Software process improvement using an electronic process guide

Kasvava kiinnostus ohjelmistojen laatua kohtaan on herättänyt ohjelmistoprosesseihin ja niiden kehittämiseen kohdistuvaa huomiota viime vuosina. Ohjelmistoyritykset ympäri maailmaa ovat ottaneet käyttöön ohjelmistoprosessin kehittämismalleja, kuten CMM ja SPICE, pyrkiessään kohti parempilaatuisia ohjelmistotuotteita. Samalla on huomattu, että tehokas prosessien parantaminen ja suorittaminen tarvitsee tuekseen kuvauksen prosessista, jotta prosessin perusteellinen ymmärtäminen ja kommunikointi olisi mahdollista. Ohjelmistoprosesseja voidaan kuvata monilla eri tavoilla. Prosessiopas on prosessin esitysmuoto, jonka päätarkoituksena on helpottaa prosessin ymmärtämistä ja kommunikointia. Elektroninen prosessiopas on Web-teknologiaa hyödyntävä prosessiopas. Tässä työssä luodaan kehitysympäristö elektronisille prosessioppaille, joiden tarkoituksena on tukea ohjelmistoprosessin kehittämistä ja suorittamista. Ympäristö mahdollistaa ohjelmistoprosessinmallintamisen sekä yksilöllisten oppaiden luomisen ja muokkaamisen. Kehitysympäristöä käytetään mallintamaan tietoliikenneohjelmistoja valmistavan yrityksen ohjelmistoprosessia sekä luomaan elektronisia prosessioppaita tukemaan prosessin kehitystä ja suorittamista. Lopuksi pohditaan prosessioppaiden tarjoamaa tukea sekä mahdollisuuksia kohdeyrityksessä.

Integration of Economics into Life Cycle Assessment in the Finnish Pulp and Paper Industry

Taloudellisen laskennan yhdistäminen elinkaariarviointiin (LCA) on alkanut kiinnostaa eri teollisuuden aloja maailmanlaajuisesti viime aikoina. Useat LCA-tietokoneohjelmat sisältävät kustannuslaskentaominaisuuksia ja yksittäiset projektit ovat yhdistäneet ympäristö- ja talouslaskentamenetelmiä. Tässä projektissa tutkitaan näiden yhdistelmien soveltuvuutta suomalaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle, sekä kustannuslaskentaominaisuuden lisäämistä KCL:n LCA-ohjelmaan, KCL-ECO 3.0:aan. Kaikki tutkimuksen aikana löytyneet menetelmät, jotka yhdistävät LCA:n ja taloudellista laskentaa, on esitelty tässä työssä. Monet näistä käyttävät elinkaarikustannusarviointia (LCCA). Periaatteessa elinkaari määritellään eri tavalla LCCA:ssa ja LCA:ssa, mikä luo haasteita näiden menetelmien yhdistämiselle. Sopiva elinkaari tulee määritellä laskennan tavoitteiden mukaisesti. Työssä esitellään suositusmenetelmä, joka lähtee suomalaisen sellu- ja paperiteollisuuden erikoispiirteistä. Perusvaatimuksena on yhteensopivuus tavanomaisesti paperin LCA:ssa käytetyn elinkaaren kanssa. Menetelmän yhdistäminen KCL-ECO 3.0:aan on käsitelty yksityiskohtaisesti.

