Measurement and management of genotype-environment interaction (GxE) for the improvement of rainfed lowland rice yield in Cambodia

The magnitude and nature of genotype-by-environment interactions (G×E) for grain yield (GY) and days to flower (DTF) in Cambodia were examined using a random population of 34 genotypes taken from the Cambodian rice improvement program. These genotypes were evaluated in multi-environment trials (MET) conducted across three years (2000 to 2002) and eight locations in the rainfed lowlands. The G×E interaction was partitioned into components attributed to genotype-by-location (G×L), genotype-by-year (G×Y) and genotype-by-location-by-year (G×L×Y) interactions. The G×L×Y interaction was the largest component of variance for GY. The G×L interaction was also significant and comparable in size to the genotypic component (G). The G×Y interaction was small and non significant. A major factor contributing to the large G×L×Y interactions for GY was the genotypic variation for DTF in combination with environmental variation for the timing and intensity of drought. Some of the interactions for GY associated with timing of plant development and exposure to drought were repeatable across the environments enabling the identification of three-target populations of environments (TPE) for consideration in the breeding program. Four genotypes were selected for wide adaptation in the rainfed lowlands in Cambodia.

Implementation of a machine tool performance measurement and diagnostic system and its impact on parts verification

Five axis machine tools are increasing and becoming more popular as customers demand more complex machined parts. In high value manufacturing, the importance of machine tools in producing high accuracy products is essential. High accuracy manufacturing requires producing parts in a repeatable manner and precision in compliance to the defined design specifications. The performance of the machine tools is often affected by geometrical errors due to a variety of causes including incorrect tool offsets, errors in the centres of rotation and thermal growth. As a consequence, it can be difficult to produce highly accurate parts consistently. It is, therefore, essential to ensure that machine tools are verified in terms of their geometric and positioning accuracy. When machine tools are verified in terms of their accuracy, the resulting numerical values of positional accuracy and process capability can be used to define design for verification rules and algorithms so that machined parts can be easily produced without scrap and little or no after process measurement. In this paper the benefits of machine tool verification are listed and a case study is used to demonstrate the implementation of robust machine tool performance measurement and diagnostics using a ballbar system.

Performance management in the United States and France:four case studies in the retail and airline industries

The profusion of performance measurement models suggested by Management Accounting literature in the 1990’s is one illustration of the substantial changes in Management Accounting teaching materials since the publication of “Relevance Lost” in 1987. At the same time, in the general context of increasing competition and globalisation it is widely thought that national cultural differences are tending to disappear, meaning that management techniques used in large companies, including performance measurement and management instruments (PMS), tend to be the same, irrespective of the company nationality or location. North American management practice is traditionally described as a contractually based model, mainly focused on financial performance information and measures (FPMs), more shareholder-focused than French companies. Within France, literature historically defined performance as being broadly multidimensional, driven by the idea that there are no universal rules of management and that efficient management takes into account local culture and traditions. As opposed to their North American brethren, French companies are pressured more by the financial institutions that fund them rather than by capital markets. Therefore, they pay greater attention to the long-term because they are not subject to quarterly capital market objectives. Hence, management in France should rely more on long-term qualitative information, less financial, and more multidimensional data to assess performance than their North American counterparts. The objective of this research is to investigate whether large French and US companies’ practices have changed in the way the textbooks have changed with regards to performance measurement and management, or whether cultural differences are still driving differences in performance measurement and management between them. The research findings support the idea that large US and French companies share the same PMS features, influenced by ‘universal’ PM models.

Mit mérünk és hogyan? – A vállalati teljesítménymérés szemléletmódja és eszköztára a döntéstámogatás tükrében = Performance measurement serving decision making – approach and practice of Hungarian firms

Tanulmányunkban a hazai vállalatok teljesítménymérési és teljesítménymenedzsment gyakorlatát vizsgáljuk a Versenyben a világgal kutatási program 2009. évi felmérése adatainak felhasználásával. Célunk a döntéstámogatás hátterének vizsgálata: a vállalatok teljesítménymérési gyakorlatának jellemzése, konzisztenciájának értékelése, vizsgálva a korábbi (1996, 1999 és 2004 évi hasonló) kutatásaink során megfigyelt tendenciák további alakulását is. A vállalati teljesítménymérés gyakorlatát, a vállalatvezetők által fontosnak/hasznosnak tartott, illetve rendszeresen használt információforrásokat, teljesítménymutatókat, elemzési eszközöket a korábbi kutatásainkhoz kialakított elemzési keret (orientáció, egyensúly, konzisztencia, támogató szerep) felhasználásával értékeltük. Az információs rendszer különböző tevékenységeket támogató szerepének az értékelése során a különböző területekért felelős vezetők véleményét is összevetettük, s különböző vállalati jellemzők (vállalatméret, tulajdonosok típusa, fő tevékenység stb.) sajátosságait is vizsgáltuk. ___________ The paper analyses the performance measurement and performance management practice of Hungarian companies, based on the data of the Competitiveness research program (2009). Our goal was to evaluate the practice from the point of view of decision support, based on our previous framework, evaluating the orientation, the balance, the consistency and the supporting role of the performance measurement practice.

