A bibliography of writings on the English language from the beginning of printing to the end of 1922.

First published in 1927 by Harvard University Press.

Bibliography of English language and literature /

Includes both books and articles.

A list of books and articles, chiefly bibliographical, designed to serve as an introduction to the bibliography and methods of English literary history (with an index)

Interleaved.

A list of books and articles, chiefly bibliographical, designed to serve as an introduction to the bibliography and methods of English literary history (with an index)

"Designed primarily ... as a guide ... in English 301 (Bibliography and methods of English literary history) in the Graduate school of the University of Chicago."--Prefatory note.

Directory of periodicals publishing articles in English and American literature and language

Mode of access: Internet.

Grammar and disciplinary culture : a corpus-based study

The present study provides a usage-based account of how three grammatical structures, declarative content clauses, interrogative content clause and as-predicative constructions, are used in academic research articles. These structures may be used in both knowledge claims and citations, and they often express evaluative meanings. Using the methodology of quantitative corpus linguistics, I investigate how the culture of the academic discipline influences the way in which these constructions are used in research articles. The study compares the rates of occurrence of these grammatical structures and investigates their co-occurrence patterns in articles representing four different disciplines (medicine, physics, law, and literary criticism). The analysis is based on a purpose-built 2-million-word corpus, which has been part-of-speech tagged. The analysis demonstrates that the use of these grammatical structures varies between disciplines, and further shows that the differences observed in the corpus data are linked with differences in the nature of knowledge and the patterns of enquiry. The constructions in focus tend to be more frequently used in the soft disciplines, law and literary criticism, where their co-occurrence patterns are also more varied. This reflects both the greater variety of topics discussed in these disciplines, and the higher frequency of references to statements made by other researchers. Knowledge-building in the soft fields normally requires a careful contextualisation of the arguments, giving rise to statements reporting earlier research employing the constructions in focus. In contrast, knowledgebuilding in the hard fields is typically a cumulative process, based on agreed-upon methods of analysis. This characteristic is reflected in the structure and contents of research reports, which offer fewer opportunities for using these constructions.

Captured by conventions : On objectivity and factuality in international news agency discourse

The thesis explores the discourse of two global news agencies, the Associated Press (AP) and Reuters, which together with the French AFP are generally regarded as the world s leading news distributors. A glance at the guidelines given by AP and Reuters to their journalists shows that these two news agencies make a lot of effort to strive for objectivity the well-known journalistic ideal, which, however, is an almost indefinable concept. In journalism textbooks definitions of objectivity often contain various components: detachment, nonpartisanship, facticity, balance, etc. AP and Reuters, too, in their guidelines, present several other ideals besides objectivity , viz., reliability, accuracy, balance, freedom from bias, precise sourcing, reporting the truth, and so on. Other central concepts connected to objectivity are neutrality and impartiality. However, objectivity is, undoubtedly, the term that is most often mentioned when the ethics of journalism is discussed, acting as a kind of umbrella term for several related journalistic ideals. It can even encompass the other concept that is relevant for this study, that of factuality. These two intertwined concepts are extremely complex; paradoxically, it is easier to show evidence of the lack of objectivity or factuality than of their existence. I argue that when journalists conform to the deep-rooted conventions of objective news reporting, facts may be blurred, and the language becomes vague and ambiguous. As global distributors of news, AP and Reuters have had an influential role in creating and reinforcing conventions of (at least English-language) news writing. These conventions can be seen to work at various levels of news reporting: the ideological (e.g., defining what is regarded as newsworthy, or who is responsible), structural (e.g., the well-known inverted pyramid model), and stylistic (e.g., presupposing that in hard news reports, the journalist s voice should be backgrounded). On the basis of my case studies, I have found four central conventions to be worthy of closer examination: the conventional structure of news reports, the importance of newsworthiness, the tactics of impersonalisation which tends to blur news actors responsibility, and the routines of presenting emotions. My linguistic analyses draw mainly on M.A.K. Halliday s Systemic Functional Grammar, on notions of transitivity, ergativity, nominalisation and grammatical metaphor. The Appraisal framework, too, has provided useful tools for my analyses. The thesis includes six case studies dealing with the following topics: metaphors in political reporting, terrorism discourse, terrorism fears, emotions more generally, unnamed sources as rhetorical constructs, and responsibility in the convention of attribution.

Down, You Vagabond of a Heart! : Romance and Created Personas in the Journals of L. M. Montgomery

Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.

