Luottamuksen rooli muutosjohtamisessa

Pro gradu – tutkielman tavoitteena oli tutkia luottamuksen roolia muutosjohtamisessa. Tarkoituksena oli selvittää luottamuksen tukemisen ja rakentamisen keinoja muutosjohtamisen tueksi muutosprosessin eri osa-alueilla. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisten teemahaastattelujen avulla. Haastattelujen osiot liitettiin tutkimuksen empiiriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, mihin luottamus vaikuttaa, miten sitä rakennetaan ja mitkä ovat sen seuraamukset muutosprosessin eri osa-alueilla. Tutkimuksen kohteena oleva organisaatioiden välinen vapaaehtoinen ja sopimuspohjainen verkostoyhteistyö ei olisi onnistunut ilman luottamusta. Luottamuksen merkitys muutosjohtamisprosessissa tulee tiedostaa ja siihen tulee kiinnittää tietoisesti huomiota koko prosessin ajan. Muutos on johdettava ja luottamuksen rakentaminen on osa sitä prosessia.

Asiakkaan luottamuksen kokemus terveydenhuollon palveluntarjoajaa kohtaan : case tutkimus terveydenhuollon yksityiseltä sektorilta

Tutkimuksen tavoite on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat asiakkaan luottamuksen kokemukseen palveluntarjoajaa kohtaan ei kasvokkain tarjottavissa terveyspalveluissa. Tutkimusongelman käsittelyssä kiinnitetään erityisesti huomiota luottamuksen rakentumisen dynamiikkaan ja aikaulottuvuuteen sekä yksityisen palveluntarjoajan maineeseen yhtenä luottamuksen kokemusta selittavänä tekijänä. Kirjailisuuskatsauksessa on määritelty paääkäsitteet maine ja luottamus sekä niiden alakasitteita. Lähteinä on käytetty luottamusta käsittelevää kirjallisuutta useilta eri tieteenaloilta. Case tutkimus on suoritettu laadullisin menetelmin kirjallisuuskatsauksessa esitetyn viitekehyksen ja aikaisemman tutkimuksen pohjalta. Primaariaineisto on kerätty fokusryhmäkeskusteluilia. Aineistoa on pyritty anatysoimaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti tutkimuskysymyksen kontekstissa. Analyysin pohjalta tehtyjä tulkintoja on verrattu aikaisempaan tutkimukseen. Case tutkimus osoitti, etta positiivisten odotusten ja suomalaista terveydenhuollon järjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen ansiosta suhtautuminen terveydenhuollon palveluntarjoajaa kohtaan on lähtokohtaisesti luottavainen. Luottamuksen rakentumisen ensivaiheessa nopea luottamus perustuu aikaisemmista kokemuksista siirrettyyn luottamukseen ja stereotypioihin. Seuraavassa vaiheessa luottamus henkilöityy hoitajaan. Luottamus syvenee positiivisten kokemusten ja odotusten täyttymyksen myötä koskemaan myös palveluntarjoajaa. Luottamuksen rakentumisen tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat yrityksen maine sosiaalisessa mediassa, suosittelijat, yrityksen asema terveydenhuollon järjestelmässä sekä hoitajien kyvykkyys, kompetenssi, empatiakyky ja potilaan ymmärtäminen.

Välittäjäorganisaation rooli innovaatioverkostossa ja sen luottamuksen rakentumisessa

Tämä tutkimus tarkastelee välittäjäorganisaation roolia innovaatioverkos-tossa ja innovaatioverkoston luottamuksen rakentumisessa. Tavoitteena on etsiä, mitkä tekijät rakentavat luottamusta innovaatioverkoston ja välit-täjäorganisaation toiminnassa sekä selvittää innovaatioverkoston ja välittäjäorganisaation luottamuksen välistä suhdetta Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka teoriaosuus koostui luottamusta rakentavista tekijöistä ja innovaatioverkoston sekä välittäjäorganisaation luottamusta tutkineesta kirjallisuudesta. Empiirinen materiaali koostui kahdeksan vuotta toimineen innovaatioverkoston jäsenten ja asiakkaiden haastatteluista ja täydentävistä kyselyistä Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus perustuu yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, joiden tulee olla avointa, rehellistä, tasapuolista ja keskustelevaa. Välittäjäorganisaation, joka edustaa innovaatioverkostoa sen ulkopuolella, luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa, kuinka se onnistuu roolissaan verkoston johtajana ja orkesteroijana. Innovaatioverkoston sisäinen luottamus rakentuu sen jäsenten roolikäyttäytymisestä ja siitä kuinka koko verkosto käyttäytyy.

