Consumers' opinions on scent marketing usage in retail environment

Tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten kuluttajien mielipiteitä ja käsityksiä tuoksumarkkinoinnin käytöstä vähittäistavarakauppa olosuhteissa. Tutkielma keskittyy tuoksumarkkinoinnin kahteen pääasialliseen osa-alueeseen vähittäistavarakaupassa; tuoksumarkkinointiin osana brändäystä ja tuoksumarkkinoinnin alitajuntaiseen käyttöön. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin viideltä suomalaiselta kuluttajalta ja aineistonkeruumenetelmänä toimi haastattelu. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuluttajien mielipiteiden olevan positiivisia tuoksumarkkinoinnin käyttöä kohtaan. Tuloksien mukaan kuluttajat suosivat tuoksumarkkinoinnin käyttöä ennemmin brändäyksessä kuin tuoksumarkkinoinnin alitajuista käyttöä. Tuoksumarkkinoinnin alitajuista käyttöä ei kuitenkaan todettu täysin negatiiviseksi, sillä kuluttajat uskovat, että ostopäätös tehdään perustuen tärkeämpiin asioihin kuin tuoksuun, kuten esimerkiksi tuotteen hintaan perustuen. Kuluttajat uskovat, että alitajuisella käytöllä ei ole suurta vaikutusta asiakkaan ostopäätökseen muulloin kuin joissakin yksittäisissä heräteostoksissa.

Social Solidarity and Fear of Crime - Community and Individual Approaches in Responses to Mass Violence after School Shootings

The aim of this study was to examine community and individual approaches in responses to mass violence after the school shooting incidents in Jokela (November 2007) and Kauhajoki (September 2008), Finland. In considering the community approach, responses to any shocking criminal event may have integrative, as well as disintegrative effects, within the neighborhood. The integration perspective argues that a heinous criminal event within one’s community is a matter of offence to collectively held feelings and beliefs, and increases perceived solidarity; whereas the disintegration perspective suggests that a criminal event weakens the social fabric of community life by increasing fear of crime and mistrust among locals. In considering the individual approach, socio-demographic factors, such as one’s gender, are typically significant indicators, which explain variation in fear of crime. Beyond this, people are not equally exposed to violent crime and therefore prior victimization and event related experiences may further explain why people differ in their sensitivity to risk from mass violence. Finally, factors related to subjective mental health, such as depressed mood, are also likely to moderate individual differences in responses to mass violence. This study is based on the correlational design of four independent cross-sectional postal surveys. The sampling frames (N=700) for the surveys were the Finnish speaking adult population aged 18–74-years. The first mail survey in Jokela (n=330) was conducted between May and June 2008, approximately six months from the shooting incident at the local high-school. The second Jokela survey (n=278) was conducted in May–June of 2009, 18 months removed from the incident. The first survey in Kauhajoki (n=319) was collected six months after the incident at the local University of Applied Sciences, March– April 2009, and the second (n=339) in March–April 2010, approximately 18 months after the event. Linear and ordinal regression and path analysis are used as methods of analyses. The school shootings in Jokela and Kauhajoki were extremely disturbing events, which deeply affected the communities involved. However, based on the results collected, community responses to mass violence between the two localities were different. An increase in social solidarity appears to apply in the case of the Jokela community, but not in the case of the Kauhajoki community. Thus a criminal event does not necessarily impact the wider community. Every empirical finding is most likely related to different contextual and event-specific factors. Beyond this, community responses to mass violence in Jokela also indicated that the incident was related to a more general sense of insecurity and was also associating with perceived community deterioration and further suggests that responses to mass violence may have both integrating and disintegrating effects. Moreover, community responses to mass violence should also be examined in relation to broader social anxieties and as a proxy for generalized insecurity. Community response is an emotive process and incident related feelings are perhaps projected onto other identifiable concerns. However, this may open the door for social errors and, despite integrative effects, this may also have negative consequences within the neighborhood. The individual approach suggests that women are more fearful than men when a threat refers to violent crime. Young women (aged 18–34) were the most worried age and gender group as concerns perception of threat from mass violence at schools compared to young men (aged 18–34), who were also the least worried age and gender group when compared to older men. It was also found that concerns about mass violence were stronger among respondents with the lowest level of monthly household income compared to financially better-off respondents. Perhaps more importantly, responses to mass violence were affected by the emotional proximity to the event; and worry about the recurrence of school shootings was stronger among respondents who either were a parent of a school-aged child, or knew a victim. Finally, results indicate that psychological wellbeing is an important individual level factor. Respondents who expressed depressed mood consistently expressed their concerns about mass violence and community deterioration. Systematic assessments of the impact of school shooting events on communities are therefore needed. This requires the consolidation of community and individual approaches. Comparative study designs would further benefit from international collaboration across disciplines. Extreme school violence has also become a national concern and deeper understanding of crime related anxieties in contemporary Finland also requires community-based surveys.

