Cosméticos no Youtube: marcas vs youtubers: em estudo exploratório

Dissertação de mestrado em Design de Comunicação de Moda

Partial Equal Treatment in Wage Offers

We analyse a labour matching model with wage posting, where- refl ecting institutional constraints-fi rms cannot dfferentiate their wage offers within certain subsets of workers. Inter alia, we find that the presence of impersonal wage offers leads to wage compression, which propagates to the wages for high productivity workers who receive personalised offers.

Spillovers of Equal Treatment in Wage Offers

We analyse a labour matching model with wage posting, where re flecting institutional constraints firms cannot differentiate their wage offers within certain subsets of workers. Inter alia, we find that the presence of impersonal wage offers leads to wage compression, which propagates to the wages for high productivity workers who receive personalised offers.

Conversation is the Key : A Short History of Smarthistory.org

Smarthistory.org is a proven, sustainable model for open educational resources in the Humanities. We discuss lessons learned during its agile development. Smarthistory.org is a free, creative-commons licensed, multi-media web-book designed as a dynamic enhancement or substitute for the traditional art history textbook. It uses conversation instead of the impersonal voice of the typical textbook in-order to reveal disagreement, emotion, and the experience of looking. The listener remains engaged with both the content and the interaction of the speakers. These conversations model close looking and a willingness to encounter and engage the unfamiliar. Smarthistory takes the inherent dialogic and multimedia nature of the web and uses it as a pedagogical method. This extendable Humanities framework uses an open-source content management system making Smarthistory inexpensive to create, and easy to manage and update. Its chronological timeline/chapter-based format integrates new contributions into a single historical framework, a structure applicable across the Humanities.

The Economic Effects of Christian Moralities

This article examines the different influences that Catholicism and Protestantism exert on economically relevant values. It argues that Catholic theology and practice facilitate personal transactions while Protestantism favors values and types of moral and legal enforcement better adapted for impersonal trade. Protestantism may thus be more conducive to economic growth through anonymous exchange while Catholicism may provide better support for personal contracting. Several components of this hypothesis are confirmed using statistical models with data from the 1998 ISSP international survey on religion. These show that Protestants are more trusting of anonymous counter parties, develop more reliable institutions for legal enforcement and are more willing to spend resources on monitoring and punishing other members of the community. Catholicism is more protective of the family and small-group relationships, and provides more tolerant and less motivating beliefs. Relatively smaller and less consistent differences appear in terms of worldly personal success and incentives.

Property as an economic concept: Reconciling legal and economic conceptions of property rights in a Coasean framework

Adopting a simplistic view of Coase (1960), most economic analyses of property rightsdisregard both the key advantage that legal property rights (that is, in rem rights) provide torightholders in terms of enhanced enforcement, and the difficulties they pose to acquirers interms of information asymmetry about legal title. Consequently, these analyses tend to overstatethe role of "private ordering" and disregard the two key elements of property law: first, theessential conflict between property (that is, in rem) enforcement and transaction costs; and,second, the institutional solutions created to overcome it, mainly contractual registries capable ofmaking truly impersonal (that is, asset-based) trade viable when previous relevant transactionson the same assets are not verifiable by judges. This paper fills this gap by reinterpreting bothelements within the Coasean framework and thus redrawing the institutional foundations of bothproperty and corporate contracting.

Protestants and Catholics: Similar work ethic, different social ethic

This article develops two hypotheses about economically-relevant values of Christianbelievers, according to which Protestants should work more and more effectively, as in the work ethic argument of Max Weber, or display a stronger social ethic that would lead themto monitor each other s conduct, support political and legal institutions and hold morehomogeneous values. Tests using current survey data confirm substantial partial correlations andpossible different effects in mutual social control, institutional performance and homogeneityof values but no difference in work ethics. Protestantism therefore seems conducive to capitalisteconomic development, not by the direct psychological route of the Weberian work ethic butrather by promoting an alternative social ethic that facilitates impersonal trade.

How enforcement institutions affect markets

In an experiment we study market outcomes under alternative incentive structures for third-party enforcers. Our transactions resemble an anonymous credit market where lenders can give loans and borrowers can repay them. When borrowers default, judges are free to enforce repayment but are themselves paid differently in each of three treatments. First, paying judges according to lenders votes maximizes surplus and the equality of earnings. In contrast, paying judges according to borrowers votes triggers insufficient enforcement, destroying the market and producing the lowest surplus and the most unequal distribution of earnings. Lastly, judges paid the average earnings of borrowers and lenders achieve results close to those based on lender voting. We employ a steps-of-reasoning argument to interpret the performances of different institutions. When voting and enforcement rights are allocated to different classes of actors, the difficulty of their task changes, and arguably as a consequence they focus on high or low surplus equilibria.

Institutional support of the firm: A theory of business registries

Registering originative business contracts allows entrepreneurs and creditors to choose, andcourts to enforce market-friendly contract rules that protect innocent third parties whenadjudicating disputes on subsequent contracts. This reduces information asymmetry for thirdparties, which enhances impersonal trade. It does so without seriously weakening property rights,because it is rightholders who choose or activate the legal rules and can, therefore, minimize thecost of any possible weakening. Registries are essential not only to make the chosen rules publicbut to ensure rightholders commitment and avoid rule-gaming, because independent registriesmake rightholders choices verifiable by courts. The theory is supported by comparative andhistorical analyses.

