Co-digestão anaeróbia de dejetos de bovinos e dois tipos de glicerina bruta

Pós-graduação em Agronomia (Energia na Agricultura) - FCA

SCHOOL DISTRICT GOVERNANCE AND KNOWLEDGE-FIT IN DECISION RIGHTS: HOW DISTRICTS RECRUIT AND HIRE SCHOOL LIBRARIANS

This study examines the organizational structures and decision-making processes used by school districts to recruit and hire school librarians. For students to acquire the information and technology literacy education they need, school libraries must be staffed with qualified individuals who can fulfill the librarian’s role as leader, teacher, instructional partner, information specialist, and program administrator. Principals are typically given decision rights for hiring staff, including school librarians. Research shows that principals have limited knowledge of the skills and abilities of the school librarian or the specific needs and functions of the library program. Research also indicates that those with specific knowledge of school library programs, namely school district library supervisors, are only consulted on recruiting and hiring about half the time. School districts entrust library supervisors with responsibilities such as professional development of school librarians only after they are hired. This study uses a theoretical lens from research on IT governance, which focuses on the use of knowledge-fit in applying decision rights in an organization. This framework is appropriate because of its incorporation of a specialist with a specific knowledge set in determining the placement of input and decision rights in the decision-making processes. The method used in this research was a multiple-case study design using five school districts as cases, varying by the involvement of the supervisors and other individuals in the hiring process. The data collected from each school district were interviews about the district’s recruiting and hiring practices with principals, an individual in HR, library supervisors, and recently hired school librarians. Data analysis was conducted through iterative coding from themes in the research questions, with continuous adjustments as new themes developed. Results from the study indicate that governance framework is applicable to evaluating the decision-making processes used in recruiting and hiring school librarians. However, a district’s use of governance did not consistently use knowledge-fit in the determination of input and decision rights. In the hiring process, governance was more likely to be based on placing decision rights at a certain level of the district hierarchy rather than the location of specific knowledge, most often resulting in site-based governance for decision rights at the school-building level. The governance of the recruiting process was most affected by the shortage or surplus of candidates available to the district to fill positions. Districts struggling with a shortage of candidates typically placed governance for the decision-making process on recruiting at the district level, giving the library supervisor more opportunity for input and collaboration with human resources. In districts that use site-based governance and that place all input and decision rights at the building level, some principals use their autonomy to eliminate the school library position in the allotment phase or hire librarians that, while certified through testing, do not have the same level of expertise as those who achieve certification through LIS programs. The principals in districts who use site-based governance for decision rights but call on the library supervisor for advisement stated how valuable they found the supervisor’s expertise in evaluating candidates for hire. In no district was a principal or school required to involve the library supervisor in the hiring of school librarians. With a better understanding of the tasks involved, the effect of district governance on decision-making, and the use of knowledge to assign input and decision rights, it is possible to look at how all of these factors affect the outcome in the quality of the hire. A next step is to look at the hiring process that school librarians went through and connect those with the measurable outcomes of hiring: school librarian success, retention, and attrition; the quality of school library program services, outreach, and involvement in a school; and the perceptions of the success of the school librarian and the library program as seen from students, teachers, administrators, parents, and other community stakeholders.

