Portraying innovation in the public service of Brazil: Frameworks, systematization and characterization

ABSTRACT Innovation is essential for improving organizational performance in both the private and public sectors. This article describes and analyzes the 323 innovation experiences of the Brazilian federal public service that received prizes during the 16 annual competitions (from 1995 to 2012) of the Award for Innovation in Federal Public Management held by the Brazilian National School of Public Administration (ENAP). It is a qualitative and quantitative study in which were employed as categories for analysis the four types of innovation defined in the Copenhagen Manual: product, process, organizational and communication. The survey results allow us to affirm that there is innovation in the public sector, in spite of the skepticism of some researchers and the incipient state of theoretical research on the subject. It was possible to observe that organizational innovation was the one with the highest number of award- -winning experience, followed respectively by process, communication and product innovation, with citizen services and improvement of work processes being the main highlights. The results showed that, although the high incidence of innovation occurs at the national level, a significant number of innovations also occur at the local level, probably because many organizations of the federal government have their actions spread only at this level of government. Concerning the innovative area, health and education predominate, with almost 33% of initiatives, which can be explained by capillarity of these areas and the fact that both maintain a strong interaction with the user. The contributions of this work include the use of theoretical model of innovation analysis in the public sector in Brazil still upcoming, and the systematization of knowledge in empirical basis for this innovation. In this sense, it also contributes to the development of the theory with the presentation of evidence that the characteristics, determinants and consequences of innovation in the public sector differ not only from innovation in the industry, but also from innovation in services in the private sector.

Institutions, Public Debt and Foreign Finance

We study the role of domestic financial institutions in sustaining capital flows to the private and public sector of a country whose government can default on its debt. As in recent public debt crises, in our model public defaults weaken banks' balance sheets, disrupting domestic financial markets. This effect leads to a novel complementarity between private capital inflows and public borrowing, where the former sustain the latter by boosting the government's cost of default. Our key message is that, by shaping the direction of private capital flows, financial institutions determine whether financial integration improves or reduces government discipline. We explore the implications of this complementarity for financial liberalization and debt-financed bailouts of banks. We present some evidence consistent with complementarity.

The First privatization : selling SOEs and privatizing public monopolies in fascist Italy, 1922-1925

[cat] El primer govern feixista d’Itàlia va aplicar una política de privatització a gran escala entre 1922 i 1925. El govern va privatitzar el monopoli estatal de llumins, el monopoli estatal d’assegurances de vida, va vendre la major part de la xarxa i serveis de telefònica pública a empreses privades, va reprivatitzar el major productor de productes metàl·lics, i va atorgar concessions a empreses privades per construir i explotar autopistes de peatge. Tot i que algunes consideracions ideològiques van poder tenir alguna influència, la privatització va ser usada sobre tot com un instrument polític per construir confiança amb els grans industrials i per augmentar el suport al govern i al Partito Nazionale Fascista. La privatització també va contribuir a equilibrar el pressupost públic, qüestió aquesta que va ser el principal objectiu de la primera fase de la política econòmica feixista.

Public-domain software for root image analysis

In the search for high efficiency in root studies, computational systems have been developed to analyze digital images. ImageJ and Safira are public-domain systems that may be used for image analysis of washed roots. However, differences in root properties measured using ImageJ and Safira are supposed. This study compared values of root length and surface area obtained with public-domain systems with values obtained by a reference method. Root samples were collected in a banana plantation in an area of a shallower Typic Carbonatic Haplic Cambisol (CXk), and an area of a deeper Typic Haplic Ta Eutrophic Cambisol (CXve), at six depths in five replications. Root images were digitized and the systems ImageJ and Safira used to determine root length and surface area. The line-intersect method modified by Tennant was used as reference; values of root length and surface area measured with the different systems were analyzed by Pearson's correlation coefficient and compared by the confidence interval and t-test. Both systems ImageJ and Safira had positive correlation coefficients with the reference method for root length and surface area data in CXk and CXve. The correlation coefficient ranged from 0.54 to 0.80, with lowest value observed for ImageJ in the measurement of surface area of roots sampled in CXve. The IC (95 %) revealed that root length measurements with Safira did not differ from that with the reference method in CXk (-77.3 to 244.0 mm). Regarding surface area measurements, Safira did not differ from the reference method for samples collected in CXk (-530.6 to 565.8 mm²) as well as in CXve (-4231 to 612.1 mm²). However, measurements with ImageJ were different from those obtained by the reference method, underestimating length and surface area in samples collected in CXk and CXve. Both ImageJ and Safira allow an identification of increases or decreases in root length and surface area. However, Safira results for root length and surface area are closer to the results obtained with the reference method.