A Curious Harpour in Helle : An Edition of the Commentary on the Orpheus Metre of De consolatione philosophiae in MS Thott 304,2

Tutkielmani on tekstieditio keskiaikaisesta kommentaarista, joka löytyy Kööpenhaminan Kuninkaallisen kirjaston käsikirjoituksesta Thott 304,2. Käsikirjoitus voidaan ajoittaa 1400-luvun ensimmäiselle neljännekselle ja se on kirjoitettu keskienglanniksi. Se sisältää John Waltonin runomuotoisen käännöksen Boethiuksen 500-luvun alussa latinaksi kirjoittamasta teoksesta De consolatione philosophiae (Filosofian lohdutus) sekä teosta kommentoivan proosamuotoisen kommentaarin. Käsikirjoitus on vaillinainen, mutta sen säilyneet foliot ovat enimmäkseen erittäin hyväkuntoisia. Itse käsikirjoitusta on tutkittu vain muutamissa artikkeleissa ja yhdessä tutkielmassa; kommentaarista ei ole toistaiseksi tehty kattavaa tutkimusta. Tavoitteeni onkin tuoda kommentaari keskiaikaisen filosofian, keskienglannin ja käsikirjoitusten tutkijoiden käytettäviin. Käsikirjoitus Thott 304,2 on esimerkki epätyypillisestä myöhäiskeskiaikaisesta maallikkomesenaattiudesta Englannissa. Tavanmukaisesti maallikkomesenaatit tukivat uskonnollisten tekstien tuottamista ja kääntämistä, kun taas Thott 304,2 sisältää käännöksen filosofisesta tekstistä. Sen lisäksi mesenaatti oli nainen, aatelistoon kuuluva Elizabeth Berkeley. Varsin harvinaiseksi käsikirjoituksen tekee sen painaminen kirjaksi 1500-luvun alussa. Kirjanpainajan käsikirjoituksen sivuille tekemistä merkinnöistä saadaan korvaamatonta tietoa varhaisesta painotekniikasta, sillä kirjanpainajien käyttämiä käsikirjoituskopioita ei ole säilynyt kovin runsaasti. Waltonin käännös on säilynyt yli kahdessakymmenessä käsikirjoituskopiossa, joista vain Thott 304,2 sisältää laajan kommentaarin. 1500-luvun painoksesta on jäljellä kolme kopiota, ja ne sisältävät saman kommentaarin kuin Thott 304,2. Valitsin editoitavaksi niin kutsuttua Orfeus-runoa kommentoivan osan kommentaarista, sillä se muodostaa ehjän kokonaisuuden ja sopii pituutensa puolesta Pro gradu -tutkielmaan. Orfeus-runo on myös yksi käsikirjoituksen kattavimmin kommentoiduista runoista. Editio on niin sanottu diplomaattinen transkriptio, jossa käsikirjoituksen piirteet on pyritty säilyttämään mahdollisimman tarkasti edition luettavuuden siitä kuitenkaan kärsimättä. Perinteisistä editioista poiketen tutkielmani sisältää myös kommentaarin ja Orfeus-runon transkriptiot, joissa rivijako, lyhenteet ja erikoismerkit on säilytetty. Näiden transkriptioiden toivon auttavan erityisesti käsikirjoituksessa esiintyvien lyhenteiden, erikoismerkkien ja kirjanpainajan merkintöjen tulkinnassa ja tutkimisessa. Editiota ja transkriptioita täydentävät nykyenglanniksi kirjoitettu lyhennelmä kommentaarista ja kuvat käsikirjoituksen sivuista, joilla editoimani kommentaari on. Tutkielmaan sisältyy alkuperäisen tekstin, käännöksen, kommentaarin ja käsikirjoituksen taustaa valottava osuus. Esittelen myös kaikki löytämäni lähteet, joissa käsikirjoitus on mainittu tai joissa sitä on tutkittu. Liitteeksi olen laatinut sanaston helpottamaan kommentaarin tulkitsemista.

Texts "Con and Pro" : The Early Modern Medical Controversy over Tobacco

The habit of "drinking smoke" , meaning tobacco smoking, caused a true controversy in early modern England. The new substance was used both for its alleged therapeutic properties as well as its narcotic effects. The dispute over tobacco continues the line of written controversies which were an important means of communication in the sixteenth and seventeenth century Europe. The tobacco controversy is special among medical controversies because the recreational use of tobacco soon spread and outweighed its medicinal use, ultimately causing a social and cultural crisis in England. This study examines how language is used in polemic discourse and argumentation. The material consists of medical texts arguing for and against tobacco in early modern England. The texts were compiled into an electronic corpus of tobacco texts (1577 1670) representing different genres and styles of writing. With the help of the corpus, the tobacco controversy is described and analyzed in the context of early modern medicine. A variety of methods suitable for the study of conflict discourse were used to assess internal and external text variation. The linguistic features examined include personal pronouns, intertextuality, structural components, and statistically derived keywords. A common thread in the work is persuasive language use manifested, for example, in the form of emotive adjectives and the generic use of pronouns; the latter is especially pronounced in the dichotomy between us and them. Controversies have not been studied in this manner before but the methods applied have supplemented each other and proven their suitability in the study of conflictive discourse. These methods can also be applied to present-day materials.

