Biojätteen erilliskeräyksen ja sekajätteenkeräyksen kustannusvertailu

Tutkimuksessa selvitetään biojätteen erilliskeräyksen ja sekajätteenkeräyksen kustannusero. Tutkimuksen tarkastelualueena käytetään Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-aluetta. Selvityksessä käytettään alueelle tyypillisiä keräystapoja ja lähtötietoja. Selvityksessä tarkastellaan ainoastaan kotitalouksissa syntyvän jätteen keräyskustannuksia. Ulkopuolelle on jätetty liikekiinteistöt ja liiketiloja sisältävät asuintaloudet sekä aluekeräyspisteet, mutta muuten kustannustekijät on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajalti. Tutkimuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sekajätteen keräyksen. Omakotitaloalueilla keräyskustannukset ovat kaksi kertaa suuremmat kuin kerros- ja rivitaloalueella. Sekajätteenkeräyksen kokonaiskustannukset ovat noin 1960 mk/t ja biojätteen erilliskeräyksen noin 2900 mk/t. Muita tutkimuksia suurempi kustannusero selittyy osin sillä, että kustannustekijöitä on huomioitu laajemmin kuin muissa tämäntyyppisissä tutkimuksissa. Jätteenkeräyksen kustannuksia pystytään pienentämään esimerkiksi lisäämällä omatoimista kompostointia, keräysvälineiden teknillisellä kehittämisellä ja pientaloaluilla kiinteistöryhmäkohtaisten keräyspisteiden muodostamisella.

Yrittäjyys ja innovaatiot metsäklusterissa

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia metsäklusterissa toimivaa pk-yritystoimintaa. Työssä on pyritty etsimään yrittäjyyttä edistäviä tekijöitä pk-yrityksien liiketoimintaympäristössä ja innovaatiotoiminnassa metsäklusterin lähi/tukitoimijoina. Keskeisenä sisältönä on pk-yrittäjien verkostoituminen sekä ydintoimijoihin että julkisluonteisiin osaamiskeskuksiin ja muihin klusterin toimijoihin. Työssä käsitellään myös sosiaalisen pääoman merkitystä uuden innovatiivisen yritystoiminnan syntymiseen metsäklusterissa. Keskeisenä tuloksena on yrittäjyyden osalta todettu metsäklusterissa tapahtuvan yrittäjyyden samat pelisäännöt kuten muillakin toimialoilla. Yrittäjyyden keskeiset menestystekijät klusterissa kumuloituvat dynaamisen liiketoimintaympäristön reagointiin ja sosiaalisen sekä muiden pääomatyyppien omaamiseen ja hallintaan yritystä perustettaessa sekä niiden hyödyntämiseen yritystoimintaa harjoittaessa.

Pathological video game use among young Swiss men: the use of monothetic and polythetic formats to distinguish between pathological, excessive and normal gaming

There is no agreement about the distinction between pathological, excessive and normal gaming. The present study compared two classifications for defining pathological gaming: the polythetic format (gamers who met at least half of the criteria) and monothetic format (gamers who met all criteria). Associations with mental, health and social issues were examined to assess differences between subgroups of gamers. A representative sample of 5,663 young Swiss men filled in a questionnaire as part of the ongoing Cohort Study on Substance Use Risk Factors (C-SURF). Game use was assessed with the Game Addiction Scale. Mental, social and physical factors (depression, anxiety, aggressiveness, physical and mental health, social and health consequences), gambling and substance use (illicit drug use, alcohol dependence and problematic cannabis use) were also assessed. The results indicated that monothetic gamers shared problems with polythetic gamers, but were even more inclined to mental health issues (depression, anxiety, and aggressiveness) and were more vulnerable to other dependencies like substance use, alcohol dependence or gambling. A second analysis using Latent Class Analysis confirmed the distinction between monothetic and polythetic gamers. These findings support the use of a monothetic format to diagnose pathological gaming and to differentiate it from excessive gaming.

Early childhood constraint therapy for sensory/motor impairment in cerebral palsy: a randomised clinical trial protocol.

