Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtamisen tiedustelutuen osana

Tieto on tärkeä päätöksenteon apuväline. Sotilaallisessa toimintaympäristössä tiedusteluprosessi tuottaa tätä tarvittavaa tietoa johtamisen apuvälineeksi. Tekniikan kehittyminen monipuolistaa ja uudistaa tiedustelumenetelmiä, mutta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut osoittivat vanhojen tiedustelumenetelmien tärkeyden ja käyttökelpoisuuden. Tiedustelumenetelmänä ihmislähteistä saatava tieto on vanhin, eikä sitä voida täysin korvata millään muulla menetelmällä. Tutkielman tavoitteena on asemoida ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtami-sen nelikenttään ja johtamisen kokonaisuuteen. Tiedustelutietoa tarkastellaan ensisi-jaisesti kriisinhallinnan toimintaympäristössä. Tutkielman alakysymyksiä ovat: 1. Millaisia johtamisen nelikentän osa-alueet ovat? 2. Mitä ihmislähteistä saatavat tiedustelutiedot ovat? 3. Mikä on CIMIC – toiminnan suhde HUMINT – toimintaan ja johtamiseen? 4. Miten toimintaympäristö vaikuttaa tiedusteluun? Tutkielman tutkimusote on hermeneuttinen ja tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen. Tutkielmassa selvitetään johtamisen nelikentän ja ihmislähteistä saatavan tieduste-lutiedon sisältö, jonka perusteella tutkija tulkitsee hermeneuttisen ymmärryskokonai-suuden kautta HUMINT – toiminnan asemoitumista johtamisen nelikenttään. Johtamisen nelikenttä koostuu johtamisen (management), johtajuuden (leadership), organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin osa-alueista. Ne sisältävät edelleen alakohtia, joihin johtamisen tutkimuksen teoria usein kohdistetaan. Johtamiseen lisäksi liittyvät prosessit ja johtamisprosessi ovat tämän tutkielman kannalta oleellisia. Tiedustelun tavoitteena on tukea johtamisprosessia. Tiedusteluprosessissa toimin-taa ohjataan, tietoa kerätään ja analysoidaan sekä jaetaan tarvitsijoille. Tiedustelu voidaan lähteensä ja keräysmenetelmänsä perusteella jakaa kategorioihin. Tässä tutkielmassa tiedustelu jaetaan julkisista lähteistä hankittuun tietoon, teknisin apuvä-linein hankittuun tietoon ja ihmislähteistä hankittuun tietoon. Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto (HUMINT) on tärkeä kriisinhallinnan toimin-taympäristössä, koska sillä voidaan saada tietoa, jota muilla menetelmillä ei saada. Tässä tutkielmassa HUMINT -tietona pidetään NATO:n määritelmän mukaisesti kaikkea sitä tietoa, joka on hankittu ihmisiltä ja kerääjänä on ollut ihminen. Tällöin HUMINT -tiedonkerääjiä ovat myös siiviili-sotilasyhteistyö – toimijat (CIMIC). Tutkijan lähtökohtana oli hypoteesi, jonka mukaan tiedustelu kytkeytyy johtamiseen ainoastaan prosessien kautta. Hypoteesi osoittautui kuitenkin vääräksi ja hermeneuttinen tutkimusote auttoi tutkijaa huomaamaan ihmislähteistä saatavan tiedustelutiedon asemoitumisen johtamisen nelikenttään monella tavalla. Muun muassa keräysprosessi muodostaa kytkentöjä syväjohtamiseen ja tietojen jakamisessa tulee huomioida eettiset näkökohdat. Informaatiosodankännin suhde HUMINT – toimintaan ja ihmisten sosiaalisten ominaisuuksien tarkastelu tiedonkeräysprosessin kannalta ovat aiheita jatkotutkimukselle.

