Plan för hantering av översvämningsrisker i Kymmene älvs avrinningsområde för åren 2016–2021

I den här planen behandlas eventuella sällsynta översvämningar som inträffar i Kymmene älvs avrinningsområde och de åtgärder för att minska översvämningsrisken som de kräver. I planen presenteras olika förhandsåtgärder genom vilka man förbättrar beredskapen inför en översvämning. Planen innehåller också åtgärder som vidtas under och efter översvämningen. En översvämning föreställs som en händelse som oundvikligen orsakar skador. Med tanke på hanteringen av översvämningsrisker är det väsentligt att konsekvenserna av översvämningen dock inte medför något hot mot människors liv eller hälsa och att samhällets nödvändighetstjänster, till exempel vattendistribution, el, värme och sjukvård, fungerar. Åtgärderna i planen för hantering av översvämningsrisker genomförs under de kommande sex åren (2016–2021). Planen uppdateras 2021.

Yhteisen arvon tuottaminen: Mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa

Yhä useammassa yrityksessä yritysvastuuta toteutetaan osana liiketoimintaa ja se tähtää kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä on johtanut uusien kestävän kehityksen liiketoimintamallien rakentumiseen. Michael Porterin ja Mark Kramerin kehittämä yhteisen arvon tuottaminen (creating shared value) tarkoittaa yrityksen kilpailukyvyn kasvattamista tavalla, joka edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Lähtökohtana ei ole pelkästään liiketoiminnan vaikutusten hallitseminen, vaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaiseminen tavalla, joka kasvattaa yrityksen taloudellista arvoa. Yhteisen arvon malli on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen ja mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa on koettu hankalaksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus on teorian ja case-esimerkin avulla selkeyttää yhteisen arvon käsitettä sekä havainnollistaa mallin käyttöä käytännön liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä ongelmia mallin soveltamiseen liittyy ja miten yhteisen arvon tuottaminen eroaa yritysvastuusta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu tapaustutkimuksena. Tapauksena toimii Stora Enson ja Kemiran yhteistyössä toteuttama vesihanke Kiinan Guangxinssa. Vesihanke on toteutettu yhteistyössä paikallisen hallituksen, väestön sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja sen tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja vedenjakeluun ja jäteveden kierrätykseen Nahupon, Shengpingin ja Baimein kylissä. Empiirinen aineistona toimivat tapausorganisaatioissa toteutetut teemahaastattelut sekä muu kirjallinen materiaali, kuten yritysten yritysvastuuraportit ja lehdistötiedotteet. Kaiken kaikkiaan tutkimus vahvisti oletuksen siitä, ettei yhteisen arvon tuottamista voida käsitteellisellä tasolla pitää täysin yksiselitteisenä. Näkemyksissä siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan ja miten malli toimii käytännön liiketoiminnan yhteydessä, oli havaittavissa näkemyseroja yritysten välillä. Molemmat yhtiöt olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että malli soveltuu vedenhoitohankkeeseen hyvin. Vesihankkeen yhteydessä yhteisen arvon tuottamisen kuvattiin tarkoittavan Guangxin paikallisyhteisöjen sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemista tavalla, joka edistää yhtiöiden liiketoiminnallisia tavoitteita. Hankkeen on tarkoitus luoda sekä taloudellista arvoa yrityksille, että edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisen arvon mallia on mahdollista tulkita ja soveltaa eri yrityksissä useilla eri tavoilla. Yhteisen arvon tuottaminen toimii hyvänä tapana integroida toimintoja yhdeksi yhteiskunnalliseksi strategiaksi. Käsitteellisellä tasolla malli vaatii kuitenkin vielä tarkennusta, jotta sitä voitaisiin kutsua koko yhtiön toimintaa ohjaavaksi liiketoimintamalliksi.

Rajatarkastusprosessi Imatran rajanylityspaikalla- Kaistatarkastuksen kehityskohteet

Kaistatarkastusmalli otettiin käyttöön Imatralla vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 aikana se on otettu käyttöön Nuijamaalla ja 2015 alussa Vaalimaalla. Kaistatarkastusmallilla, jossa henkilöautolla liikkuville asiakkaille rajatarkastus suoritetaan ajoneuvossa, vastattiin jatkuvasti kasvaneeseen rajanylitysliikenteeseen ja siitä aiheutuneisiin jonoihin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Tutkielma on rajattu saapuvan liikenteen I- ja II-linjaan sekä ajallisesti vuoteen 2014. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kehityskohteita kaistatarkastusmallista Imatran rajanylityspaikalla. Päätutkimuskysymyksenä on: Mitä kehitystarpeita kaistatarkastusmallissa on? Päätutkimukseen luodaan teoriapohja kahden alakysymyksen kautta, jotka ovat: 1. Millainen on nykyinen rajatarkastusmalli Imatran maantierajanylityspaikalla? 2. Mitkä ovat merkittävimmät lain tuomat velvoitteet ja oikeudet kaistatarkastuksen I- ja II-linjalle? Tutkielmassa on käytetty laadullista tutkimustapaa. Pää- ja alatutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa pääasiallisena aineistona toimivat haastattelut, havainnointi ja Rajavartiolaitoksen asiakirjat. Tärkein data tutkielman kannalta saatiin teemahaastatteluista, joita suoritettiin viisi (5) kappaletta syksyn 2014 aikana. Käytetyt teemat olivat prosessit, henkilöstö ja infrastruktuuri. Kehityskohteet muodostettiin analysoimalla haastatteluiden litteroidut tulokset ja keräämällä yhteneväisyyksiä haastateltavien kommenteista. Tutkimuksessa havaittiin, että kaistatarkastusmallissa on kehitettävää jokaisessa käytetyssä teemassa. Prosessien osalta suurimmat kehitystarpeet olivat huono näkyvyys ajoneuvojen si-sälle, asiakkaan haastattelemisen vaikeus tai puuttuminen sekä ajoneuvon siirtämisen kynnyksen korkeus II-linjaan. Henkilöstön osalta kehitystarpeena ovat henkilöstön riittämättömyys I- ja II-linjassa ruuhka-aikoina. Infrastruktuurin osalta kehitettävää on työergonomiassa, hiljaisten aikojen epätasaisessa liikenteen jakautumisessa sekä rajatarkastajien henkilökohtaisissa leimasimissa. Yksi merkittävimpiä havaintoja on, että kaistatarkastusmallissa ei Schengenin rajasäännöstön mukainen henkilön puhuttaminen toteudu jokaisen ajoneuvon kohdalla, sillä perusteellisen tarkastuksen vaatima asiakkaan puhuttaminen jää monesti vajaaksi tai puuttumaan kokonaan.