Morality and Gender in Jeff Lindsay's Dexter Novels

Tutkimuksessa analysoin neljää Jeff Lindsayn Dexter -dekkaria kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa keskittyy päähenkilön sosiopaattisen persoonan aiheuttamiin moraalisiin ristiriitoihin, sillä hän on sekä sarjamurhaaja että työskentelee poliisin laboratoriossa silti noudattaen erittäin tiukkaa moraalista ohjenuoraa, joka määrittää kenet hän saa tappaa. Tutkimuksen toinen osa tarkastelee kirjojen naishahmoja ja heidän ongelmiaan. Käsittelen lyhyesti myös kirjasarjan ja niiden pohjalta tehdyn televisiosarjan eroja. Metodeina käytän lähiluentaa, eettistä analyysiä sekä rikoskirjallisuuden alalajien vertailua. Vaikkei rikoskirjallisuudessa olekaan yleistä, että poliisi tai tutkija olisi siviilissä rikollinen, on Dexter hyvin tyypillinen fiktiivinen sosiopaatti ja sarjamurhaaja. Lindsayn kirjojen juonet ja Dexter päähenkilönä noudattavat paikoin lähes kirjaimellisesti Thomas Harrisin Hannibal Lecterille luomaa kaavaa. Kirjojen moraaliset ristiriidat taas aiheutuvat sekä Dexterin roolista lainvartijana ja -rikkojana että hänen noudattamastaan tiukasta moraalisesta ohjenuorasta, joka määrittää kenet saa tappaa. Sosiopaattina hänen pitäisi olla kaikkien yhteiskunnan asettamien lakien ja rajoitusten tavoittamattomissa, mutta silti hänen päätöksentekonsa perustuu täysin kasvatti-isänsä laatimiin ohjeisiin. Tämä on yksi Dexterin hahmon suurimmista ristiriitaisuuksista, joka vahvistaa Heta Pyrhösen esittämän ajatuksen siitä, ettei rikoskirjallisuus tule toimeen ilman vahvaa moraalista selkärankaa. Dexterin tiukka moraalinen ohjenuora ja lukijoiden samaistuminen päähenkilöön ovat kuitenkin todennäköisin syy hänen selviytymiseensä kirjasta toiseen, ja sarjan myötä Dexter muuttuukin inhimillisemmäksi kuin alussa. Toisaalta naishahmojen ongelmien havaitseminen on vaikeaa, sillä ensivaikutelman perusteella voisi kuvitella, että Lindsayn kuvaama yhteiskunta on jo ratkaissut kaikki tasa-arvo-ongelmansa. Sukupuolten ja kansanryhmien välisestä tasa-arvosta ei kirjoissa keskustella, mutta merkittäviä naishahmoja on silti huomattavan vähän, eikä heistäkään ole rakennettu yhtä johdonmukaisia ja mielenkiintoisia kuin päähenkilöstä esimerkiksi. He jäävät pitkälti Dexterin varjoon. Edes Dexterin sisko Deborah ei pysty säilyttämään osaansa kirjojen naispäähenkilönä, sillä hänen ammattitaitoaan poliisina ja olemustaan naisena kuvataan jatkuvan ristiriitaisesti. Kaksi seuraavaksi tärkeintä naishahmoa ovat Dexterin tyttöystävä Rita, joka toimii äitiyden ruumiillistumana, sekä hänen tyttärensä Astor, joka on veljensä ohella samanlainen sosiopaatti kuin Dexter. Naissarjamurhaajien puute ja naishahmojen epäjohdonmukainen kuvaus ovat yksi Lindsayn kirjojen suurimmista ongelmista. Analyysin keskeisimmät johtopäätökset paljastavat, miten omaperäisyydestään huolimatta Dexter muistuttaa huomattavasti muita tunnettuja fiktiivisiä sarjamurhaajia, ja miten Lindsay pohjaa tekstinsä amerikkalaiseen arvomaailmaan ja rikoskirjallisuuden alalajien konventioihin. Vaikka suurin osa lukijoista pystyykin käsittelemään Dexterin tekojen moraalisia ristiriitoja, voi sarjamurhaajan ihannointi aiheuttaa toisille ongelmia. Toisaalta luomalla monipuolisia ja johdonmukaisia naishahmoja, jotka pystyisivät säilyttämään itsenäisyytensä kaikissa tilanteissa, Lindsayn kirjat olisivat sekä ajankohtaisempia että omaperäisempiä kuin nyt.

Interruption and Uncooperativeness in Academic ELF Group Work : An Application of Linear Unit Grammar

This study addresses the challenge of analyzing interruption in spoken interaction. It begins with my observation of eight hours of academic group work among speakers of English as a lingua franca (ELF) in a university course. Unlike the common findings of ELF research which underscore the cooperative orientation of ELF users, this particular group gave strong impressions of interruption and uncooperativeness as they prepared a scientific group presentation. In the effort to investigate these impressions, I found that no satisfactory method exists for systematically identifying and analyzing interruptions. A useful tool was found in Linear Unit Grammar or LUG (Sinclair & Mauranen 2006), which analyzes spoken interaction prospectively as linear text. In the course of transcribing one of the early group work meetings, I developed a model of LUG-based criteria for identifying individual instances of interruption. With this system in place, I was then able to evaluate the aggregate occurrences of interruption in the group work and identify co-occurring interactive features which further influenced the perception of uncooperativeness. Finally, these aggregate statistics directed a return to the data and a contextually sensitive, qualitative analysis. This research cycle illuminates the interactive features which contributed to my own impressions of uncooperativeness, as well as the group members orientations to their own interruptive practice.