INFORMATION TECHNOLOGY PROJECTS IN NONPROFIT UNIVERSITY: A PROJECT GOVERNANCE PERSPECTIVE

The universities rely on the Information Technology (IT) projects to support and enhance their core strategic objectives of teaching, research, and administration. The researcher’s literature review found that the level of IT funding and resources in the universities is not adequate to meet the IT demands. The universities received more IT project requests than they could execute. As such, universities must selectively fund the IT projects. The objectives of the IT projects in the universities vary. An IT project which benefits the teaching functions may not benefit the administrative functions. As such, the selection of an IT project is challenging in the universities. To aid with the IT decision making, many universities in the United States of America (USA) have formed the IT Governance (ITG) processes. ITG is an IT decision making and accountability framework whose purpose is to align the IT efforts in an organization with its strategic objectives, realize the value of the IT investments, meet the expected performance criteria, and manage the risks and the resources (Weil & Ross, 2004). ITG in the universities is relatively new, and it is not well known how the ITG processes are aiding the nonprofit universities in selecting the right IT projects, and managing the performance of these IT projects. This research adds to the body of knowledge regarding the IT project selection under the governance structure, the maturity of the IT projects, and the IT project performance in the nonprofit universities. The case study research methodology was chosen for this exploratory research. The convenience sampling was done to choose the cases from two large, research universities with decentralized colleges, and two small, centralized universities. The data were collected on nine IT projects from these four universities using the interviews and the university documents. The multi-case analysis was complemented by the Qualitative Comparative Analysis (QCA) to systematically analyze how the IT conditions lead to an outcome. This research found that the IT projects were selected in the centralized universities in a more informed manner. ITG was more authoritative in the small centralized universities; the ITG committees were formed by including the key decision makers, the decision-making roles, and responsibilities were better defined, and the frequency of ITG communication was higher. In the centralized universities, the business units and colleges brought the IT requests to ITG committees; which in turn prioritized the IT requests and allocated the funds and the resources to the IT projects. ITG committee members in the centralized universities had a higher awareness of the university-wide IT needs, and the IT projects tended to align with the strategic objectives. On the other hand, the decentralized colleges and business units in the large universities were influential and often bypassed the ITG processes. The decentralized units often chose the “pet” IT projects, and executed them within a silo, without bringing them to the attention of the ITG committees. While these IT projects met the departmental objectives, they did not always align with the university’s strategic objectives. This research found that the IT project maturity in the university could be increased by following the project management methodologies. The IT project management maturity was found higher in the IT projects executed by the centralized university, where a full-time project manager was assigned to manage the project, and the project manager had a higher expertise in the project management. The IT project executed under the guidance of the Project Management Office (PMO) has exhibited a higher project management maturity, as the PMO set the standards and controls for the project. The IT projects managed by the decentralized colleges by a part-time project manager with lower project management expertise have exhibited a lower project management maturity. The IT projects in the decentralized colleges were often managed by the business, or technical leads, who often lacked the project management expertise. This research found that higher the IT project management maturity, the better is the project performance. The IT projects with a higher maturity had a lower project delay, lower number of missed requirements, and lower number of IT system errors. This research found that the quality of IT decision in the university could be improved by centralizing the IT decision-making processes. The IT project management maturity could be improved by following the project management methodologies. The stakeholder management and communication were found critical for the success of the IT projects in the university. It is hoped that the findings from this research would help the university leaders make the strategic IT decisions, and the university’s IT project managers make the IT project decisions.

Enquête sur les pratiques de gouvernance des systèmes d'information en matière de stratégie pilotage et organisation

Résumé Si l'impact de l'informatique ne fait généralement pas de doute, il est souvent plus problématique d'en mesurer sa valeur. Les Directeurs des Systèmes d'Information (DSI) expliquent l'absence de schéma directeur et de vision à moyen et long terme de l'entreprise, par un manque de temps et de ressources mais aussi par un défaut d'implication des directions générales et des directions financières. L'incapacité de mesurer précisément la valeur du système d'information engendre une logique de gestion par les coûts, néfaste à l'action de la DSI. Alors qu'une mesure de la valeur économique de l'informatique offrirait aux directions générales la matière leur permettant d'évaluer réellement la maturité et la contribution de leur système d'information. L'objectif de cette thèse est d'évaluer à la fois l'alignement de l'informatique avec la stratégie de l'entreprise, la qualité du pilotage (mesure de performance) des systèmes d'information, et enfin, l'organisation et le positionnement de la fonction informatique dans l'entreprise. La mesure de ces trois éléments clés de la gouvernance informatique a été réalisée par l'intermédiaire de deux vagues d'enquêtes successives menées en 2000/2001 (DSI) et 2002/2003 (DSI et DG) en Europe francophone (Suisse Romande, France, Belgique et Luxembourg). Abstract The impact of Information Technology (IT) is today a clear evidence to company stakeholders. However, measuring the value generated by IT is a real challenge. Chief Information Officers (CIO) explain the absence of solid IT Business Plans and clear mid/long term visions by a lack of time and resources but also by a lack of involvement of business senior management (e.g. CEO and CFO). Thus, being not able to measure the economic value of IT, the CIO will have to face the hard reality of permanent cost pressures and cost reductions to justify IT spending and investments. On the other side, being able to measure the value of IT would help CIO and senior business management to assess the maturity and the contribution of the Information System and therefore facilitate the decision making process. The objective of this thesis is to assess the alignment of IT with the business strategy, to assess the quality of measurement of the Information System and last but not least to assess the positioning of the IT organisation within the company. The assessment of these three key elements of the IT Governance was established with two surveys (first wave in 2000/2001 for CIO, second wave in 2002/2003 for CIO and CEO) in Europe (French speaking countries namely Switzerland, France, Belgium and Luxembourg).

