1000 resultados para tutkimus- ja kehitystoiminta - rahoitus - Pohjoismaat
Resumo:
Uusimpiin tutkimuksiin ja julkaistuihin alkuperäisasiakirjoihin perustuva kokonaisesitys, joka tarkastelee neuvostojoukkojen sodankäyntiä Afganistanissa ja asettaa sodan myös laajempaan historialliseen ja poliittiseen kontekstiin. Mitkä olivat ne syyt, jotka veivät Neuvostoliiton intervention tielle? Minkälaisia joukkoja käytettiin? Miten suursotaa ja ennen kaikkea Euroopan sotanäyttämöitä varten laaditut sotaopit soveltuivat yhteenottoon, jonka toisena osapuolena oli sissitaktiikkaa käyttävä islamilainen vastarintaliike? Miten operaatiotaitoa, taktiikkaa ja joukkojen organisaatioita kehitettiin? Miten Afganistanin oman armeijan kehittämisessä onnistuttiin? Miten intervention kokonaisuutta on arvioitava suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Miksi vastarintaliikettä ei onnistuttu kukistamaan? Kirjan aihe on edelleen ajankohtainen, sillä sota Afganistanissa on - vaihtelevin muodoin - jatkunut nykypäiviin saakka. Jukka Kulomaa on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti. Hän on tutkimus- ja opetustyössään keskittynyt erityisesti Neuvostoliiton sotataitoon.
Resumo:
Tutkielmani aiheena on Johan Nykoppin toiminta Suomen Washingtonin -lähettiläänä vuosina 1951–1958. Tutkimuskirjallisuudessa Nykoppia on kuvailtu länsimieliseksi lähettilääksi, joka pyrki työssään vahvistamaan Suomen läntisiä talousyhteyksiä harvinaisen aktiivisesti. Pelkästään häntä koskevaa tutkimusta ei kuitenkaan aiemmin ole tehty. Työssäni selvitän, miten Nykopp käytännössä edisti tavoitettaan Suomen viennin kasvattamisesta ja sen suuntaamisesta länteen. Lisäksi tarkastelen, miten hän kuvasi raporteissaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ja millaista politiikkaa hän suositteli niissä kotimaan päättäjille. Lähteinä käytän pääasiassa Nykoppin diplomaattiraportteja sekä kirjeenvaihtoa lähettiläskauden ajalta. Niiden antamaa kuvaa täydennän tutkimus- ja muistelmakirjallisuuden avulla. Osoitan tutkielmassani, että Nykoppilla oli lähettiläskautensa aikana merkittävä panos Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kehittämisessä. Tutkimustulokseni vahvistavat tulkintaa, jonka mukaan Nykoppin toimintaa Suomen ulkomaankaupan laajentamiseksi ja integroimiseksi läntisille markkinoille on pidettävä poikkeuksellisen oma-aloitteisena ja ahkerana. Hänen toimintansa voi myös nähdä vastapainona ajanjakson yleiselle kehitystrendille, Suomen idänkaupan voimakkaalle kasvulle. Tutkielma täydentää siten kuvaa Suomen ulko- ja kauppapolitiikasta kylmän sodan alkuvuosina sekä Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kehityksestä 1950-luvulla.