The legal framework for energy provisions in the European Union – With special regard to providing of energy provisions within the scope of Article 194(2) TFEU

The thesis interprets the caveat of Article 194(2) TFEU in order to assess the use of the Article as a legal basis for energy provisions provided by the European Union. The research subject is the Energy Title in the Treaty of the Functioning of the European Union and the possibilities of the application of the legal basis provided therein. The purpose is analysis of the possibilities for providing of provisions within the scope of the caveat found in Article 194(2) TFEU with special regard to the possibilities of providing renewable energy legislation. The purpose of the thesis is on one hand to provide an overview of the premises for providing of energy provisions in the EU, and on the other hand to analyse the Treaty text in order to determine the legal basis for energy provisions. The ultimate objective is to determine the correct legal basis for renewable energy provisions, aimed at the mitigation of climate change. According to Article 194(2) TFEU, the practice of the shared legislative powers in the field of energy are restricted by the retention of certain energy matters within the power of the Member States. The wording of the caveat containing the restrictions is open to interpretation and has been a subject of extensive discussion. Many scholars have argued that the caveat in Article 194(2) TFEU might obstruct decision-making in energy matters. This argument is contested, and the factual impact of the codification of the energy competences is analysed. The correct legal basis for energy provisions depends on the final interpretation of the text of the caveat and the level of significance of the effect of the measure. The use of Article 194(2) TFEU as a legal basis might not be the only option. There is a possibility that the legal bases within the Environmental Title might be used as legal bases for energy provisions in addition to Article 194(2) TFEU.

Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyys – Biotalouden innovaatioverkoston muodostuminen ja metsäbiojalostamokonsepti

Tämän raportin tavoitteena on selvittää Kaakkois-Suomen alueella toimivien yritysten kyvykkyyksiä ja edellytyksiä bioliiketoiminnan suhteen ja luoda katsaus alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksista siirryttäessä biotalouteen. Analyysin kytkemiseksi laajempaan kokonaiskuvaan alan kehityksestä, käsitellään myös laajemmalla tasolla muutosajureita bioliiketoimintaan. Teollista murrosta kohti bioliiketoimintaa voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä käynnissä olevista muutoksista perinteisillä teollisilla toimialoilla. Tämä korostuu alueilla, joilla liiketoiminta on keskittynyt energia- ja raaka-aineintensiivisille teollisuudenaloille. Suomalaisen metsäteollisuuden kannattavuutta ovat heikentäneet kypsä markkinatilanne, ylikapasiteetti, tehostuva halpatuotanto ja etelän puuplantaasit, energian hinnan nousu (Hetemäki 2006) sekä yleinen taloustilanne (Wessman 2012). Metsäteollisuuteen painottuneessa Kaakkois-Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä selvästi. Bioliiketoiminnan ajureina toimivat muun muassa ympäristönäkökulmat ja lainsäädäntö, sekä energian hintakehityksen epävarmuus ja fossiilisten polttoaineiden kallistuminen (Mikkanen 2011). Bioliiketoiminnan osalta raportissa keskitytään biojalostukseen, jossa tuotetaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita. Esitellyt liiketoimintamallit ja biotalouden innovaatioverkosto on rakennettu tällä taustaolettamuksella, eivätkä täten ole suoraan hyödynnettävissä muun muassa alhaisen jalostusarvon tuotantoon tai mekaaniseen metsäteollisuuteen. Bioliiketoimintaan liittyy tiettyjä erityispiirteitä, jotka myös toimivat edellytyksenä niin sanotun biotalouden syntymiselle. Bioliiketoimintaa voidaan harjoittaa monella eri tavalla, useilla eri toimialoilla, ja se edellyttää kehitystä ja linkityksiä toimialoille, jotka luovat muun muassa teknologiset mahdollisuudet toiminnalle. Näin ollen esimerkiksi cleantech-ratkaisuilla on merkittävä rooli bioliiketoiminnassa. Monet yritykset harjoittavat jo nykyisellään bioliiketoimintaa, sitä välttämättä itse edes tiedostamatta. Raportissa esitellään metsäbiomassaa hyödyntävän biojalostamotoiminnan mahdollisia liiketoimintamalleja Kaakkois-Suomessa sekä esimerkki bioalan klusteritoiminnasta Tanskassa. Raportissa korostetaan toimialojen välistä, esimerkiksi klusteri-, yhteistyötä. Tätä alleviivataan biotalouden innovaatioverkostoja käsittelevässä kappaleessa, joka osoittaa tarpeen nykyisten verkostojen muuntumiselle biotalouteen pyrittäessä. Samalla käydään läpi verkoston muuntautumisen kompastuskiviä ja esitellään mahdollista biotalouden kannalta sopivaa verkostorakennetta. Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyyttä analysoidaan BIOTULI (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) -hankkeen puitteissa toteutetun kyselyn tulosten pohjalta. Kysely lähetettiin keväällä 2012 yhteensä 288 kaakkoissuomalaiselle bioliiketoiminnan arvoverkkoon nyt tai tulevaisuudessa mahdollisesti kuuluvalle yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensä 66 (23 %). Kysely sisälsi 32 kysymystä ja sen pohjalta tehtyihin tärkeimpiin havaintoihin kuuluvat se, että yrityskenttä tiedostaa vahvasti biotaloussiirtymän olevan tulossa ja että alueen yritykset ovat halukkaita verkottumaan sekä keskenään että alueen ulkopuolelle muodostaakseen toimivan biotalousklusterin. Vastaajista noin puolet edusti metalliteollisuuden tai maatalouden yritystä, joiden vastauksia on analysoitu raportissa erikseen toimialakohtaisesti.

The legal framework for energy provisions in the European Union – With special regard to providing of energy provisions within the scope of Article 194(2) TFEU

The thesis interprets the caveat of Article 194(2) TFEU in order to assess the use of the Article as a legal basis for energy provisions provided by the European Union. The research subject is the Energy Title in the Treaty of the Functioning of the European Union and the possibilities of the application of the legal basis provided therein. The purpose is analysis of the possibilities for providing of provisions within the scope of the caveat found in Article 194(2) TFEU with special regard to the possibilities of providing renewable energy legislation. The purpose of the thesis is on one hand to provide an overview of the premises for providing of energy provisions in the EU, and on the other hand to analyse the Treaty text in order to determine the legal basis for energy provisions. The ultimate objective is to determine the correct legal basis for renewable energy provisions, aimed at the mitigation of climate change. According to Article 194(2) TFEU, the practice of the shared legislative powers in the field of energy are restricted by the retention of certain energy matters within the power of the Member States. The wording of the caveat containing the restrictions is open to interpretation and has been a subject of extensive discussion. Many scholars have argued that the caveat in Article 194(2) TFEU might obstruct decision-making in energy matters. This argument is contested, and the factual impact of the codification of the energy competences is analysed. The correct legal basis for energy provisions depends on the final interpretation of the text of the caveat and the level of significance of the effect of the measure. The use of Article 194(2) TFEU as a legal basis might not be the only option. There is a possibility that the legal bases within the Environmental Title might be used as legal bases for energy provisions in addition to Article 194(2) TFEU.

Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen : Keskisuomalainen pilottitutkimus

Tämä on ensimmäinen maakunnanlaajuinen rumpurakennetutkimus Suomessa. Sen tavoitteena on edistää vesialueiden ylitysrakenteisiin liittyvien ympäristöongelmien tunnettavuutta sekä niiden välttämis- ja korjaamiskäytäntöjä. Tarkastelussa keskitytään ensisijaisesti rumpurakenteisiin sekä kaloihin. Tutkimuksen I osassa tarkastellaan keskisuomalaisten ylitysrakenteiden määrää, laatua ja ympäristöhaittoja sekä ylitysrakenteisiin liittyviä lupa-, mitoitus- ja valvontakäytäntöjä. Näiden lisäksi I osan lopussa on kirjallisuustarkastelu rumpurakenteiden ympäristövaikutuksista. Tutkimuksen II osassa annetaan valtakunnallisia suosituksia ylitysrakentamisen synnyttämien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi niin suunnittelu-, perustamis-, kunnossapito- kuin uusimistilanteessakin. Tutkimuksen III osaan on koottu rumpurakenteiden kartoitusohjeita. Rumpurakenteisiin liittyvät ympäristökysymykset ovat monin tavoin ajankohtaisia. Ilmastomallit ennustavat valunnan huomattavaa kasvua ja ajallista muutosta, kun taas tuulipuistojen ja metsäteollisuuden tarvitsemat lisätiet merkitsevät uusia vesistöylityksiä. Metsätieverkostomme ja samalla ylitysrakenteiden korjaustarve on myös suuri. Toisaalta aukkomitoitukset on siirretty konsulteille, luonnontilaisia purovesiä on jäljellä enää pari prosenttia ja vesienhoidon tavoite edellyttää vesimuodostumilta hyvää ekologista tilaa. Tila ei voi kuitenkaan olla hyvä, jos ylitysrakenteet katkaisevat virtaveden yhtenäisen jatkumon. Tähän saakka yksittäinen ongelmarumpu on ympäristöllisesti koettu vähäpätöiseksi harmiksi. Kun otetaan huomioon, että Suomessa on noin 90 000 vesistörumpua, että joka kolmas niistä on vaelluseste, että vain pieni osa rakenteista tulee viranomaisten tietoon ja että hankekäytäntöihin sisältyy monia puutteita, asia saakin laajan ympäristöongelman mittasuhteet. Vuosijaksolla 2005–2015 kartoitettiin yli 2 000 ylitysrakennetta, joista yli 85 % rumpuja (Ø < 200 cm). Tyypillinen keskisuomalainen vesistörumpurakenne on muodoltaan pyöreä, pohjaltaan paljas, halkaisijaltaan 90 cm, pituudeltaan 930 cm ja valmistettu betonista. Ylitysrakenteen ympäristöongelma voi johtua rakenteen ominaisuuksista, sen asentamisesta (perustamisesta) ja kunnossapitoon liittyvistä toimista. Miltei kaikki tämän tutkimuksen noin 350 sillasta oli kalojen läpikuljettavissa sekä ylä- että alavirtaan. Sen sijaan lähes 40 % vuosina 2013–2014 tutkituista rummuista (N=830) muodosti pysyvän vaellusesteen. Estevaikutuksen aiheuttivat useimmiten rummun alapään pudotus (keskimäärin 13 cm), liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot. Eurooppalaisen vesiensuojelun ja -hoidon perusteeseihin kuuluu virtavesien vapaa uomajatkumo ja hyvälaatuinen elinympäristö. Siksi uusi vesirakentaminen ei saa enää synnyttää vaellusesteitä. Myös ylitysrakenteiden uusimisen ja korjaamisen yhteydessä tulee aiemman rakentamisen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja -vahinkoja vähentää tai mieluiten kokonaan poistaa. Valtaosa ylitysrakenteisiin liittyvistä ympäristöongelmista on vältettävissä pelkästään oikealla rakennevalinnalla, oikealla tielinjauksella ja rakenteen oikealla asentamisella. Tämä puolestaan edellyttää ohjeistuksen ja -koulutuksen tehostamista, ympäristöasiantuntemuksen lisäämistä ylityshankkeissa, uusien ylitysrakennemallien kehittämistä sekä vesilain täydentämistä ns. pieniä vesitaloushankkeita koskevan ilmoitusmenettelyn osalta.

Invoice-kaupan edut ja haitat verrattuna tavalliseen Tax Free kauppaan

Kandidaatintutkielmani käsittelee Invoice-kauppaa ja sitä, mitä etuja siihen liittyy verrattuna tavanomaiseen tax-free kauppaan. Invoice-veronpalautusjärjestelmässä EU:n ulkopuolella asuva asiakas saa veronpalautuksen samasta liikkeestä seuraavalla asiointikerralla. Arvonlisäveronpalautukset on kuitenkin haettava puolen vuoden sisällä ostosten tekemisestä. Tavanomaisessa tax-free kaupassa asiakas saa arvonlisäveronpalautuksen rajalta poistuessaan Suomesta. Invoicea käytettäessä asiakas saa verosta isomman osan takaisin kuin tavanomaisessa tax-free kaupassa, mutta palautuksen saaminen kestää kauemmin, koska Invoicea käytettäessä veronpalautuksen voi saada vain samasta liikkeestä, missä ostokset on tehty. Tutkielmani tarkastelee aihetta kauppiaan näkökulmasta. Kauppiaan kannalta Invoicen etuna on erityisesti asiakkaiden ”koukuttaminen”, koska veronpalautukset on aina haettava samasta liikkestä, mistä tuotteet on ostettu. Näin samat asiakkaat tulevat usein samaan liikkeeseen myös seuraavilla Suomen matkoilla saadakseen veronpalautukset. Tämä tuo liikkeille usein myös uusia kanta-asiakkaita.Toisaalta on huomioitava myös Invoicen käytöstä kauppiaalle ja kassoille mahdollisesti aiheutuva lisätyö ja kustannukset. Veronpalautusten maksaminen takaisin asiakkaille ja tullissa leimattujen kuittien käsittely vie kassoilla tavanomaista enemmän aikaa ja saattaa vaatia lisää henkilökuntaa. Tutkielma on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty haastatteluita. Haastateltavat ovat kauppiaita Kaakkois-Suomen alueelta. Tavoitteenani oli koota mahdollisimman monipuolinen haastateltavien joukko sisältäen niin vaate- ja vapaa-ajan liikkeitä kuin sekatavara- ja päivittäistavarakauppoja. Teorialähteinä käytin yliopiston kirjastosta lainattuja kirjoja, LUT:in tietokantojen ja Edilex-tietokannan artikkeleita sekä Verohallinnon dokumentteja ja verkkojulkaisuja. Lisäksi olen hyödyntänyt tutkielmassani myös ajankohtaisia uutisia sekä erilaisten paikallis- ja aikakauslehtien artikkeleita. Tutkielmani johtopäätöksissä tulin siihen tulokseen, että kauppiaan kannalta edullisinta on käyttää samanaikaisesti sekä Invoicea että perinteistä, palautusliikeiden palveluja hyödyntävää tax-free järjestelmää. Tämä mahdollistaa liikkeille mahdollisimman laajan asiakasjoukon. Suomessa usein käyvät ostosmatkailijat suosivat yleensä Invoicea täysimääräisen veronpalautuksen vuoksi. Palautusliikkeet taas veloittavat asiakkaalle maksettavasta veronpalautuksesta oman palvelumaksunsa. Suomessa harvemmin vieraileville taas palautusliikkeiden palvelut ovat edullisempia, sillä veronpalautukset saa rajalta maasta poistuttaessa, eikä tarvitse palata samaan liikkeeseen puolen vuoden sisällä. Palautusliikkeiden etuna Invoiceen nähden on myös asioinnin vaivattomuus, sillä eri liikkeissä asioivat ostosmatkailijat saavat kaikista matkalla tekemistään ostoksista arvonlisäveronpalautuksensa yhdestä paikasta sen sijaan, että kävisivät hakemassa ne joka liikkeestä erikseen.