INTRODUCTION: Cerebral palsy (CP) is the most common physical disability in childhood. It is a disorder resulting from sensory and motor impairments due to perinatal brain injury, with lifetime consequences that range from poor adaptive and social function to communication and emotional disturbances. Infants with CP have a fundamental disadvantage in recovering motor function: they do not receive accurate sensory feedback from their movements, leading to developmental disregard. Constraint-induced movement therapy (CIMT) is one of the few effective neurorehabilitative strategies shown to improve upper extremity motor function in adults and older children with CP, potentially overcoming developmental disregard. METHODS AND ANALYSIS: This study is a randomised controlled trial of children 12-24 months corrected age studying the effectiveness of CIMT combined with motor and sensory-motor interventions. The study population will comprise 72 children with CP and 144 typically developing children for a total of N=216 children. All children with CP, regardless of group allocation will continue with their standard of care occupational and physical therapy throughout the study. The research material collected will be in the form of data from high-density array event-related potential scan, standardised assessment scores and motion analysis scores. ETHICS AND DISSEMINATION: The study protocol was approved by the Institutional Review Board. The findings of the trial will be disseminated through peer-reviewed journals and scientific conferences. TRIAL REGISTRATION NUMBER: NCT02567630.

Elämänlaatu ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisy

Quality of life and fall prevention among the aged Improvement of quality of life is considered to be one of the most important goals of prevention, treatment and rehabilitation among the aged. The study aimed to describe and assess fall prevention interventions as a quality of life indicator, and to describe the social dimension of health-related quality of life among the aged. In addition, it aimed to assess the effects of fall prevention intervention on quality of life among the aged. The study was implemented by using a methodological triangulation. The data in the systematic review was retrieved from the databasis of medical and nursing sciences. Home-dwelling aged (n=19) participated in the qualitative study of a social dimension of quality of life. The data was gathered by the thematic interview method. The quantitative multifactorial fall prevention study comprised 591 participants, either the aged living at home or in sheltered housing, showing an increased risk of falling. Participants were randomized into an intervention or a control group. Follow-up measurements were carried out after a 12 month intervention. The data was collected by the 15D quality of life instrument and a structured questionnaire. Based on the systematic review, only in a few studies fall prevention produced positive effects on dimensions of quality of life (physical function, social function, vitality, mental health, environmental domain). Based on the thematic interview the social dimension of quality of life consisted of three themes: personal values, personal milieu and personal daily life. Based on the fall prevention program, depressive symptoms and distress decreased, managing in usual activities improved, sexual activity and phone contacts increased among men. In women, managing in usual activities improved, socializing increased and discomfort and symptoms decreased. Within the groups, self-perceived health improved among women in the intervention group and among men in the control groups. In addition, fear of falling and feelings of insecurity reduced among women in the intervention group. Personal daily life with its activities opened up new perspectives into the social dimension of good quality of life, which was emphasized especially in the interviews of the oldest participants. Multifactorial fall prevention can affect positively some physical and psychosocial dimensions of quality of life among the community-dwelling aged. Additional studies with larger sample sizes, longer follow-up periods and multiple outcome measures are needed. Fall prevention intervention may affect quality of life by different mechanisms, and the quantitative and qualitative assessment of its effects should also be included in the interventions of randomized controlled trials.

