Strategic alliances in a town centre : Stakeholder’s perceptions of property owner’s role

In order for town centres to manage increased competition in retailing, co-operation between stakeholders in a strategic alliance has become more important. A typical set of stakeholders in a strategic alliance for strengthening retailingare retailers, local authorities and property owners. The roles of retailer’sand local authorities’ are well researched. However, the role of property owners is not. The aim of this paper seeks to unfold the role of property owners in a strategic alliance. This is a case study of a medium-sized town in which semi-structured interviews with different stakeholders were conducted. In the chosen town there is a TCM alliance co-operation at work. The above mentioned stakeholders are possible members in an alliance. The case studied shows a fragmented property owner market with no dominant property owner, as it is in many medium-sized towns. Our study shows that many stakeholders look at the role of property owners as crucial for town centre development. However, property owners do not see that they can significantly contribute to or benefit from the development.The main reasons for this opinion are that they consider themselves as not having enough resources or the capability to influence the town development.

China and Latin America and the Caribbean: building a strategic economic and trade relationship

Includes bibliography

Criminals and terrorists in partnership:unholy alliance

The nexus between terrorism and organised crime consists in a strategic alliance between two non-state actors, able to exploit illegal markets, threaten the security of individuals, and influence policy-making on a global level. Recent Europol reports have pointed towards the importance of studying the links between organised crime and terrorist groups, and have underlined that the nature and extent of these connections have seldom been addressed from an academic perspective. Considering the degree of dangerousness that both organised crime and terrorism currently represent in the world, the collusion between these two phenomena is of urgent contemporary interest. Basing itself on geographical case-studies, this edited volume aims at contributing to the existing literature in three ways: by enriching the empirical knowledge on the nature of the crime-terror nexus and its evolution; by exploring the impact of the nexus within different economic, political and societal contexts; and by expanding on its theoretical conceptualization.

Horizontal alliances amongst small retailers in Brazil

Purpose - Application of the horizontal alliance paradigm has particularly relevance to small retailers. It is a powerful mechanism for independents and non-integrated chain retailers to develop competitive advantage, maintaining and improving their performance. The purpose of this article is to analyse the theory of alliance in the context of the retail sector. Design/methodology/approach - Both quantitative and qualitative research was carried out with horizontal retail alliances in Brazil. Findings - Focusing on the alliances among independents and non-integrated chain retailers, our discussion covers specifically the following issues: the reasons for forming a strategic alliance in retail; minimum criteria for the alliance activity amongst retailers; steps that managers must take to create a competitive retail alliance; critical core competencies to be developed on the retail alliance; types of retail alliances; and, finally, forms of strategic retail alliances and stages/steps to develop a retail alliance over time. Research limitations/implications - The study considers horizontal alliances in a Brazilian retail context, which is in some ways unique, however, key principles and findings are very much transferable. Practical implications/implications - The study is of value not only to researchers of retail horizontal alliances, but offers retail practitioners specific experience and guidance. Originality/value - It was identified from the literature that there have been relatively few theoretical and practical studies available that analyse the relationship between the outlined themes concerned with alliances and small retailers. The discussion in our paper provides useful information and new insights to both academics and practitioners.

Alianças estratégicas: análise do sector exportador de produtos português

Dissertação de Mestrado em Finanças Empresariais

Quidgest’s internationalization plan to Norway

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

Evaluating a co-creation model for social businesses: The case of ‘Linhas sobre rodas’

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

The Internationalization of a Portuguese small and medium enterprise: The case of Vale da Rosa

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

Cooperations in the nonprofit sector

Many Nonprofit Organizations are pursuing mergers and alliances with the purpose of become more sustainable, better use their resources, and generate a higher impact. This report wants to bring further concrete evidences to the contents highlighted by the researchers. Firstly, a theoretical framework is derived from the literature analysis. Based on that a case study is developed, which see the NOVA SBE and the IES – SBS planning a strategic alliance to constitute a new Social Entrepreneurship Center. A first analysis of the strategic alliance plan showed a wide potential in terms of impact generated and sustainability, only the future steps will be able to demonstrate the successful implementation.