Korkean teknologian tuotteen lanseeraus terveydenhuollon markkinoille

Uuden tuotteen lanseeraus on tärkeä liikkeenjohdollinen toimi. Se on tärkeä askel uuden innovatiivisen tuotteen markkinoille saattamisessa ja tähän liittyvässä prosessissa. Uuden tuotteen kehitysprosessin tässä vaiheessa markkinat saavat kokemusta uudesta tuotteesta ensimmäistä kertaa. Korkean teknologian ympäristössä valmistajalla on usein vain pieni ja hetkellinen mahdollisuus tavoittaa markkinansa, sillä yhä globaalimmassa maailmassa seuraajia ja imitoijia ilmaantuu nopeasti. Tämän johdosta markkinaoperaatioiden tulee olla oikeita ensimmäisellä kertaa. Korkean teknologian ympäristö ei tee tästä tehtävästä helppoa, sillä uutta teknologista laitetta ja uutta teknologiaa kohtaa koetaan suurta epävarmuutta, sekä ostajan että valmistajan puolelta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienelle ja uudelle korkean teknologian valmistajalle sopiva lanseerausprosessi, sekä tämän prosessin eri tasoilla käytettävissä olevat taktiikat ja niiden soveltuvuus esimerkkiyritykselle ja sen tuotteelle. Tutkielmassa perehdytään terveydenhuollon ja korkean teknologian markkinoiden erityispiirteisiin ja näiden vaikutukseen lanseerausprosessiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkean teknologian markkinoijan tulee tuntea potentiaalinen asiakaskuntansa ja markkina-alueensa erittäin hyvin. Tällöin hän kykenee etenemään teknologisen omaksumisen elinkaaren käyrää kilpailijoita joustavammin, koska hän tietää kehen kannattaa kullakin hetkellä panostaa ja millaisia taktiikoita käyttää. Lanseeraustaktiikoiden sopivuus riippuu yrityksen ja sen teknologisen tuotteen ominaisuuksien lisäksi myös markkinoiden tilanteesta ja potentiaalisesta asiakaskunnasta. Tutkimuksessa esitetään neljätasoinen lanseerausprosessi ja esimerkkiyritykselle soveltuvat taktiikat.

Innovation Processes: Case M-real

Tässä työssä on tutkittu innovaatiota kirjallisuudessa ja M-realissa. Tekninen kehitys johtuu innovaatioista. Innovaatio on luonteeltaan epävarmaa, polkusidonnaista ja sisältää eri teknologioita. Innovaation vaikutukset ulottuvat usein myös asiakkaisiin ja toimittajiin. Yrityksen eri funktioita ja hierarkiatasoja tarvitaan kaupallistamaan uusi idea tai keksintö. Dynaamiset kyvykkyydet erottavat muutokset ympäristöstä ja niitä tarvitaan innovaatioiden toteuttamisessa. Yrityksen ympäristö muuttuu ja joustavuutta tarvitaan projektien toteuttamisessa. Reaalioptiot tarjoavat joustavuutta projektien toteuttamisessa. M-realissa on vahva tekninen osaaminen, mutta asiakkaat ovat jääneet vähälle huomiolle innovaatioprosessissa. Innovaatiota ei myöskään ajateltu koko yrityksen tehtävänä. Tästä johtuu osittain vaikeudet saada ekstravoittoja. Paino M-realissa on kehittää palveluinnovaatioita.

Localisation of B2C Marketing Communications on the Internet. Case: New Product Launch

Tavoitteena on tutkia kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän lokalisointia Internetissä uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Vaikka Internet on globaali media, sen haasteena on tarjota paikallisesti kuluttajille merkityksellistä sisältöä, sekä ylläpitää yhtenäistä brandia. Tutkimus on toteutettu deskriptiivisenä tapaustutkimuksena globaalissa tietoliikenneyrityksessä, ja se perustuu haastatteluihin sekä valmiiseen aineistoon. Lyhentyneet kulutuselektroniikan elinkaaret, nopeat tuotelanseeraukset, kasvava yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa sekä markkinointiviestinnän integraation tarve aiheuttavat ajoitusongelmia lokalisointiin. Yhtenäinen web infrastruktuuri, työkalut ja globaalit prosessit mahdollistavat kustannustehokkaan lokalisoinnin business-tilanteen muuttuessa ja kultturieroista johtuen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neljän tekijän (ympäristö, tuote, kuluttaja, organisaatiostrategia) vaikutusta lokalisointiin. Jotta maiden parhaita menettelytapoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja välttää kultturierojen sivuuttaminen, tarvitaan sekä ’virallista’ että vapaamuotoista seurantaa. Globaalin Internet-sivuston ja lukuisten kansallisten sivustojen ylläpitäminen vaatii Internet-sivustojen fokuksen tarkkaa noudattamista, globaalia segmentointia, ja sen mukaista sisällön tarjontaa kuluttajille.