Tykkäävä ja kommentoiva kansanedustaja. Facebook-sivut suomalaisen poliittisen viestinnän välineenä

Analysoin tutkielmassani suomalaisten kansanedustajien poliitikko-sivujen soveltumista kansanedustajien viestintävälineeksi. Pyrin selvittämään, valjastavatko perinteiset poliittiset toimijat samoja sosiaalisen median toimintoja, joita erityisesti epähierarkkiset, uusyhteisölliset ja spontaanit kansalaisliikkeet ovat pystyneet käyttämään poliittiseen mobilisaatioon 2000-luvulla, ja miten he ottavat huomioon käyttämänsä Web 2.0 –ympäristön yleiset ominaisuudet. Apunani aineiston erittelyssä käytän Jay David Bolterin ja Richard Grusinin jo 1990-luvulla lanseeraamaa remediaation teoriaa sekä Axel Brunsin esittämiä käyttäjätuotannon perusperiaatteita. Bruns haastaa perinteisestä tuotantomallista hyötyvät sisällöntuottajat analyysillään käyttäjätuotannosta ja sen aiheuttamista muutoksista tulevaisuuden poliittisessa toimintakulttuurissa. Hän kategorisoi Web 2.0 –ajan teknologioiden myötä syntyneiden julkaisumahdollisuuksien seurauksia perinteiselle hierarkkiselle sisällöntuotannolle käyttäjätuotannon neljän perusperiaatteen avulla. Bolter ja Grusin taas analysoivat mediaympäristöä remediaation kautta esittäen, että jokainen mediamuoto lainaa ja remedioi aikaisempien medioiden sisältöjä ja ominaisuuksia pyrkiessään kohti välittömämpää ja hypermedioituneempaa ilmaisua. Teorioiden avulla sekä kuvaan sosiaalisen median toiminnallisia ominaisuuksia että kategorisoin poliittisen viestinnän tuotteita sekä niiden takana piileviä motiiveja. Tutkielman materiaalina käytän kahdeksantoista suosituimman kansanedustajan poliitikko-sivujen sisältöjä. Perehdyn sekä sivuille julkaistuun alkuperäissisältöön että niiden aikaansaamaan keskusteluun kansanedustajien osalta. Kohtaan tutkielman aikana historiografisia ongelmia dynaamisten ja muuttuvien sisältöjen kanssa työskennellessäni, mistä johtuen erittelen myös digitaalisen historiantutkimuksen erityispiirteitä. Bolterin ja Grusinin sekä Brunsin teorioihin sisältyvien teemojen lisäksi otannasta erottuu toistuvia aihepiirejä, joista merkittävimmät ovat poliitikon julkisuuden ja yksityisyyden välinen jännite, perinteisen vahvan poliitikon roolin kohtaamat haasteet puoluepoliittisten toimijoiden piirin ulkopuolelta, jatkuvan kampanjoinnin tarve sosiaalisen median aikakautena sekä rajattujen yleisöjen katoaminen verkkoviestinnän avoimuuden ja esteettömyyden takia. Tutkielma osoittaa, että vaikka aktiivisimmat poliitikko-sivut imitoivat joissain määrin Brunsin esittämää käyttäjätuotantoa kommunikoidessaan palvelun käyttäjien kanssa, ne eivät tunnusta kaikkia Brunsin käyttäjätuotantoprojekteille asettamia perusperiaatteita. Eduskuntalaitoksen hierarkkisuuteen ja kansanedustajakauden aikaiseen työrauhaan ei pystytä vaikuttamaan viestinnän kautta. Tutkielma osoittaa myös, että poliitikko-sivut hyväksikäyttävät remediaatiota välittääkseen Facebookin käyttäjille haluamiansa sisältöjä muista digitaalisista lähteistä ja luodakseen niiden ympärille oman viestintänsä kannalta heitä hyödyttävän näkökulman. Molemmat teoriat soveltuvat hyvin tutkittujen poliitikkojen viestinnän erittelyyn. Tutkielman aikana havaitsen kolme erilaista suhtautumistapaa Facebookiin. Autioiden sivujen omistajat eivät käytä sivujaan viestintävälineenä. Passiiviset sisällön tuottajat välittävät sivujensa kautta sisältöä vertikaalisesti kuitenkaan ottamatta kontaktia käyttäjiin. Aktiiviset sisältöihin osallistujat käyttävät Facebookia monipuolisesti keskustelemalla ja argumentoimalla sisällöissään käyttäjien kanssa sekä antamalla näille tunnustusta sen ollessa perusteltua.