High capacity FFT-based audio watermarking

Peer-reviewed

Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sen kehittäminen osuustoiminnallisissa yrityksissä

Yritysten hyvä johtamis- ja hallintotapa (corporate governance = CG) on Yhdysvalloissa alkunsa saanut pörssinoteeratuille yrityksille suunnattu ohjesääntö, jolla niiden johtamis- ja hallintokäytäntöä pyritään yhdenmukaistamaan ja samalla tekemään sitäläpinäkyvämmäksi omistajille. Osuustoiminnallisten yritysten hyvää johtamis- jahallintotapaa, jota tässä tutkielmassa tutkitaan, on tutkittu vähän ja yritysmuotona se jää aina osakeyhtiöiden varjoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittämiskohteita erityyppisissä suomalaisissa osuuskunnissa. Tutkielman tavoitteena oli löytää sopivat mittaristot, joita voitaisiin käyttää mitatessa johdon ja hallituksen työskentelyn tehokkuutta ja suorituskykyä. Teoria jakaantuu kahteen osaan. Aluksi käsittelen osuustoiminnallisten yritysten arvoja, tunnusmerkkejä, sääntelyä ja hallintoa sekä osuuskuntien erilaisia organisoitumismuotoja. Osuuskuntien hyvän johtamis- ja hallintotavan teoriaosa puolestaan koostuu erilaisista hyvän johtamis- ja hallintotavan suosituksista, teorioista, rakenteesta ja tehokkaan hallitustyöskentelyn avaimista ja arvioinnista sekä suorituskyvyn mittauksen viitekehyksestä. Haastattelujen avulla pyrin saamaan vastaukset osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohteista. Tutkimuksen tuloksissa näkyy osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohdat, joissa osuustoiminnallisilla yrityksillä olisi vielä kehitettävää ja parannettavaa. Suuressa osassa osuustoiminnallisista yrityksistä on noudatettu soveltuvin osin listatuille yrityksille laadittua suositusta ja suuri osa kehityskohteista tulee tämän suosituksen sisällöstä, joita ei ole onnistuttu soveltamaan osuuskuntiin.

Institutionaaliset tekijätosuuskunnan johtamisessa ja hallinnoimisessa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua omistajaohjauksen keskusteluun tuomalla esille institutionaalisen teorian tarjoamia mahdollisuuksia hah-mottaa ilmiötä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sitä institu-tionaalista ympäristöä, jossa tuottaja- ja markkinointiosuuskunnat Suo-messa toimivat, selvittää millaisia vaikutuksia näillä ympäristön tekijöillä on osuuskunnan johtamiseen ja hallinnointiin sekä selvittää koetaanko toimin-taympäristön asettavan osuuskunnan toiminnalle pääomayhtiöistä poik-keavia paineita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asi-antuntijaa sekä kuutta kohdeyritysten ylimmässä luottamusjohdossa ja operatiivisessa johdossa toimivaa henkilöä. Teemamuotoiset haastattelut suoritettiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana kohdeyri-tysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että institutionaalisilla paineilla on vaikutuksia osuuskuntien omistajaohjaukseen. Osuuskuntien omistajaohjauksella on muista yritysmuodoista poikkeavia ominaispiirteitä erityisesti pääomaan ja johtamiseen liittyvissä institutionaalisissa tekijöissä. Osuuskuntien omista-jaohjauksen järjestelmät ovat toisaalta alttiina isomorfiselle muutokselle,jossa hallinnon rakenteet ja toimintamallit lähenevät erityisesti osakeyhti-öiden soveltamia rakenteita ja toimintamalleja.

