Ympäristön kunnostustyöt : Pohjois-Savon YTY -projektin toiminta vuonna 2011

Pohjois-Savon YTY -projektin tavoitteena on vahvistaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sekä syrjäytyneiden alle 25-vuotiaiden henkilöiden työkykyä ja jatkotyöllistymismahdollisuuksia kouluttamalla ja työllistämällä heitä ympäristön kunnostukseen ja hoitoon liittyviin tehtäviin. Projektin rahoituksesta suurin osa tulee Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) ja kansallinen rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Kunnat osoittavat toteutettavat työkohteet ja vastaavat niiden toteuttamiseen tarvittavista materiaalikustannuksista. Projekti käynnistyi 1.3.2008 ja vuonna 2011 mukana oli 17 kuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Kiuruvesi, Kuopio (aik. Karttula), Leppävirta, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto ja Vieremä. Projektin tavoitteena on saada vuosittain 75 henkilöä mukaan toimintaan. Projekti järjesti osallistujille kuukauden mittaisen työvoimakoulutuksen, jonka jälkeen he siirtyvät työskentelemään palkkatuella kuntiin. Koulutuksen aikana suoritettiin työelämässä tarvittavat kortit (työturvallisuus-, tulityö-, tieturva1- ja ensiapu1 -kortit), tutustuttiin ATK:n käyttöön työnhaun välineenä ja saatiin tietoa työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Projektin tavoitteena on vahvistaa osallistujien työtaitoja ja työkykyä, jotta he pystyisivät projektin jälkeen toimimaan itsenäisesti vastaavanlaisissa työtehtävissä. Projekti on edistänyt kestävää kehitystä toiminnassaan ja ympäristöön kohdistuvissa töissä. Työkohteissa on suosittu ympäristöystävällisiä toimintatapoja, Vanhojen rakennusten kunnostamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaalia, ympäristöjä on kunnostettu ja elinympäristöjen viihtyvyyttä lisätty edistäen samalla luonnonympäristöjen säilymistä ja hoitoa. Työkauden aikana projekti on ollut aktiivisesti yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistoihin (TE-toimistoihin) ja käynyt keskusteluja työvoimaohjaajien kanssa projektissa tehdyistä töistä ja työllistettyjen tilanteesta. Tämän lisäksi työn ohessa on keskusteltu säännöllisesti osallistujien kanssa projektin jälkeiseen työllistymiseen liittyvistä mahdollisuuksista kannustaen heitä omaehtoiseen työnhakuun sekä kouluttautumiseen ammattitaidon kehittämiseksi. Vuonna 2011 projektissa aloitti 74 henkilöä. Miehiä oli 68 ja naisia 6. Osallistujista suurin osa oli yli 45-vuotiaita keski-iän olleessa 45,3 vuotta. Henkilötyöpäiviä kertyi vuoden 2011 loppuun mennessä 9638, koulutuspäiviä 1288 ja työkauden aikaisia ohjauspäiviä 28. Hanke päättyy tammikuussa 2012.

Työtä ympäristössä : Pohjois-Savon YTY-projektin toiminta vuonna 2010

Pohjois-Savon YTY on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama projekti, jossa koulutetaan ja työllistetään työttömänä olleita henkilöitä ympäristön kunnostustöihin. Projektin tavoitteena on vahvistaa työttömänä olleiden henkilöiden työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää ympäristön kunnostamista. Projekti käynnistyi 1.3.2008 ja vuonna 2010 mukana oli 17 kuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Kiuruvesi, Leppävirta, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto ja Vieremä. Projektiin liittyvä koulutus toteutettiin työvoimakoulutuksena samanaikaisesti Iisalmessa, Juankoskella ja Suonenjoella. Koulutuksen aikana osallistujat suorittivat työssä tarvittavat kortit: työturvallisuus-, tulityö-, ensiapu 1- ja tieturva 1 -kortit. Lisäksi koulutuksen aikana saatiin tietoa mm. reittirakentamisesta, rakennusten kunnostamisesta sekä työvälineiden huollosta. Koulutusjakson jälkeen alkoi kuuden kuukauden työjakso kunnissa. Kunnat toimivat työnantajina ja osoittivat työkohteet. Projektin työnsuunnittelijat ohjasivat ja opastivat työllistettyjä työkohteissa työmenetelmiin ja työtapoihin liittyvissä kysymyksissä kannustaen samalla jatkotyöllistymiseen ja/tai kouluttautumiseen. Projektissa aloitti 86 henkilöä vuonna 2010. Henkilötyöpäiviä kertyi yhteensä 12761, joista ohjaus-ja konsultointipäiviä oli 18 ja koulutuspäiviä 1419. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus projektin toimintaan vuonna 2010 ja esitellään kunnissa toteutettuja työkohteita.