Les influències dels factors socials en l'ús de serveis formals

Objectiu: Aquest estudi pretén aportar coneixement sobre el model d’atenció que reben les persones de més de 79 anys dependents del municipi de Vic. Analitzar en quina mesura es fa ús dels serveis formals i quines variables influeixen en la utilització d’aquest. Mètode: Estudi retrospectiu, descriptiu i transversal. De metodologia quantitativa. La població d’estudi són aquelles persones de 80 i més anys de Vic que van sol·licitar la valoració de dependència entre els anys 2007-2010, amb un grau II o III de dependència reconegut i un Pla Individual d’Atenció validat i concedit per la Generalitat de Catalunya (n=453). Les dades provenen de registres de la Generalitat de Catalunya i de l’Àrea d’Afers Socials i Ciutadania de l’Ajuntament de Vic. Les variables dependents són la utilització de recursos formals (teleassitència, servei d’atenció domiciliària –públic i privat- , centre de dia, residència i prestacions econòmiques derivades de la llei de la dependència). El grau de dependència, el gènere, l’edat, l’estat civil, la convivència, el cuidador principal i el nivell de renda es van considerar variables independents. Resultats: El model d’atenció majoritari és el que complementa el suport informal amb el formal (62.3%). L’ús de recursos formals té un paper subsidiari (37.7%). La variable convivència influeix de forma significativa amb l’ús de serveis formals (p<0.001 en l’ús de TAS, el SAD públic i el SAD privat) . Conclusió: Els disseny de programes i criteris de provisió de serveis haurien de contemplar no només el grau de dependència sinó també variables més d’entorn com la convivència. No obstant, existeix encara poca evidència científica en aquesta línia, per això s’hauria de potenciar l’ investigació que permetés analitzar les variables de la funció social de forma més acurada. Paraules clau: Dependència, suport formal, suport informal.

The effects of social networks on work-team effectiveness

This is a study of team social networks, their antecedents and outcomes. In focusing attention on the structural configuration of the team this research contributes to a new wave of thinking concerning group social capital. The research site was a random sample of Finnish work organisations. The data consisted of 499 employees in 76 teams representing 48 different organisations. A systematic literature review and quantitative methods were used in conducting the research: the former primarily to establish the current theoretical position on the relationships among the variables and the latter to test these relationships. Social network analysis was the primary method used in identifying the social-network relations among the work-team members. The first and key contribution of this study is that it relates the structuralnetwork properties of work teams to behavioural outcomes, attitudinal outcomes and, ultimately, team performance. Moreover, it shows that addressing attitudinal outcomes is also important in terms of team performance; attitudinal outcomes (team identity) mediated the relationship between the team’s performance and its social network. The second contribution is that it examines the possible antecedents of the social structure. It is thus one response to Salancik’s (1995) call for a network theory in that it explains why certain network characteristics exist. Itdemonstrates that irrespective of whether or not a team is heterogeneous in terms of age or gender, educational diversity may protect it from centralisation. However, heterogeneity in terms of gender turned out to have a negative impact on density. Thirdly, given the observation that the benefits of (team) networks are typically theorised and modelled without reference to the nature of the relationships comprising the structure, the study directly tested whether team knowledge mediated the effects of instrumental and expressive network relationships on team performance. Furthermore, with its focus on expressive networks that link the workplace to a more informal world, which have been rather neglected in previous research, it enhances knowledge of teams andnetworks. The results indicate that knowledge sharing fully mediates the influence of complementarities between dense and fragmented instrumental network relationships, thus providing empirical validation of the implicit understanding that networks transfer knowledge. Fourthly, the study findings suggest that an optimal configuration of the work-team social-network structure combines both bridging and bonding social relationships.

Counselling on limited preoperative fasting in paediatric ambulatory tonsillectomy