Corporate governancen vaikutus osuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua corporate governance -keskusteluun tuomalla esiin riskienhallinnan näkökulma osuustoiminnallisessa yritystoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata corporate governancen vaikutuksia tuottajaosuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan, selvittää tuottajaosuustoiminnan riskienhallinnan tilaa ja toteutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuoda esille näkökulmia riskienhallinnan kehittämiseksi tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asiantuntijaa ja seitsemää riskienhallinnan ja hallinnon vastuuhenkilöä. Haastattelut tehtiin vuoden 2006 kesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksen perusteella corporate governancen vaikutus organisaatioiden riskienhallintaan on ollut rajallinen. Myös riskienhallintaan sidoksissa olevien toimi- ja hallintoelinten osalta suosituksilla on ollut vähäinen vaikutus. Huolimatta corporate governancen ja riskienhallinnan merkityksen lisääntymisestä tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä, konkreettisella tasolla riskienhallinta ei toteudu corporate governance -periaatteiden edellyttämällä tavalla niin, että riskienhallintaa voisi kuvata kokonaisvaltaiseksi, periaatteiltaan määritellyksi ja suunnitelmalliseksi prosessiksi. Tutkimuksessa on myös pyritty nostamaan esiin riskienhallinnan eroja eri organisaatiomallien välillä. Tarkastelussaolleiden perusosuuskuntien sekä hybridimallien väliset erot liittyvät lähinnä yritysten resurssien ja koon vaikutuksista syntyviin eroihin riskienhallinnan toteutuksessa ja organisoinnissa. Merkittävään rooliin tuottajaosuustoiminnallistenyritysten riskienhallinnassa nousee erillisen riskienhallintatoiminnon osaaminen ja sen hyödyntäminen organisaatioiden riskienhallintatyössä.

Asiakasomisteisten osuuskauppojen omistajaohjauksen erityispiirteistä ja haasteista

Omistajalähtöisen kulttuurin voimistumisen myötä omistajaohjausjärjestelmät ovat nousseet merkittävään asemaan yritysten toiminnassa. Tämä tutkielma osallistuu omistajaohjauksesta käytävään akateemiseen ja liikkeenjohdolliseen keskusteluun. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää asiakasomisteisten osuuskauppojen omistajaohjaukseen liittyviä erityispiirteitä ja haasteita. Tutkimuksen tavoitteisiin pyritään vastaamaan analysoimalla tutkimusta varten kerättyä S-ryhmän alueosuuskauppojen hallintoneuvostojen puheenjohtajien haastatteluista (22 kpl) ja S-ryhmän julkaisemasta kirjallisesta materiaalista koostuvaa laadullista aineistoa. Tutkimuksen mukaan osuuskauppojen omistajaohjaus poikkeaa sijoittajaomisteisten yritysten omistajaohjauksesta paitsi hallintotapaan, rahoitukseen ja omistusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, myös siinä, että osuuskaupoissa omistajakunta on passiivista, eikä aina edes tiedosta omistajuuttaan. Haasteita osuuskauppojen omistajaohjaukseen tuovat luottamushenkilöiden edustavuuteen ja osaamistasoon, tiedonkulkuun, omistajien lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen tasapainottamiseen sekä liikkeenjohdon vallan korostumiseen liittyvät tekijät.

Globaali tietoliikenneverkkojen palvelutuotanto metsäteollisuuden yrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa malli globaalin tietoliikenneverkkojen palvelutuotannon toteuttamiseksi metsäteollisuuden yrityksessä. Pääongelmana on selvittää miten tietoliikenneverkkojen palvelutuotanto on toteutettava ottaen huomioon tarvittavat toimijat, kustannustehokkuus ja tiedonhallinta. Ongelmaa lähestyttiin IT- johtamisen, ulkoistamisen, yhteistyöverkostojen, prosessien, yhteisten työkalujen ja standardoinnin näkökulmista. Yrityksen tietoliikenneverkkojen nykytilaa ja tavoitetilaa tutkittiin laadullisella kyselytutkimuksella. Tutkimuksen perusteella päädyttiin malliin, jossa tietoliikenneverkkojen palvelutuotannon laadukkuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavat oleellisesti toimijat, yhteiset työkalut, standardointi kaikilla tasoilla ja harkittu ja laskelmoitu ulkoistaminen. Keskeiseen rooliin nousivat standardit prosessit ja niitä tukevat yhteiset työkalut, jotka on toteutettu keskitetysti ja kriittisten osien osalta myös paikallisesti. Prosessien ja työkalujen tulee tukea tiedonhallintaa luonnollisena osana päivittäistä toimintaa. Toimijoiden rajapinnat on oltava yksiselitteisesti määritelty ja toimijoiden välillä on kyettävä kommunikoimaan yhteisillä työkaluilla ja jakamaan tietoa avoimesti.