Tietojärjestelmien menestyksellinen ulkoistaminen

Tietojärjestelmien ulkoistamisesta on kuluneiden vuosien aikana muodostunut organisaatioille lähes välttämätön strateginen apuväline. Se antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydintoimintojensa kehittämiseen ja parantaa sitä kautta heidän kilpailukykyään sekä asemaansa teknologian kehityksen sanelemassa liiketoimintaympäristössä. Ulkoistamisen kuvitellaan usein olevan yksinkertainen ja nopea vaihtoehto karsia tietojärjestelmiin liittyviä kustannuksia. Onnistunut ja tehokas ulkoistamisprosessi kuitenkin edellyttää lukuisien eri tekijöiden huomioon ottamista sekä haasteiden selvittämistä. Työssä tarkastellaan tietojärjestelmien ulkoistamista ulkoistavan yrityksen näkökulmasta. Työn tarkoituksena on koota yhteen tehokasta ulkoistamisprosessia varjostavia haasteita sekä keinoja niiden ylitsepääsemiseksi. Menestyksellisyyttä on tarkasteltu ulkoistamisprosessin päätöksenteko- sekä toteutusvaiheessa ja se on määritelty ulkoistamisprosessin eri osatekijöiden onnistuneen hallinnan ja johtamisen summana. Erityinen huomio on lisäksi ulkoistamisen vaikutusten seurannalla ja mittaamisella sekä kustannuksilla. Lopputuloksena työstä on poimittavissa menestyksellisen tietojärjestelmien ulkoistamisen edellytyksiä, joita ulkoistamista harkitsevan yrityksen tulee ottaa huomioon päätöstä tehdessään.

Työperusteisen maahanmuuton sanasto : 344 sanaa ja niiden selitykset

Työperusteisen maahanmuuton sanasto on apuväline kaikille, jotka työssään tai muussa toiminnassaan kohtaavat maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Sanasto sisältää sekä työperusteiseen maahanmuuttoon että yleisemmin maahanmuuttoon liittyvää sanastoa. Sanasto etenee aakkosittain ja jokaiselle sanalle on laadittu lyhyt selitys sekä osoitettu tietolähde, missä kyseiseen asiaan voi perehtyä syvällisemmin. Sanaston tavoitteena on, että lukija saa perustiedot maahanmuuttoon liittyvistä yleisistä käsitteistä. Halutessaan lukija voi syventää tietämystään siirtymällä osoitettuun tietolähteeseen. Sanaston tiedot on kerätty valtionhallinnon ohjeista ja määräyksistä sekä lakiteksteistä ja muista lähteistä.

Sotapelaaminen saksalaisessa sotataidossa 1918–1940

Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa sotapelaamisen osuutta saksalaisten sotataidon kehityksessä ja sotaa varten tehtyjen sotasuunnitelmien kokeilemiseen liittyen. Sotapelaamista tarkastellaan ensimmäisen maailmansodan päättymisestä toisen maailmansodan alkuun sekä vuosina 1939-40 tapahtuneen Ranskaan suuntautuneen hyökkäysoperaation suunnitteluun liittyen. Tutkimusotteena on asiakirjatutkimus kirjallisista lähteistä, joita analysoidaan sisällönanalyysillä. Sotapeleistä kerätystä tutkimusaineistosta tehdään tulkintoja sotapelaamisen ymmärtämiseksi nykyaikaisen taktisen ja operatiivisen ajattelun mukaisesti. Aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien sekä tiivistäen. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus. Saksalaiset käyttivät lähdeaineiston perusteella sotapelaamista upseereiden ammattitaidon parantamiseen, kokemuksien hankintaan, sotataidon kehittämiseen, sotatoimien ja vihollisen toiminnan analysointiin. Rajallisten resurssien vuoksi ja Versaillesin rauhansopimusten rajoitteita kiertääkseen sotapelaamista käytettiin aktiivisesti Saksassa koko tarkasteltuna ajanjaksona. Sisältöanalyysin tuloksista päätellen sotapelit olivat Saksassa tarkasteltuna ajankohtana keino hankkia sotataidollisia kokemuksia, apuväline taistelutilan liikkeen hahmottamiseen, yhtenäisen taisteluajatuksen vaiheiden havainnollistaja ja ne pakottivat sotilaat sotilasorganisaatioiden käyttöperiaatteiden hallintaan. Olennaisin oppi saksalaisesta sotapelaamisesta on vihollisen toiminnan realistinen pelaaminen. Älykkään ja omaa sotataitoaan noudattavan vihollisen pelaamisen ansiosta voitiin sotapeleistä tehdä luotettavampia havaintoja.