The First privatization : selling SOEs and privatizing public monopolies in fascist Italy, 1922-1925

[cat] El primer govern feixista d’Itàlia va aplicar una política de privatització a gran escala entre 1922 i 1925. El govern va privatitzar el monopoli estatal de llumins, el monopoli estatal d’assegurances de vida, va vendre la major part de la xarxa i serveis de telefònica pública a empreses privades, va reprivatitzar el major productor de productes metàl·lics, i va atorgar concessions a empreses privades per construir i explotar autopistes de peatge. Tot i que algunes consideracions ideològiques van poder tenir alguna influència, la privatització va ser usada sobre tot com un instrument polític per construir confiança amb els grans industrials i per augmentar el suport al govern i al Partito Nazionale Fascista. La privatització també va contribuir a equilibrar el pressupost públic, qüestió aquesta que va ser el principal objectiu de la primera fase de la política econòmica feixista.

The Value of the County Engineer: Strategies to Expand the Shrinking Employment Pool, HR-338, 1993

The first phase of this research involved an effort to identify the issues relevant to gaining a better understanding of the County Engineering profession. A related objective was to develop strategies to attract responsible, motivated and committed professionals to pursue County Engineering positions. In an era where a large percentage of County Engineers are reaching retirement age, the shrinking employment pool may eventually jeopardize the quality of secondary road systems not only in Iowa, but nationwide. As we move toward the 21st century, in an era of declining resources, it is likely that professional staff members in charge of secondary roads will find themselves working with less flexible budgets for the construction and maintenance of roads and bridges. It was important to understand the challenges presented to them, and the degree to which those challenges will demand greater expertise in prioritizing resource allocations for the rehabilitation and maintenance of the 10 million miles of county roads nationwide. Only after understanding what a county engineer is and what this person does will it become feasible for the profession to begin "selling itself", i.e., attracting a new generation of County Engineers. Reaching this objective involved examining the responsibilities, goals, and, sometimes, the frustrations experienced by those persons in charge of secondary road systems in the nine states that agreed to participate in the study. The second phase of this research involved addressing ways to counter the problems associated with the exodus of County Engineers who are reaching retirement age. Many of the questions asked of participants asked them to compare the advantages and disadvantages of public sector work with the private sector. Based on interviews with nearly 50 County Engineers and feedback from 268 who returned surveys for the research, issues relevant to the profession were analyzed and recommendations were made to the profession as it prepares to attract a new generation. It was concluded that both State and Regional Associations for County Engineers, and the National Association of County Engineers are most well-situated to present opportunities for continued professional development. This factor is appealing for those who are interested in competitive advantages as professionals. While salaries in the public sector may not be able to effectively compete with those offered by the private sector, it was concluded that this is only one factor of concern to those who are in the business of "public service". It was concluded, however, that Boards of Supervisors and their equivalents in other states will need to more clearly understand the value of the contributions made by County Engineers. Then the selling points the profession can hope to capitalize on can focus on the strength of state organizations and a strong national organization that act as clearinghouses of information and advocates for the profession, as well as anchors that provide opportunities for staying current on issues and technologies.

Análisis del ECPN y del EFE en el sector público

El nuevo Plan General de Contabilidad Pública (Orden EHA/ 1037/2010) de 13 de abril dispone la elaboración de dos nuevos documentos contables: el Estado de cambios en el patrimonio neto y el Estado de flujos de efectivo. En este trabajo se detallan la estructura, función y utilidad de esos documentos en el ámbito del sector público para conseguir una información consistente y comparable entre las diferentes entidades en sintonía con la normativa internacional. Este estudio finaliza con una interpretación de los dos documentos analizados.