Brändimielikuvien syventäminen brändiyhteistyön avulla. Julkisuuden henkilön ja tuotebrändin välinen yhteistyö –case Arla ja Elastinen

Brändiyhteistyö yrityksen tuotebrändin ja julkisuuden henkilön välillä voidaan sanoa olevan yksi suosituimmista strategisista markkinointiviestinnän keinoista tämän päivän kilpailullisilla markkinoilla. Esimerkiksi jopa 60 prosenttia Aasian maiden mainonnasta perustuu siihen, että yritykset hyödyntävät tunnettuja julkisuuden henkilöitä brändilähettiläinä tuotteilleen. Brändiyhteistyön luonne on lähtöisin 1970 –luvulta, josta se on kehittynyt sekä saanut uusia piirteitä vuosien varrella. Kuten aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, yhteistyö tuotebrändin ja julkisuuden henkilön välillä vahvistaa kuluttajien mielikuvaa tuotteesta sekä lisää sen houkuttelevuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida brändiyhteistyön hyödyllisyyttä yhtenä markkinointiviestinnän työkaluna. Tutkimus tarkastelee paitsi brändiyhteistyön tavoitteita ja keinoja yrityksen näkökulmasta, kattaa se myös kuluttajien suhtautumista julkisuuden henkilön ja tuotebrändin väliseen brändiyhteistyöhön. Tutkimusongelmaa jäsennetään seuraavien kysymyksien avulla: 1) Mitkä ovat brändiyhteistyön tavoitteet? 2) Mitkä tekijät vaikuttavat brändiyhteistyön onnistumiseen? 3) Millä tavoin brändiyhteistyö vaikuttaa kuluttajan brändimielikuviin? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu porrastetun AIDA-mallin ympärille, joka kuvaa kuluttajan omaksumisprosessin vaiheita. Ajatusmallin kulkureitti lähtee liikkeelle brändiyhteistyön avulla herätetystä huomiosta, jonka kautta uudenlaiset brändimielikuvat alkavat kehittyä. Uskottavan brändilähettilään ja onnistuneen mainonnan voimin mielikuvat pyritään muuttamaan kiinnostukseksi, jonka jälkeen lopullisena tavoitteena on johtaa kuluttajien mielissä syntyneet assosiaatiot ostopäätöksiksi. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa syksyllä 2013 toteutettu Arlan ja Elastisen välinen brändiyhteistyö. Tutkimusmetodologiaksi on valittu monimenetelmätutkimus, jossa tutkimusaineiston hankinnassa käytetään tiedonhankintamenetelminä case-tutkimuksessa teemahaastattelua ja survey-tutkimuksessa internetpohjaista kyselyä. Teemahaastattelu toteutetaan haastattelemalla Arla Protein tuoteryhmäpäällikköä ja kysely suunnataan brändiyhteistyön ikäkohderyhmään kuuluvalle yleisölle. Tuloksien analysoinnissa hyödynnetään molemmista menetelmistä kumpuavia tuloksia ja pyritään peilaamaan niitä keskenään. Tutkimustulosten perusteella voidaan tunnistaa merkittäviä havaintoja siitä, että onnistuessaan brändiyhteistyö vaikuttaa kuluttajien mielikuviin mutta ei automaattisesti johda alati positiivisiin tuloksiin. Menestyäkseen brändiyhteistyö tarvitsee vahvan taustatyön, asiantuntijuutta sekä karismaattisen brändilähettilään. Tämä tarkoittaa, että markkinoijan on jatkuvasti pysyttävä mukana dynaamisessa ympäristössä ja kiinnitettävä huomiota myös kuluttajien muuttuviin tarpeisiin