Yritysyhteistyön muodot

Tässä työssä kuvataan erilaisia yritysyhteistyön muotoja. Työn tavoitteena on saada kokonaiskuva yhteistyöstä yleisesti ja yhteistyömuodoista. Lähtökohtana on yhteistyön määritelmä ja yhteistyön peruselementit. Yhteistyömuotoja voidaan luokitella monesta eri näkökulmasta. Tässä työssä yritysyhteistyön muodot jaetaan kahdenväliseen ja monenkeskiseen yhteistyöhön. Yhteistyömuodoista esitellään seitsemän muotoa, joiden ominaispiirteitä kuvataan. Lisäksi kiinnitetään huomiota yhteistyömuotojen eroavaisuuksiin. Työssä käydään läpi myös yhteistyön hyötyjä ja haittoja. Ei ole olemassa täydellistä yhteistyömuotoa, joka sopisi kaikille yrityksille. Eri yhteistyömuodot soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja yritys voi käyttää useampaa yhteistyömuotoa yhtäaikaisesti. Yhteistyömuodot poikkeavat toisistaan esimerkiksi kestoltaan ja sitoutumisen osalta.

Epävarmuuden vaikutus strategisiin alliansseihin vuosina 2000-2010

Tässä pro gradu –tutkielmassa perehdyttiin globaalin telekommunikaatiosektorin allianssitoimintaan vuosina 2000-2010. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kvantitatiivisin menetelmin yrityskohtaisen ja makrotaloudellisen epävarmuuden vaikutusta solmittujen allianssien rakenteeseen, muotoon ja osapuolten maantieteelliseen sijaintiin. Lisäksi oli tarkoitus tutkia, kuinka allianssien vuosittainen määrä ja niihin osallistuvien yritysten määrä muuttuu epävarmuuden vaihtelujen myötä. Tutkielman empiirisen rungon muodosti sekundaarinen data SDC Platinum ja Thomson Datastream –tietokannoista. Lopulliseen aineistoon sisältyi 50 maailman suurinta telekommunikaatioyritystä useasta eri maasta. Tilastollinen analyysi suoritettiin logistisen ja paneelidataregression avulla. Tutkielman viidestä hypoteesista vain kaksi vahvistuivat osittain. Kyseiset hypoteesit olettivat epävarmuuden kasvun negatiivista vaikutusta vertikaalisten ja kotimaisten allianssien suosioon yrityksen silmissä. Muut regressiomallit tuottivat ristiriitaisia ja tilastollisesti ei-merkitseviä tuloksia.

Vientiyhteistyö strategisena allianssimuotona

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisten bioenergia-alan pk-yritysten halukkuus tehdä vientiyhteistyötä ja selvittää millaiset vientiyhteistyömuodot soveltuvat alalle. Tutkimuksessa on lisäksi selvitetty mitkä tekijät vaikuttavat menestyksekkääseen yhteistyöhön. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat strategisen allianssin ja vientiyhteistyön menestykseen? 2. Minkälaiset vientiyhteistyömuodot soveltuvat parhaiten bioenergia-alalle? Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Ensimmäisessä osiossa on vastattu kirjallisuuskatsauksen avulla ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toisessa osiossa jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen on vastattu analysoimalla teemahaastatteluita, joihin on valittu suomalaisia bioenergia-alan pk-yrityksiä. Tutkimuksessa saatiin selville, että luottamus ja sitoutuminen ovat yhteisiä päätekijöitä, kun tarkastellaan strategisia alliansseja ja vientiyhteistyötä. Muita menestykseen vaikuttavia yhteisiä tekijöitä on partnereiden valinta, yritysten yhteensopivuus, ystävyyssuhteet ja henkilökemiat, johtaminen sekä pitkän aikavälin suhteet. Bioenergia-alalle parhaiten soveltuvat vientiyhteistyömuodot ovat tutkimuksen mukaan yhteistyö suorassa viennissä (jälleenmyyjien tai tuontiagenttien kautta) ja markkinointiyhteistyö.

Tiedon jakaminen kolmen ammattikorkeakoulun strategisessa liittoumassa. Case: Federation of Universities of Applied Sciences.

Ammattikorkeakoulut ovat suurten rakenteellisten ja rahoituksellisten muutosten edessä. Rahoitus tulee jatkossa tutkintojen määrään painottuen nykyisen opiskelija-määrän sijaan ja tämä pakottaa ammattikorkeakoulut etsimään keinoja toiminnan tehostamiseksi, joista korkeakoulujen muodostamat liittoumat ovat yksi väline. Tämän tutkimuksen aiheena on tiedon jakaminen kolmen ammattikorkeakoulun muo-dostamassa strategisessa liittoumassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus toteutet-tiin kyselylomakkeella Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulujen toimijoilta keräten. Vastauksia saatiin 79, vastausprosentin ollessa 62,2 %. Tutkimustulosten perusteella FUASin johdon toimilla, organisaation rakenteella, organisaation kulttuu-rilla ja työilmapiirillä on positiivinen vaikutus tiedon jakamiseen. Lisäksi toimijoiden välinen luottamus ja avoimuus sekä motivaatio parantavat tiedon jakamista FUAS-ammattikorkeakoulujen välillä. Tiedon jakamisesta palkitseminen ja oman edun ta-voittelu eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi FUASissa tapahtuvaan tiedon jakamiseen.