Shrouded costs of government: The political economy of state and local public pensions

Why do public-sector workers receive so much of their compensation in the formof pensions and other benefits? This paper presents a political economy model inwhich politicians compete for taxpayers' and government employees' votes by promising compensation packages, but some voters cannot evaluate every aspect of promisedcompensation. If pension packages are "shrouded", so that public-sector workers better understand their value than ordinary taxpayers, then compensation will be highlyback-loaded. In equilibrium, the welfare of public-sector workers could be improved,holding total public-sector costs constant, if they received higher wages and lowerpensions. Centralizing pension determination has two offsetting effects on generosity:more state-level media attention helps taxpayers better understand pension costs, andthat reduces pension generosity; but a larger share of public-sector workers will votewithin the jurisdiction, which increases pension generosity. A short discussion of pensions in two decentralized states (California and Pennsylvania) and two centralizedstates (Massachusetts and Ohio) suggests that centralization appears to have modestlyreduced pensions, but, as the model suggests, this is unlikely to be universal.

Rakennusinvestointien käsittelyprosessin tehostaminen

Suomen valtionhallinnon maaliskuussa 2005 julkaisemat tuloksellisuuden tavoitteet koskettavat kaikkia hallinnonaloja. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeistamat Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ovat yksikköjä, joita vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet velvoittavat. Tehokasta elintarviketuotantoa ja maatalouden kustannuskehityksen hallintaa voidaan tarkastella kiinteiden tuotannontekijöiden, kuten maatalousrakennusten ja investointituilla tuetun rakentamisen, vaikuttavuuden kautta. Työn tavoitteena oli tehostaa rakennusinvestointien käsittelyprosessia: kehittää sekä tehostamisen menetelmiä että työväline toiminnan ohjaukseen maa- ja metsätalousministeriölle. Ratkaisuja etsittiin teorian ja empirian pohjalta kehitettävien käsitteistöjen ja menetelmien avulla. Teoriaosuudessa haettiin kirjallisuudesta välineitä joilla prosesseja voitaisiin analysoida, mitata ja kehittää. Prosessimallinnukset, Italian vastaavan järjestelmän tutkimus ja Suomen rakennustoimelle tehty kysely muodostavat empiirisen aineiston, jonka perusteella lopulliset tehostamisen keinot ja konstruktiot kehitettiin. Tehostamisen menetelmäksi kehitettiinaluehallinnolle sovellettu suorituskyvyn mittausjärjestelmä, panosprisma. Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu riippuvat työn tuottamisen lähtökohdista. Prosessia voidaan tehostaa kiinnittämällä huomiota tulosohjaukseen, asiakirjojen saatavuuteen ja laatuun, neuvonnan oikea-aikaiseen ajoittuvuuteen ja riittävyyteen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen. Näiden avulla voidaan saavuttaa käsittelyprosessin aika- ja kustannussäästöjä, tukivarojen käyttöön saaminen ja hyödynnettävyys paranevat ja tukipäätöksen tuottamisen asiakaspalveluprosessi tehostuu.

Prevalence of overweight and underweight in public and private schools in the Seychelles.

Abstract Objective. We compared the prevalence of body weight categories between public and private schools in the Seychelles, a rapidly developing small island state in the African region. Methods. In 2004-2006, weight and height were measured and self-reported information on physical activity collected in children of three selected grades in all schools in the country. Overweight, obesity and thinness were defined according to standard criteria. Results. Based on 8 462 students (377 in private schools), the prevalence of overweight (including obesity) was markedly higher in private than public schools (boys: 37% [95% CI: 31-44] vs. 15% [14-16]; girls: 33% [26-41] vs. 20% [19-22]). The prevalence of thinness grade 1 was lower in private than public schools (boys: 9% [5-13] vs. 20% [19-21]; girls: 13% [8-18] vs. 19% [18-20]). Students in private schools reported more physical activity at leisure time while students in public schools reported larger weekly walking time. Conclusions. Our findings suggest that school type may be a useful indicator for assessing the association between socio-economic status and overweight in children, and that overweight affects wealthy children more often than others in developing countries.