Valtatie 21 Kolari - Kilpisjärvi : Toimenpideselvitys

Tehtävänä oli laatia toimenpideselvitys valtatielle 21 välille Kolari - Kilpisjärvi. Noin 280 kilometrin mittainen tarkastelujakso sijoittuu Suomi-neidon käsivarteen Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien alueelle. Valtatie 21 osana kansainvälistä E8 -tietä on Pohjois-Kalotin ja Länsi-Lapin merkittävin pohjois-etelä -suuntainen pääväylä, jolla on suuri merkitys alueen väestölle, elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tie palvelee nykyään erityisesti kalottialueen kuljetuksia Tromssan ja Finnmarkin talousalueille sekä Norjan kalateollisuuden kuljetuksia, jotka ovat voimakkaasti kasvavassa roolissa tien käyttäjinä. Tarkasteluvälille on ominaista valtatien kapeus ja laatutason voimakas vaihtelu. Nykyinen tie ei vastaa leveydeltään, geometrialtaan tai kunnoltaan valtatielle asetettuja minimivaatimuksia. Ajo-olosuhteet ovat erityistä tarkkaavaisuutta vaativat, talviaikaan jopa erittäin vaativat. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee tarkasteluvälillä 350 - 1500 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 13 - 20 %. Liikenteen kausivaihtelu on erittäin suurta. Viikkokausivaihtelukäyrissä erottuvat selvästi hiihto-, pääsiäis- ja kesälomat sekä ruska-aika. Vuosina 2005- 2014 tarkastelujaksolla tapahtui yhteensä 121 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 60 % johti henkilövahinkoihin. Tarkastelujakson henkilövahinko-onnettomuusaste on varsin korkea ja ylittää valtakunnallisen ja Lapin valtateiden keskiarvon selvästi. Rekkojen tieltä suistumisia tapahtuu talvikaudella paljon. Porokolarit ovat yleisiä. Tarkasteluosuudella valtatie 21 sijoittuu kolmelle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle, joten luonnonympäristön ominaisuudet muuttuvat voimakkaasti etelä-pohjois-suunnassa. Käsivarren alueen ilmasto ja kallioperä poikkeaa muusta Pohjois-Lapista. Valtatien ympäristössä on pohjoiselle Lapille tyypillisesti aapasoita ja niiden paikallisia muunnoksia palsasoita, joiden jääsydän säilyy sulamatta yli kesän. Suunnittelualueella on runsaasti luontoarvoja ja laajaalaisia luonnonsuojelualueita. Laajimmat suojelualueet koostuvat erämaa-alueista ja luonnonpuistoista. Alueella on myös paljon soidensuojelualueita. Selvitysalueen koko vesistöalue on Natura 2000 -aluetta lukuun ottamatta kolmen laskujoen vesistöaluetta. Tunturi-Lapin alueella on runsaasti pohjavesialueita, joita valtatie 21 risteää useassa kohtaa. Valtatien tuntumassa on useita sekä valtakunnallisesti arvokkaita että maakunnallisesti arvokkaita maiseman ja kulttuuriperinnön kohteita. Suuri osa näistä kohteista on pieniä pistemäisiä kohteita. Valtatien 21 kehittämiselle asetettiin tavoitetila vuodelle 2045. Tällöin valtatie on kotimaisen ja kansainvälisen liikenteen pääkulkuväylä seudulla ja osa korkealuokkaista Eurooppatie-verkostoa. Liikenne on sujuvaa ja liikkuminen on turvallista kaikilla liikkumismuodoilla ja kaikkina vuodenaikoina. Tien leveys, geometria ja rakenne on kunnostettu ja kohtaamistilanteet ovat turvallisia. Matka-ajat ovat kohtuulliset ja hyvin ennakoitavissa. Olosuhteista ja häiriötilanteista tiedotetaan reaaliajassa. Taajamissa liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Valtatie 21 tunnetaan nykyistä paremmin Revontultentienä, joka tarjoaa laadukkaan matkailutie-elämyksen palveluineen matkailijoille. Valtatie 21 esitetään Kolarin ja Kilpisjärven välillä parannettavaksi suurelta osin nykyisellä paikallaan. Tie ja sillat levennetään ja tien rakennetta vahvistetaan tai rakenne uusitaan käytännössä lähes koko matkalla aiemmin rakennettuja taajamakohtia lukuun ottamatta. Kokonaan uutta tietä tehdään Muotkatakka-Kilpisjärvi -välillä nykyisen tien viereen rakentaen. Kinostumista ehkäistään loiventamalla luiskia, jolloin ei muodostu kinostavaa taitetta. Ongelmaiset palsasuokohteet rakennetaan niin, etteivät routavauriot uusiudu. Taajamissa toimenpiteinä ovat turvallisten tien ylityspaikkojen rakentaminen huolella valittuihin kohteisiin ja systemaattinen ajonopeuksien hillintä. Taukopaikkoja rakennetaan lisää ja nykyisiä kunnostetaan. Tieympäristö kohennetaan raivaamalla umpeen kasvaneita kohtia tien varressa ja avaamalla tiellä kulkijalle jokinäkymiä. Taukopaikkojen ympäristöt raivataan ja siistitään. Poronhoidon ja liikenteen ristiriitoja vähennetään mm. ottamalla käyttöön digitaalinen porovaroitusjärjestelmä.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Recueil de lettres et de pièces originales, et de copies de pièces indiquées comme telles dans le dépouillement qui suit.