Koulukotiin sijoitettujen nuorten näkemykset hyvästä opettajuudesta

Opettaja on yksi merkittävimmistä henkilöistä kouluikäisen lapsen ja nuoren elämässä (Gordon 2006, 387) ja koulukokemukset säilyvät muistoissamme hyvin vahvoina läpi elämän (Jantunen & Ojanen 2010, 5). Opettaja toimii ammatissaan omien kokemustensa ja näkemystensä sekä koulutuksessa omaksumiensa taitojen pohjalta. Yliopistotasoinen koulutus tuo mukanaan yhteiskunnallista arvostusta (Välijärvi 2006, 18) mutta myös suuria odotuksia ja paineita profession edustajia kohtaan (Niemi 2006, 81). Opettajien tasokkaasta koulutuksesta huolimatta maastamme löytyy paljon lapsia, jotka ovat vaarassa pudota koulujärjestelmän ulkopuolelle ja esimerkiksi tuoreimmat PISA-tulokset viittaavat koulujen eriarvoistumiseen ja koulun kyvyttömyyteen vastata nuorten todellisuutta vastaaviin ongelmiin (Kupari, Välijärvi, Andersson, Arffman, Nissinen, Puhakka & Vettenranta 2013, 70 – 71). Koulujen ja opettajien toimintaa on siis kyettävä tehostamaan ja kehittämään entistä paremmaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa puheenvuoro koululaisille ja selvittää koulukotiin sijoitettujen nuorten näkemyksiä hyvästä opettajasta ja hyvän opettajan toiminnasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusjoukkona olivat koulukotiin sijoitetut nuoret ja otokseen valikoitui 21 nuorta neljästä Suomen koulukodista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki nuoret pystyivät palauttamaan mieliinsä ainakin yhden hyvän opettajan kouluhistoriastaan. Nuoret kuvasivat hyvää opettajaa mukavaksi ja positiiviseksi aikuiseksi, jonka kanssa tuli hyvin toimeen. Hyvä opettaja käytti monipuolisia opetusmenetelmiä, keskusteli paljon ja osasi selittää käsiteltäviä asioita hyvin ja selkeästi. Opettajan tuli olla aidosti innostunut opettamisesta ja opetettavista asioista sekä jaksaa kannustaa oppilaitaan. Erittäin tärkeää oli, että opettaja kunnioitti oppilaita ja hänellä oli aikaa kuunnella ja auttaa sekä kouluun että arkielämään liittyvissä asioissa. Vain aidon läsnäolon kautta opettajan ja oppilaan välille syntyi kunnioittava ja luottamuksellinen suhde, joka koettiin kaiken opetuksen ja yhteistyön perustaksi. Tutkimus osoitti, että nuoret kaipaavat aitoa läsnäoloa ja ymmärrystä, joita ilman myös itse opiskelu käy vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Yhteiskunnan lyhytnäköiset säästö-tavoitteet opetustoimesta pienentävät opettajien mahdollisuutta todelliseen vuorovaikutukseen, oppilaiden aitoon kohtaamiseen ja tasokkaaseen tukeen ja opetukseen. Myös opettajankoulutusta tulee kehittää jatkuvasti todellisia tarpeita

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma : Viinijärven ranta-alueet (Horsmanaho- Sotkuma), järven pohjoispuoli (Mutkanvaara-Kylylahti) ja Höytiäisen länsiranta (Niskaniemi), Polvijärvi

Perinnemaisemat käsittävät vuosisatojen aikana laidunnuksen ja niiton myötä syntyneet monimuotoiset ja runsaslajiset elinympäristöt kuten kedot, niityt ja metsälaitumet. Maankäytön ja maanviljelyksen tehostuessa perinnemaisemat ovat vähentyneet 1800-luvun lopulta tähän päivään asti ja niiden määrän arvioidaan olevan noin 1 % luokkaa (20 000 ha) sadan vuoden takaisesta. Lajiston uhanalaistumisen lisäksi maisema muuttuu umpeenkasvun ja rehevöitymisen edetessä. Luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnittelun tavoitteena on edistää ja tehostaa maatalousalueiden perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua ja lisätä viljelijöiden kiinnostusta niiden säilyttämistä kohtaan. Vuodesta 2007 lähtien suunnittelussa ovat olleet myös maatalousalueiden vesiensuojelua edistävät kosteikot. Kosteikkopaikkojen kartoituksella ja kosteikkojen perustamisella pyritään parantamaan vesistöjen kuntoa pitkällä aikavälillä. Tämä luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma tehtiin Polvijärvellä Viinijärven ja Höytiäisen välisellä alueella. Tietoa kosteikkojen tarpeesta ja luonnon monimuotoisuudesta kerättiin esiselvityksellä ja tilakäynneillä. Viljelijät nostivat esille huolensa ja kiinnostuksensa erityisesti vesiensuojelua kohtaan. Raportissa esitellään lyhyesti kartoituksessa löydettyjä maatalouden ympäristösopimuksiin sopivia kohteita ja esitetään ne kartalla. Viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset sekä vesioikeudelliset yhteisöt kosteikkojen osalta voivat hakea kullekin kohteelle sopivaa uuden ohjelmakauden mukaista ei-tuotannollista investointia tai hoitosopimusta keväällä/kesällä 2015. Raportissa esitettyjä rajauksia ja hoito-ohjeita voi käyttää apuna laadittaessa tarkempia suunnitelmia sopimusten hakua varten Yleissuunnittelualueelta löytyi yhteensä 66 luonnon monimuotoisuuskohdetta, joista 30 luokiteltiin perinnebiotoopeiksi. Kosteikkojen perustamiseen soveltuvia kohteita on 25 kappaletta. Lisäksi suunnittelualueelle on perustettu kaksi maatalouden ei-tuotannollisella investointituella perustettua kosteikkoa.