Performance management in health centres: evidence from a field study

There has been a growing interest in research on performance measurement and management practices, which seems to reflect researchers’ response to calls for the need to increase the relevance of management accounting research. However, despite the development of the new public management literature, studies involving public sector organizations are relatively small compared to those involving business organizations and extremely limited when it comes to public primary health care organizations. Yet, the economic significance of public health care organizations in the economy of developed countries and the criticisms these organizations regularly face from the public suggests there is a need for research. This is particularly true in the case of research that may lead to improvement in performance measurement and management practices and ultimately to improvements in the way health care organizations use their limited resources in the provision of services to the communities. This study reports on a field study involving three public primary health care organisations. The evidence obtained from interviews and archival data suggests a performance management practices in these institutions lacked consistency and coherence, potentially leading to decreased performance. Hierarchical controls seemed to be very weak and accountability limited, leading to a lack of direction, low motivation and, in some circumstances to insufficient managerial abilities and skills. Also, the performance management systems revealed a number of weaknesses, which suggests that there are various opportunities for improvement in performance in the studied organisations.

Performance measurement oforder-delivery chain in SMEs: Case study

Tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka tehokas suorituskykymittaristo voidaan parhaiten suunnitella pk-yrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda suorituskykymittaristo pienen kohdeyrityksen johtajien tarpeisiin. Päähuomion kohteena on yrityksen tilaus-toimitusketju ja arvoverkko. Työ on luonteeltaan kvalitatiivinen toimintatutkimus, joka noudattaa toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Työn teoriaosassa selvitetään, kuinka suorituskyvyn mittaaminen sekä materiaali-, tieto- ja rahavirtojen hallinta on kehittynyt viime vuosina pk-yrityksen näkökulmasta. Mittariston suunnittelu aloitetaan kohdeyrityksen perusteellisella analyysilla. Tämän pohjalta määritellään yrityksen kriittiset menestystekijät, joista lopulta johdetaan suorituskykymittarit. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yleinen asenne mittaamista kohtaan, strategian huomioinnin puute sekä tietojärjestelmien rajoitteet ovat päähaasteita pk-yrityksen suorituskyvyn mittaamisessa. Mittareiden tuleekin olla melko yksinkertaisia ja helppoja käyttää, jotta mittaamisen ei koettaisi kuluttavan rajallisia resursseja liikaa. Mittariston tulee kuitenkin antaa kokonaisvaltainen kuva yrityksen suorituskyvystä, johon vaikuttavat kaikki arvoverkon osapuolet ja heidän yhteistyö toistensa kanssa.

Performance management through innovation capability in SMEs

Small and medium-sized enterprises (SMEs) are assuredly important to maintain strong economic growth. How to manage and maintain SMEs’ performance is a sizable challenge, and requires an understanding of the drivers of performance. Innovation capability has been suggested to be one of these key drivers. In order to manage innovation capability– performance relationship, it has to be measured. SMEs may have distinct characteristics that separate them being just smaller versions of large firms. Performance measurement and management of innovation capability is challenging, because SMEs usually have some drawbacks compared to large firms. Thus, it is unclear whether theories developed to understand large firms apply to SMEs. This research contributes to the existing discussion on performance management through innovation capability in the SME context. First, it aims at increasing understanding of the role of innovation capability in performance management. Second, it aims at clarifying the role of performance measurement in developing innovation capability. Thus, the main objective of the research is to study how to manage performance through measuring and managing innovation capability. The thesis is based on five research articles that follow a positivist approach. From a methodological point of view, quantitative and complementing conceptual methods of data collection are utilized. This research indicates that the performance management and measurement play a significant role in innovation capability in SMEs. This research makes three main contributions. First, it gives empirical evidence on the connection between innovation capability and SME performance. Second, it illustrates the connection between performance measurement and innovation capability. Thirdly, it clarifies how to measure the relationship between innovation capability and performance.