Kriittiset menestystekijät suorituskyvyn mittaamisen tukena

Suorituskyvyn mittaamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun julkinen sektori on siirtynyt uusiin palkkausjärjestelmiin. Onnistuneen suorituskyvyn mittauksen taustalla on onnistuminen kriittisten menestystekijöiden määrittämisessä. Kriittisten menestystekijöiden yhdistämistä suorituskyvyn mittaamiseen ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Työssä selvitetään puolustusvoimien materiaalihankkeiden kriittiset menestystekijät. Työssä tarkastellaan kriittisten menestystekijöiden ja suorituskyvyn mittaamisen aikaisempaa tutkimusta ja teoriaa, jota on sovellettu työn empiirisessä osassa. Empiirisen aineiston muodostaa hankehenkilöstölle ja - johdolle suunnattu kysely. Kriittisten menestystekijöidenmäärittämisessä ja suorituskyvyn mittaamisen välistä yhteyttä tutkittaessa on käytetty hyväksi teoriaa, SWOT-analyysia, kyselyn tuloksia ja asiakkaan asiakirjoja. Valitut kriittiset menestystekijät ovat henkilöstö, avoin ympäristö sekä henki, riittävät resurssit, resurssien kustannustehokas käyttö,realistinen ja selkeä tavoite, vaatimustenmäärittelyn onnistuminen, yksityiskohtaiset ja päivitettävät suunnitelmat. Työssä pohditaan myös suorituskyvyn mittaamista hankkeissa ja tuloksena ehdotetaan SAKE- järjestelmän käyttöönottoa. Näkökulmiksi SAKE- järjestelmään ehdotetaan henkilöstöä, laatua, johtoa ja resursseja. Työn pohjalta tulisi käynnistää jatkotyö, jossa materiaalihankkeille luotaisiin varsinainen suorituskyvyn mittaristo.

Järjestelmäintegraattorin strategisten kasvumahdollisuuksien analyysi

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mikä on sopivin kasvustrategia omia ohjelmistoja tuottavalle tietojärjestelmäintegraattorille. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan käyttää konkreettisesti toimeksiantajan, Informa Oy:n, strategisen suunnittelun tukena. Yrityksen strateginen analyysi käsitellään ulkoisten ja sisäisten tekijöiden suhteen. Samalla vertaillaan eri strategiatutkimuksen koulukuntia ja luodaan synteesiä näiden välille. Kolmas teoreettinen kokonaisuus on kasvustrategioiden tarkastelu sekä suuntaus-, että kilpailustrategioiden näkökulmasta. Empiirisen osan aineisto kerättiin kvalitatiivisen haastattelututkimuksen avulla, jossa selvitettiin toimeksiantajayrityksessä eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden näkemyksiä. Lisäksi analysoitiinyrityksen teettämiä asiakaskyselyitä ja toimialan kehitystä käsitteleviä lehtiartikkeleita. Toimialan merkittävimmiksi kehitystrendeiksi todettiin kansainvälistyminen, verkostoituminen, keskittyminen, tuotteiden vakioituminen ja ohjelmistorajapintojen avoimuuden lisääntyminen. Informa Oy:lle esitetyistä toimenpide-ehdotuksista tärkeimmät liittyvät resurssien panostamiseen entistä enemmän ydinosaamisen ja ydintuotteiden kehittämiseen. Toimialan keskittyminen tarkoittaa sitä, että pienen lattiatason tietojärjestelmiä toimittavan yrityksen on päästävä mukaan kilpailusta voittajana selviäviin arvoketjuihin. Asiakassegmenteistä potentiaalisimmaksi kasvualueeksi todettiin pk-yritykset, sekä julkinen- ja palvelusektori.