Resumo:
Tämä tutkimus käsittelee Suomenniemen eri kylien asukkaiden näkemyksiä kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja niiden merkityksestä. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka koostuu neljästä ryhmähaastattelusta ja kolmesta yksittäisestä informanttien haastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 41. Tutkimus ja aineiston keruu sijoittuvat ajallisesti vuoteen 2013, jolloin Suomenniemi, Ristiina ja Mikkelin kaupunki tekivät kuntaliitoksen. Tutkimus tuo esille kulttuuriperintöprosessiin liittyviä asioita, joita kyläläiset näkivät tärkeäksi kylillä säilyttää. Oletus on kylien asukkaiden näkemyksien eroavan kulttuuriperinnön säilyttämisestä julkisen tahon määrittelemistä kohteista. Tutkimuksen yksi keskeinen tehtävä onkin tuoda esille kulttuuriperintöprosessiin liittyviä asioita ja merkityksiä. Tutkimuksen aikana myös avataan virallisten tahojen määrittelemiä kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyviä asetuksia ja ohjeita. Tutkimus on empiirinen ja aineistolähtöinen. Kaikki haastattelut dokumentoitiin video- ja äänitallentein. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään teemoittelua ja sen alla luokittelua. Tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi nousivat tavat ja tapahtumat, kulttuuriympäristö ja rakennettu kulttuuriperintö. Tutkimuksen tuloksella voidaankin osoittaa olevan merkitystä aineettomalla ja aineellisella kulttuuriperinnöllä kylien asukkaille. Koetut merkitykset yhteisöllisten tapahtumien kautta vahvistavat asukkaiden omaa identiteettiä ja paikkatunnetta omasta kotiseudusta. Kulttuuriympäristö, luonto ja ympärillä oleva maisema ovat asukkaille voimavara. Rakennettu kulttuuriperintö heijastelee historiaa ja pysyy ristiriitaisena mutta vahvana kyläläisten ajatuksissa. Tutkimus osoitti, ettei kyläläisten kulttuuriperinnön määritykset eroa kovinkaan paljon julkisen määrittelyn kohteista. Sen sijaan eroa oli kulttuuriperintöprosessin tekotavoilla, jotka tarkoittivat erilaisia merkityksiä asukkaiden ja virallisen tahon kanssa. Muutostilanteissa onkin tärkeää kiinnittää huomiota koko prosessiin, ei yksittäisiin asioihin.
Resumo:
Pro Gradu-tutkielmani koskee päivähoidon työntekijöiden kokemuksia liittyen lasten haastavaan käyttäytymiseen päivähoidossa. Tutkimus on osa Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitoksen ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen välistä Voimaperheet-tutkimusta. Tutkimusaineisto on kerätty päivähoidon työntekijöiltä eri puolilta Suomea sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 462 ja vastaajat toimivat lähinnä lastentarhanopettajina tai lastenhoitajina. Tutkimuksella selvitetään, millainen on työntekijöiden mielestä lapsi, jolla on käyttäytymisen haasteita päivähoidossa ja miten luottavaisia työntekijät ovat kykyynsä toimia haastavan käyttäytymisen kanssa. Lisäksi tarkastellaan, onko työntekijän koulutustaustalla tai työnkokemuksen määrällä yhteyttä näihin tekijöihin. Tutkimus selvittää myös, missä päivähoidon tilanteissa lapsen käyttäytymisen haasteet korostuvat. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus ja aineiston analyysi tehdään tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa käytetään apuna SDQ-mittaria (Goodman 1997), joka on kehitetty käyttäytymisen arvioinnin kliiniseksi välineeksi. Keskeisenä tutkimustuloksena oli, että lapsen eksternalisoiva eli ulospäin suuntautuva haastava käyttäytyminen koettiin haastavimmaksi ja työntekijät eivät olleet luottavaisia omaan kykyynsä toimia tällaisen käyttäytymisen kanssa. Eksternalisoivan haastavan käyttäytymisen piirteistä mainittiin usein aggressiivisuus sekä erilaiset tarkkaavuuden ongelmat. Työntekijän koulutustaustalla tai työkokemuksen määrällä ei ollut yhteyttä siihen, millaista käyttäytymistä pidettiin haastavana. Näillä tekijöillä ei myöskään ollut yhteyttä siihen, miten luottavainen työntekijä oli toimimaan lapsen haastavan käyttäytymisen kanssa. Internalisoivan eli sisäänpäin suuntautuvan haastavan käyttäytymisen kanssa työntekijät olivat hyvin luottavaisia toimimaan. Työntekijät mainitsivat kuitenkin myös internalisoivan haastavan käyttäytymisen piirteitä suhteellisen paljon. Tutkimustulosten perusteella lapsen haastava käyttäytyminen nähdään päivähoidossa hyvin laajasti. Erityisesti lapsen eksternalisoivan käyttäytymisen käsittelyyn tarvitaan päivähoidossa lisää tukea, koska työntekijöiden luottamus sen kanssa toimimiseen oli hyvin heikko.