Työllistävät ympäristötyöt : Pohjois-Savon YTY -projektin toiminta vuonna 2009

Pohjois-Savon YTY on Euroopan sosaalirahaston, Työ- ja elinkeinoministeriön ja 17 pohjoissavolaisen kunnan rahoittama ympäristötyöprojekti. Projekti toteutetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosion toimintalinja 2:ssa, ”Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen”. Projektin tavoitteena on kouluttaa ja työllistää vuosittain 75 työtöntä ja/tai syrjäytymisuhan alla olevaa henkilöä ympäristön kunnostus- ja hoitotöihin. Koulutusjakson jälkeen työllistetyt siirtyvät työskentelemään kuntiin kuuden kuukauden ajaksi. Pohjois-Savon ympäristökeskukseen palkatut työnsuunnittelijat ohjaavat ja opastavat työllistettyjä työkauden aikana työkohteissa. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota työllistettyjen jatkotyöllistymismahdollisuuksien kartoittamiseen ja kouluttautumiseen. Projektiin liittyvä kuukauden mittainen koulutus toteutettiin samaan aikaan Iisalmessa, Juankoskella ja Suonenjoella. Koulutusten aikana suoritettiin tulityö-, työturvallisuus-, tieturva 1- ja ensiapu 1 -kortit. Koulutuksen jälkeen osallistujat siirtyivät työskentelemään kuntiin puolen vuoden ajaksi. Muutamissa kunnissa työntekijöiden työsuhteita jatkettiin vielä tämänkin jälkeen. Työjakson aikana toteutettiin monenlaisia ympäristön kunnostamiseen ja hoitamiseen liittyviä töitä. Työkohteet vaihtelivat yleisistä viheralueiden siistimis- ja hoitotöistä rakennusten kunnostamiseen ja uusien rakenteiden tekemiseen. Projektiin osallistui yhteensä 76 henkilöä. Työllistämisvaikutus oli 9042 henkilötyöpäivää. Julkaisussa esitetään yleiskatsaus projektin toimintaan vuonna 2009 ja esitellään kunnissa toteutettuja töitä.

Projektin suunnittelu ja johtaminen julkishallinnon organisaatiossa

Työn tavoitteena on tutkia projektisuunnittelun ja projektijohtamisen perusteiden toteutu-mista projektityöskentelyssä julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen ydin on tunnistaa projektisuunnitelman, muutoshallinnan ja projektipäällikön osaamisen sekä johtamis-käyttäytymisen merkitys projektin onnistumisen näkökulmasta. Tutkimus käsittää projektihallinnan kokonaisuutena, jota toteutetaan suunnittelun, toimin-nan ja johtamisen vuoropuhelussa. Tutkimuksessa verrataan kirjallisuudesta esitettyä pro-jektisuunnittelun ja johtamisen teoriaa Liikenneviraston projektihallinnan ohjeistukseen, mallipohjiin ja kokemukseen projektipäällikön johtamiskäyttäytymisestä. Johtopäätöksinä esitetään Liikenneviraston projektiohjeistuksen kehittämiskohteet sekä Liikenneviraston projektijohtamisen kulttuurissa hyviksi johtajaominaisuuksiksi koetut projektipäällikön ominaisuudet. Keskeisenä havaintona tunnistetaan projektityöskentelyn kehämäinen luonne ja siitä aiheutuva jatkuvan suunnittelun, arvioinnin ja johtamisen tarve.