"Luottamus on aika kovaa tässä" - Luottamuksen rakentuminen innovaatioyhteistyössä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia luottamuksen rakentumista in-novaatioyhteistyössä. Tarkoituksena on selvittää miten luottamus rakentuu ja mitkä tekijät vaikuttavat luottamuksen rakentumisen taustalla. Samalla pohditaan, miten luottamuksen rakentumista voidaan tietoisesti tukea. Lisäksi mietitään luottamuksen merkitystä innovaatioyhteistyössä ja sen roolia innovaatiossa onnistumisessa. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatii-visten teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, miten luottamus raken-tuu innovaatioyhteistyössä, mitkä tekijät sen rakentumiseen vaikuttavat ja miten sen rakentumista voidaan tukea. Innovaatioverkostossa esiintyvä luottamus rakentui osaamisen, identiteetin ja hyväntahtoisuuden varaan ja oli sekä organisaatioiden että yksilöiden välistä. Sen rakentumisessa osaava orkesterointi oli tärkeässä roolissa. Tutkimuksen kohteena ollut kehitystyö ei olisi onnistunut ilman luottamusta ja osin luottamuksen puutteen vuoksi kaikkia tavoitteita ei saavutettu.

Kuka luottaa ja mihin strategisessa kumppanuudessa? Case pankki ja kiinteistönvälitys

Tässä tutkielmassa tarkastellaan luottamuksen roolia kahden yrityksen välisessä yhteistyössä sekä sitä miten luottamus yhteistyössä rakentuu. Tavoitteena on selvittää mihin luottamus yhteistyössä kohdistuu ja mikä on henkilöityvän ja ei-henkilöityvän luottamuksen rooli. Tutkimuksen käytännöllinen tavoite on löytää keinoja, joilla yritysten johto voisi edesauttaa luottamuksen rakentumista. Lisäksi tarkastellaan sitä näyttääkö luottamuksella olevan vaikutusta yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Tämä laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuus-katsauksena. Empiirinen aineisto koostui haastatteluista, jotka toteutettiin molemmissa kohdeyrityksissä ja analysoitiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus on toimivan ja tu-loksellisen yhteistyön perusedellytys. Luottamus ilmenee sekä henkilöiden välisenä luottamuksena että ei-henkilöityvänä luottamuksena, jolloin se kohdistuu yritykseen, jonka kanssa yhteistyötä tehdään. Luottamus kohdistuu sekä toisen osapuolen kyvykkyyteen että hyväntahtoisuuteen. Tulosten perusteella ei pysty sanomaan onko henkilöityvällä luottamuksella tai ei-henkilöityvällä luottamuksella suurempi vaikutus yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöityvä luottamus ja ei-henkilöityvä luottamus eivät kuitenkaan kompensoi toisiaan. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteistyö on tuloksellisinta kun osapuolet luottavat paitsi henkilöihin, joiden kanssa he yhteistyötä tekevät, myös kumppaniyrityksen brändiin, strategiaan sekä kaupalliseen kilpailukykyyn. Luottamusta rakentaa haastateltujen mukaan henkilösuhteiden lisäksi avoin ja selkeä tiedottaminen, ammattitaito, vuorovaikutus ja säännöllinen yhteydenpito, hyvät kokemukset ja saatu palaute, positiivinen asenne ja sitoutuminen, ongelmanratkaisukyky ja lupausten pitäminen. Yritysten johto voi rakentaa luottamusta mahdollistamalla ja vahvistamalla edellä mainittuja tekijöitä ja prosesseja.

Luottamusta ja yhteistyötä työorganisaatioissa

Tuija Seppälän väitöskirja Trust building and cooperation in supervisor-subordinate relationship and work units (Helsingin yliopisto 2012).

Communicating trustworthiness in online stores

Even though e-commerce systems are expected to have many advantages compared to the traditional ways of doing business, it is not always the reality. Lack of trust is still said to be one of the most important barriers to online shopping. In traditional stores, trust has usually been established in a direct contact between the customer and the company or its personnel. In online stores, there is no direct interaction. The purpose of this thesis is to identify the key antecedents to online trust and to distinguish between effective and ineffective practices. A model on how consumers establish initial trust towards an unknown online vendor was proposed based on previous theories. The model was tested empirically by targeting an online survey at higher degree students in Finland and in Germany. The data confirmed the proposed view that trusting intentions are affected by individual characteristics, characteristics of the company as well as characteristics of the website. Additionally national differences were found between Finnish and German respondents. The data suggested that online vendors can convey a message of trustworthiness by improving information quality and overall usefulness of the website. Perceived risk of online shopping was found to depend especially on general trust in the Internet, service quality and ease of use. A trustworthy online store should include several payment methods as well as means to access and modify given data. The vendors should also make sure that inquiries are addressed quickly, transactions are confirmed automatically and that customers have a possibility to track their order. A model that includes three different sources of trust should contribute to the theoretical understanding of trust formation in online stores. The resulting list of trust antecedents can also be used as a checklist when e-commerce practitioners wish to optimize the trust building.