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat pienyrityksen elinkaaren kriittiset vaiheet ja millä tavoin rahoitus ja riski liittyvät näihin vaiheisiin. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan yritystä instituutiona ja yrittäjyyttä yrittäjän piirteitä korostavien näkökulmien avulla. Rahoitus ja riski liittyvät osana yrityksen elinkaaren vaiheisiin, joita tarkastellaan elinkaariteorian avulla. Empiirinen osa koostuu yrittäjien haastatteluista, joissa yrittäjät ovat tuoneet esille omianäkemyksiään yrityksensä kriittisistä vaiheista, näihin liittyvästä rahoituksesta sekä riskistä. Tutkimus osoittaa, että pienyrityksessä yrittäjä henkilöityy yritykseensä, jolloin yrittäjän oman persoonan ja yrityksen liikeidean välinen yhteys on liiketaloudellisestikin tärkeä. Yritystoiminnan aloitus sekä yrittäjän ominaisuudet ja toimintatapa vaikuttavat pitkälti siihen miten yritys kehittyy jasiirtyy elinkaaren vaiheesta toiseen.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää henkilöstön motivoitumiseen vaikuttavia tekijöitä muutostilanteessa ja tunnistaa muutosjohtamisen kehittämiskohteita. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka sekundaariaineistona käytetään ARAn työtyytyväisyystutkimuksia vuosilta 2007 ja 2008. Primääriaineiston muodostavat tutkimuksen kohdeorganisaation kolmentoista henkilön teemahaastattelut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön motivoitumiseen vaikuttaa työtehtävien mielekkyys, työyhteisöltä ja asiakkailta saatava palaute, työn arvostus ja toimiva yhteistyö. Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet tukevat yksilöä muutoksessa. Muutosjohtamisen kehittämiskohteena on viestittää henkilöstölle muutoksen tarpeellisuus ja sen vaikutukset, toteuttaa muutos hallitusti sekä luoda muutokselle positiivinen ilmapiiri.
Resumo:
Julkisen sektorin kiinteistötuotannossa toteutetaan kasvavassa määrin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa yksityinen yritys ottaa vastuun kiinteistöön liittyvistä suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotoimista pitkäksi ajanjaksoksi. Työn tavoitteena on arvioida elinkaarimallilla toteuttavien kiinteistöhankkeiden toteutusvaihtoehdot, sekä kartoittaa elinkaarihankkeen sisältämiä riskejä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tutkimus suoritetaan kvalitatiivisena tutkimuksena, jota tuetaan tarvittavilla kvantitatiivista tietoa hyödyntävillä laskelmilla. Tutkimusaineistona käytetään aihepiiriin liittyviä akateemisia julkaisuja ja oppikirjoja. Työn toimeksiantajan YIT:n kautta tutkimukseen on saatu arvokasta asiantuntemusta ja materiaalia. Elinkaarihankkeiden hankintamenettelyksi suositellaan kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailullinen neuvottelumenettely mahdollistaa tilaajan ja palveluntuottajien välisen dialogin hankintamenettelyn aikana, jolloin osapuolet voivat yhteistyössä valita sopivimman toteutusmallin. Hankkeiden rahoitus voidaan toteuttaa tilaajan rahoituksella tai yksityisrahoituksella. Rahoituksen näkökulmasta tilaajan oma rahoitus on edullisin, mikä ei kuitenkaan vähennä elinkaarimallista saatavia etuja perinteiseen urakointiin verrattuna. Laskelman perusteella tilaajan rahoituksen ja yksityisrahoituksen keskimääräisessä korkotasossa (WACC) on eroa 2,8 %. Projektiyhtiön perustaminen tekee rahoituksesta entistä kalliimpaa, koska taseeseen kohdistuviin kustannuksiin lisätään projektiyhtiön oman pääoman tuottovaatimusta vastaava korko. Palveluntuottajan kannalta olennaiset riskit ovat rakennusvaiheen viivästyminen, kiinteistön käytettävyyden ja soveltuvuuden puutteista aiheutuvat muutostyöt. Palvelumaksun sitominen huonosti ylläpidon todellista kulurakennetta kuvaavaan elinkustannusindeksiin tulee pitkällä sopimuskaudella vähentämään palveluntuottajan toiminnan kannattavuutta. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on vuosina 2005–2011 noussut 2,3 % nopeammin vuodessa kuin elinkustannusindeksi.