Uutta tietoa Kainuun soista : Kainuun suoselvitys -projektin tulosraportti

Raportissa esitellään Kainuun suoselvitys -projektin keskeisimpiä tuloksia ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Vuosina 2010–2012 toteutetun projektin tarkoituksena on ollut parantaa tietopohjaa Kainuun soista, ja sitä kautta luoda edellytyksiä soiden eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle ja samalla nostaa esille Kainuun soihin liittyviä mahdollisuuksia. Soiden käyttö nähtiin projektissa laajasti, sisältäen paitsi erilaiset taloudellisen hyödyntämisen muodot myös soiden merkityksen ihmisten virkistykselle ja hyvinvoinnille sekä luonnon monimuotoisuudelle ja monille sääteleville toiminnoille. Taustana projektille on samaan aikaan laadittu kansallinen suostrategia. Sen mukaan soiden luonnontilaa muuttavien toimintojen, maa-, metsä- ja turvetalouden, tulisi jatkossa toimia jo ojitetuilla tai muuten merkittävästi muuttuneilla soilla. Näin soiden luonnontilaisuudesta hyötyville soiden käytön muodoille ja ekosysteemipalveluille jää paremmin tilaa toimia. Kainuu on Suomen kolmanneksi soisin maakunta. Suot ovat keskeinen osa sen luontoa ja maisemaa ja myös monipuolinen luonnonvara. Valtaosa Kainuun suopinta-alasta on ojitettu. Uutta tietoa on projektissa tuotettu paikkatietomenetelmin ja kohdennetuin maastoselvityksin. Raportin aihepiirejä ovat Kainuun soiden käyttö, jäljellä olevat ojittamattomat suot, suojeltujen soiden vesitaloudellinen eheys, metsätalouden käytöstä poistuvat ojitetut suot, soiden merkitys virkistyksen ja matkailun kannalta sekä maastossa tutkittujen 143 suon arviointi turpeennoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Raportissa esitetään, että kansallisen suostrategian tavoite soiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta on mahdollista saavuttaa eri toimijoiden yhteistyön ja maankäytön ohjauksen avulla. Se edellyttää sitoutumista suostrategian linjauksiin sekä tietopohjan parantamista soista ja eri toimintojen vaikutuksista. Kainuun suoselvitys -projektissa on osaltaan tuotettu tätä tietoa ja myös kehitelty menetelmiä sen hankkimiseksi.

ONKI-projektin ontologiaeditorien vertailuraportti

Kansalliskirjastossa maaliskuussa 2013 käynnistynyt ONKI-projekti vastaa yleisen suomalaisen ontologian (YSO) sekä kansallisen ONKI-ontologiapalvelun kehityksestä ja ylläpidosta. ONKI-projektia rahoittavat valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Projektin alkuvaiheen ensimmäisiä tavoitteita on ollut vertailla tällä hetkellä tarjolla olevia ontologioiden muokkaukseen käytettäviä ohjelmistoja, joista tästedes käytämme nimeä ontologiaeditori. Vertailun perusteella annetaan yhteenveto ja suositus vertailussa olleista vaihtoehdoista. Ontologia- editori on keskeisin työväline projektin jatkovaiheessa ja vastaavia työkaluja käyttävät myös Kansalliskirjaston ulkopuoliset, ONKI-projektiin liittyvät yhteistyötahot. Raportissa esitellään projektin taustaa ja ontologiaeditorien käyttöä ja merkitystä ontologiatyössä sekä niihin liittyvät perusvaatimukset. Vertailussa olleet editorit, Top Braid Composer eri versioineen, Protégé 4.3, TopBraid EVN, PoolParty Thesaurus Server, VocBench, IQvoc sekä TemaTres esitellään kukin erikseen. Lopuksi esitetään yhteenveto ja suositus.