Tietointensiivisten yrityspalveluiden suosittelumarkkinointi verkossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suosittelumarkkinoinnin uusia mahdollisuuksia verkossa voidaan paremmin hyödyntää KIBS-yrityksissä eli tietointensiivisiä yrityspalveluja myyvissä yrityksissä. Suosittelumarkkinointia on pidetty markkinoinnin yhtenä tehokkaimmista muodoista ja verkossa hyödynnettävien uusien muotojen ja kanavien ansiosta kiinnostus sitä kohtaan on jälleen kasvussa. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskeisiä käsitteitä ovat markkinamuutos ja markkinoinnin siirty-minen verkkoon, suosittelumarkkinointi verkossa, vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen verkko sekä KIBS-yritysten markkinoinnin erityispiirteet, joiden pohjalta on rakennettu tutkimuksen teoreet-tinen viitekehys. Viitekehys on kytketty osaksi Sipilän asiantuntijapalveluiden markkinoinnin prosessia, jossa suositukset ovat keskeisessä roolissa asiakashankinnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon kerättiin aineistoa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa kysyttiin yleisesti KIBS-yritysten markkinoinnista verkossa, suosittelumarkkinoinnin hyödyntämisestä sekä suosittelumarkkinoinnin uusista mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Haastateltavat asiantuntijat oli valittu edustamaan asiantuntemusta ja käytännön kokemusta suosittelumarkkinoinnista. He olivat joko tutkineet suosittelumarkkinointia yliopistossa tai edustivat KIBS-yrityksiä, jotka sekä käyttivät itse että tarjosivat toisille yrityksille näitä digitaalisen markkinoinnin palveluja. Tutkimuksessa todettiin, että markkinointi on kokonaisuudessaan suuressa murroksessa ja sen perinteisten mallien rinnalle on tulossa kiihtyvällä vauhdilla uusia toimintamalleja, jotka paremmin ottavat huomioon tämän päivän vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen verkon ominaispiirteet. Näitä ominaispiirteitä ovat digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus, ostajien käyttäytymisen muutos sekä markkinointikanavien pirstaloituminen. Perinteiset suosittelumuodot (referenssit ja testimoniaalit) ovat jo hyvin KIBS-yrityksissä verkossa esillä, mutta muita suosittelun muotoja ei pääsääntöisesti jaeta B2B-ympäristössä avoimesti kaikille tiedoksi, vaan niitä vaihdetaan kahdenkeskisesti ja vasta-vuoroisesti. Keskeinen johtopäätös onkin, että suosittelumarkkinoinnissa tulee jatkossa paremmin huomioida yritysten välisen markkinoinnin omat reunaehdot, joita ovat kollektiivisuus, luottamuk-sellisuus ja vastavuoroisuus, jotta suosittelumarkkinointi yritysten välillä saadaan lisääntymään verkossa. Erityisesti kohdennetuissa ja suljetuissa verkkoyhteisöpalveluissa (kuten LinkedIn) laadukasta sisältöä tuottamalla ja jakamalla yrityksellä on hyvät mahdollisuudet vastata näihin reunaehtoihin.