Resumo:
Tilintarkastusalaan on kohdistunut viime vuosina huomattavia muutospaineita lähinnä suuryrityksiä kohdanneista skandaaleista johtuen. Tilintarkastuksen luotettavuuden parantamiseksi ja tilintarkas-tusmarkkinoiden kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin saaneet kritiikkiä, sillä niiden on sanottu jättävän pk-yritysten tilintarkastuksen liian vähäiselle huomiolle. Pk-yritysten kansantalou-dellinen merkitys on kuitenkin huomattava, minkä vuoksi on olennaista tarkastella pk-yritysten tarpeita ja tilintarkastusta käytännössä. Pk-yrityksissä omistus on usein keskittynyt johdolle, minkä vuoksi on olennaista huomioida myös sidosryhmien merkitys. Tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida tilintarkastuksen merkitystä ja tilintarkastajan roolia pk-yrityksessä omistajajohdon, tilintarkastajan ja rahoittajan näkökulmista. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen, sillä tutkielma on empiirinen ja kuvaamiseen pyrkivä. Tarkoituksena on ilmiön syvällinen ymmärtäminen case-yrityksen avulla. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin haastattelemalla case-yrityksen omistajajohtoa, kahta tilintarkastustiimin jäsentä ja kahta rahoittajan edustajaa. Teoriaosuudessa viitekehyksen muodostaa pk-yrityksen tilintarkastusta käsittelevä kirjallisuus ja tieteelliset julkaisut. Pk-yrityksissä omistus on tyypillisesti on keskittynyt johdolle, sisäiset kontrollit ovat puutteellisia ja rahoitus on järjestetty pankin kautta. Case-yritys on melko tyypillinen pk-yritys, jossa omistajajohto on keskeisin kontrolli tilintarkastuksen näkökulmasta. Tilintarkastus koetaan tarpeelliseksi erityi-sesti rahoituksen saatavuuden kannalta, mutta myös tilintarkastajan neuvonantorooli on merkittävä. Tilintarkastuksen keskeisimmät hyödyt ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden tarkasta-minen sekä omistajajohdon tuki. Case-yrityksen tilintarkastukseen liittyy jonkin verran odotuskui-lua, sillä eri osapuolet painottavat hieman eri asioita. Tilintarkastajan valintaan vaikuttaa ensisijai-sesti tilintarkastajan henkilökohtainen osaaminen ja oheispalveluiden saatavuus. KHT-tilintarkastajat koetaan lähtökohtaisesti pätevämmiksi, mutta Big 4 -statuksella on vain vähäinen lisäarvo. Tilintarkastajat kokevat ISA-standardit positiivisena kehityksenä, vaikka ne lisäävätkin dokumentointivaatimuksia. Review-tarkastukseen tilintarkastajat suhtautuvat kuitenkin varautu-neesti, sillä siinä varmuustason ero on huomattava. Oheispalveluiden saatavuus tilintarkastajalta koetaan tärkeäksi, sillä tilintarkastaja tuntee yrityksen ja sen taustat. Riippumattomuuden ei ole koettu vaarantuneen case-yrityksessä oheispalveluiden myötä. Riippumattomuuden uhkaa voidaan vähentää arvioimalla riippumattomuutta jatkuvasti.
Resumo:
Esitys Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen Julkaisujen avoimuus -työryhmän kokouksessa 18.9.2014
Resumo:
Kaarlo Arffman
Resumo:
Summary: On the history and Quarternary scientific significance of peat stratigraphical research in the Nordic countries
Resumo:
Lectio praecursoria