Pataljoonan tiedustelujoukkueen suorituskykyarviointi : arvio vai arvaus suorituskyvystä?

Muuttuva yhteiskunta ja sen myötä muuttuvat koulutettavat sekä muuttuva sodankuva ovat vain joitain niistä syistä, jotka aiheuttavat paineita Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiselle. Koulutuksen kehittäminen edellyttää koulutustulosten kattavaa arviointia. Suorituskykyarvioinnin tarkoituksena on saada luotettava tulos joukon suorituskyvystä ja apuväline joukon jatkokoulutuksen suunnittelulle ja kehittämiselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen vastaavuus suorituskykyarvioinnilla on koulutukselle tarkoitetun opetussisällön kanssa. Lisäksi haluttiin selvittää saadaanko suorituskykyarvioinnilla luotettavaa tulosta arvioinnista. Tavoitteena oli pyrkiä esittämään kehittämistarpeet suorituskykyarvioinnin toteuttamiselle. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmiksi muodostui kaksi kysymystä: 1. Minkälainen relaatio vallitsee koulutuksen vaatimusten, tavoitteiden ja tiedustelujoukkueen suorituskykymittauksen välillä? 2. Saadaanko suorituskykyarvioinnilla luotettava arvio suorituskyvystä? Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Analysoinnissa selvisi, että suorituskykyarvioinnin arviointikohdat ovat hyvin tulkinnanvaraisia, siksi tässäkin tutkimuksessa tarkkaa vastaavuutta on ollut vaikea määrittää. Tutkimustulokset osoittivat, että arvioitavat kokonaisuudet mittaavat kohtalaisesti opetussisällössä esitettyjä tavoitteita ja vaatimuksia. Kategorioinnin perusteella havaittiin että, suorituskykyarviointi jättää kuitenkin tiedustelijoiden suorituskyvyn kannalta olennaisia osa-alueita mittauksen ulkopuolelle. Tutkimustulokset osoittivat myös, että suorituskykyarviointiin sisältyy mittava määrä tulkinnallisia toimenpiteitä ja sen vuoksi arvioinnista saatavia tuloksia ei voida pitää täysin luotettavana, mutta kuitenkin suuntaa antavina. Keskeisimmiksi johtopäätöksiksi saatiin, että suorituskykyarviointia on kehitettävä siten, että mitattavat arviointikohdat tulisivat jatkossa operationalisoida tarkoin ja arviointikohdille olisi määriteltävä kriteerinpohjainen yksiselitteinen arvosteluohje. Lisäksi suorituskykyarviointiin tulisi liittää vihollisen tuntemista, toiminnan suunnittelua ja johtamista mittaavia arviointikohteita.

Mobiilipelit oppimisen tukena

Mobiililaitteet ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina ja etenkin nuoret käyttävät niitä yhä enemmän pelaamiseen. Opetuksessa tarvitaan keinoja, joilla oppilaita voidaan motivoida omaksumaan uusia asioita. Tämän projektin tavoitteena oli selvittää miten nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää eli miten mobiilipelejä voidaan hyödyntää opetuksessa. Asian selvittämiseksi työssä määriteltiin ja toteutettiin mobiilipeli, jota lopulta testattiin opetusympäristössä. Testien myötä havaittiin, että mobiilipelit lisäävät oppilaiden innostusta opeteltavaan aihepiiriin ja voivat olla todella hyödyllinen apuväline opetuksessa.