Esimies luottamuksen rakentajana muutoksessa

Tänä päivänä organisaatiot elävät lähestulkoon jatkuvan muutoksen aikaa. Jotta muutoksista selvitään menestyksekkäästi, tulisi työntekijöiden luottamus organisaatiota kohtaan säilyttää hyvänä myös muutosten keskellä. Muutosten läpivieminen on helpompaa, kun luottamus on vahvaa. Toisaalta muutokset haastavat luottamuksen. Tämän tutkielman tavoitteena on osallistua luottamuksen merkityksestä työyhteisössä käytävään tieteelliseen keskusteluun tuomalla esille lähiesimiehen roolia luottamuksen rakentajana sekä korostamalla muutostilanteiden tuomia erityispiirteitä luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteeseen pyrittiin analysoimalla Kelan Kymenlaakson vakuutuspiirin alueella työskentelevien 11 toimihenkilön ja 5 esimiehen teemahaastatteluista saatua laadullista aineistoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luottamus työyhteisössä on tärkeää ja se korostuu entisestään muutostilanteissa. Lähiesimies on merkittävässä roolissa työyhteisön luottamuksen ylläpitäjänä ja rakentajana ja hän voi rakentaa työntekijän luottamusta paitsi itseään niin myös koko organisaatiota kohtaan. Muutostilanteissa esimies voi rakentaa luottamusta erityisesti oikea-aikaisella tiedottamisella ja viestinnällä, keskustelemalla, huomioimalla yksilön henkilökohtaiset tarpeet, avoimuudella sekä huolehtimalla työntekijän koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. Avoin tiedottaminen ja keskusteluyhteys osapuolten välillä näyttävät siis olevan kaiken lähtökohta.

La transformation du rôle de représentante d’aidantes familiales pendant l’hébergement de leur parent atteint de démence : une théorisation ancrée

RÉSUMÉ L‘hébergement en centre de soins de longue durée d'un parent âgé atteint de démence marque une transition pour les personnes qui occupent un rôle d’aidant familial principal. Ces personnes, principalement des femmes, poursuivent leur engagement après l’hébergement et souhaitent être impliquées dans les décisions concernant les soins offerts à leur parent. Souvent l'hébergement survient au moment où la personne âgée n'est plus en mesure, compte tenu de ses déficiences cognitives, d'exprimer clairement ses besoins; les aidantes accordent alors une place centrale au rôle de représentante de leur proche hébergé. Cette étude avait pour but d’expliquer la transformation du rôle de représentante chez des aidantes familiales dont le parent atteint de démence vit dans un centre d’hébergement et de soins de longue durée (CHSLD). La méthode qualitative de la théorisation ancrée a été retenue pour expliquer ce processus social. Les résultats obtenus reposent sur 14 entrevues en profondeur réalisées auprès de filles dont le parent atteint de démence était hébergé depuis plus de six mois dans un CHSLD. Ces aidantes ont été sélectionnées selon une procédure d’échantillonnage théorique et l’analyse des données a été réalisée à partir de la transcription intégrale des entrevues en suivant trois niveaux d'analyse, soit la codification ouverte, axiale et sélective. Une proposition théorique, générée par voie inductive, met en lumière trois processus intermédiaires interreliés expliquant la transformation du rôle de représentante pendant l’hébergement du proche : 1) l’intégration dans le milieu ; 2) l’évaluation de la qualité des soins et 3) le développement de la confiance envers le milieu d’hébergement. Plus précisément, les aidantes déploient différentes stratégies d’intégration dans le milieu d’hébergement, soit l’établissement de relations de réciprocité et d’une collaboration avec le personnel soignant, ainsi que l’utilisation d’un style de communication diplomatique. Parallèlement, elles évaluent la qualité des soins en trois étapes : jugement, pondération et action. Finalement, une relation de confiance avec les membres du personnel de l’établissement se développe en lien avec cinq facteurs spécifiques, soit les premières impressions, la comparaison avec d’autres CHSLD, l’intérêt démontré par le personnel envers le proche, le fait d’être entendue et prise au sérieux et la transparence du milieu d’hébergement. Ces trois processus contribuent au bien-être du parent hébergé et à celui de l’aidante. Le développement de la confiance étant associé aux deux autres processus intermédiaires ainsi qu’au bien-être de l’aidante, il est le processus central de la théorie contextuelle qui émerge de cette recherche. Cette étude contribue au développement des connaissances, notamment en fournissant plusieurs éléments inédits de compréhension du processus de transformation du rôle de représentante des aidantes familiales, de même que des pistes pour soutenir ces aidantes dont le parent, souffrant de démence, n’est plus en mesure de prendre des décisions. La théorie contextuelle proposée dans le cadre de cette étude constitue les prémices d’une théorie de niveau intermédiaire portant sur le rôle de représentant des aidants familiaux dans le contexte plus général du système de santé. Des études réalisées dans d’autres contextes de soins et auprès d’aidants de proches vulnérables ayant d’autres types d’affections sont ainsi recommandées.

