Lumometsän syli : Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923

Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.

The Bosom of the Enchanted Wood, The Fairy Tale Symbolism of Anni Swan 1896–1923. Children´s and young adult author Anni Swan (1875–1958) is a significant forerunner and developer of the Finnish literary fairy tale. Her work covers around thirty novels and collections of stories for young adults. The dissertation studies the poetics of literary fairy tales in the context of the French tradition of post-modern feminist research, which considers the early 20th century literary fairy tale a female-specific literary genre and a mode of female expression. The feminist readings with Julia Kristeva, Hélène Cixous and Luce Irigaray mean that the text of the fairy tale is read in a way which goes against traditional methods of reading. The dissertation examines early modern womanhood and its characteristic female-specific expressive language and mute non-linguistic expression, or the otherness of the psyche and language. The fairy tales are seen in the context of the "Golden Age" of Finnish art, as part of the symbolic style and literary dialogue of their time of publishing. Swan´s stories are set in the natural world, often in the forest or water. The forest of the stories is simultaneously a symbolic psychological landscape of the beautiful Finnish forest and the mythic-symbolic topos of the story. Swan´s understanding of nature is structured around the protection of forests and the equal treatment of animals, including a perspective of early ecocriticism. In Swan´s poetically sensual writing, the many dimensions of nature description and the visual world are repeated through the sense analogies and metaphors typical of symbolism. She develops a symbolist style of narrative that follows its own rules, characterised by the Finnish forest described through symbols and the metamorphous flower. In Swan´s work, nature is depicted as evocative of sensations, emotions and ideas; in florid language, as a polymorphous floral ornament, which becomes anthropomorphic. Her narrative features the flower metaphors of the Art Nouveau / Jugendstil, synaesthetic images and the pictorial language typical of symbolism. Swan´s characteristic expression is present in the metonomy of motherhood in The Miracle Flower or the flower castle in Enchanted Castle and femaleness and the flower island in Secret of the Waves. In Swan´s symbolism-rich narrative, the subjective experience of nature combines with the visual elements of language, including the scents and sounds of nature. As they are repeated, they construct synaesthetic images between the stories as well as metonymic flower chains, which form Swan´s rhetorical trope. The dissertation depicts also the developmental arch of a female artist. Its theme is an insight into the development of the modern female subject´s identity. The feminist reading journeys into history and the emancipatory girlhood and womanhood present in these fairy tales from the turn of the previous century. In Marjaana´s Crown of Pearls, Swan dissociates herself from the previous gender-dichotomous folk tale and the fairy tale tradition established by Zacharias Topelius. Through Marjaana, Swan interprets a new kind of femininity: the contradiction between a free, independent life, and the longing for traditional romantic love. The story mirrors the change in women´s social status which was underway at the time. The fairy tale symbolism of Anni Swan is characterised by sensual aesthetics, metaphors, metonymy and metamorphoses. Swan´s work reveals new forms and representations of girlhood, motherhood, female artistry and the family. She is the developer of the Finnish symbolist literary fairy tale and creator of the Finnish feminist fairy tale.