Organisaation päätöksenteko ja tiedon rooli. Case: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mihin päätöksenteko perustuu teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa kartoitettiin kohdeorganisaation päätöksentekijöiden näkemyksiä toimintaympäristöstään, itsestään päätöksentekijöinä ja päätöksenteosta sekä tiedosta ja sen käytöstä. Lisäksi sivutaan päätöksenteon sosiaalista luonnetta. Empiirisen tutkimuksen kohdeyksikkönä on UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Lappeenrannassa. Tutkimus on toteutettu esimiestasolle suunnattuna lomakekyselynä lokakuussa 2003. Päätöksistä yleisimpiä olivat operatiivisen tason päätökset; taktisen ja strategisen tason päätöksiä tehtiin vähemmän. Päätöstilanteista useimmin kohdattuja olivat puolijäsentyneet ja jäsentyneet tilanteet, kun taas jäsentymättömät päätöstilanteet olivat harvinaisempia. Päätöksentekoprosesseista yleisimmin käytetty oli kirjallisuudessa taktiseen päätöstasoon ja puolijäsentyneisiin päätöstilanteisiin liitetty rajoitetun rationaalisuuden malliin perustuva vaiheittainen malli. Kirjallisuudessa strategiseen päätöksentekotasoon ja jäsentymättömiin päätöstilanteisiin liitetyn ns. iteratiivisesti vaiheittaisen mallin todettiin soveltuvan myös tämänkaltaiseen päätöksentekoon. Esimiehet pitivät toimintaympäristöään teollisuusyrityksessä pääasiallisesti orgaanisena. Tällaisessa ympäristössä vaikutussuhteet ja keinot ohjata ympäristöä perustuvat pitkälti vuorovaikutteisuuteen. Päätöksentekijöiden johtamistyylin todettiin olevan pikemminkin demokraattinen kuin autoritäärinen, mikä tukee edellä mainittuja tuloksia. Tiedon lähteistä päätöksenteon kannalta tärkeimpinä ja luotettavimpina koettiin henkilökohtaiset lähteet. Sisäiset lähteet nähtiin ulkoisia tärkeämpinä ja luotettavampina niin henkilökohtaisten, tekstimuotoisten kuin online-lähteidenkin osalta. Esimiesten todettiin hyödyntävän tosiasiatietoa, kokemusta ja intuitiota eri tavoin erilaisissa päätöstilanteissa, joten myös tehokkaat keinot tukea päätöksentekoa vaihtelevat päätöstyypeittäin. Tutkimuksen tulokset perustuvat kohderyhmän kyselylomakkeella kerättyihin mielipiteisiin. Käytetystä menetelmästä johtuen mielipiteiden taustatekijät ja todellinen toiminta organisaatiossa jäävät vielä avoimiksi. Tutkimustulosten syventäminen ja vahvistaminen sekä lisätiedon saaminen organisaation päätöksenteon todellisuudesta edellyttäisi empiiristä havainnointia tai vähintäänkin haastatteluja.