Las TIC en la administración de la cadena de suministro y su incidencia en el desempeño operacional

Las tecnologías de la información han empezado a ser un factor importante a tener en cuenta en cada uno de los procesos que se llevan a cabo en la cadena de suministro. Su implementación y correcto uso otorgan a las empresas ventajas que favorecen el desempeño operacional a lo largo de la cadena. El desarrollo y aplicación de software han contribuido a la integración de los diferentes miembros de la cadena, de tal forma que desde los proveedores hasta el cliente final, perciben beneficios en las variables de desempeño operacional y nivel de satisfacción respectivamente. Por otra parte es importante considerar que su implementación no siempre presenta resultados positivos, por el contrario dicho proceso de implementación puede verse afectado seriamente por barreras que impiden maximizar los beneficios que otorgan las TIC.

Determinants of consumers’ willingness to accept GM foods

This paper investigates Willingness to Accept (WTA) Genetic Modification (GM) foods based on experimental auctions carried out in the USA, UK and France. It explores perceptions of risk and benefits, moral concerns and their antecedents, attitudes to the environment and technology and trust in various sources using Structural Equation Modelling (SEM). Trust in information provided by industry proved to be the most important determinant of risk/benefit perceptions and WTA followed by general attitudes to the environment and technology. Education and age are also enhance perceived benefits and lower perceived risks of GM. Perception of risk/benefit and moral concerns all have significant effects on consumers' WTA but the perceived benefits are most important. The research suggests that trust-building by industry would be the most effective in enhancing GM acceptance.

Creating buyer-supplier commitment in food supply chains at the base of the pyramid

Esta pesquisa analisa o papel dos aspectos relacionais tais como confiança, comprometimento, interdependência e uso de poder âmbito das estratégias de negócios inclusivos que envolvem pequenos agricultores nas cadeias de valor de multinacionais dos agronegócios no Brasil. Os negócios inclusivos de abastecimento direto por empresas com pequenos agricultores em países em desenvolvimento têm sido reconhecidos como uma abordagem economicamente viavél e promissora para criar impacto social e melhorar as condições de vida de produtores rurais da "base da pirâmide", ao mesmo tempo permitindo que as empresas reforçar as suas posições nos mercados locais e adquirir matérias primas de qualidade a custos mais baixos. Estudos sobre este tema focam amplamente sobre as vantagens comerciais e competitivas que as empresas derivam do abastecimento direito com pequenos fornecedores, apresentando modelos de cadeia de valor customizados e ajustados estratégias globais de negócios, no entanto ainda há pouco conhecimento teoricamente fundamentado sobre os desafios organizacionais e relacionais da relação entre o comprador multinacional e o fornecedor de baixa renda. Além disso, pouco foco tem-se prestado sobre como assimetrias entre multinacionais e produtores de baixa renda, em questão de poder, dependência e de valores pode afetar a evolução dessas relações de negócios. O objetivo do estudo foi descrever os fatores que permitem a esses parceiros assimétricos de construir relacionamentos comerciais de longo prazo e mutuamente benéficos. A metodologia da teoria fundamentada foi usada e foi particularmente adequada para examinar as relações entre comprador e fornecedor e para recolher experiências de campo em três setores principais dominados pela agricultura familiar no Brasil, ou seja laticínios, avi-suinocultura e produção hortícola. Os principais conceitos teóricos da área de Relationship Marketing foram usados para apoiar os resultados da pesquisa de campo. A principal conclusão desta pesquisa é a importância de ir além da construção de confiança na estratégia de gestão do relacionamento entre comprador e fornecedor e de criar parcerias diádicas baseadas na interdependência mútua, a fim de reduzir as assimetrias e melhorar o comprometimento entre a empresa e o pequeno agricultor.