Epävirallisen organisaation huomioiminen Puolustusvoimien koulutusohjesäännöissä

Tutkimuksen aiheen valinnassa oli taustalla henkilökohtainen mielenkiinto sosiaalisia ryhmiä ja niiden vaikutuksia kohtaan. Tutkimuksen aihetta valitessa halusin liittää nämä sosiaaliset ryhmät, epävirallisen organisaation, jotenkin tutkimukseen ja lopulliseksi aiheeksi muotoutui kirjallisuusanalyysi niiden huomioinnista Kouluttajan oppaissa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusanalyysina viidestä eri Kouluttajan oppaasta vuodelta 1943 vuoteen 2007. Lähdeaineistona on suurimmalta osin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta hankittuja Puolustusvoimissa opetuskäytössä olevia teoksia. Johtajan ja joukon välisestä luottamuksesta, johtajan esimerkillisyydestä ja joukon yhteishengestä löytyy mainintoja useammasta kuin yhdestä Kouluttajan oppaasta. Niiden merkityksen sanotaan olevan joukon tehokkaan toiminnan kannalta ilmeinen. Yhteishengestä ja ryhmäkiinteydestä löytyy enemmän mainintoja uudemmista oppaista kuin vanhemmista. Nykyisin käytössä olevassa Kouluttajan oppaassa (2007) on selkeitä viittauksia epävirallisen organisaation vaikutuksiin joukossa ja sen toiminnassa. Sen vaikutuksia, niin negatiivisia kuin positiivisia, voisi kuitenkin käsitellä vielä tarkemmin ja antaa kouluttajalle parempaa tietopohjaa niiden huomioimiseen.

Esimies luottamuksen rakentajana muutoksessa

Tänä päivänä organisaatiot elävät lähestulkoon jatkuvan muutoksen aikaa. Jotta muutoksista selvitään menestyksekkäästi, tulisi työntekijöiden luottamus organisaatiota kohtaan säilyttää hyvänä myös muutosten keskellä. Muutosten läpivieminen on helpompaa, kun luottamus on vahvaa. Toisaalta muutokset haastavat luottamuksen. Tämän tutkielman tavoitteena on osallistua luottamuksen merkityksestä työyhteisössä käytävään tieteelliseen keskusteluun tuomalla esille lähiesimiehen roolia luottamuksen rakentajana sekä korostamalla muutostilanteiden tuomia erityispiirteitä luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteeseen pyrittiin analysoimalla Kelan Kymenlaakson vakuutuspiirin alueella työskentelevien 11 toimihenkilön ja 5 esimiehen teemahaastatteluista saatua laadullista aineistoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luottamus työyhteisössä on tärkeää ja se korostuu entisestään muutostilanteissa. Lähiesimies on merkittävässä roolissa työyhteisön luottamuksen ylläpitäjänä ja rakentajana ja hän voi rakentaa työntekijän luottamusta paitsi itseään niin myös koko organisaatiota kohtaan. Muutostilanteissa esimies voi rakentaa luottamusta erityisesti oikea-aikaisella tiedottamisella ja viestinnällä, keskustelemalla, huomioimalla yksilön henkilökohtaiset tarpeet, avoimuudella sekä huolehtimalla työntekijän koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. Avoin tiedottaminen ja keskusteluyhteys osapuolten välillä näyttävät siis olevan kaiken lähtökohta.

Aikakauslehden tuttuuden vaikutus halukkuuteen osallistua verkkopalvelun sisällöntuotantoon

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten aikakauslehden eli emobrändin tuttuus vaikuttaa halukkuuteen osallistua verkkopalvelun eli brändilaajennuksen sisällöntuotantoon joukkoistamalla. Kysymys liittyy muuttuneeseen tilanteeseen median kulutuksessa. Teknologia on kehittynyt, paperisten mediatuotteiden kysyntä vähentynyt ja aikakauslehdet kehittävät digitaalisia palvelujaan. Medialla kuitenkaan ole yksinoikeutta sisällöntuotantoon. Kuka tahansa voi tehdä ja julkaista sisältöä. Monet mediat ovat ottaneet lukijat mukaan sisällöntuotantoon. Aiempien tutkimusten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti asi-akkaiden halukkuuteen käyttää brändilaajennusta. Se vaikuttaa myös ostopäätökseen ja lisää luottamusta verkkopalvelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa tuote oli tuttu niille, jotka ovat lehden tilaajia. Lukijalähtöistä sisältöä ovat mm. blogit, verkkokeskustelut, lukijoiden tarinat, runot, kuvat, kilpailut ja kyselyt. Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 437 vastaajaa. Tulosten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti tilaajien halukkuuteen käyttää aikakauslehden verkkopalvelua. Tilaajat käyvät palvelussa muita käyttäjiä useammin ja osallistuvat tai haluaisivat osallistua ei-tilaajia innokkaammin sisällöntuotantoon. He ovat myös ei-tilaajia kiinnostuneempia lukijalähtöisestä sisällöstä.