Measuring and managing performance in extended enterprises

Purpose - The purpose of this research paper is to demonstrate how existing performance measurement may be adopted to measure and manage performance in extended enterprises. Design/methodology/approach - The paper reviews the literature in performance measurement and extended enterprises. It explains the collaborative architecture of an extended enterprise and demonstrates this architecture through a case study. A model for measuring and managing performance in extended enterprises is developed using the case study. Findings - The research found that due to structural differences between traditional and extended enterprises, the systems required to measure and manage the performance of extended enterprises, whilst being based upon existing performance measurement frameworks, would be structurally and operationally different. Based on this, a model for measuring and managing performance in extended enterprises is proposed which includes intrinsic and extrinsic inter-enterprise coordinating measures. Research limitations/implications - There are two limitations this research. First, the evidence is based on a single case, thus further cases should be studied to establish the generalisibility of the presented results. Second, the practical limitations of the EE performance measurement model should be established through longitudinal action research. Practical implications - In practice the model proposed requires collaborating organisations to be more open and share critical performance information with one another. This will require change in practices and attitudes. Originality/value - The main contribution this paper makes is that it highlights the structural differences between traditional and collaborative enterprises and specifies performance measurement and management requirements of these collaborative organisations. © Emerald Group Publishing Limited.

Supply chain performance measurement framework:case studies on the Thai manufacturers

One of the most significant paradigm shifts of modern business management is that individual businesses no longer compete as solely autonomous entities, but rather as supply chains. Firms worldwide have embraced the concept of supply chain management as important and sometimes critical to their business. The idea of a collaborative supply chain is to gain a competitive advantage by improving overall performance through measuring a holistic perspective of the supply chain. However, contemporary performance measurement theory is somewhat fragmented and fails to support this idea. Therefore, this research develops and applies an integrated supply chain performance measurement framework that provides a more holistic approach to the study of supply chain performance measurement by combining both supply chain macro processes and decision making levels. Therefore, the proposed framework can provide a balanced horizontal (cross-process) and vertical (hierarchical decision) view and measure the performance of the entire supply chain system. Firstly, literature on performance measurement frameworks and performance measurement factors of supply chain management will help to develop a conceptual framework. Next the proposed framework will be presented. The framework will be validated through in-depth interviews with three Thai manufacturing companies. The fieldwork combined varied sources in order to understand the views of manufacturers on supply chain performance in the three case study companies. The collected data were analyzed, interpreted, and reported using thematic analysis and analysis hierarchy process (AHP), which was influenced by the study’s conceptual framework. This research contributes a new theory of supply chain performance measurement and knowledge on supply chain characteristics of a developing country, Thailand. The research also affects organisations by preparing decision makers to make strategic, tactical and operational level decisions with respect to supply chain macro processes. The results from the case studies also indicate the similarities and differences in their supply chain performance. Furthermore, the implications of the study are offered for both academic and practical use.

Green supply chain performance measurement using the analytic hierarchy process:a comparative analysis of manufacturing organisations

The main purpose of this research is to develop and deploy an analytical framework for measuring the environmental performance of manufacturing supply chains. This work's theoretical bases combine and reconcile three major areas: supply chain management, environmental management and performance measurement. Researchers have suggested many empirical criteria for green supply chain (GSC) performance measurement and proposed both qualitative and quantitative frameworks. However, these are mainly operational in nature and specific to the focal company. This research develops an innovative GSC performance measurement framework by integrating supply chain processes (supplier relationship management, internal supply chain management and customer relationship management) with organisational decision levels (both strategic and operational). Environmental planning, environmental auditing, management commitment, environmental performance, economic performance and operational performance are the key level constructs. The proposed framework is then applied to three selected manufacturing organisations in the UK. Their GSC performance is measured and benchmarked by using the analytic hierarchy process (AHP), a multiple-attribute decision-making technique. The AHP-based framework offers an effective way to measure and benchmark organisations’ GSC performance. This study has both theoretical and practical implications. Theoretically it contributes holistic constructs for designing a GSC and managing it for sustainability; and practically it helps industry practitioners to measure and improve the environmental performance of their supply chain. © 2013 Copyright Taylor and Francis Group, LLC. CORRIGENDUM DOI 10.1080/09537287.2012.751186 In the article ‘Green supply chain performance measurement using the analytic hierarchy process: a comparative analysis of manufacturing organisations’ by Prasanta Kumar Dey and Walid Cheffi, Production Planning & Control, 10.1080/09537287.2012.666859, a third author is added which was not included in the paper as it originally appeared. The third author is Breno Nunes.