Rajoitetun preoperatiivisen paaston ohjaus lasten päiväkirurgisessa nielurisaleikkauksessa Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sairaanhoitajan toteuttama, vanhempien interaktiivinen preoperatiivinen ohjaus lapsen rajoitettuun preoperatiiviseen paastoon ja aktiiviseen nesteyttämiseen turvallista, kuinka vanhemmat omaksuvat kyseistä tietoa ja edistääkö se turvallisesti lapsen postoperatiivista toipumista päiväkirurgisen nielurisaleikkauksen jälkeen. Aineisto koostui sadastakuudestatoista perheestä, joiden lapsi, iältään 4 – 10 vuotta, oli kutsuttu päiväkirurgiseen nielurisaleikkaukseen. Koeryhmä (n= 58) ohjattiin interaktiivisesti lapsen preoperatiiviseen paastoon ja aktiiviseen preoperatiiviseen nesteyttämiseen. Lapsen suositellut preoperatiiviset paastoajat olivat: 4t syömättä ja 2t juomatta. Leikkauspäivän aamuna vanhemmat rohkaisivat lapsia juomaan annokset kirkkaita nesteitä kahteen otteeseen; jälkimmäinen annos 2t ennen leikkausta. Kontrolliryhmä (n= 58) sai preoperatiivisen ohjauksen kirjallisena ilman interaktiivista ohjausta; paastoajat olivat samat kuin koeryhmässä: 4t syömättä ja 2t juomatta. Vanhempien tiedontasoa lapsen leikkaukseen liittyvästä paastosta mitattiin tietotestillä, joka sisälsi myös preoperatiivista tiedontarvetta ja ahdistusta mittaavan mittarin (The Amsterdam Preoperative Anxiety and Information scale, APAIS). Mittaukset suoritettiin ennen preoperatiivista ohjausta tai kirjallisten ohjeiden lähettämistä sekä lapsen leikkausta seuraavana päivänä. Lapsen leikkauksen jälkeen vanhemmat arvioivat myös heille välitetyn informaation tasoa. Lapsen postoperatiivista kipua, pahoinvointia, janoa ja nälkää lapset itse arvioivat VAS- asteikolla (10cm), ja vanhemmat ja sairaanhoitajat numeerisella 0 – 10 asteikolla. Mittaukset suoritettiin 2t, 4t, 8t, ja 24t lapsen leikkauksen jälkeen. Vanhemmat pitivät päiväkirjaa lapsen ravinnosta ja kipulääkityksestä. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että sisällön analyysilla. Vanhempien tiedontaso lapsen leikkauksen jälkeen oli molemmissa ryhmissä merkitsevästi parantunut, mutta kontrolliryhmän vanhempien ahdistus ei ollut helpottanut verrattuna heidän ahdistukseensa ennen lapsen leikkausta. Mitä korkeammat pisteet vanhemmat saivat tietotestistä lapsen leikkauksen jälkeen sitä vähemmän he tunsivat tiedontarvetta ja ahdistusta. Merkitsevästi alhaisemmat pisteet tietotestistä oli vanhemmilla, joilla oli alempi peruskoulutus. Kontrolliryhmän lapset paastosivat preoperatiivisesti merkitsevästi pitempään kuin koeryhmän lapset. Perioperatiivisesti lapset paastosivat kiinteästä ruuasta yhtä kauan, mutta nesteistä kontrolliryhmä merkitsevästi pitempään. Postoperatiivisen toipumisen alussa koeryhmän lapset olivat merkitsevästi kivuttomampia. Molemmissa ryhmissä lapset olivat kipeimpiä kahdeksan tuntia leikkauksesta ja pahoinvointisimpia neljä tuntia leikkauksesta. Ensimmäisen kahdeksan tunnin aikana leikkauksen jälkeen lapset eivät olleet janoisia tai nälkäisiä, mutta VAS- arvot koeryhmässä jäivät alhaisemmalle tasolle kuin kontrolliryhmässä 24 postoperatiivisen tunnin ajan. Leikkausta seuraavana aamuna kontrolliryhmän lapset olivat merkitsevästi janoisempia ja nälkäisempiä kuin interventioryhmän lapset. Sairaanhoitajan toteuttama vanhempien interaktiivinen preoperatiivinen ohjaus lapsen rajoitettuun preoperatiiviseen paastoon lisää vanhempien tiedontasoa ja vähentää preoperatiivista tiedontarvettaan ja ahdistusta, ja turvallisesti parantaa lapsen kokemusta leikkausprosessin ja postoperatiivisen toipumisen aikana nielurisaleikkauksen jälkeen. Kaikkien leikkaukseen tulevien lasten nesteyttäminen kaksi tuntia ennen päivän ensimmäistä leikkausta voi olla ratkaisu lasten kohtuuttomien perioperatiivisten paastoaikojen estämiseksi. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia vanhempien henkilökohtaiseen kohtaamiseen, mikä haastaa hoitotieteellisen tutkimuksen kartoittamaan muita mahdollisuuksia vanhempien interaktiiviseen ohjaukseen.

