusta kuvaavista kysymyksistä. Tutkimuksessa kysyttiin aluksi myös asiakkaiden taustatietoja.Vastauksista ilmeni, että jonotuksen kesto puhelinpalveluun oli keskimäärin 1-5 min. Henkilökunnan ohjaus- ja neuvontataitoon sekä palvelun laatuun oltiin tyytyväisiä. Hoitosuositusten puutetta ei koettu kovin suureksi ongelmaksi asiakkaiden mielestä. Henkilöstön neuvonta ja ohjaustaidot koettiin kokonaisuutena hyviksi. Palvelutapahtuma oli onnistunut valtaosassa vastauksia. Neuvojen ja ohjeiden määrä sinänsä koettiin riittäviksi. Huonoimpia arviointeja puhelinpalvelun laadusta ei annettu ollenkaan, ja erot eri vastausten välillä olivat pieniä. Kokemus palvelun laadusta oli suorassa yhteydessä mm. jonotukseen kestoon ja sen häiriöttömyyteen. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveysaseman puhelinpalvelun laadun tarkkailussa ja toiminnan kehittämisessä. Avainsanat puhelinpalvelun laatu, asiantuntemus, ohjaus, neuvonta