Contient : 1 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le mareschal de Cossé,... De Paris, ce VIIIe octobre 1572 » ; 2 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousyn monsieur de Nevers » ; 3 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousyn monsieur de Nevers... 1571 » ; 4 Lettre de « MARIE [STUART]... reine d'Escosse... à mon cousin monssieur le duc de Nevers,... De Chefild, ce dernier juillet... 1573 » ; 5 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Nyvernoys,... Escript à Mouceaulx, le VIIe jour de septembre 1570 » ; 6 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à messrs de Matignon et de Carrouges,... mes lieutenans generaulx en Normandie... Escript à Angers, le XXVIme jour de fevrier 1570 » ; 7 Brevet de don promis par le roi « CHARLES [IX]... à Jacques Chany, Chazay, Guyon et Le Nepveu, ses valetz de garderobbe... Septme jour de septembre mil V.C. soixante troys.... A Gaillon » ; 8 « Sommario di tutte le cose passate nella dieta di Spira l'anno 1570 ». En italien ; 9 « Estat general des forces tant de cheval que de pied que le roy a ordonnées pres de luy pour son camp et armée, et en Champaigne pres monsieur de Guise,... Faict à Paris, le XXme jour d'octobre 1575 ». Copie ; 10 « Estat abregé des compagnies de gendarmes que le roy entretient à son service... 1576 ». Copie ; 11 « Estat des regimens de gens de pied françois... Faict au conseil tenu en la presence du roy à Paris, le IIe jour de septembre 1576 ». Copie ; 12 « Estat abregé des compaignies de gens d'armes des lieux et provinces où elles sont destinées, et de celles qui doibvent faire monstre tant en l'armée devant la Charité que en celle conduicte par monsieur le duc du Mayne,... 12 may 1577 ». Copie ; 13 « Estat des forces tant de cheval que de pied que le roy veult employer en Languedoc pour son service ». Copie ; 14 Copie de cinq pièces relatives à la suppression des « arrests et jugements donnés contre... le sieur de Chastillon, amiral de France » ; 15 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Nemoux, gouverneur... en Lyonnois... Escript à Chasteaubriand, le XXVIIe jour d'avril 1570 » ; 16 Lettre de « H[ENRI] DE MONTMORANCEY,... à monsieur... le duc de Nemours,... De Thoulouse, ce premier de mars 1570 » ; 17 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à messrs de Matignon et de Carrouges, lieutenans generaulx en Normandie... Escript à Angers, le XXVIme jour de fevrier 1570 » ; 18 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... lieutenant general en Normandie... Escript à St Germain en Laye, le IIIIe jour de aoust 1570 » ; 19 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à St Germain des Prez lez Paris, le IIIIe jour de nobre 1570 » ; 20 Lettre du roi « CHARLES [IX]... Escript au chasteau de Boullongne, le XXVIIIe jour de janvier 1571 » ; 21 Mémoire relatif aux affaires d'Italie, envoyé au duc de Nevers par LOUIS DE BIRAGUE. Bologne, 15 février 1571. En italien ; 22 Lettre du roi « CHARLES [IX] » au « grand empereur des Moussurmans, sultan Selin Han,... Escript à Lyons, le XXIXe jour de may 1571 ». Copie ; 23 Lettre de « C[HARLES], cardinal de Lorraine,... à monseigneur le comte de Secondigny, mareschal de France... De l'abbaye de Lavaudieu en Ardennes, ce Vme jour de novembre 1571 » ; 24 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin le mareschal de Cossé,... Escript au Lude, le VIe jour de novembre 1571 » ; 25 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le mareschal de Cossé,... Escript à Duretal, le XXIIIIe jour de novembre 1571 » ; 26 Lettre de l'amiral GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce XXIXe d'avril 1572 » ; 27 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à Paris, le XXVIe jour de aoust 1572 » ; 28 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier, gouverneur... en Bretaigne... Escript à Paris, le XXVIIme jour de aoust 1572 » ; 29 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin le duc de Montpensier, gouverneur... en Bretaigne.. Escript à Paris, le XXVIIe jour de aoust 1572 » ; 30 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... mon lieutenant general au gouvernement de Normandie... Escript à Paris, septembre 1572 » ; 31 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à Paris, le XXIe jour de septembre 1572 » ; 32 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à Paris, le XXIIe jour de septembre 1572 » ; 33 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à Paris, le XXIIIIe jour de septembre 1572 » ; 34 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier, gouverneur... en mes pays et duché de Bretaigne... Escript à Paris, le XVIIme jour d'octobre 1572 » ; 35 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le conte de Secondigny, mareschal de France... Escript à Vaujour, le IIIIe jour de novembre 1572 » ; 36 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Nevers,... gouverneur et mon lieutenant general delà les montz... Escript à La Hussaye, le XXe jour de novembre 1572 » ; 37 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mes cousin les cardinal de Crecquy, duc de Nevers et mareschal de Tavanes,... Escrit à Nantouillet, ce XXe nobre 1572 » ; 38 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mes cousins les cardinal de Crecquy, duc de Nevers et mareschal de Tavannes,... Escrit à Nantouillet, ce XXe nobre 1572 » ; 39 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mes cousins les ducs de Nevers et mareschal de Tavanes,... Escrit à Monceaulx, le XXIe nobre 1572 » ; 40 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mes cousins les duc de Nevers et marechal de Tavannes,... Escript à La Houssaye, le XXIIe jour de novembre 1572 » ; 41 Lettre du roi « CHARLES » IX à « monseigneur de Matignon,... Escript à St Liger, le Xme jour de mars 1573 » ; 42 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandie... Escript à Fontainebleau, le XXVIIe jour de mars 1573 » ; 43 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'ung de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à Fontainebleau, le XXIe jour d'avril 1573 » ; 44 Lettre donnant « des nouvelles de la court... De Pons, ce 14e de janvier 1563 » ; 45 « Coppie d'une instruction faicte par monseigneur [LOUIS DE GONZAGUE], duc DE NEVERS, pour le Sr Camille,... allant à la cour... Au camp, 22 may 1573 » ; 46 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Nemoux,... Escript au camp devant La Rochelle, le VIe jour de juin 1573 » ; 47 Lettre de « MARINUS GRIMANO,... dux Venetiarum... Dominae Annae, ducissae de Nemurs,... Die XXII augusti... M.D.C.V » ; 48 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en mon pays et duché de Bretaigne... Escript à Paris, le XIXe jour de novembre 1573 » ; 49 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'ung de mes lieutenans generaulx en Normandie... Escript à St Germain en Laie » ; 50 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... mon lieutenant general en Normandye... Escrit à St Germain en Laye, le XXIXe jour de janvier 1574 » ; 51 Lettre du roi « CHARLES [IX]... Escript à St Germain en Laye, le XXe jour de febvrier 1574 » ; 52 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx au gouvernement de Normandye... Escript à St Germain en Laye, le XXe jour de fevrier 1574 » ; 53 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Nyvernoys,... gouverneur delà les montz... Escript au chasteau de Vincennes, le XXVIIIe jour de mars 1574 » ; 54 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... mon lieutenant general au gouvernement de Normandye... Escript au chasteau de Vincennes, le XXIe jour d'avril 1574 » ; 55 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx en Normandye... Escript au chasteau de Vincennes, le quatrme jour de may 1574 » ; 56 Lettre du roi « CHARLES » IX à « monseigneur de Matignon,... Escript au chasteau de Vincennes, le XVe may 1574 » ; 57 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à monseigneur de Matignon,... l'un de mes lieutenans generaulx en Normandie... Escript au bois de Vincennes, le XXIXe jour de may 1574 » ; 58 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à monseigneur de Matignon,... l'un [des] lieutenans generaulx [du roi] en Normandie... Escript au bois de Vincennes, le XXXe jour de may 1574 » ; 59 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à monseigneur de Matignon,... l'un [des] lieutenans generaulx [du roi] en Normandye... Escript au boys de Vincennes, le dernier jour de may 1574 » ; 60 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin monsieur de Nemours,... De Bloys, cet XIIIIme d'octobre 1575 » ; 61 Lettre du roi « HENRY [III]... à mon oncle monsieur de Montpancyer,... De Paris, le troisiesme jour de... septembre 1576 » ; 62 Mémoire de ROBERT DE LA MARCK, maréchal de France, adressé au roi Henri II, et contenant copie de deux lettres du « Sr DE BERLAYMONT », datées de « Bruxelles, les XXVIIIme et XXIXme janvier 1555 » ; 63 Lettre d'ODET DE COLIGNY « cardinal DE CHASTILLON » et de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce XXme avril 1568 » ; 64 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... A Aigreville, ce XIIIe fevrier [15]68 » ; 65 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Moullins, ce XXVIIe jour de janvier 1566 » ; 66 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce XIXe jour de mars 1565 » ; 67 Lettre d'ODET DE COLIGNY, « cardinal DE CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... D'Amboise, ce dernier jour de mars 1557 » ; 68 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce VIIIe de janvier 1564 » ; 69 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce premier de juing 1563 » ; 70 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce dernier jour de may 1563 » ; 71 « La Forme des articles que monseigneur le duc de Nemours accorde estre arrestez entre luy et monsieur de Chastillon » ; 72 « Domini Ludovici Petri Collinaei et dominae Jacobae, ejus uxoris, matrimonium et dos... Anno millesimo quingentesimo sexagesimo... die sexto decimo mensis augusti, Ferrariae » ; 73 État du parlement de « Pietmont » ; 74 Lettre d'ODET DE COLIGNY, « cardinal DE CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Cantorbery, ce dernier decembre 1570 » ; 75-77 Trois extraits « d'un livre de l'artillerie »

Recueil de lettres et de pièces originales, et de copies de pièces indiquées comme telles dans le dépouillement qui suit.