Kuka luottaa ja mihin strategisessa kumppanuudessa? Case pankki ja kiinteistönvälitys

Tässä tutkielmassa tarkastellaan luottamuksen roolia kahden yrityksen välisessä yhteistyössä sekä sitä miten luottamus yhteistyössä rakentuu. Tavoitteena on selvittää mihin luottamus yhteistyössä kohdistuu ja mikä on henkilöityvän ja ei-henkilöityvän luottamuksen rooli. Tutkimuksen käytännöllinen tavoite on löytää keinoja, joilla yritysten johto voisi edesauttaa luottamuksen rakentumista. Lisäksi tarkastellaan sitä näyttääkö luottamuksella olevan vaikutusta yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Tämä laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuus-katsauksena. Empiirinen aineisto koostui haastatteluista, jotka toteutettiin molemmissa kohdeyrityksissä ja analysoitiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus on toimivan ja tu-loksellisen yhteistyön perusedellytys. Luottamus ilmenee sekä henkilöiden välisenä luottamuksena että ei-henkilöityvänä luottamuksena, jolloin se kohdistuu yritykseen, jonka kanssa yhteistyötä tehdään. Luottamus kohdistuu sekä toisen osapuolen kyvykkyyteen että hyväntahtoisuuteen. Tulosten perusteella ei pysty sanomaan onko henkilöityvällä luottamuksella tai ei-henkilöityvällä luottamuksella suurempi vaikutus yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöityvä luottamus ja ei-henkilöityvä luottamus eivät kuitenkaan kompensoi toisiaan. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteistyö on tuloksellisinta kun osapuolet luottavat paitsi henkilöihin, joiden kanssa he yhteistyötä tekevät, myös kumppaniyrityksen brändiin, strategiaan sekä kaupalliseen kilpailukykyyn. Luottamusta rakentaa haastateltujen mukaan henkilösuhteiden lisäksi avoin ja selkeä tiedottaminen, ammattitaito, vuorovaikutus ja säännöllinen yhteydenpito, hyvät kokemukset ja saatu palaute, positiivinen asenne ja sitoutuminen, ongelmanratkaisukyky ja lupausten pitäminen. Yritysten johto voi rakentaa luottamusta mahdollistamalla ja vahvistamalla edellä mainittuja tekijöitä ja prosesseja.

Energiatoimialan allianssien kehitys Euroopassa vuosina 1990-2009

Tämän kandidaatintutkielman aiheena on selvittää ja analysoida energiatoimialan allianssien kehitystä Euroopassa vuosien 1990–2009 aikana. Euroopan energia- ja sähkömarkkinat muuttuivat 1980-luvun lopulla, jolloin kansallisia monopoleja puret-tiin ja energia- ja sähkötoimialalle haluttiin luoda kilpailulliset markkinat. Tarkoituksena on tutkia, onko energiatoimialalla muodostettu alliansseja noususuhdanteisesti vuosien 1990–2009 aikana. Tutkimusaineiston avulla on pyritty selvittämään, millaisia alliansseja energiatoimialalla on solmittu, mitkä motiivit ovat vaikuttaneet allianssin muodostamiseen, mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet allianssipartnerin valintaan ja mihin toimialaan allianssipartnerit kuuluvat. Tässä tutkimuksessa allianssit on rajattu koskemaan yhteisyrityksiä ja strategisia alliansseja. Motiiveja allianssien muodostamiseen on käsitelty kolmen eri teorian pohjalta, jotka ovat resurssiperusteinen teoria, transaktiokustannusteoria ja strategisten ja sosiaalisten aspektien teoria. Allianssikumppanin valintaan vaikuttavia tekijöitä on käsitelty tehtävä- ja partnerisuuntautuneita kriteereitä koskevan teorian pohjalta. Tutkimuksen empiirisessä osassa on käytetty SDC Platinum-tietokantaa, josta on saatu kaikki Euroopassa muodostetut energia-alan allianssit vuosina 1990–2009. SDC Platinum-tietokannasta saatavaa aineistoa on kuvailtu ja analysoitu laadullisin menetelmin.