Hankintatoimen mittarit ja Balanced Scorecard kunnossapitopalveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää sopivia suorituskyvyn mittareita kunnossapitopalveluyrityksen hankintatoimeen. Mittarivalinnat rajattiin käsittelemään toimittajien hallintaa, hintakehityksen ja maksujen hallintaa sekä ostotyön onnistumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mihin hankintatoimen tekijöihin esimerkkiyrityksen sisäiset asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Sovellettavaksi suorituskykymittaristoksi valittiin Balanced Scorecard. Materiaalihallinnon sisäiset asiakkaat kokivat asiakastyytyväisyyden ongelmakohdiksi hankintatoimen luotettavuuden, ostajan palvelualttiuden, saatavilla olon, yhteisen toiminnansuunnittelun ja ongelmista tiedottamisen puutteen, melko pitkät toimitusajat sekä hitaat varaston täytöt. Hankintatoimen ongelmakohdiksi ostajien haastatteluissa nousivat koulutuksen ja yhteisen toiminnansuunnittelun puute sekä pienten ostotilausten ja pienten toimittajien suuri määrä. Nämä tekijät huomioitiin tietyiltä osin myös mittarivalinnoissa. Materiaalihallintoon rakennettu Balanced Scorecard sopii osaston tämän hetkiseen tilanteeseen. Mittariston viidessä näkökulmassa mittareita on lukumäärältään kattavasti; Balanced Scorecard toimii enemmänkin seurantajärjestelmänä. Ajan kuluessa todennäköisesti keskitytään vain tärkeimpiin mittareihin jolloin järjestelmän ohjaavampi vaikutus korostuu. Kun mittareissa on saavutettu jatkuvaa parantumista, kannattaa harkita uusien mittareiden ja näkökulmien valintaa. Materiaalihallintoon luotiin myös yleinen Excel- tiedosto, johon merkitään kunkin mittarin sen hetkiset arvot ja josta niiden kehitystä seurataan säännöllisesti. Tutkimustyyppi työssä on konstruktiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sisäisten asiakkaiden ja ostajien teemahaastattelulla käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa haastateltiin esimerkkiyrityksen materiaalihallinnon kaksi ostajaa sekä 21 sisäistä asiakasta, jotka ovat työnsä puolesta yhteydessä materiaalihallintoon.

Asiakkaiden ruokatuotevalinnat

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ruokatuoteominaisuuksia asiakkaat pitävät tärkeinä ja minkälaisia ruokatuotevalintoja asiakkaat tekevät asioidessaan erään ravintolaketjun toimipaikoissa. Kuluttajien ruokatuotetoivomukset ja valinnat ovat jatkuvasti muutosten kourissa, sillä esimerkiksi elämäntilanteet, media ja ympäristö vaikuttavat ruokatuotetoiveiden muotoutumiseen. Kuluttajan oma ruokakulttuuri ja käyttäytyminen sekä lapsuuden ruokakokemukset vaikuttavat ruoanvalintoihin koko elämän ajan, mutta esimerkiksi eksoottisuudenhakuisuus innostaa kuluttajaa kokeilemaan myös eri kulttuurien ruokia. Uusien ruokien kokeileminen vaikuttaa kuluttajien ruokatuotetoiveisiin ravintola-alalla siten, että kuluttajat toivovat ruokalistoille uusia ruoka-annoksia sekä sellaisia ruokatuotteita, joita käytetään mm. ulkomaisten ruokien valmistuksessa. Opinnäytetyössä asiakkailta tiedusteltiin kyselylomakkeen avulla, minkälaisia asioita asiakkaat pitävät tärkeinä valitessaan ruoka-annoksia sekä ruokatuotteita ja kuinka tärkeää heille olisi, että ravintolaketjussa tarjottaisiin tiettyjä asiakkaiden toiveiden mukaisia ruokatuotteita. Kyselylomakkeita jaettiin ravintolaketjun viiteen toimipaikkaan ja vastauksia saatiin 222 kappaletta. Vastauksista saatiin selville, että kolme tärkeintä ruokatuoteominaisuutta naisilla ovat hinta, ruokatuotteiden vähärasvaisuus sekä annoksen sopiva koko. Miehillä kolme tärkeintä ruokatuoteominaisuutta olivat hinta, annoksen sopiva koko sekä ruokatuotteen tuttuus. Erilaisista ruokatuoteominaisuuksista asiakkaat pitivät tärkeänä tai melko tärkeänä mm. sitä, että ravintolaketju tarjoaisi asiakkaille kotimaisia ja lähellä tuotettuja ruokatuotteita sekä sitä, että ravintolaketju ilmoittaisi ruokalistalla ruokien alkuperämaat. Lisäksi asiakkaat pitivät tärkeänä, että erityisruokavalioisille asiakkaille on tarjolla sopivia ruoka-annoksia ja ruokatuotteet olisivat lisäaineettomia. Hinnoitteluosion avulla saatiin selville, että asiakkaat maksavat mielellään aina ruoka-annoksista saman hinnan, oli annos esimerkiksi gluteeniton tai normaali. Sen sijaan omien ruokatuotetoiveiden mukaan valmistetusta ruoka-annoksesta asiakkaat ovat valmiita maksamaa jopa 50% enemmän kuin normaalista ruoka-annoksesta. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään jatkossa niin, että vastauksista katsotaan asiakkaiden arvostamia tärkeitä ruokatuoteominaisuuksia ja pyrkimällä toteuttamaan niitä tulevissa ruokalistoissa. Opinnäytetyö tulee olemaan yksi tuotekehitysryhmän työkalu, jonka avulla ravintolaketjun ruokalistasta saadaan mahdollisimman paljon asiakkaiden toiveiden mukainen.