Contient : 1 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Nemoux,... Escript au camp à St Mesmyn, ce VIIe jour de fevrier » ; 2 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur de Nemoux,... Escript au camp à Pons sur Senne, ce VIIe jour de fevrier » ; 3 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Nemoux,... Escript au camp à Nogen sur Senne, ce Xme jour de fevrier » ; 4 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Nemoux,... Escript au camp à Nogen sur Senne, ce VIIIme jour de fevrier » ; 5 Lettre de « JEHANNE » D'ALBRET, reine de Navarre ; 6 Lettre de « MARGUERITE [reine de Navarre]... à mon cousin monsieur le duc de Nevers,... Du 16 may 1573 » ; 7 Lettre d'ARMAND DE GONTAUT, baron DE « BIRON,... à monsieur... de Cossé, conte de Segondiny et mareschal de France... De La Rochelle, se dimanche matin » ; 8 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpansier, gouverneur... en Bretaigne... Escript à St Leger, le IIIIe jour de mars 1573 » ; 9 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin monseigneur le duc de Montpensier,... gouverneur et lieutenant general du roy... en son pays et duché de Bretaigne... Escript à Paris, le XIIe jour de fevrier 1573 » ; 10 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escrit au camp de Nyeul, ce VIIIe may 1573 » ; 11 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escript à St Liger, le IIe jour de mars 1573 » ; 12 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en mon pays et duché de Bretaigne... Escript à Fontainebleau, ce XXVe jour d'avril 1573 » ; 13 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin monseigneur le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escript à Fontainebleau, le dernier jour de may 1573 » ; 14 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escrit à Fontainebleau,... le IIe jour de may 1573 » ; 15 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escrit à Paris, le XVIe jour de fevrier 1573 » ; 16 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à mon cousin monseigneur le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escript à St Liger, le IIe jour de mars 1573 » ; 17 Lettre du roi « CHARLES [IX]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur... en mon pays et duché de Bretaigne... Escript à Paris, ce XVIIe jour de janvier 1573 » ; 18 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin le duc de Montpensier,... gouverneur et lieutenant general du roy monseigneur et frere en son pays et duché de Bretaigne... Escript au camp devant La Rochelle, le VIIe jour de juing 1573 » ; 19 Lettre de « HENRY [duc D'ANJOU]... à mon cousin monseigneur le duc de Montpensier,... gouverneur... en Bretaigne... Escript au camp devant La Rochelle, le XXIXme jour de may 1573 » ; 20 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon, ce XIIIme de septembre 1566 » ; 21 Lettre de GASPARD DE COLIGNY, Sr DE « CHASTILLON », et de FRANÇOIS DE COLIGNY, Sr D'« ANDELOT,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Chastillon sur Loing, ce XXVIIIe de may 1563 » ; 22 Lettre d'ODET DE COLIGNY, « cardinal DE CHASTILLON,... à madame... la duchesse de Ferrare,... De Moulins, ce XXIIIIe jour de janvier 1566 » ; 23 « Memoriale ad S. R. Majestatem per dominum episcopum Valentinum ». En latin. Copie ; 24 « Comitive millitum in terris Podoliae equestres et pedestres quibus ex senatusconsulto Varschoviae in ellectione habito conscriptio designata erat per magnificum Do. Georgium Iazlowieczky de Buczacz, pallatinum Russiaeet exercituum regni capitaneum, a die 4 septembris 1573... ad diem 19 february 1574 », etc. En latin ; 25 Promesse du roi de Pologne de ne pas établir de nouvelles constitutions sans l'assentiment du pays. En latin. Copie ; 26 Mémoire en latin sur le couronnement du roi de Pologne et sur l'assemblée générale tenue à cette occasion. Copie ; 27 « Roole des soldats à cheval entretenus en la Podolie vers les Tartares ; aussy somaire d'aulcuns soldats tant à cheval que à pied entretenus aux frontieres de Silesie, Ongarie et duché de Cracovie et Lictuanye ». En latin ; 28 Discours de JACQUES LASKOWSKI sur les différentes parties de l'administration du royaume de Pologne. En latin ; 29 Copie d'un decret des ordres du royaume de Pologne en faveur de Jean Saborowski. « Datum in comitiis generalibus electionis novi regis sub Warschovia, ad villam Kamieci, die 14 maii, anno 1573 ». En latin ; 30 « Coppie de l'acte delivré de la protestation faicte par l'evesque de Posnanie » contre la formule du serment prêté à Paris par Henri, élu roi de Pologne. « Actum et datum Parisiis, die Jovis decima mensis septembris, anno... millesimo quingentesimo septuagesimo tertio ». En latin ; 31 Ordonnance faicte par le duc DE NEVERS pour la discipline des gens de guerre ; 32 Copie du serment d'obéissance prêté par les soldats suisses au roi Henri II et à son capitaine général ; 33 Requête adressée au roi par GILBERT DE LEVIS, duc DE « VANTADOUR » ; 34 « Estimation des chesnes faictes par Jacques Fournier, Me orphevre, à Paris », données par le roy Charles IX au « roy de Pologne », son frère; suivie d'une décharge donnée par « René de Villequier,... grant chambellan... du roy de Poloigne... à Evry, le VIIIme jour de novembre M.V.C. soixante treize » ; 35 « Registro di tutti li castelli delli confini di quanti soldati li sono hora et quanti li era inanti la tregua fatta... 1573 ». En italien ; 36 « Registro di tutti li castelli di Russia et quanti soldati gli e per ogni castello et quanti fiorini li va ogni doi quartalli ». En italien ; 37 « Registro di vile che tengono molti de le quale S. M. non ne a utile alcuno, e pol contentar tutti li capitani di Lithuania ». En italien ; 38 Mémoire, en italien, relatif à une entreprise contre les Turcs ; suivi d'une énumération des forces militaires de l'expédition ; 39 Lettre d'« ADAMO CONARSKI, vescovo di Posnania... a l'excellentissimo signor duca di Nivers,... Di Pszczcw, a li 25 di gennaro 1574 ». En italien ; 40 Lettre d' « il vescovo di Ploscha... all... signor duca di Nevers,... Da Pultovia, alli 29 di settembre 1574 ». En italien ; 41 Noms des palatinats de Pologne et de Lithuanie. En latin ; 42 « Certificat de mons. de Valance [JEAN DE MONTLUC, envoyé des rois de France et de Pologne], pour Jo. Zaborouski [prévôt de Sandomir]... Datum Warssoviae, 26 mensis maii, anno Domini M.D.LXXIII ». En latin ; 43 Mémoire sur le sel de Pologne. En latin ; 44 Observations sur un mémoire relatif à la conduite du roi de Pologne dans son gouvernement. En latin ; 45 Mémoire adressé au roi de Pologne sur la conduite à tenir dans son gouvernement. En latin ; 46 Formulaire pour les lettres à envoyer à l'archevêque de Gnesne et autres personnages de Pologne. En latin ; 47 Lettre du duc DE NEVERS au comte Tenchini. « Datum Lutetiae, 27a die martii 1575 ». En latin ; 48 Lettre de « HIERAUSME, conte DE ROSDRAZOW, prowost de Wratislawie... à monsieur... le duc de Nevers,... Donné le 17 de febvrier 1574 » ; 49 « Brevis descriptio status et dispositionis... Nyvernensium ducis ab anno 1573 ad 87 ». En latin ; 50 Copie inachevée d'un mémoire justificatif de la conduite de monsieur DE NEVERS au retour de Henri, roi de Pologne ; 51 « Machines, ustilz et choses necessaires pour les entreprises » de guerre ; 52 « Memoire pour les oultilz qu'il faut pour les mines et sappes » ; 53 Mémoire sur les « estoffes pour fondre le canon » ; 54 « Avis du duc DE ZEBARAZ » sur l'« adsistance des Polonoys et des Kosaques » dans la guerre contre les Turcs ; 55 Lettre d'ADAMO CONARSKI, « vescovo di Posnania... al... signor Ludovico Gonzaga, principe di Mantoa e ducca di Nivers,... Di Isbiza, XVIII settembre 1574 ». En italien ; 56 Lettre d'ADAMO CONARSKI, « vescovo di Posnania... al... signor Ludovico Gonzaga, principe di Mantoa, duca di Nivers,... Di Isbiza, XXIIII settembre 1574 ». En italien ; 57 Mémoire sur les comices de Varsovie. En latin ; 58 Lettre de « JOANNES BORNKOWSKI » et « JOANNES DEMETRIUS SOLIKOWSKI,... domino Ludovico Gonzaga, Nivernensium duci, Manthuae et Registensi principi... Cracovie, 21 aprilis 1574 ». En latin ; 59 Lettre de « JOANNES BORNKOWSKI » et « JOANNES DEMETRIUS SOLIKOWSKI,... domino Martino Masparaultio,... Cracovie, ex arce, 17 maii 1574 ». En latin ; 60 Lettre de « JOANNES ZABOROWSKI,... domino Ludowico, duci Nivernensium... Datum Cracoviae, octava maii, anno 1574 ». En latin ; 61 Lettre d'« OSVALDUS REDLING, rector... Datum Fuldae, quinto calendas januarii anno 1573 ». En latin ; 62 Lettre d'« HIERONIMUS ROZORAZOROSKII,... praepositus Plocensis... duci Nivernensi... Divioni, 8 februarii 1575 ». En latin ; 63 Lettre de « STANISLAUS CARXCOVIUS, episcopus Cujavie et Pomeranie... domino duci Ninvernensi,... Datum Volborio, VI die mensis decembris anno 1574 ». En latin ; 64 Lettre de « JOANNES BORNKOWSKI » et « JOANNES DEMETRIUS SOLIKOWSKI,... domino Ludovico Gonzaga, Nivernensium duci, Mantuae et Registensi principi... Datum Cracoviae, 18a maii 1574 ». En latin ; 65 Lettre d'ADAMO CONARSKI, « vescovo di Posnania ». En italien ; 66 Extrait des constitutions du palatinat de Lublin, de l'an 1569, sur la tenue des comices généraux du royaume de Pologne. En latin ; 67 « Copie de la negotiation faitte par LE BOURG en Constantinople pres le Grand Seigneur, l'an passé 1569 » ; 68 Capitulation proposée par le « sultam SELIN, filz de sultam SOLIMAN, roy », au roi Charles IX. « Escript en la ville et cité de Constantinople... l'an neuf cens soixante dix sept et de Christ mil V.C. soixante neuf au mois d'octobre. Traduction faicte à l'original... en langue arabique... par DOMINICO OLIVIERI,... truchement et interprette du roy en ladicte langue ». Copie ; 69 Lettre de « CARLO SODERINI,... al... signor duca di Nevers,... Di Lione, l'ultimo del anno [15]74 ». En italien