Üzleti kapcsolatok – vállalati szemléletmód és gyakorlat = Business relationships - approach and practice in Hungary

A tanulmányunk fókuszában a vállalatközi kapcsolatok állnak. Az üzleti kapcsolatok, s ezek eredményes és hatékony menedzselése fontos értékteremtő tényező lehet. Az üzleti vállalkozások sikerét saját teljesítményük mellett üzleti partnereik (beszállítóik, alvállalkozóik, közvetítőik, megrendelőik, vevőik) teljesítménye, s a velük való kapcsolat eredményessége és hatékonysága egyaránt befolyásolja. Kutatásunkban a Versenyképesség-kutatás 2009. évi felmérésének eredményei alapján vizsgáltuk a vállalatközi kapcsolatok jellemzőit, lehetőség szerint összevetve a tapasztalatokat a korábbi hasonló felmérések (leginkább a 2004. évi, esetenként az 1996. és 1999. évi) következtetéseivel, eredményeivel. A tanulmányban a hosszú távú vállalati kapcsolatok általános jellemzését követően a kapcsolatok értékelésében megnyilvánuló vállalati szemléletmódot elemezzük, kiemelve, hogy a vállalatvezetők véleménye szerint a stabilitás, a kiszámíthatóság szempontjai általában elsődlegesek a kapcsolatokban rejlő együttműködési, fejlesztési lehetőségekhez képest. Különböző jellemzők (pl. vállalatméret, tulajdonos, teljesítmény) alapján kialakított csoportok véleményét összevetve rámutatunk, hogy az üzleti kapcsolatok megítélésében, a partnerek felé megjelenő elvárásokban a vállalatvezetők szemléletmódjában milyen eltérések észlelhetők. A tanulmány utolsó fejezetében a vevő-szállító kapcsolatokat támogató teljesítménymérési és -menedzsment eszköztárat értékeltük: a kedvező tendenciák, javuló támogatás ellenére sem állítható, hogy megfelelő, hatékony támogatást nyújtanak a vállalati információs és kontrolling rendszerek e kapcsolatok menedzseléséhez. A kutatás eredményeinek elemzése alapján látható, hogy az üzleti kapcsolatokra irányuló növekvő figyelem még kiaknázatlan lehetőségekkel párosul: a szemléletmód és a gyakorlat további fejlődése szükséges, hogy az üzleti kapcsolatok értékteremtő tényezőként a versenyképesség megalapozását, fejlesztését szolgálhassák a vállalatok szélesebb köre számára. ___________ The paper analyses the business relationships characteristics of Hungarian companies, based on data of the Competitiveness research program. Our goal was to characterize the business relationships and the causes of long term contracts and to analyse the view of different executives concerning the value of customer and supplier relationships. The last chapter of the paper evaluate the supporting role of performance measurement and management practice in the development of business relationships.

Tuloskortti, strategia ja tavoitteet, Case: TeliaSonera Finland Oyj, Verkot ja tuotanto -divisioona

Tuloskortti on mittaristo, jonka avulla yritystä johdetaan, tuloksia mitataan, luodaan yrityksen strategia ja asetetaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Se toimii myös raportoinnin välineenä. Tutkielman teoreettinen tavoite on selvittää miten tuloskorttia voi hyödyntää yrityksen strategian implementoinnissa ja sitä kauttayrityksen sille asettamiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tuloskortin avulla ohjataan liiketoimintaa sekä organisaation nykyistä ja tulevaisuuden suorituskykyä. Tuloskortin mittariston tavoitteet johdetaan strategiasta ja toisaalta strategia johdetaan tuloskortin tavoitteista. Hyvätuloskortti kertoo tarinan yrityksen strategiasta ja visiosta. Tutkielman empiirinen osa liittyy caseyrityksen TeliaSonera Finland Oyj:n Verkot ja tuotanto - divisioonassa suoritettuun kyselytutkimukseen. Empiirisenä tavoitteena on tutkia, miten työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa suhtautumisessa tuloskorttiin ja sen avulla suoritettavaan työn ohjaukseen. Miten vastaajat kokevat tuloskortin avulla asetetun yrityksen suunnan sekä tuloksellisuuden mittauksen? Onko näkemyseroja esimiesten ja asiantuntijoiden välillä? Kirjoittaja havaitsi, että kyseiset luokat suhtautuvat varsin yhteneväisesti kysymyksiin. Näkemyseroa ilmenee lähinnä siinä, miten tuloskortin avulla voidaan vaikuttaa ja miten tärkeää se on. Tuloskortti koetaan myös tärkeänä sitouttamisen sekä palkitsemisen välineenä.