Considering Target Groups in the Creation of a Comprehensive City Branding Process

The aim of the research was to create a comprehensive city branding process. This was done by identifying the key target groups of the city and considering them in the city branding process. Also key stakeholders were identified and taken into consideration when creating the branding process. As an empirical study, three first stages of the city branding process were implemented for the city of Lappeenranta having "students" as the case target group. An interview with the city officials was conducted, as well as a student survey on the current city image of Lappeenranta. Quantitative research methods were used to analyze the results of the survey. A comprehensive city branding process with eight stages was created in the research. Target groups were considered in the process by identifying the target group dependent stages. The empirical study revealed that the current city image held by the students consists of six dimensions. These dimensions were analyzed from the viewpoint of Lappeenranta with the help of an importance performance analysis.

Data Management [in eprints] for arts research: the experience at University of the Arts London

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Toxic effects of mercury, lead and gadolinium on vascular reactivity

Heavy metals have been used in a wide variety of human activities that have significantly increased both professional and environmental exposure. Unfortunately, disasters have highlighted the toxic effects of metals on different organs and systems. Over the last 50 years, the adverse effects of chronic lead, mercury and gadolinium exposure have been underscored. Mercury and lead induce hypertension in humans and animals, affecting endothelial function in addition to their other effects. Increased cardiovascular risk after exposure to metals has been reported, but the underlying mechanisms, mainly for short periods of time and at low concentrations, have not been well explored. The presence of other metals such as gadolinium has raised concerns about contrast-induced nephropathy and, interestingly, despite this negative action, gadolinium has not been defined as a toxic agent. The main actions of these metals, demonstrated in animal and human studies, are an increase of free radical production and oxidative stress and stimulation of angiotensin I-converting enzyme activity, among others. Increased vascular reactivity, highlighted in the present review, resulting from these actions might be an important mechanism underlying increased cardiovascular risk. Finally, the results described in this review suggest that mercury, lead and gadolinium, even at low doses or concentrations, affect vascular reactivity. Acting via the endothelium, by continuous exposure followed by their absorption, they can increase the production of free radicals and of angiotensin II, representing a hazard for cardiovascular function. In addition, the actual reference values, considered to pose no risk, need to be reduced.

Moral identity, youth engagement, and discussions with parents and peers /

The strength of adolescents' moral identity was examined in relation to their sense of social responsibility, frequency of community engagement, and interactions with parents and friends. Participants were 191 applicants to national youth conferences, ranging in age from 14-19, who completed a 40-minute survey. 76% of the participants were female. Social responsibility, community engagement, and discussion with parents and friends were measured using self-report questionnaires. Participants also reported on the importance of various values to themselves, their parents, and their friends, which were used to create an index of the degree of disagreement between the youth and their parents and friends. In addition, participants provided self-descriptions, which were used to measure moral identity with both a coding scheme and a ratings measure. Moral identity as measured by coding was not related to social responsibility, community engagement, or any other study variables, and thus did not appear to be a valid measure of moral identity. However, moral identity as measured by ratings was related to both social responsibility and community engagement, and thus appeared to be a valid measure. Neither disagreement nor discussion with friends was related to moral identity. However, disagreement with parents was positively related to moral identity ratings, and for girls only was negatively related to social responsibility. Furthermore, discussion with parents was positively related to moral identity for boys only. The hypothesis predicting a mediational model was not supported. Results were discussed in terms of theoretical positions on the role of parents and friends in children's moral development and suggestions for ftiture research were made.

Identification of renin progenitors in the mouse bone marrow that give rise to B-cell leukaemia

cell of origin and triggering events for leukaemia are mostly unknown. Here we show that the bone marrow contains a progenitor that expresses renin throughout development and possesses a B-lymphocyte pedigree. This cell requires RBP-J to differentiate. Deletion of RBP-J in these renin-expressing progenitors enriches the precursor B-cell gene programme and constrains lymphocyte differentiation, facilitated by H3K4me3 activating marks in genes that control the pre-B stage. Mutant cells undergo neoplastic transformation, and mice develop a highly penetrant B-cell leukaemia with multi-organ infiltration and early death. These reninexpressing cells appear uniquely vulnerable as other conditional models of RBP-J deletion do not result in leukaemia. The discovery of these unique renin progenitors in the bone marrow and the model of leukaemia described herein may enhance our understanding of normal and neoplastic haematopoiesis.