Erakkovaltakunnasta Jumalan valtakunnaksi. Amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden kuva Koreasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa

Korea ilmestyi länsimaailman tietoisuuteen erakkovaltakuntana 1800-luvun lopulla. Tässä tutkimuksessa tutkin Korean kuvan muotoutumista 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun eli ajanjaksoa, jolloin Kiinan tribuuttijärjestelmä purkautui ja Korea tuli sopimuksien myötä kansainvälisen järjestelmän piiriin. Itsenäisyys loppui lyhyeen, kun Japani ilman merkittävää väkivaltaa valloitti Korean siirtomaakseen. Samalla ajanjaksolla Koreaan saapui paljon länsimaalaisia ja Korean modernisaatio alkoi. Yksi merkittävimmistä ulkomaalaisryhmistä olivat amerikkalaiset protestanttisen kirkon lähetys-työntekijät, joita alkoi saapua maahan Yhdysvaltojen solmittua ensimmäisenä länsimaana Korean kanssa kahdenvälisen sopimuksen vuonna 1882. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mihin näiden amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden näkemykset modernista Koreassa perustuivat. Tarkastelen modernia suhteessa siihen, miten se määrittyy perinteen kautta sekä sitä, miten useat käsitykset modernista kohtasivat Koreassa. Lähdeaineistoni muodostavat yhdentoista lähetystyöntekijän Koreasta kirjoittamat matkakertomukset, jotka on julkaistu vuosien 1892–1919 välillä. Tutkimusongelmaa lähestytään historiallisen kuvatutkimusmetodin avulla. Kuvatutkimus on apuväline mielikuvien kartoittamiseen. Kuvaa tutkittaessa on kysyttävä mm. millainen kuva on, mitä tarpeita kuva palvelee ja mitä kuva kertoo kuvan luojasta. Matkakirjallisuus soveltuu hyvin kuvatutkimuksen lähteeksi, koska sen tarkoitus on ollut levittää tietoa vieraista kansoista ja kulttuureista ihmisille kotona. Tutkitulla ajanjaksolla Korean kuva kehittyi syrjäisestä erakkovaltakunnasta moderniin elämään kiinni päässeen maan kuvaksi. Lähetystyöntekijät uskoivat Koreasta tulevan Jumalan valtakunnan osan, mutta kristillistämistehtävä oli vielä kesken. Korean joutuminen Japanin siirtomaaksi aiheutti ristiriitaisia tunteita lähetystyöntekijöissä. Koska Yhdysvallat oli menettänyt valtiotason kiinnostuksensa Koreaa kohtaan, useimmat lähetystyöntekijät hyväksyivät Japanin modernin malliksi Korealle. Lähetystyöntekijöiden kotimaa säilyi kuitenkin koko ajan ihanteellisena modernina, sillä toisin kuin Japani, Yhdysvallat oli kristitty maa. Huolimatta lähetystyöntekijöiden osallisuudesta modernin Korean rakentamiseen lähetystyön tärkeimpänä sisältönä säilyi kristinuskon levittäminen. He uskoivat, että kristinuskon myötä muutkin modernit ilmiöt toteutuvat Koreassa. Tutkimustulosten valossa länsimaalaista käsitystä modernista on problematisoitava enemmän. Lähetystyöntekijöiden Koreasta välittämä kuva oli melko ehdoton ja orientalistinen.

