990 resultados para Harrison, Frederic, 1831-1923.
Resumo:
The notes, p. [43]-63, contain bibliographies.
Resumo:
v. 1. 1831-1870.--v. 2. 1870-1910.
Resumo:
"Appeared in the Forum ... and simultaneously in London ... 1894-95."
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Benjamin Welles wrote these six letters to his friend and classmate, John Henry Tudor, between 1799 and 1801. Four of the letters are dated, and the dates of the other two can be deduced from their contents. Welles wrote Tudor four times in September 1799, at the onset of their senior year at Harvard, in an attempt to clear up hurt feelings and false rumors that he believed had caused a chill in their friendship. The cause of the rift is never fully explained, though Welles alludes to "a viper" and "villainous hypocrite" who apparently spread rumors and fueled discord between the two friends. In one letter, Welles asserts that "College is a rascal's Elysium - or the feeling man's hell." In another he writes: "College, Tudor, is a furnace to the phlegmatic, & a Greenland to thee feeling man; it has an atmosphere which breathes contagion to the soul [...] Villains fatten here. College is the embryo of hell." Whatever their discord, the wounds were apparently eventually healed; in a letter written June 26, 1800, Welles writes to ask Tudor about his impending speech at Commencement exercises. In an October 29, 1801 letter, Welles writes to Tudor in Philadelphia (where he appears to have traveled in attempts to recover his failing health) and expresses strong wishes for his friend's recovery and return to Boston. This letter also contains news of their classmate Washington Allston's meeting with painters Henry Fuseli and Benjamin West.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Reprinted from the Quarterly Bulletin of the Historical Society of Northwestern Ohio. Vol. XI, numbers 2 and 3, April and July, 1939.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
There is a growing body of work that responds to the impact of the rapid uptake of information and communication technology (ICT) on education (Buckingham, 2003; Cheung, 2003; Cuban, 2003; Leung, 2003; Prensky, 2005; Green & Hannon, 2007; Brooks-Gunn & Donahue, 2008; Lyman et al, 2008). Mostly, this work has been positioned in the context of upper-primary or secondary classrooms. More recently, there has been a growing call for research about the impact of ICT on the early years or in early childhood contexts. This text initiates a response to that call. The authors concur that today’s children are a generation who create, learn, work, play and communicate very differently from their parents and teachers (Buckingham, 2003), and that classroom activity needs to reflect this difference.
Resumo:
Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.
Resumo:
In 1916, the Jewish community of Boston established Beth Israel Hospital on Townsend Street in Roxbury to provide health care to immigrants in the area. Although accessible to everyone, the hospital provided Yiddish-speaking services for Eastern European Jewish immigrants and served kosher food, as well as conducted Jewish religious services. In 1928 the hospital entered into a teaching agreement with Harvard Medical School, Tufts University, and Simmons College. Shortly thereafter, the hospital moved to its current location in the Longwood area of Boston and expanded to a 220-bed operation. During 1935-1936, at the height of the Depression, Beth Israel spent 1.5 million dollars in free patient care and was only one of two local hospitals to offer health care to people on welfare. In 1996, Beth Israel Hospital merged with Deaconess Medical Center and became Beth Israel Deaconess Medical Center. This collection contains reports, pamphlets and hospital publications.