Captured by conventions : On objectivity and factuality in international news agency discourse

The thesis explores the discourse of two global news agencies, the Associated Press (AP) and Reuters, which together with the French AFP are generally regarded as the world s leading news distributors. A glance at the guidelines given by AP and Reuters to their journalists shows that these two news agencies make a lot of effort to strive for objectivity the well-known journalistic ideal, which, however, is an almost indefinable concept. In journalism textbooks definitions of objectivity often contain various components: detachment, nonpartisanship, facticity, balance, etc. AP and Reuters, too, in their guidelines, present several other ideals besides objectivity , viz., reliability, accuracy, balance, freedom from bias, precise sourcing, reporting the truth, and so on. Other central concepts connected to objectivity are neutrality and impartiality. However, objectivity is, undoubtedly, the term that is most often mentioned when the ethics of journalism is discussed, acting as a kind of umbrella term for several related journalistic ideals. It can even encompass the other concept that is relevant for this study, that of factuality. These two intertwined concepts are extremely complex; paradoxically, it is easier to show evidence of the lack of objectivity or factuality than of their existence. I argue that when journalists conform to the deep-rooted conventions of objective news reporting, facts may be blurred, and the language becomes vague and ambiguous. As global distributors of news, AP and Reuters have had an influential role in creating and reinforcing conventions of (at least English-language) news writing. These conventions can be seen to work at various levels of news reporting: the ideological (e.g., defining what is regarded as newsworthy, or who is responsible), structural (e.g., the well-known inverted pyramid model), and stylistic (e.g., presupposing that in hard news reports, the journalist s voice should be backgrounded). On the basis of my case studies, I have found four central conventions to be worthy of closer examination: the conventional structure of news reports, the importance of newsworthiness, the tactics of impersonalisation which tends to blur news actors responsibility, and the routines of presenting emotions. My linguistic analyses draw mainly on M.A.K. Halliday s Systemic Functional Grammar, on notions of transitivity, ergativity, nominalisation and grammatical metaphor. The Appraisal framework, too, has provided useful tools for my analyses. The thesis includes six case studies dealing with the following topics: metaphors in political reporting, terrorism discourse, terrorism fears, emotions more generally, unnamed sources as rhetorical constructs, and responsibility in the convention of attribution.

Väitöksessä tutkitaan kahden globaalin uutistoimiston, AP:n ja Reutersin, diskurssia. Juuri kansainväliset uutistoimistot ovat 1800-luvun puolivälistä asti olleet muokkaamassa käsitystä siitä, mikä uutinen on ja miten se pitäisi esittää. Ihanteiksi ovat nousseet sellaiset kiistanalaiset käsitteet kuin journalistinen objektiivisuus, puolueettomuus ja faktuaalisuus.Toisaalta ihanteellisten arvojen lisäksi uutisretoriikassa ovat keskeisiä ns. uutisarvot, jotka vaikuttavat sekä uutisten valintaan että esittämiseen. Näistä tunnetuin lienee negatiivisuus. Tällaiset kirjoittamisen ja arvottamisen perinteet ovat syvälle juurtuneita ja suurimmaksi osaksi alitajuisia. Kuten väitöskirjan otsikko väittää, uutistoimistojournalistit ovat tapojen vankeja ; toisin sanoen juuri nämä perinteet ovat ainakin osasyyllisiä siihen että puhtaan uutisoinnin ihanteita ei käytännössä ole helppo saavuttaa. Väitöskirja perustuu kuuteen artikkeliin, joissa tutkin diskurssin objektiivisuuden ja faktuaalisuuden kannalta mm. metaforia poliittisessa raportoinnissa, tunteiden roolia uutistoimistoteksteissä ja nimettömien lähteiden käyttämistä puhujina. Näiden puhujien merkitystä pönkitetään kertomalla esim. että kyseessä on vanhempi hallitusvirkamies tai huippuavustaja . Kaksi artikkeleista tarkastelee terrorismiuutisointia: ensimmäinen terroristi -sanan merkitystä (väitän, että terroristi on muuttunut toimijasta epämääräiseksi uhaksi) ja toinen terrorismin pelkoa. Pelosta on uutistoimistoteksteissä tullut tehokas toimija; se saattaa pysäyttää lentoja, aiheuttaa kuohuntaa valuuttamarkkinoilla, jne. Artikkelien pohjalta olen valinnut tarkemmin tutkittaviksi seuraavat neljä perinnettä: uutisraportin rakenne, uutisarvoisuuden merkitys, objektiivisuuteen pyrkivä kirjoitustyyli sekä tunteiden esittäminen. Itse asiassa nämä tavat vaikuttavat samanaikaisesti monella eri tasolla. Esim. uutisarvoisuudella on tärkeä osuus rakenteen luomisessa; tärkeimmiksi katsotut asiat kun pyritään kertomaan heti alussa, otsikossa ja johdannossa. Tyypillinen rakenne edellyttää myös sitä, että uutisjuttu tavallisesti etenee asteittain, yleisluontoisesta yksityiskohtiin. Niinpä tuntuu luonnolliselta, että jutun otsikossa esim. Irak saattaa puhua kärkevästikin, vaikka myöhemmin ilmenee, että todellinen puhuja on ollut irakilainen sanomalehti. Kuten yllä mainitsin, sellaiset käsitteet kuin objektiivisuus ja faktuaalisuus ovat äärimmäisen vaikeaselkoisia. Tutkijan onkin helpompi löytää todisteita niiden puutteesta kuin niiden olemassaolosta.