Henkilö- ja talousriskin yhteys t&k-projektin onnistumiseen

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli tarkastella henkilö- ja talousriskin yhteyttä tutkimus- ja kehitysprojektin onnistumiseen. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Innovaatiorahoituskeskus Tekesille. Tutkielman teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin t&k-projektien ja uuden tuotteen kehitysprojektien onnistumisen määritelmää sekä onnistumis- ja epäonnistumistekijöitä. Teoriaosuus pohjautui aikaisempaan tutkimukseen ja sen pohjalta oli tavoitteena muodostaa käsitys siitä, millaisiin tekijöihin projektin alkuvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota ja kuinka eri tekijät voivat ennakoida projektien onnistumista tai epäonnistumista. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui 4755 mikro- ja pk-yritysten t&k-projektista. Empiirisen osuuden päätarkoituksena oli selvittää, onko projektin henkilö- ja talousriskitasolla vaikutusta siihen, kuinka hyvin projekti onnistuu. Tutkimuksessa selvitettiin myös riskien taustalla vaikuttavien tekijöiden yhteyttä projektin onnistumiseen ja tarkasteltiin yleisimpiä syitä projektien epäonnistumiseen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin seuraavaa. Yleisimpiä syitä epäonnistuneisiin hankkeisiin olivat teknologiasyyt, muut syyt sekä henkilö- ja taloussyyt. Tarkasteltaessa talousriskin vaikutusta onnistumiseen hyödynnettiin kolmea erilaista onnistumisen mittaria. Tuloksena havaittiin, että talousriskitason merkittäväkään nousu ei vaikuttanut valtavasti siihen, kuinka hyvin projektit onnistuivat. Sillä, perustuiko kohonnut talousriski hakijan omaan rahoitukseen, ulkopuoliseen rahoitukseen, vai molempiin rahoituksen muotoihin ei ollut suurta vaikutusta projektin onnistumiseen. Hyvin pieni vaikutus näkyi siten, että parhaiten onnistuvien hankkeiden osuus oli hieman suurempi sellaisten hankkeiden joukossa, jossa riski hajaantui molempiin rahoituksen muotoihin. Henkilöriskitasolla havaittiin olevan hieman vaikutusta siihen, kuinka hyvin hanke onnistui, sillä korkeimmassa riskiluokassa havaittiin suhteellisesti enemmän epäonnistuneita projekteja kuin matalammissa riskiluokissa. Erot olivat kuitenkin maltillisia. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että valittu onnistumisen mittari ja sen moniportaisuus vaikuttivat tulosten tulkintaan, joten on tärkeää tiedostaa, millaista onnistumista projektilla tavoitellaan.

Lean-projektin kannattavuuden ennalta-arviointi soveltamalla tuottojakauma-menetelmää

Tämän Pro Gradu-tutkielman tavoitteena on muodostaa työkalu Lean-projektin kannattavuuden ennalta-arvioinnin toteuttamiseen soveltamalla tuottojakauma-menetelmää. Lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaista siihen liittyvää akateemista tutkimusta on aikaisemmin toteutettu sekä mitä haasteita tämänkaltaisen arvion toteuttamiselle on. Tutkimuksen syntymistä on motivoinut Lean-pro-jektien kannattavuuden ennalta-arvioimisen akateemisesta tutkimuksesta tunnistettu tutkimusaukko. Empiirinen tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, yhteistyössä Lean-projekteihin erikoistuneen konsultointiyrityksen kanssa. Empiiristä tutkimusta on ohjannut sille valittu metodologia, jonka tavoitteena on ollut systemaattisesti muodostaa tutkimuksen tavoitteen mukainen työkalu. Aineistonkeruumenetelmänä on toiminut teemahaastattelu, joka on toteutettu kaksiosaisena. Niiden pohjalta saadut aineistot on analysoitu Grounded theory-menetelmää käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muodostetulla tuottojakauma-menetelmää soveltavalla työkalulla on mahdollista toteuttaa Lean-pro¬jektin kannattavuuden ennalta-arviointi. Tulosten perusteella, sen avulla pystytään myös vastaamaan tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin, jotka ovat aikaisemmin rajoittaneet tämän arvion toteuttamista. Työkalulla on mahdollista, tutkimuksen perusteella, myös tukea sen yhteistyöyrityksen Lean-projektien myyntiä.

ERP-projekti muutosprosessina - Case-yrityksen henkilöstön näkemys muutosjohtamisesta ERP-projektin aikana

Uuden tietojärjestelmän hankinta on paitsi tekninen myös sosiaalinen muutos. Tieteelliset teoriat sekä tutkimukset osoittavat, että uuden tietojärjestelmän onnistunut käyttöönotto edellyttää sosioteknistä systeemiajattelua muutoksen läpivientiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muutosjohtamisen tärkeydestä otettaessa käyttöön uutta teknologiaa sekä tutkia Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamisen onnistumista. Tutkimuksen konteksti koostuu sosioteknisestä muutoksesta, jossa muutosjohtaminen nousee keskiöön. Tutkimuksessa kartoitettiin uuden ERP-järjestelmän käyttöönoton onnistumisen kannalta keskeiset muutosjohtamisen elementit: muutostarve, projektitiimi, visio ja tavoitteet, viestintä, koulutus, osallistaminen, sitouttaminen, johdon ja projektiryhmän tuki sekä muutoksen arviointi ja vakiinnuttaminen. Tutkimuksen empiirisessä osassa arvioitiin Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tulosten analysoinnin perusteella Case-yrityksen ERP-järjestelmän käyttöönotto sujui tyydyttävästi.