Effect of the injection of an extract of Ascaris suum on macrophage activation during the early phase of Mycobacterium bovis BCG infection in C57Bl/6 mice

Injection of an Ascaris suum extract (Asc) affects both the humoral and cellular immune responses to unrelated antigens when it is co-administered with these antigens. In the present study we evaluated the effect of Asc on macrophage activation in the early phase of Mycobacterium bovis BCG (Pasteur strain TMCC 1173) infection in C57Bl/6 mice. C57Bl/6 mice were injected intraperitoneally (ip) with 0.1 mg BCG (BCG group) or BCG plus 1 mg Asc (BCG + Asc group). The peritoneal exudates were obtained at 2, 7 and 14 days after infection. The numbers of IFN-g-secreting cells were assessed by the ELISPOT assay. Nitric oxide (NO) production was measured by the Griess method and by the evaluation of NADPH diaphorase activity in the peritoneal exudates. The administration of Asc extract increased NADPH diaphorase activity (2 days: control = 0, BCG = 7%, BCG + Asc = 13%, and Asc = 4%; 7 days: control = 4, BCG = 13%, BCG + Asc = 21%, and Asc = 4.5%) and TNF-a levels (mean ± SD; 2 days: control = 0, BCG = 169 ± 13, BCG + Asc = 202 ± 37, and Asc = 0; 7 days: control = 0, BCG = 545 ± 15.5, BCG + Asc = 2206 ± 160.6, and Asc = 126 ± 26; 14 days: control = 10 ± 1.45, BCG = 9 ± 1.15, BCG + Asc = 126 ± 18, and Asc = 880 ± 47.67 pg/ml) in the early phase of BCG infection. Low levels of NO production were detected at 2 and 7 days after BCG infection, increasing at 14 days (mean ± SD; 2 days: control = 0, BCG = 3.7 ± 1.59, BCG + Asc = 0.82 ± 0.005, Asc = 0.48 ± 0.33; 7 days: control = 0, BCG = 2.78 ± 1.54, BCG + Asc = 3.07 ± 1.05, Asc = 0; 14 days: control = 0, BCG = 9.05 ± 0.53, BCG + Asc = 9.61 ± 0.81, Asc = 10.5 ± 0.2 (2 x 106) cells/ml). Furthermore, we also observed that Asc co-injection induced a decrease of BCG-colony-forming units (CFU) in the spleens of BCG-infected mice during the first week of infection (mean ± SD; 2 days: BCG = 1.13 ± 0.07 and BCG + Asc = 0.798 ± 0.305; 7 days: BCG = 1.375 ± 0.194 and BCG + Asc = 0.548 ± 0.0226; 14 days: BCG = 0.473 ± 0.184 and BCG + Asc = 0.675 ± 0.065 (x 102) CFU). The present data suggest that Asc induces the enhancement of the immune response in the early phase of BCG infection.