"Tekee itse niin paljo ku pystyy" : kuntouttava työote hoitohenkilökunnan kokemana

Opinnäytetyö oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta (IKU), jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikääntyvien ihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia toimintatapoja hoito- ja toimintaympäristöjen suunnittelun avuksi. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kuntouttava työote näkyy hoitotyössä hoitohenkilökunnan kokemana. Seuraaviin kysymyksiin haettiin vastauksia: Miten hoitohenkilökunta määrittelee kuntouttavan työotteen omien kokemustensa pohjalta? Mitkä toimintatavat edistävät ja mitkä taas rajoittavat vanhustenhoitolaitoksessa asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista? Lisäksi selvitettiin, millaisia hoitotyön kehittämisehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla hoitohenkilökunnalta pääkaupunkiseutulaisessa vanhustenhoitolaitoksessa kevään 2007 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän hoitajaa, jotka olivat joko perus-, lähi- tai sairaanhoitajia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössä saadut tulokset osoittivat, että kuntouttava työote hoitotyössä näkyi parhaiten asukkaiden fyysisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemisena sekä asukkaan yksilöllisyyden kunnioittamisena. Hoitajien mukaan asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista edistivät yhteiset toimintavat hoitotyössä, ammattitaito, myönteinen ja tukea antava hoitosuhde sekä asukkaiden turvallisuudentunne ja mielekäs ympäristö asua. Asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista rajoittavana toimintatapoina hoitajat taas pitivät ammattitaitoisenhenkilökunnan puutetta ja vaihtuvuutta, kiirettä sekä fyysisen ympäristön epäkäytännöllisyyttä. Hoitajien kokemuksen mukaan sairauden aiheuttamat toimintarajoitukset rajoittivat myös asukkaiden kuntoutumista. Hoitajat toivoivat lisää koulutusta, lisää tiedon jakamista, yhteistyön kehittämistä toimivammaksi eri ammattiryhmien välillä ja asukkaan mukaan ottamista arjen askareisiin, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU-hankkeessa suunniteltaessa hoito- ja toimintaympäristöjä sekä kehitettäessä hoitotyötä dementoituneiden parissa.

Yritysprojektien koetut hyödyt Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan laitoksen opiskelija-yritysprojekteissa

Tässä diplomityössä on lähdetty kartoittamaan Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan laitoksen opiskeluohjelmissa tehtyjen yritysprojektien eri osapuolien kokemia hyötyjä tai odotuksia. Eri osapuolina tässä diplomityössä käsitellään yrityksiä, opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä projektiopiskelumuotoa entisestään sekä valittaessa tai mitattaessa projekteja. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittavina tapauksina oli kolme onnistunutta opiskelijoiden tekemää projektia. Tutkittavat tapaukset valittiin Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan laitoksen ympäristö-, mekatroniikka- ja vaatetustekniikan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden vuosina 2006 -2007 tekemistä projekteista. Tutkimus suoritettiin lomake- ja teema-haastatteluna, jossa kysyttiin strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, mielipiteitä sekä kokemuksia. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Haastattelut litteroitiin, tiivistettiin ja analysoitiin kvalitatiivisesti. Tutkimuksesta ilmenee, että yritysten kokemat hyödyt riippuvat paljon siitä, mikä on yrityksen teollisuuden teknologian taso, työvoiman tarve ja siitä, suuntautuuko opiskelijoiden projekti ydinosaamisalueelle vai tukitoimintoihin. Yritysten kokemat hyödyt voidaan jakaa karkeasti pitkän ja lyhyen aikavälin hyötyihin. Niiden yritysten, joissa on työvoiman tarvetta tai jossa projekti suuntautuu ydinosaamisalueelle, hyödyt ilmenevät pitkällä aikajaksolla työvoiman kasvuna ja haluttuna osaamisena. Opettajat kokivat saavansa yritysyhteistyöstä ammatillisia valmiuksia, palautetta tehdystä työstä, mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtelua normaaliin arkirutiiniin. Opiskelijat kokivat, että yritysprojektit motivoivat, antavat valmiuksia projektityöhön, parantavat itsenäisiä ongelmanratkaisutaitoja sekä tiedonhankintaosaamista. Opiskelijoille oli myös tämän tutkimuksen mukaan tärkeää rakentaa verkostoja yrityksiin, mikä parantaa työnsaantimahdollisuuksia välittömästi projektin jälkeen tai myöhemmässä vaiheessa.