Interpretaciones de la atenuación en artículos de revisión de Odontología

Este trabajo analiza cómo interpretan la atenuación 25 estudiantes universitarios venezolanos de Odontología, de nuevo ingreso, al responder a dos cuestionarios luego de leer un artículo de revisión. En el primero, con preguntas abiertas, debían interpretar algunas expresiones atenuadas preseleccionadas; en el segundo, debían elegir entre varias interpretaciones cerradas de los mismos fragmentos. Clasificamos sus respuestas en las siguientes categorías: reconocimiento, supresión y aumento de la atenuación, en el primer cuestionario; identificación de aproximadores, escudos, deícticos y construcciones impersonales, en el segundo. En los resultados predomina la identificación de atenuadores asociados a la dimensión semántica: el 30% reconoció la atenuación tal como fue usada en el original, el 30% aumentó su valor y el 40% no la logró identificar. Los estudiantes identificaron con mayor frecuencia los aproximadores, a diferencia de los escudos, las construcciones impersonales y los deícticos temporales. Estos resultados sugieren que es necesario formar a losestudiantes en el uso especializado de las dimensiones pragmática y sociocognitiva de la atenuación, en cursos de lectura y escritura académica. Solo este conocimiento específico permitirá que los estudiantes dominen el discurso científico prototípico de la Odontología.

El discurso escrito de la Odontología : análisis retórico discursivo de casos clínicos hispanos (1999-2005)

El propósito de este estudio fue identificar y analizar algunos rasgos retóricos discursivos de casos clínicos (CC) odontológicos. Se seleccionó, al azar, un corpus de 40 CC de cuatro revistas odontológicas hispanas (1999-2005). Se encontró que predomina el formato 'introducción, descripción del caso , discusión', siendo la 'descripción del caso' la sección distintiva. Prevalecen las secuencias narrativas y descriptivas en todas las secciones retóricas. Además,hay muy pocas citas, aparecen esencialmente en la 'introcucción' y en la 'discusión' . Se registró el uso de atenuantes en las distintas secciones retóricas del CC: predominó el uso de impersonales, empleados para ocultar el agente de la acción, y aproximadores, para expresar impresión, variabilidad y honestidad. En cuanto al posicionamiento, predominaron el impersonal y plural mayestático. Se concluye que pese a la variabilidad retórica discursiva, el corpus analizado podría definirse como un género discursivo, descriptivo, narrativo e impersonal. El CC es un género importante para las distintas sub-especialidades odontológicas; por lo tanto, los resultados tienen aplicaciones didácticas para la enseñanza del discurso odontológico. Incorporar el CC al currículum de odontología permitiría al estudiante desarrollar las competencias para producir, comprender y publicar este género

La atenuación en artículos de revisión odontológicos en español: estudio exploratorio

Describimos el uso de estrategias de atenuación en 40 artículos de revisión (AR), publicados en español en revistas iberoamericanas entre 1994 y 2004. Identificamos las estrategias empleadas en las secciones retóricas por medio de un análisis contextual de género y clasificamos los atenuantes en cinco categorías: construcciones impersonales, deícticos temporales, aproximadores, escudos y atenuantes compuestos. Los resultados muestran que hay abundantes y variadas estrategias de atenuación en las tres secciones retóricas del AR, aunque son más frecuentes en el desarrollo y en la introducción. Predomina el modal epistémico “poder”, los adverbios y los adjetivos de posibilidad y probabilidad, y los verbos epistémicos. Registramos varias construcciones impersonales empleadas para atenuar. Los aproximadores se usan para expresar honestidad y varios niveles de certidumbre en las proposiciones; los deícticos temporales, para expresar provisionalidad y sugerir varias interpretaciones. Concluimos que la atenuación puede estar relacionada con la posición de los autores en la comunidad científica y con las características del AR como género discursivo. Asimismo, el nivel de expectativa en la escritura de este género podría condicionar cómo se presentan las proposiciones.

Institutional trust - development of the construct and the scale

Organisatorisen luottamuksen tutkimuksessa luottamus nähdään yleensä henkilöiden välisenä ilmiönä kuten työntekijän luottamuksena työtovereihin, esimieheen tai lähimpään johtoon. Organisatorisessa luottamuksessa on kuitenkin myös ei-henkilöityvä ulottuvuus, ns. institutionaalinen luottamus. Tähän mennessä vain muutamat tutkijat ovat omissa tutkimuksissaan käyttäneet myös institutionaalista luottamusta osana organisatorista luottamusta. Tämän työn tavoitteena on kehittää institutionaalisen luottamuksen käsitettä sekä mittari sen havainnoimiseksi organisaatioympäristössä. Kehitysprosessi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin mittariin tulevia väittämiä sekä arvioitiin sisällön validiteetti. Toinen vaihe käsitti aineiston keruun, väittämien karsimisen sekä vaihtoehtoisten mallien vertailun. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin rakennevaliditeetti sekä reliabiliteetti. Työn empiirinen osatoteutettiin internet-kyselynä aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä konfirmatorista faktorianalyysiä. Institutionaalinen luottamus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus. Kyvykkyys muodostuu viidestä alakomponentista: operatiivisen toiminnan organisointi, organisaation pysyvyys, kyvykkyys liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa, teknologinen luotettavuus sekä kilpailukyky. Oikeudenmukaisuus puolestaan muodostuu HRM-käytännöistä, organisaatiossa vallitsevasta reilun pelin hengestä sekä kommunikaatiosta. Lopullinen mittari kyvykkyydelle käsittää 18 väittämää ja oikeudenmukaisuudelle 13 väittämää. Työssä kehitetty mittari mahdollistaa organisatorisen luottamuksen entistä paremman ja luotettavamman mittaamisen. Tutkijan tietämyksen mukaan tämä onensimmäinen kokonaisvaltainen mittari institutionaalisen luottamuksen mittaamiseksi.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.