Das Arbeitserziehungslager Breitenau (1940-1945). Ein Beitrag zum nationalsozialistischen Lagersystem

Die Dissertation befasst sich mit der Geschichte des Arbeitserziehungslagers (AEL) Breitenau, das 1940 von der Gestapostelle Kassel auf dem Gelände der Landesarbeitsanstalt Breitenau in Guxhagen gegründet wurde und bis zum Kriegsende bestand. Darüber hinaus wird auch der Frage nachgegangen, wie nach der NS-Zeit mit der Geschichte des Lagers, den Opfern und den Tätern umgegangen wurde. Die Dissertation ist in drei Teile gegliedert. Der erste Teil gibt einen Überblick über die Geschichte der Geheimen Staatspolizeistelle Kassel, der das Lager unterstand und die als zentrale Verfolgungsbehörde für den Regierungsbezirk Kassel zuständig war. Dabei wird vor allem aufgezeigt, wie die Gestapostelle Kassel entstanden ist, wie sie aufgebaut war und wer die Leiter und Mitarbeiter während des Zweiten Weltkrieges waren, die die Verfolgungsmaßnahmen organisierten und durchführten. Der zweite Teil der Dissertation befasst sich mit der eigentlichen Lagergeschichte. Breitenau war eines der ersten Arbeitserziehungslager überhaupt. Die Hauptfunktion bestand darin, ausländische Zwangsarbeiter und Zwangsarbeiterinnen, die sich dem Arbeitseinsatz widersetzt hatten, durch harte Bestrafung gefügig zu machen. Gleichzeitig wurden in das AEL aber auch deutsche und ausländische Gefangene eingewiesen, die aus politischen, rassischen, religiösen oder weltanschaulichen Gründen verhaftet worden waren. Das Lager unterstand zwar der Geheimen Staatspolizei Kassel, wurde aber von den Bediensteten der Landesarbeitsanstalt mit geleitet. Im Verlaufe des Zweiten Weltkrieges waren im AEL Breitenau etwa 8.300 überwiegend ausländische Schutzhaftgefangene inhaftiert, unter denen sich ca. 1.900 Frauen und 6.400 Männer befanden. Bei den Einweisungen wirkten neben der Gestapostelle Kassel und der Gestapostelle Weimar zahlreiche Orts- und Kreispolizeibehörden mit, wodurch ein flächendeckender Verfolgungsapparat entstand. Insgesamt lassen sich über 1.000 letzte Wohnorte von Gefangenen ermitteln. Die Haft- und Lebensbedingungen im Lager waren vor allem für die ausländischen Gefangenen besonders unmenschlich, und es gab mehrere Todesfälle. Nachweislich wurden mehr als 750 Gefangene in Konzentrationslager deportiert, was für viele den Tod bedeutete. Außerdem wurden mindestens 18 polnische Gefangene von Angehörigen der Gestapo Kassel erhängt und noch unmittelbar vor Kriegsende ein Massenmord an 28 Gefangenen verübt. Erst mit dem Einmarsch der amerikanischen Soldaten am Ostersamstag 1945 wurde das Arbeitserziehungslager Breitenau endgültig aufgelöst. Im dritten Teil der Dissertation wird der Frage des Umgangs mit dem damaligen Geschehen nachgegangen. Dabei lässt sich feststellen, dass die Täter und Mittäter von deutschen Spruchkammern und Gerichten gar nicht oder kaum bestraft wurden. Gleichzeitig wurden ihnen verschiedene Möglichkeiten geboten, sich in die Gesellschaft zu integrieren. Die ehemaligen Gefangenen hatten dagegen keinen Anspruch auf Entschädigung, und auch eine gesellschaftliche Würdigung wurde ihnen versagt. Erst seit den 90er Jahren trat hier eine Veränderung ein, die allerdings für viele Verfolgte zu spät kam. Die Geschichte des Arbeitserziehungslagers Breitenau war viele Jahre verdrängt worden. Das Gelände diente bis 1949 als Landesarbeitsanstalt, dann als geschlossenes Erziehungsheim, und seit 1974 besteht dort eine psychiatrische Einrichtung. Erst 1979 wurde durch ein Forschungsprojekt an der Gesamthochschule Kassel die NS-Geschichte „wiederentdeckt“ und 1984 die Gedenkstätte Breitenau eingerichtet, die als Gedenk- und Bildungsort an das damalige Geschehen erinnert.