Ryhmäkiinteys ja syväjohtamisen kulmakivet : mittarin testaaminen

Ryhmäkiinteyden teoriat tunnetaan hyvin, mutta mittaria ryhmäkiinteyden mittaamiseen ei ole Suomessa kehitetty. Ryhmäkiinteys jakaantuu primaariseen, sekundaariseen, organisaa-tiolliseen ja kansalliseen tasoon. Tutkimuksessa tarkastellaan primaaritason ryhmiä eli ryhmien linkittyminen suurempaan kokonaisuuteen rajataan tutkimuksen ulkopuolelle. Primaaritason ryhmäkiinteys jakaantuu horisontaaliseen ja vertikaaliseen ryhmäkiinteyteen, jotka jakaantuvat vielä sosiaaliseen ja tehtäväsidonnaiseen ryhmäkiinteyteen. Tutkimukses-sa ryhmäkiinteyttä tarkastellaan näillä neljällä tasolla. Varusmiehet koulutetaan syväjohtamisen oppeihin perustuvan johtajakäyttäytymisen poh-jalta, jossa keskiössä ovat syväjohtamisen kulmakivet: luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus. Varusmiesjohtajien johtamista arvioidaan johtajaprofiilin avulla, mutta mittaako johtajaprofiili ryhmäkiinteyttä? Tätä ei puolustusvoimissa ole ennen tutkittu. Tutkimukses-sa analysoidaan syväjohtamisen kulmakivien ja ryhmäkiinteyden ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on testata mittarin toimivuus ja selvittää ryhmäkiintey-den yhteys syväjohtamisen kulmakiviin. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Mittari on suomennettu ja muokattu Siebold:n ja Kelly:n kehittämän mittarin pohjalta. Kysely toteutettiin Helsingissä Kaartin Jääkäripa-taljoonan 1. Jääkärikomppaniassa marraskuussa 2013 erikoiskoulutuskauden puolessa vä-lissä. Kyselyyn vastasi 96 varusmiestä, jotka ovat astuneet palvelukseen heinäkuussa 2013 (miehistö) ja tammikuussa 2013 (ryhmänjohtajat). Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen kyselytutkimus, jonka tavoitteena on testata ryhmäkiinteyden mittarin toimivuutta suoma-laisessa varusmieskoulutuksessa ja mittarin yhteyttä syväjohtamisen kulmakiviin. Tutkimuksen tuloksien mukaan ryhmäkiinteyden mittari on yhteydessä syväjohtamisen kulmakiviin. Ryhmäkiinteyden ulottuvuuksista johtamiskäyttäytyminen ja johtajien kyvyk-kyys (horisontaaliset tasot) olivat vahvemmin yhteydessä syväjohtamisen kulmakiviin, kuin vertaisten yhteistyökyky ja vertaisten yhteenkuuluvuus (vertikaaliset tasot). Ryhmäkiintey-den osalta aineistosta voidaan erottaa matalan ja korkean ryhmäkiinteyden ryhmiä, joiden erot ovat tilastollisesti merkittäviä. Tuloksista voidaan päätellä, että ryhmänjohtaja voi omalla johtamiskäyttäytymisellään vaikuttaa ryhmän ryhmäkiinteyden syntyyn. Ryhmä-kiinteyden mittari on luotettava apuväline, kun analysoidaan primaaritason ryhmäkiinteyt-tä. Tulokset tuovat näkyväksi ryhmäkiinteyden kehittymisen, kun johtaja toimii syväjohta-misen oppien mukaisesti.

Yhdysvaltojen Ilmavoimien hävittäjätaktiikka 1980-luvulla

Tutkimus käsittelee Yhdysvaltojen Ilmavoimien 1980-luvun hävittäjätaktiikkaa ja sen tarkoi-tuksena on kuvailla Yhdysvaltojen lentokaluston kehityksen myötä muuttunutta taktiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä Vietnamin että Persianlahden sodan aikaisia hävittäjätak-tiikoita, jolloin saadaan kuva taktiikan kehittymisestä. F-15 Eagle ja F-16 Fighting Falcon ovat 1970-luvulla käyttöönotettuja ilmaherruushävittäjiä, jotka korvasivat aikaisemman F-4 Phantom -kaluston. F-117A Nighthawk puolestaan on häiveteknologiaa hyödyntävä lähitulitukikone ja kevyt pommittaja, jonka käyttöönottaminen vuonna 1982 osaltaan vaikutti hävittäjätaktiikan kehittymiseen. Uusien hävittäjien ja ryn-näkkökoneiden lisäksi Yhdysvallat otti 1970-luvun lopulla käyttöönsä AWACS-koneet (Air-borne Warning and Control Systems), jotka toimivat ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneina. AWACS mahdollistaa ilmaoperaatioille välttämättömien elementtien kuten taistelunjohtami-sen ja viestinnän ulottuvuuden moninkertaistamisen. Se on näin ollen erinomainen apuväline ilmaherruuden saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen teoreettinen tutkimus, jonka aineisto koostuu pääasiassa alan artikkeleista ja kirjallisuudesta. Näin ollen työssä pääasiallisesti käytetty tutkimusmenetelmä on asiakirja- ja kirjallisuustutkimus. Päällimmäisenä tiedonhankintamenetelmänä puolestaan on käytetty aiheen historiallisen luonteen vuoksi lähdekritiikkiä, jonka keinoin tutkimuksen rakentaminen on ollut mahdollista luotettaviksi todettujen lähteiden pohjalta.