Ohjelmistotyön suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen henkilöstön näkökulmasta

Onnistuneesti suoritettu suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen tuovat kirjallisuuden mukaan organisaatiolle monia hyötyjä. Ohjelmistotyön suorituskyky vaikuttaa ohjelmistoyritysten kannattavuuteen ja ohjelmointiprojektien tuloksellisuuteen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn parantamisessa on suurelta osin keskitytty prosessien parantamiseen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla on kuitenkin paljon muitakin tekijöitä kuin prosessi-indikaattorit. Sitoutuneisuus ja motivoituneisuus nähdään yhä tärkeämpinä tekijöinä ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla, joten suorituskyvyn johtamisen tulee huomioida nykyistä paremmin myös henkilöstön näkökulma. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suorituskyvyn johtamisen viitekehysten, ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijöiden, motivaation merkityksen ja johtamistyylien analysoinnin avulla, millainen suorituskyvyn mittaus- ja johtamisjärjestelmä (PMS) tukisi ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamista huomioiden henkilöstön näkökulman. Tutkimuksessa analysoitiin aiempia aihepiiriä koskevia tutkimuksia ja lisäksi haastateltiin alan yritysasiantuntijoita. Tutkimuksen tuloksena esitettiin tärkeimmät ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijät, joiden tilan parantamista suorituskyvyn johtamisen tulee mahdollistaa. Näiden havaittiin olevan läheisessä suhteessa henkilöstön motivaatiotekijöihin, joiden sitouttavaa kehittymistä johtamisen tulee myös tukea. Tulokset kiteytettiin suosituksiin koskien johtamista ja mittaristomallia, joita voidaan hyödyntää ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamisessa huomioiden henkilöstön näkökulma. Mallissa on kuvattu mitattavat ja johdettavat tekijät yksilö- ja tiimitasolla, esimiestyössä sekä henkilöstövoimavarojen johtamisessa (HRM).

Johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa

Tutkimuksen aiheena on johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa. Yritysten välisten suhteiden hallinnassa käytettävät menetelmät koostuvat pääasiassa johdon laskentatoimen ja suorituskyvyn mittaamisen menetelmistä. Verkostojen ohjaus ja hallinta on tärkeää, koska se on verkostojen tehokkaan toiminnan kriittinen menestystekijä ja kilpailuedun lähde. Suorituskyvyn mittaamisella, johdon laskentatoimella ja johdon kontrollitehtävällä on keskenään riippuvuussuhteet, joiden pitäisi toimia sopusoinnussa. Suorituskyvyn mittaamisen ja johdon laskentatoimen tutkimus yritysten verkostoympäristöissä on kohtalaisen tuore ilmiö, jonka vuoksi aihealueen tutkimus on vielä varsin pirstaleista ja hajanaista. Tämän vuoksi tutkimuksen tavoite on muodostaa selkeä kokonaiskuva siitä kuinka johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmiä voidaan hyödyntää yritysverkostojen ohjauksessa ja hallinnassa. Tutkimuksessa myös selvitetään mitä haasteita näiden menetelmien hyödyntämiseen yritysverkostoissa sisältyy. Tutkimusaineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia sekä tutkimusta varten tehtyjä haastatteluita. Tutkimukseen haastateltiin neljästä yritysverkostosta henkilöitä, jotka vastasivat verkoston toiminnasta. Haastatteluiden avulla pyritään täydentämään kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotua teoriaa ja selvittämään kuinka verkoston ohjaus- ja hallinta hoidetaan haastateltavissa verkostoissa, millä menetelmin ja mitä haasteita siihen liittyy. Verkostotoimintaan soveltuvien menetelmien ja suorituskykymittareiden kehittäminen on hankalaa, koska jokaisen verkoston tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Uusien menetelmien kehittämiselle ei nähdä tarvetta, vaan kyse on olemassa olevien menetelmien soveltamisesta verkostonäkökulmasta. Menetelmät on rakennettu yksittäisen yrityksen mittaamiseen, joten ne eivät sovellu sellaisenaan käytettäväksi verkostoihin, vaan niitä täytyy kehittää verkoston yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä vaatii kuitenkin verkostolta osaamista ja halua kehittyä. Verkostojen haasteet liittyvät sekä yritystasolle että verkostotasolle. Yritysten tuottaman informaation, laskentajärjestelmien, tietotaidon, resurssien ja kehityshalun tulee olla hyvällä tasolla, jotta koko verkoston mittaaminen onnistuu luotettavasti. Lisäksi verkostotoiminta pitää sisällään laskentateknisiä, menetelmiin ja informaation vaihtamiseen liittyviä haasteita. Verkostoympäristön laskentatoimen tutkimuksessa ei ole yhtenäistä, laajasti hyväksyttyä teoriaa, koska tutkimussuuntaukset ja –tulokset ovat moniulotteisia ja vaihtelevia.