Grammar and disciplinary culture : a corpus-based study

The present study provides a usage-based account of how three grammatical structures, declarative content clauses, interrogative content clause and as-predicative constructions, are used in academic research articles. These structures may be used in both knowledge claims and citations, and they often express evaluative meanings. Using the methodology of quantitative corpus linguistics, I investigate how the culture of the academic discipline influences the way in which these constructions are used in research articles. The study compares the rates of occurrence of these grammatical structures and investigates their co-occurrence patterns in articles representing four different disciplines (medicine, physics, law, and literary criticism). The analysis is based on a purpose-built 2-million-word corpus, which has been part-of-speech tagged. The analysis demonstrates that the use of these grammatical structures varies between disciplines, and further shows that the differences observed in the corpus data are linked with differences in the nature of knowledge and the patterns of enquiry. The constructions in focus tend to be more frequently used in the soft disciplines, law and literary criticism, where their co-occurrence patterns are also more varied. This reflects both the greater variety of topics discussed in these disciplines, and the higher frequency of references to statements made by other researchers. Knowledge-building in the soft fields normally requires a careful contextualisation of the arguments, giving rise to statements reporting earlier research employing the constructions in focus. In contrast, knowledgebuilding in the hard fields is typically a cumulative process, based on agreed-upon methods of analysis. This characteristic is reflected in the structure and contents of research reports, which offer fewer opportunities for using these constructions.

Tieteelliset tekstit ovat erilaisia eri oppialoilla. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on esitetty, että eroavaisuuksia löytyy paitsi terminologiasta, myös siitä, miten erityyppisiä kielioppirakenteita käytetään teksteissä. Väitöskirjatutkimus vertailee kolmen eri kieliopillisen rakenteen käyttöä englanninkielisissä tieteellisissä tutkimusartikkeleissa, jotka edustavat neljää eri oppialaa: lääketiede, fysiikka, oikeustiede ja kirjallisuudentutkimus. Tutkimus keskittyy kolmentyyppisiin kielioppirakenteisiin: deklaratiiviset that-sivulauseet, epäsuorat kysymyslauseet ja as-predikatiivirakenteet. Nämä rakenteet voivat esiintyä sekä lauseissa, joissa esitetään tutkimukseen perustuvia väitteitä, että lauseissa, joissa viitataan toisten tutkijoiden aiemmin esittämiin väitteisiin. Tutkimuksessa vertaillaan näiden rakenteiden yleisyyttä eri oppialoilla ja analysoidaan sitä, minkälaisten sanojen kanssa ne esiintyvät. Aineistona toimii em. oppialoja edustava n. 2 miljoonan sanan korpus, joka on koottu nimenomaisesti tätä tutkimusta varten. Tutkimus osoittaa, että tarkasteltavien kielioppirakenteiden käytössä on runsaasti variaatiota, joka liittyy eri oppialoille luonteenomaisiin tapoihin tehdä tutkimusta ja raportoida siitä. Rakenteiden esiintymistaajuus on yleisesti korkeampi oikeustieteen ja kirjallisuudentutkimuksen teksteissä, joissa on enemmän viitteitä toisiin teksteihin. Tutkittujen rakenteiden kanssa esiintyvien sanojen joukko on myös laajempi näissä oppiaineissa kuin lääketieteessä ja fysiikassa. Lisäksi rakenteiden kanssa esiintyvät sanat heijastavat oppialojen erityispiirteitä. Lääketiede ja fysiikka ovat empiirisiä luonnontieteitä, ja näillä aloilla tutkittujen rakenteiden kanssa käytettävä sanasto korostaakin tutkimuksen uutuutta. Sitä vastoin oikeustieteen ja kirjallisuudentutkimuksen artikkelit painottuvat aiemmin esitettyjen väitteiden uudelleenarviointiin, minkä vuoksi tutkittujen rakenteiden yhteydessä käytettävä sanasto on selkeämmin evaluatiivista.