Älykäs kunnossapito

Valmistuksen ajatusmallin siirtyessä kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa, on kunnossapidon roolin täytynyt siirtyä kohti elinkaarilähtöistä ajattelua. Uusien ajattelutapojen lisäksi älykkäiden teknologioiden kehittymisen sekä liiketoiminnan integraation tarpeen lisääntymisen myötä on kehittynyt uusi kunnossapidon konsepti, älykäs kunnossapito. Työn tavoitteena on esitellä älykästä kunnossapitoa ja sen kehitystä eri näkökulmista, selvittää sen teollista käyttöä ja tutkimusta sekä arvioida sen ominaisuuksia ja tulevaisuutta. Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmalle. 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran kirjallisuudessa esiintyneellä konseptilla on useita määrittelyjä, jotka vaihtelevat tarkasteltavan näkökulman mukaan. Älykkään kunnossapidon voidaan kuitenkin nähdä perustuvan älykkäillä teknologioilla toteutettuun laitteiden ja komponenttien valvontaan sekä kunnossapidon integraatioon tuotannon kanssa. Työn merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää älykkään kunnossapidon ominaisuuksia, käyttöä sekä kyvykkyyksiä ja haasteita. Älykäs kunnossapito on kestävän kehityksen edistäjä, strateginen päätöksenteon apuväline sekä kilpailukyvyn parantaja. Suurista hyödyistä huolimatta ei sen käyttö ole vielä teollisuudessa suurta.

Kohonneen verenpaineen hoidonohjausjärjestelmä

Kohonnut verenpaine on monille sairauksille ja jopa äkkikuolemalle altistava riskitekijä, jonka hoito on tärkeää. Kohonneen verenpaineen tehokas hoito on nykytiedon valossa mahdollista, mutta silti Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan kohonnutta verenpainetta sairastavista suomalaisista miehistä vain 50 % ja naisista vain 56 % on hoitotavoitteessa. Tilannetta ei ole kyetty parantamaan pelkästään ohjeita lisäämällä. Tietokoneella toteutettua Käypä hoito -suositukseen perustuvaa verenpainepotilaan hoidossa avustavaa päätöksenteon tukijärjestelmää voitaisiin käyttää toisaalta potilashoidon yhtenäistämisessä ja toisaalta yksilöllisesti räätälöidyn optimaalisen hoidon tarjoamiseksi potilaille. Tässä opinnäytetyössä esitellään kohonnut verenpaine merkittävänä terveitä elin- vuosia uhkaavana riskitekijänä ja sen hoitoon käytetyt keskeiset menetelmät. Veren- painepotilaan hoito perustuu elintapaohjaukseen ja lääkehoitoon, jossa käytetään useaan eri vaikutusmekanismiin perustuvaa verenpainelääkkeiden yhdistelmähoitoa. Suolan käytön vähentäminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon laskeminen ovat tehokkaita tapoja laskea verenpainetta ja niitä tulisikin siksi käyttää. Pieniannoksinen yhdistelmähoito puolestaan tarjoaa potilaalle hyvää lääketehoa vähäisin haittavaikutuksin. Hoidonohjausjärjestelmä on potilashoidossa alikäytetty tietotekninen apuväline, jo- ka potilaasta tunnettua tietoa käsittelemällä kykenee tarjoamaan terveydenhuollon ammattilaiselle yksilöllisen suosituksen potilaan hoidosta. Suomessa kohonneen veren- paineen hoito pohjautuu Käypä hoito -suosituksiin ja kansainvälisissä sovelluksissa on käytettävissä vastaavia alueellisia hoitosuosituksia. Opinnäytetyö kuvailee Turun yli- opiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttaman Kohonneen verenpaineen hoidonohjausjärjestelmän suunnittelun ja toteutuksen. Työssä kuvailtu- ja ideoita ja menetelmiä käyttäen on mahdollista laajentaa hoidonohjausjärjestelmää kohonneesta verenpaineesta myös muiden kansantautien, kuten diabeteksen hoitoon.