[Archives de la Parole]. , Beybadu Raja ; Pinkerimata Anawa kasa Edam ata / Revd. Isurumuniye Saranankara, voix

[Traditions. Asie du Sud. Sri Lanka]

Uskonto, raja ja rajanylitykset tämän päivän uskontotieteessä

Kirja-arvio

Kunnan ympäristönsuojelumääräykset case Kotka

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n nojalla kunnilla voi olla ympäristönsuojelumääräykset. Määräysten antaminen on kunnille vapaaehtoista. Määräysten tulee olla ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia, kunnan paikallisista olosuhteista johtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelumääräyksillä on muuta lainsäädäntöä täydentävä, ei korvaava asema. Tämän työn tavoitteena oli laatia Kotkan kaupungille ehdotus kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi. Työn teoriaosassaon selvitetty kunnan ympäristönsuojelumääräysten oikeudelliset lähtökohdat ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Tulososassa on selvitetty mitä toimintoja Kotkassa tulisi säännellä kunnan ympäristönsuojelumääräyksin. Työn toimeksiantajan kannalta oleellisimmat tulokset on esitetty työn liiteosassa. Ehdotuksen määräykset koskevat jätevesien käsittelyä, lumenkaatopaikkojen aiheuttamia ympäristöhaittoja, pölyn torjuntaa, tilapäisen melun torjuntaa, öljysäiliöiden tarkastamista ja käytöstä poistamista sekä hevosten pidon ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon myötä osa ympäristönsuojeluviranomaisen antamista suosituksista saa sitovan vaikutuksen. Ympäristönsuojelumääräykset osaltaan selventävät ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuuksia puuttua eri toimintojen ympäristövaikutuksiin ennakolta.

Rahavirta-analyysit, erityisesti kassavirtalaskelma, kunnan talouden ohjauksen apuvälineenä

 The aim of this research was to determine whether a cash basis financial statement would give additional value for the financial management of a local government and whether the cash flow statement would assist in getting a true and fair view of the financial position of the local government. The goal was to develop a cash flow statement and cash flow based key ratios for the needs of local government and the possibilities to utilise them were studied. In the theoretical part of this work, the literature review section,municipal economy, the main objectives and key ratios of financial control in municipal financial management, central control systems, control instruments and different financial statements were studied. In the empirical part the possibilities of utilising the information of these different financial statements as onecontrol instrument of municipal financial management were compared. Also empirical testing of the exploitation of these financial statements was carried out. The suggestion for municipal cash flow statement and its key ratios were defined on the basis of the theoretical and empirical parts. The results show that the municipal cash flow statement is most effective in a three-part form: cash flow from ordinary operations, cash flow from investments and funding cash flow. The added value of the cash flow statement comes from its ability to better attest the financial ability for investments better than the profit and loss account. Themunicipal cash flow statement is therefore especially suitable when analysing of the sufficiency of money. In addition to absolute ratios, such as the financial margin, also relative cash basis ratios such as the financial margin percentage, liquidity percentage and investment income financing percentage are important. Also the simple cash based calculation about receiving and using money is applicable to local governments. The statement could be a part of municipal financial statements, budgets and annual reports. On the other hand, working capital flow and expense and revenue flow statements do not give added value for municipal financial management.

Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnan energiaratkaisussa

Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5–3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9–4,2 g CO2-ekv/MJ. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO2-ekv/MJ, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO2-ekv/MJ ja turpeella 104,0–108,1 g CO2-ekv/MJ. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 43–57 %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO2-ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO2-ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin 2300–2400 t CO2-ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2–8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4–1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille.

Raja-arvoja lukemassa

Kirjallisuutta

Ajopuusta asiantuntijaksi – luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa

Tässä johtaminen ja organisaatiot –oppialaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään luottamushenkilöarvioinnin merkitystä kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa. Tutkimuksessa kuvataan luottamushenkilöiden tekemää kunnan talouden ja hallinnon arviointia ja sen merkitystä kunnan johtamisen ja päätöksenteon palautemekanismina. Empiirisen haastatteluaineiston avulla kuvataan eteläkarjalaisten tarkastuslautakuntien toimintaa ja niiden puheenjohtajina toimineiden henkilöiden kokemuksia tarkastuslautakuntien olemassaolon kahdella ensimmäisellä valtuustokaudella 1997–2000 ja 2001–2004. Tutkimus kohdistuu julkiselle sektorille, kuntien poliittis-hallinnolliseen päätöksentekoon. Tarkastuslautakuntien synnyn taustalla ymmärretään vaikuttavan yleisenä viitekehyksenä erityisesti New Public Managementin (NPM) eli uuden julkisjohtamisen ilmaisemat ajatukset mm. toimintojen tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä arvioinnista osana päätöksentekoa. Tutkimuksessa hyödynnetään kehysteoriana uuden julkisjohtamisen doktriinia ja substanssiteoriana arviointiin ja arviointitutkimukseen liittyvää teoreettista tietovarantoa. Tutkimuksen ensisijainen empiirinen aineisto koostuu 16 tarkastuslautakunnan puheenjohtajan haastattelusta, jotka on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Tausta-aineistona on käytetty 112 tarkastuslautakuntien arviointikertomusta. Tutkimus on ensimmäinen väitöskirjatasoinen työ tältä aihealueelta. Työn keskeinen kontribuutio on tutkimuksessa esitettävä näkemys luottamushenkilöarvioinnista ja sen merkityksestä kunnan johtamisessa arviointitutkimuksen, uuden julkisjohtamisen ja tarkastuslautakunnista tähän mennessä tehtyjen tutkimusten sekä empiirisen haastattelututkimuksen pohjalta. Luottamushenkilöarvioinnin painopisteen nähdään siirtyneen tarkastuslautakunnan lainmukaisen tehtävänannon eli valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista kunnan toiminnan kehittämiseen, jolloin sillä on konkreettisemmin päätöksentekoa tukeva merkitys. Taaksepäin suuntautunutta arviointia ei koeta kovinkaan merkitykselliseksi, vaikka virheistä oppimisen näkökulmasta ja päätöksenteon palautemekanismina myös ex post –arviointi on tärkeää. Tutkimuksessa on sovellettu poikkitieteellistä lähestymistapaa organisaatiotutkimuksen ja uuden julkisjohtamisen, arviointitutkimuksen sekä kuntatutkimuksen näkökulmia yhteen sovittamalla. Tutkimuksessa esitetään väite, että tarkastuslautakuntia kahlitsee niiden voimakas yhteys ja perustuminen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakuntien arviointi ei ole kehittynyt omaehtoisesti ja luottamushenkilöarvioinnin merkitys on vielä osin tunnistamatta eritoten johtamisen itsensä arvioinnin näkökulmasta.

Kun raja railona aukeni

Kirjallisuusarvostelu

Geopoliittista kuvittelua Pohjois-Suomen raja-alueilla : tutkimus perifeerisyyden purkamisesta kylmän sodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä 1995-2004

Lectio praecursoria 15.2.2008 Lapin yliopisto.

Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöasioiden parantaminen

Diplomityö on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI:ssä vuosina 2005 - 2008 toteutettua ”Yritysten ympäristöriskit” EU-osarahoitteista hanketta. Työn tarkoituksena oli tunnistaa, arvioida ja luokittaa Etelä-Savossa, Juvalla toimivan yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ympäristöriskit sekä antaa neuvoja löytyneiden riskien hallintaan. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta syntyvät mahdolliset ympäristöriskitekijät tunnistettiin kirjallisuusselvitysten sekä haastattelujen avulla. Riskien tunnistamisen jälkeen riskien kartoittamiseen, arviointiin ja luokittamiseen käytettiin osia eri riskianalyysimenetelmistä. Riskit jaettiin viiteen eri riskiluokkaan; vakavasta riskistä merkityksettömään riskiin. Juvan kunnan jätevedenpuhdistamolla esiintyi neljän pienimmän riskiluokan riskejä, ja vakavia riskejä ei kartoituksessa tullut esille lainkaan. Riskejä arvioitiin niin sanotuissa normaalioloissa. Merkittävin yksittäinen riskitekijä jätevedenpuhdistamolla oli haitallisen tai poikkeavan aineen kulkeutuminen jäteveden mukana puhdistamolle. Tämä voisi heikentää puhdistamon puhdistustulosta merkittävästi. Kun laitosta ajetaan ympäristöluvassa asetettujen vaatimusten mukaisesti ja alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset noudattavat heille annettuja määräyksiä, ei Juvan jätevedenpuhdistamolta aiheudu merkittäviä päästöjä maa-perään tai pohjavesiin.