CONMICOM – conflict mitigation in communities: LforS learning and simulation game

Three extended families live around a lake. One family are rice farmers, the second family are vegetable farmers, and the third are a family of livestock herders. All of them depend on the use of lake water for their production, and all of them need large quantities of water. All are dependent on the use of the lake water to secure their livelihood. In the game, the families are represented by their councils of elders. Each of the councils has to find means and ways to increase production in order to keep up with the growth of its family and their demands. This puts more and more pressure on the water resources, increasing the risk of overuse. Conflicts over water are about to emerge between the families. Each council of elders must try to pursue its families interests, while at the same time preventing excessive pressure on the water resources. Once a council of elders is no longer able to meet the needs of its family, it is excluded from the game. Will the parties cooperate or compete? To face the challenge of balancing economic well-being, sustainable resource management, and individual and collective interests, the three parties have a set of options for action at hand. These include power play to safeguard their own interests, communication and cooperation to negotiate with neighbours, and searching for alternatives to reduce pressure on existing water resources. During the game the players can experience how tensions may arise, increase and finally escalate. They realise what impact power play has and how alliances form, and the importance of trust-building measures, consensus and cooperation. From the insights gained, important conflict prevention and mitigation measures are derived in a debriefing session. The game is facilitated by a moderator, and lasts for 3-4 hours. Aim of the game: Each family pursues the objective of serving its own interests and securing its position through appropriate strategies and skilful negotiation, while at the same time optimising use of the water resources in a way that prevents their degradation. The end of the game is open. While the game may end by one or two families dropping out because they can no longer secure their subsistence, it is also possible that the three families succeed in creating a situation that allows them to meet their own needs as well as the requirements for sustainable water use in the long term. Learning objectives The game demonstrates how tension builds up, increases, and finally escalates; it shows how power positions work and alliances are formed; and it enables the players to experience the great significance of mutual agreement and cooperation. During the game and particularly during the debriefing and evaluation session it is important to link experiences made during the game to the players’ real-life experiences, and to discuss these links in the group. The resulting insights will provide a basis for deducing important conflict prevention and transformation measures.

湾岸およびインド洋地域の安全保障と日本

In this paper, first we look back at the activities of the JMSDF in the Indian Ocean and the Gulf for the past 10-20 years from the view-point of contributions to security in the regions, and Japan's defence and diplomatic policies. In addition we would like to consider the situation that Japan has currently been placed in, or the primary factors of the change of power balance caused by China's foreign expansion and US gradual troop reductions, and economic conditions and energy supply problems after the earthquake disaster, as well as the returning of the LDP Administration. Each of these affects Japan's defence and diplomatic policies, and Japanese approach to Gulf countries is to be precisely understood in this context. For Japan, the importance of relationships with Gulf countries will surely increase in the foreseeable future. However the immediate addition of the JMSDF's force in the Indian Ocean and the Gulf Region is difficult. So Japan's role in regional security will probably be depending on the licensing of technology to India and Gulf countries, plus the construction of collaborative systems devoted to the training and support of highly proficient personnel. China will have a competitive relationship with Japan over access to the energy supply sources and the markets in Gulf countries, and it will be necessary to employ such systems for the purpose of international trust building and preventing of any free-ride.

Organizational change and development in India:a case of strategic organizational change and transformation

Purpose – The purpose of this paper is to examine developments in the field of organizational change (OC) with reference to the context of India. It highlights the need to analyze this topic in the present Indian economic environment and discusses the main developments reported in the Indian literature on the same. Design/methodology/approach – Empirical evidence based on a qualitative analysis of a case study undertaken at a public-private partnership transformation at North Delhi Power Limited (NDPL) in India is presented. Findings – The findings focus on trust building and belongingness for the employees, establishing a high-performance orientation, quality improvements, and the resultant transformations at NDPL. The analysis indicates a number of ways by which NDPL sought to improve its efficiency in order to better adapt to the rapidly changing Indian business environment. Practical implications – Based on the findings, the paper identifies key messages for policy makers and change agents regarding how to transform companies in the rapidly changing business contexts of emerging markets such as India. Originality/value – The paper offers an in-depth analysis of OC practices in a large organization in India.