The population dynamical consequences of density-dependence in fungal plant pathogens

Almost all stages of a plant pathogen life cycle are potentially density dependent. At small scales and short time spans appropriate to a single-pathogen individual, density dependence can be extremely strong, mediated both by simple resource use, changes in the host due to defence reactions and signals between fungal individuals. In most cases, the consequences are a rise in reproductive rate as the pathogen becomes rarer, and consequently stabilisation of the population dynamics; however, at very low density reproduction may become inefficient, either because it is co-operative or because heterothallic fungi do not form sexual spores. The consequence will be historically determined distributions. On a medium scale, appropriate for example to several generations of a host plant, the factors already mentioned remain important but specialist natural enemies may also start to affect the dynamics detectably. This could in theory lead to complex (e.g. chaotic) dynamics, but in practice heterogeneity of habitat and host is likely to smooth the extreme relationships and make for more stable, though still very variable, dynamics. On longer temporal and longer spatial scales evolutionary responses by both host and pathogen are likely to become important, producing patterns which ultimately depend on the strength of interactions at smaller scales.

Low-grade inflammation, diet composition and health: current research evidence and its translation

The importance of chronic low-grade inflammation in the pathology of numerous age-related chronic conditions is now clear. An unresolved inflammatory response is likely to be involved from the early stages of disease development. The present position paper is the most recent in a series produced by the International Life Sciences Institute's European Branch (ILSI Europe). It is co-authored by the speakers from a 2013 workshop led by the Obesity and Diabetes Task Force entitled ‘Low-grade inflammation, a high-grade challenge: biomarkers and modulation by dietary strategies’. The latest research in the areas of acute and chronic inflammation and cardiometabolic, gut and cognitive health is presented along with the cellular and molecular mechanisms underlying inflammation–health/disease associations. The evidence relating diet composition and early-life nutrition to inflammatory status is reviewed. Human epidemiological and intervention data are thus far heavily reliant on the measurement of inflammatory markers in the circulation, and in particular cytokines in the fasting state, which are recognised as an insensitive and highly variable index of tissue inflammation. Potential novel kinetic and integrated approaches to capture inflammatory status in humans are discussed. Such approaches are likely to provide a more discriminating means of quantifying inflammation–health/disease associations, and the ability of diet to positively modulate inflammation and provide the much needed evidence to develop research portfolios that will inform new product development and associated health claims.

Students’ Role in Distance Learning

1. IntroductionMuch of the support that students have in a traditional classroom is absent in a distance learning course. In the traditional classroom, the learner is together with his or her classmates and the teacher; learning is socially embedded. Students can talk to each other and may learn from each other as they go through the learning process together. They also witness the teacher’s expression of the knowledge firsthand. The class participants communicate to each other not only through their words, but also through their gestures, facial expressions and tone of voice, and the teacher can observe the students’ progress and provide guidance and feedback in an as-needed basis. Further, through the habit of meeting in a regular place at a regular time, the participants reinforce their own and each other’s commitment to the course. A distance course must somehow provide learners other kinds of supports so that the distance learner also has a sense of connection with a learning community; can benefit from interaction with peers who are going through a similar learning process; receives feedback that allows him or her to know how he or she is progressing; and is guided enough so that he or she continues to progress towards the learning objectives. This cannot be accomplished if the distance course does not simultaneously promote student autonomy, for the distance course format requires students to take greater responsibility for their own learning. This chapter presents one distance learning course that was able to address all of these goals. The English Department at Högskolan Dalarna, Sweden, participates in a distance learning program with Vietnam National University. Students enrolled in this program study half-time for two years to complete a Master’s degree in English Linguistics. The distance courses in this program all contain two types of regular class meetings: one type is student-only seminars conducted through text chat, during which students discuss and complete assignments that prepare them for the other type of class meeting, also conducted through text chat, where the teacher is present and is the one to lead the discussion of seminar issues and assignments. The inclusion of student-only seminars in the course design allows for student independence while at the same time it encourages co-operation and solidarity. The teacher-led seminars offer the advantages of a class led by an expert.In this chapter, we present chatlog data from Vietnamese students in one distance course in English linguistics, comparing the role of the student in both student-only and teacher-led seminars. We discuss how students navigate their participation roles, through computer-mediated communication (CMC), according to seminar type, and we consider the emerging role of the autonomous student in the foreign-language medium, distance learning environment. We close by considering aspects of effective design of distance learning courses from the perspective of a foreign language (FL) environment.