Käyttäjien luoma kuvallinen sisältö brändin johtamisessa – Sosiaalinen kuvanjakopalvelu Instagram

Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi sitä, miten kuluttajat viestivät brändeistä. Tänä päivänä kuluttajat ilmaisevat sosiaalisilla verkkosivuilla statuspäivitysten, twiittien ja kuvien kautta laajasti mielipiteitään brändeistä. Kuluttajien vahvistunut asema verkossa on johtanut siihen, että brändien on huomioitava kuluttajat osana brändiin liittyvää verkkokeskustelua. Käyttäjien luomasta sisällöstä on siten tullut tärkeä osa nykyaikaista brändin johtamista. Mobiililaitteiden kehittyneiden kuvausominaisuuksien sekä sosiaalisten kuvanjakopalveluiden suuren suosion myötä, yhä suurempi osuus kaikesta brändeihin liittyvästä käyttäjien luomasta sisällöstä on kuvallista. Tämä on herättänyt viime aikoina yritysten mielenkiinnon brändeihin liittyvää käyttäjien luomaa kuvallista sisältöä kohtaan erityisesti sosiaalisissa kuvanjakopalveluissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten käyttäjien luoma kuvallinen sisältö vaikuttaa sosiaalisen kuvanjakopalvelu Instagramin kontekstissa brändin johtamiseen. Tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin identiteettiin pohjautuva brändin johtamisen malli, jota tarkasteltiin käyttäjän luoman brändäämisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullisista tutkimusmenetelmistä teemahaastattelua. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa markkinoinnin asiantuntijaa, jotka edustivat arvostettuja suomalaisia B2C-brändejä. Puolistrukturoituna toteutettujen haastatteluiden tulokset analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimustulosten mukaan brändeihin liittyvä käyttäjien luoma kuvallinen sisältö Instagramissa koetaan toistaiseksi kokeilevana markkinointitapana ja keinona johtaa brändiä. Käyttäjien luoma kuvallinen sisältö tarjoaa brändeille ideoita, tietoa ja ymmärrystä kuluttajista tulevaisuuden markkinointitoimien ja brändin johtamisen tueksi. Tulosten mukaan kuluttajia motivoi tuottamaan kuvallista sisältöä Instagramissa erityisesti brändin tuote tai palvelu, itsensä ilmaiseminen sekä sisällön tuottamisen hauskuus. Tehokas brändin johtaminen edellyttää siten kuluttajien kuvallisen sisällön tuottamisen motivaatiotekijöiden ymmärtämistä. Kuvallisen sisällön hyödyntämisen keskeisenä haasteena nähdään yleisesti yhtenäinen brändin johtaminen. Jatkuvasti kiihtyvän sisällön tuotannon syklin sekä erilaisten brändiin liittyvien ilmiöiden myötä brändin johtamisessa on huomioitava myös yhä suuremmassa määrin muuttuvat tilanteet. Brändiin liittyvät sisällöt edellyttävät siten brändin johtamiselta nopeaa reagointia, uudenlaista riskinottokykyä sekä erilaisten toimintamallien muodostamista esimerkiksi, miten brändi reagoi negatiivisiin käyttäjien luomiin kuvallisiin sisältöihin. Instagramin luonnollinen brändiin liittyvä käyttäjien luoma kuvallinen sisältö toimii yrityksille mittarina brändin johtamisen onnistumisesta sekä tarjoaa aitoa kuluttajapalautetta brändin toiminnasta. Brändin johtamisen kannalta luonnollisen kuvallisen sisällön hyödyntämisen keskeisenä haasteena ovat kuitenkin tekijänoikeudet. Stimuloitu brändeihin liittyvä käyttäjien luoma kuvallinen sisältö tarjoaa brändin johtamiselle monipuolisia keinoja osallistaa ja aktivoida kuluttajia. Stimuloitu brändeihin liittyvä käyttäjien luoma kuvallinen sisältö soveltuu siten käytettäväksi hyvin monenlaisten brändin johtamisen tavoitteiden tukena.

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Virossa

Tutkimuksessa vertaillaan koettua hyvinvointia kansalaisuusryhmien välillä 2000-luvun Virossa. Historiallisesta taustasta johtuen Virossa asuu vakituisesti merkittävän kokoinen venäläisvähemmistö sekä ilman kansalaisuutta olevien ihmisten ryhmä. Tutkimuksessa vertaillaan näiden väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja, etsitään syitä hyvinvointieroille ja kartoitetaan niiden kehitystä aikavälillä 2004–2012. Väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja vertailemalla on myös mahdollista tarkastella Viron integraatiopolitiikan onnistumista. Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen hyvinvointitutkimus ja tutkimusaineistona käytetään European Social Survey – aineistoja vuosilta 2004 - 2012. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Juho Saaren ja Heikki Hiilamon kehittämä sosiaalisen onnellisuuden politiikkaa kuvaava hyvinvointijaottelu. Teoriassa julkisten toimien katsotaan vaikuttavan yksilöiden kokemaan hyvinvointiin viiden ulottuvuuden: tulevaisuuden odotuksia mittaavan adaptiivisuuden, koetun elintason nousuun liittyvän relatiivisuuden, ajankäytön tasapainoisuutta mittaavan tasapainoisuuden, lähiyhteisöön kiinnittymistä mittaavan yhteisöllisyyden sekä hyvinvointivaltion esikuvallisuuteen liittyvän legitimiteetin kautta. Tutkimustulosten mukaan ero Viron kansalaisten ja vähemmistöryhmien kokeman hyvinvoinnin tasossa oli yllättävän pieni. Virolaisten hyvinvoinnin taso oli koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin vähemmistöryhmien, mutta mitään isoa yhteiskunnallista repeämää kansalaisuuksien välille ei ole syntynyt. Myös ajallinen muutos ryhmien sisällä oli melko pieni. Sosiaalisen onnellisuuden politiikan osaalueiden osalta hyvinvointivaltion esikuvallisuutta ja luottamusta mittaavan legitimiteetti-ulottuvuuden tasossa oli kansalaisuusryhmien välillä merkittävä ero. Vähemmistöryhmien luottamus yhteiskuntaa kohtaan jää merkittävästi jälkeen Viron kansalaisten luottamuksen tasosta. Tulosten perusteella Viron integraatiopolitiikan onnistumisesta muodostuu kaksijakoinen kuva. Koetun hyvinvoinnin perusteella kansalaisuusryhmien välillä ei ole merkittävän suurta eroa. Vähemmistöryhmien luottamus yhteiskuntaa kohtaan on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin kantaväestöllä.