Order and the literary rendering of chaos : children's literature as knowledge, order, and social foundation

Depuis que l'animal humain a conçu un système de technologies pour la pensée abstraite grâce au langage, la guerre contre le monde sauvage est devenu une voie à sens unique vers l'aliénation, la civilisation et la littérature. Le but de ce travail est d'analyser comment les récits civilisationnels donnent une structure à l'expérience par le biais de la ségrégation, de la domestication, de la sélection, et de l'extermination, tandis que les récits sauvages démontrent les possibilités infinies du chaos pour découvrir le monde en toute sa diversité et en lien avec sa communauté de vie. Un des objectifs de cette thèse a été de combler le fossé entre la science et la littérature, et d'examiner l'interdépendance de la fiction et la réalité. Un autre objectif a été de mettre ces récits au cœur d'un dialogue les uns avec les autres, ainsi que de tracer leur expression dans les différentes disciplines et œuvres pour enfants et adultes mais également d’analyser leur manifestations c’est redondant dans la vie réelle. C'est un effort multi-disciplinaires qui se reflète dans la combinaison de méthodes de recherche en anthropologie et en études littéraires. Cette analyse compare et contraste trois livres de fiction pour enfants qui présentent trois différents paradigmes socio-économiques, à savoir, «Winnie-l'Ourson» de Milne qui met en place un monde civilisé monarcho-capitaliste, la trilogie de Nosov sur «les aventures de Neznaika et ses amis» qui présente les défis et les exploits d'une société anarcho-socialiste dans son évolution du primitivisme vers la technologie, et les livres de Moomines de Jansson, qui représentent le chaos, l'anarchie, et l'état sauvage qui contient tout, y compris des épisodes de civilisation. En axant la méthodologie de ma recherche sur la façon dont nous connaissons le monde, j'ai d'abord examiné la construction, la transmission et l'acquisition des connaissances, en particulier à travers la théorie de praxis de Bourdieu et la critique de la civilisation développée dans les études de Zerzan, Ong, et Goody sur les liens entre l'alphabétisation, la dette et l'oppression. Quant à la littérature pour enfants, j'ai choisi trois livres que j’ai connus pendant mon enfance, c'est-à-dire des livres qui sont devenus comme une «langue maternelle» pour moi. En ce sens, ce travail est aussi de «l’anthropologie du champ natif». En outre, j’analyse les prémisses sous-jacentes qui se trouvent non seulement dans les trois livres, mais dans le déroulement des récits de l'état sauvage et de la civilisation dans la vie réelle, des analyses qui paraissent dans cette thèse sous la forme d'extraits d’un journal ethnographique. De même que j’examine la nature de la littérature ainsi que des structures civilisées qui domestiquent le monde au moyen de menaces de mort, je trace aussi la présence de ces récits dans l'expression scientifique (le récit malthusien-darwinien), religieuse, et dans autres expressions culturelles, et réfléchis sur les défis présentés par la théorie anarchiste (Kropotkine) ainsi que par les livres pour enfants écrits du point de vue sauvage, tels que ceux des Moomines.

Bilingualism or not : the education of minorities.

Trata del bilingüismo, sobre todo, en lo que se refiere a los migrantes y a las minorías indígenas, porque, desde el punto de vista lingüístico, ellos se ven en la obligación de ser bilingües, mientras que el resto de la población lo tiene como una opción voluntaria. Además de definir, analiza las consecuencias del bilingüismo desde varios ángulos, el lingüístico, el desarrollo cognitivo y el rendimiento escolar; y examina las diferentes maneras que tienen los distintos grupos para convertirse en bilingües, en la escuela y en la familia. También, compara las políticas desarrolladas, a nivel internacional, sobre trabajadores inmigrates y otro tipo de trabajadores residentes en el país, así como la violencia en la educación de las minorías.