Esitystaiteen kentällä : henkilökohtainen maastokartoitus

Opinnäytetyöni tutkimustehtävänä on kartoittaa sijaintiani esitystaiteen kentällä. Oma käsitykseni ja lähtöoletukseni on, että työtapani ja teatterikäsitykseni ei edusta perinteistä katsantokantaa ja että esitystaiteella ja perinteisellä teatterilla on ontologinen ero. Kartoitusmateriaalina on kaksi opintoihini liittyvää esitystä: Esitys ja video -työpajassa toteuttamani soolo "Ikkuna, ensimmäinen ruutu: arki" sekä Reviiri-ryhmän projektityönä toteuttama "Rajoitetusti heilahteleva". Avoin - Suljettu -käsiteparin kautta hahmotan suhdettani työprosessiin, tilaan, dramaturgiaan ja katsojasuhteeseen. Peli - Leikki, Strategia - Taktiikka, Järjestys - Sattuma, Suppea - Laaja, Pinta - Syvä, Yksityinen - Yleinen sekä Valmis - Keskeneräinen -käsiteparit lähestyvät samoja teemoja eri näkökulmista, valottaen käsitteiden välistä ei-hierarkista suhteiden verkostoa. Moderni - Postmoderni -käsitepari kuljettaa edellisessä mainitut laajempaan kontekstiin ja kiinnittävät ne taiteiden traditioihin. Kaksoistietoisuus-käsitteen kautta käsiteparit laajenevat Joko - Tai -jaottelusta Sekä - Että -todellisuuteen. Tämä puolestaan mahdollistaa nykytaiteiden olemisen tavan: poikkitaiteellisuuden, intertekstuaalisuuden ja lajityyppien pehmeärajaisuuden. Sekä - Että -ajattelu viittaa jälkistrukturalistiseen filosofiaan ja dekonstruktioon. Maastokartoituksen avulla syntyy hahmotelma teatterin, esitystaiteen ja performanssitaiteen maisemasta, sekä omasta suhteestani näihin traditioihin ja olemisen tapoihin. Prosessi, aukinaisuus, henkilökohtaisuus, leikki ja tutkiva ote näyttäytyvät merkittävinä tapoina suhtautua työn alla olevaan. Taiteen tehtäviksi määrittyy asioiden ja ilmiöiden näkyväksi tekeminen, niissä piilevien mahdollisuuksien paljastaminen, sekä ilmenevien suhteiden kiinnittäminen ympäröivään todellisuuteen. Tehtävää toteutetaan teosten ja taidepuheen kautta. Esityksissä yksi yhteinen kertomus korvautuu useilla erilaisilla tarinoilla. Yhteisöllisyys toteutuu, yhteisen tarinan jakamisen sijaan, tasa-arvoisella esiintyjä-katsojasuhteella sekä yhteisesti jaetulla ajalla ja tilalla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus, yrittäjyyssopivuus ja opintomenestys