Integrated energy storage tank for large scale power-to-gas applications

The global interest towards renewable energy production such as wind and solar energy is increasing, which in turn calls for new energy storage concepts due to the larger share of intermittent energy production. Power-to-gas solutions can be utilized to convert surplus electricity to chemical energy which can be stored for extended periods of time. The energy storage concept explored in this thesis is an integrated energy storage tank connected to an oxy-fuel combustion plant. Using this approach, flue gases from the plant could be fed directly into the storage tank and later converted into synthetic natural gas by utilizing electrolysis-methanation route. This work utilizes computational fluid dynamics to model the desublimation of carbon dioxide inside a storage tank containing cryogenic liquid, such as liquefied natural gas. Numerical modelling enables the evaluation of the transient flow patterns caused by the desublimation, as well as general fluid behaviour inside the tank. Based on simulations the stability of the cryogenic storage and the magnitude of the key parameters can be evaluated.

Kansainvälisyys korkeakouluopiskelijan uratavoitteissa: kauppatieteiden opiskelijoiden kansainvälisyydelle antamat merkitykset ja niiden paikka uralla

Kansainvälinen ura koskettaa yhä useamman suomalaisen elämää. Kansainvälistä uraa tutkittaessa aiemmin keskityttiin vahvasti ekspatriaatioon, mutta viime vuosina rinnalle on noussut uusia kansainvälisen uran muotoja. Omaehtoinen ekspatriaatio on saanut paljon huomiota uudempana tutkimusilmiönä. Omaehtoiset ekspatriaatit lähtevät omasta aloitteestaan ulkomaille työskentelemään ilman oman työnantajaorganisaation tukea. Kansainvälisesti liikkuvat henkilöt ja omaehtoiset ekspatriaatit edustavat suurta osaa kokonaistyövoimasta ja ovat näin ollen tärkeä osa työmarkkinoita. Tässä tutkimuksessa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden uratavoitteiden kansainvälisyyttä, sillä he ovat merkittäviä tulevaisuuden toimijoita, jotka eivät ole vielä kiinnittyneet mihinkään tiettyyn urapolkuun. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista lähestymistapaa noudattaen ja tutkimuskysymykset ratkaistiin haastattelemalla yhdeksää Turun kauppakorkeakoulun opiskelijaa. Analyysissä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Tyypittelyn avulla opiskelijoista muodostettiin kolme opiskelijatyyppiä, jotka eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon kansainvälisyys on läsnä puheessa uratavoitteista. Ilmiön ymmärtämisessä apuvälineinä käytettiin erityisesti omaehtoiseen ekspatriaatioon liittyvää teoriaa sekä ura-ankkureita. Kansainvälisyydellä on paljon merkitystä opiskelijoiden urasuunnitelmissa ja odotuksissa tulevaisuutta kohtaan. Kansainvälisyys koettiin vuorovaikutuksena eri maalaisten ihmisten kanssa, eri kieliä puhuen. Kaikki opiskelijat näkivät kansainvälisyyden positiivisena ja rikastavana tekijänä, mutta vain osalle kansainvälisyys oli henkilökohtaisesti tärkeää ja oleellinen osa uratavoitteita. Opiskelijat näkivät tärkeimpänä uratavoitteenaan omien tavoitteiden saavuttamisen ja uralla kehittymisen. Osa opiskelijoista arvosti pitkiä työsuhteita kun taas osa näki mielekkäämmäksi yrityksen vaihtamisen tiuhaan. Opiskelijat eivät pitäneet radikaaleja uraliikkeitä, kuten alan vaihtoa, tulevaisuudessa todennäköisinä. Menestyminen nähtiin yksilöllisenä omien tavoitteiden saavuttamisena ja uralla etenemisenä. Tyypittelyn myötä aineisto jakautui kolmeen opiskelijatyyppiin: globaali liikkuja, innokas työmatkailija sekä tahaton ekspatriaatti, jotka eroavat sen suhteen, miten he suhtautuvat kansainvälisyyteen ja ulkomaille muuttamiseen ja mikä on kansainvälisyyden merkitys heidän uratavoitteissaan. Kaiken kaikkiaan opiskelijat toivat hyvin erilaisia tavoitteita esiin tulevaisuuden urasta puhuttaessa ja kansainvälisyys sai erilaisia merkityksiä heidän puheessa. Ulkomaille muuttaminen kiinnostaa ja kansainvälinen ura houkuttaa, osaa enemmän kuin toisia.