Tunnuslukujärjestelmän rakentaminen pelastuslaitokselle

Tutkimuksen tavoitteina oli rakentaa pelastuslaitoksen tuloksellisuuden arvioimiseen tasapainotettu mittaristo sekä valita mittareita, joiden avulla voidaan vertailla pelastuslaitoksia keskenään. Tutkimuksessa selvitetään, miten julkisen sektorin palveluiden tuloksellisuutta arvioidaan erityisesti kuntasektorilla, mitä tarkoitukseen soveltuvia mittausjärjestelmiä on olemassa, miten tasapainotetun mittausjärjestelmän rakentamisprosessi etenee, miten henkilöstön aikaansaannoskyky voidaan ottaa huomioon kuntien tuloksellisuuden arvioinnissa, minkälaisilla mittareilla voidaan parhaiten arvioida pelastuslaitoksen toimintaa ja mitkä mittareista soveltuvat pelastuslaitosten vertailuun. Teoriaosuudessa käsitellään julkisten palvelujen erityispiirteitä, suositusta kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arvioimisesta sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn mittaamista. Työssä esitellään joitakin tasapainotetun mittaamisen malleja sekä kuvataan mittariston rakentamisprosessin vaiheita. Teorian pohjalta rakennettiin tasapainotettu tunnuslukujärjestelmä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Kunnalliselle organisaatiolle voidaan rakentaa tasapainotettu mittaristo, mutta yksittäisen pelastuslaitoksen osalta on lähdettävä sen omista kriittisistä menestystekijöistä ja noudatettava kunnallisen sektorin suosituksia. Yhteisiä mittareita pelastuslaitosten käyttöön löytyy, mutta pääosin yksikön tuloksellisuutta ohjaavat mittarit soveltuvat vain sisäiseen käyttöön.

Suorituskyvyn analysointi ja mittaaminen julkisella sektorilla

Suorituskyvyn mittaamiselle ja seurannalle on nykyisin laajaa tarvetta myös julkisella sektorilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää soveltuvia suorituskykyä kuvaavia mittareita ja rakentaa niistä käyttökelpoinen suorituskyvyn analysointijärjestelmä julkisen sektorin käyttöön. Ensisijaisena lähtökohtana olivat fyysiset mittarit, koska ne soveltuvat paremmin julkisen sektorin toimintaympäristöön.Tutkimuksen teoriaosassa esitetään joitakin suorituskyvyn analysointijärjestelmiä. Julkiselle sektorille soveliaina viitekehyksinä esitellään yleisellä tasolla balanced scorecard, suorituskykypyramidi, benchmarking, dynaaminen suorituskyvyn mittausjärjestelmä, laatupalkintokriteeristö, SAKE-sovellus ja suorituskykymatriisi.Työssä paneudutaan melko laajalti tekijöihin, joilla on voimakas vaikutus suorituskykyyn. Tällaisia tekijöitä ovat laatuasiat, tuottavuus ja organisaation kilpailukyvykkyys.Tutkimuksen käytännön osassa rakennettiin suorituskyvyn analysointi- ja mittausjärjestelmä. Ensin määriteltiin mittausjärjestelmään soveliaat suorituskyvyn osa-alueet ja seuraavaksi mittarit. Taloudellisia mittareita kehitettiin vain muutama, sillä pääpaino mittarien kehittelyssä olivat ei-taloudelliset mittarit. Mittaristo auttaa organisaatiota mittaamaan sen tilannetta matkalla jatkuvan parantamisen tiellä.

Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään

Tiehallinto ja Ratahallintokeskus (väylävirastot) ovat hankkineet yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän. Työn tavoitteena on kuvata väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit ja selvittää, onko väylävirastoille löydettävissä Sampo-järjestelmään yhtenäiset toimintamallit prosesseille, sekä määrittää virastoille yhteinen sanasto. Lisäksi työn tavoitteena on tutkia, millaisia menetelmiä ja malleja on olemassa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin läpiviemiseksi. Teoriaosuudessa tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden käyttöönottoprosessimalleja sekä prosesseja ja niiden kuvaamista. Empiriaosuuden alussa tarkastellaan toteutus- ja käyttöönottoprojektin etenemistä teoriassa esitetyn mallin mukaisesti. Työssä kuvataan hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien nykytila, tavoitetila sekä järjestelmään sovittaminen. Väylävirastot löysivät yhtenäisen tavoitetilan. Prosessien sovittaminen järjestelmään on vielä kesken. Kesällä 2008 näytti siltä, että väylävirastojen yhtenäiset tavoitetilan prosessit saadaan sovitettua pienillä muutoksilla järjestelmään. Järjestelmä tuo toimintaan paljon muutoksia ja vaikutuksia. Kevään aikana yhtenäisen sanaston tärkeys korostui.