The aim of this thesis was to clarify willingness and suitability for entrepreneurship among students of Lappeenranta University of Technology (LUT). In addition factors that would explain academic achievement and if there were relationship between academic achievement and willingness or suitability for entrepreneurship were examined. Questionnaires were sent via e-mail to 800 students of LUT in summer 2007. Response percent was 29,6 %. Based on the collected answers factors of entrepreneurial motivation and academic achievement were analyzed using mainly Pearson’s correlation coefficient and factor analysis. In the light of these factors willingness and suitability for entrepreneurship and academic achievement were examined. The results indicated that 36,7 % of the respondents were willing and 11,4 % were suitable for entrepreneurship. The largest share of the willing ones was focused on Department of Mechanical Engineering, whereas the smallest share on Department of Environmental Technology. The largest shares of the suitable ones were on Departments of Mechanical and Electrical Engineering, and the smallest shares on Departments of Environmental, Chemical and Energy Technology. Academic achievement was affected by, among others, exercising and success in high school. Academic achievement and willingness or suitability for entrepreneurship didn’t correlate. Yet, from factors of entrepreneurial motivation internal locus of control correlated positively with academic achievement.

Yritysosto ja sen onnistumisen mittaaminen

Yritysostoista on tullut yrityksille yleinen tapa kasvattaa markkinaosuuksia sekä hankkia resursseja ja uutta osaamista markkinoilla. Tämä on moninkertaistanut globaalisti tapahtuvien yritysostojen ja fuusioiden määrää sekä niiden rahallista arvoa. Työn tavoitteena oli tutkia mitä yritysosto on ja miten sen onnistumista mitataan. Tavoitteena oli myös selvittää yritysoston onnistumisen käsite ja yritysoston tavoitteet eli motiivit. Tässä työssä tarkasteltiin kirjallisuuden perusteella, mitä tarkoittaa yritysosto ja miten se voidaan luokitella eri näkökulmien perusteella. Työn rajauksen myötä yritysostoa tarkasteltiin juridisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Työssä selvitettiin yritysostoihin vaikuttavia motiiveja ja tavoitteita, jotka ovat keskeinen osa kun tutkitaan yritysoston onnistumista ja sen mittaamista. Yritysostolle asetetaan tavoitteet taloudellisten, strategisten ja johdon henkilökohtaisten motiivien perusteella. Näitä tavoitteita mitataan, jonka perusteella arvioidaan onko yritysostossa onnistuttu. Tavoitteita voidaan mitata subjektiivisesti tai objektiivisesti. Yritysostossa onnistumisen mahdollisuus on kovin matala, jos ei keskitytä oikeisiin asioihin yritysoston aikana.

Ikäihmisten voimaannuttavat toimintatavat vanhustenkeskuksessa

Opinnäytetyöni oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia toimintaympäristöjä. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten näkemyksiä ikäihmisten voimaannuttavista toimintatavoista vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitä pidetään voimaannuttavina toimintatapoina vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa? Tutkimukseen osallistui 61 henkilöä. Tutkimus oli määrällinen ja käytössäni oli valmis aineisto, joka oli kerätty kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä (keskiarvo) ja graafisin esityksin. Tutkimustulosten mukaan ikäihmisten psyykkistä, fyysistä ja henkistä hyvinvointia vahvistivat asiakkaan suoriutuminen itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa mahdollisimman pitkään. Sosiaalisia suhteita vahvisti eniten se, että asiakkaalla oli mahdollisuus toimia kuntonsa mukaisessa ryhmässä. Palveluihin ja yhteistyösuhteisiin liittyvissä toimintatavoissa korostui henkilökunnan toiminta yhdessä asiakkaan kanssa häntä tukien. Ympäristöön liittyvissä toimintatavoissa vastaajista oli olennaista, että asiakas voi katsella luontoympäristöä. Talouteen liittyvissä tekijöistä pidettiin asiakkaan mahdollisuutta hankkia ja kustantaa itselleen apuvälineitä. Omatoimisuus on tärkeää ikääntyville. He haluavat suoriutua itsenäisesti päivittäisissä toimissaan. Myös ympäristöllä on vaikutusta kuntoutumiseen. Tulevaisuudessa hoitajien tulisi kiinnittää paremmin huomiota iäkkäiden voimavaroihin ja hyödyntää niitä aktiivisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU -hankkeessa, kun kehitetään ikäihmisten toimintakykyä tukevien toimintatapojen mallia.