Tuoteväärennösten vaikutus luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan

Luksusbrändien suosio on viime vuosina kasvanut, mikä yhdessä luksustuotteiden rajoitetun saatavuuden kanssa on omalta osaltaan johtanut myös luksusbrändeistä valmistettavien tuoteväärennösten tarjonnan lisääntymiseen. Yleistyessään väärennöksistä on tullut potentiaalinen uhka luksusbrändien ainutlaatuiselle imagolle. Väärennösten vaikutuksista luksusbrändeihin on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tuoteväärennökset vaikuttavat luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan. Luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman muodostumisen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien aiemman ostokäyttäytymisen vaikutuksia kuluttajien suhtautumiseen tuoteväärennöksiä kohtaan sekä kuluttajien väärennöksiin suhtautumisen vaikutuksia luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman eri osa-alueisiin. Tutkimuksessa luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman todettiin muodostuvan bränditietoisuudesta, brändiin liittyvistä mielikuvista, brändin koetusta laadusta sekä brändiuskollisuudesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake sähköisessä muodossa Turun yliopiston opiskelijoista muodostuvalle otokselle. Aineistolle suoritetun varianssianalyysin perusteella havaittiin, että väärennettyjä luksustuotteita aiemmin omistaneet kuluttajat suhtautuvat tuoteväärennöksiin muita kuluttajia positiivisemmin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että väärennöksiin kaikista positiivisimminkin suhtautuneiden vastaajien suhtautuminen tuoteväärennöksiin oli keskimäärin negatiivista. Lisäksi aineistolle suoritettujen regressioanalyysien perusteella voitiin todeta, että luksusbrändien bränditietoisuus, brändiin liittyvät mielikuvat sekä koettu laatu ovat sitä positiivisempia, mitä negatiivisempaa kuluttajien suhtautuminen tuoteväärennöksiin on. Kuluttajien suhtautumisella tuoteväärennöksiin ei todettu olevan vaikutusta luksusbrändien asiakkaiden brändiuskollisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuluttajat suhtautuvat yleisesti negatiivisesti tuoteväärennöksiin, mutta väärennösten omistaminen muuttaa tätä suhtautumista hieman positiivisemmaksi. Koska negatiivisen väärennöksiin suhtautumisen havaittiin tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttavan useimpiin brändipääoman osa-alueisiin positiivisesti, ei väärennöksillä voitu todeta olevan negatiivista vaikutusta luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan. Kuluttajien suhtautuessa tuoteväärennöksiin negatiivisesti luksusbrändien brändipääoma voi päinvastoin muuttua positiivisemmaksi.

Luottamuksen vaikutus motivaatioon esimies-alainen-suhteessa

Kandidaatin tutkielma, joka tehtiin lopputyönä sotatieteiden kandidaatin koulutusohjelmassa Johtamisen laitokselle. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää motivaatio- ja luottamusteorioihin pohjautuen, miten esimiehen alaistansa kohtaan osoittama luottamus heijastuu alaisen motivaatioon. Tutkielma on pääosin yleisluontoinen, mutta se sisältää vivahteita sotilaskontekstiin muun muassa esimerkkien muodossa. Tutkimusaihetta tarkasteltiin teoreettisista näkökulmista laadullisella aineistoanalyysillä. Tutkimuksessa perehdyttiin luottamukseen ja motivaatioon liittyviin teorioihin ja näiden teorioiden pohjalta pyrittiin löytämään käsiteltävien asioiden välille korreloivia yhteyksiä. Tutkielmassa pyrittiin löytämään niin välittömiä, kuin välillisiäkin yhteyksiä. Luottamuksen ja motivaation välille ei ollut löydettävissä välittömiä yhteyksiä tutkijan lähtökohtatilanteen hypoteeseista huolimatta. Sen sijaan välillisiä yhteyksiä motivaation ja luottamuksen välille oli johdettavissa teorioihin pohjautuen. Lisäksi näitä yhteyksiä kyettiin sitomaan käytännön esimerkkeihin esimiehen toimintaan liittyen.