Praxiology of evil: Thinking about threats and their effectiveness

Comment rationnellement peut-on imaginer les stratégies de menace, si l’on veut influencer les actions d’autrui? Dans cette conférence l’auteur essaie de montrer que les menaces de coercition ne fonctionnent pas dans des situations duelles sans contexte social. Il montre qu’elles fonctionnent seulement si on ajoute des éléments sociaux comme les institutions. En d’autres termes, les menaces efficientes entre sujets rationnels fonctionnent seulement si elles sont confortées par les institutions. C’est une sorte d’argument Hobbésien qui montre que dans l’état de nature le pouvoir social n’existe pas. Le pouvoir social est une construction sociale

L'évolution de la migration interrégionale au Québec (1991-2006)

Ce mémoire présente, dans une première partie, une analyse détaillée des flux migratoires entre les différentes régions administratives du Québec entre 1991 et 2006. Nous avons utilisé quelques indicateurs permettant de quantifier l’importance de ces mouvements à la fois sur la région d’origine et sur la population d’accueil. Afin de réaliser ce travail, nous avons eu recours aux matrices de flux migratoires entre les 17 régions administratives québécoises, matrices qui sont publiées par l’Institut de la Statistique du Québec à l’aide du fichier de la Régie de l’assurance-maladie du Québec (RAMQ). Les méthodes d’analyse utilisées nous ont permis de mesurer l’intensité de ces flux, leur concentration spatiale, l’orientation spatiale des émigrants, les hiérarchies des régions administratives ainsi que l’efficience des migrations interrégionales du Québec. Nous avons analysé comment les régions administratives du Québec sont affectées par la migration interrégionale. Dans une deuxième partie, nous avons porté notre attention sur la migration interrégionale en fonction de certains groupes d’âge. L’étude des migrations en fonction du groupe d’âge a permis de mieux saisir les conséquences démographiques de ces mouvements pour les régions d’origine et de destination, particulièrement en ce qui concerne la structure de la population résultant de ces flux. Finalement, dans une troisième partie, nous avons analysé les mouvements migratoires entre l’île de Montréal et les Municipalités Régionales de Comté des quatre régions qui l’entourent afin de comprendre la part de l’étalement urbain dans l’émigration des Montréalais. Les résultats obtenus nous permettent de conclure en dégageant certaines tendances. D’abord, nous avons établi que les migrations dans la province de Québec se font des régions éloignées vers les régions du centre. Ces régions gagnantes renferment ou avoisinent les grands centres urbains de la province : Québec, Montréal et Ottawa. Nous assistons donc à une redéfinition du paysage québécois : le nord se déserte, le centre a une faible croissance et la grande région de Montréal, plus particulièrement les régions en banlieue de l’île de Montréal, est en nette croissance. Ensuite, l’analyse par groupe d’âge a illustré que les régions excentrées ont très rarement des soldes positifs et que les jeunes sont très nombreux à quitter ces régions. Pour l’île de Montréal, ce sont les jeunes qui arrivent en grand nombre. Cependant, après la trentaine, les gens désertent l’île pour d’autres régions de la province. Ces départs profitent aux régions adjacentes, qui font d’énormes gains chez les jeunes travailleurs. Finalement, l’analyse des échanges migratoires entre l’île de Montréal et les MRC des quatre régions adjacentes nous a permis de constater que ces MRC sont très souvent gagnantes dans leurs échanges migratoires. Particulièrement lors de la période 2001-2006, où seulement deux territoires sont perdants dans leurs échanges migratoires avec les autres régions du système, soit l’île de Montréal et la MRC de Longueuil.