Morality and Gender in Jeff Lindsay's Dexter Novels

Tutkimuksessa analysoin neljää Jeff Lindsayn Dexter -dekkaria kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa keskittyy päähenkilön sosiopaattisen persoonan aiheuttamiin moraalisiin ristiriitoihin, sillä hän on sekä sarjamurhaaja että työskentelee poliisin laboratoriossa silti noudattaen erittäin tiukkaa moraalista ohjenuoraa, joka määrittää kenet hän saa tappaa. Tutkimuksen toinen osa tarkastelee kirjojen naishahmoja ja heidän ongelmiaan. Käsittelen lyhyesti myös kirjasarjan ja niiden pohjalta tehdyn televisiosarjan eroja. Metodeina käytän lähiluentaa, eettistä analyysiä sekä rikoskirjallisuuden alalajien vertailua. Vaikkei rikoskirjallisuudessa olekaan yleistä, että poliisi tai tutkija olisi siviilissä rikollinen, on Dexter hyvin tyypillinen fiktiivinen sosiopaatti ja sarjamurhaaja. Lindsayn kirjojen juonet ja Dexter päähenkilönä noudattavat paikoin lähes kirjaimellisesti Thomas Harrisin Hannibal Lecterille luomaa kaavaa. Kirjojen moraaliset ristiriidat taas aiheutuvat sekä Dexterin roolista lainvartijana ja -rikkojana että hänen noudattamastaan tiukasta moraalisesta ohjenuorasta, joka määrittää kenet saa tappaa. Sosiopaattina hänen pitäisi olla kaikkien yhteiskunnan asettamien lakien ja rajoitusten tavoittamattomissa, mutta silti hänen päätöksentekonsa perustuu täysin kasvatti-isänsä laatimiin ohjeisiin. Tämä on yksi Dexterin hahmon suurimmista ristiriitaisuuksista, joka vahvistaa Heta Pyrhösen esittämän ajatuksen siitä, ettei rikoskirjallisuus tule toimeen ilman vahvaa moraalista selkärankaa. Dexterin tiukka moraalinen ohjenuora ja lukijoiden samaistuminen päähenkilöön ovat kuitenkin todennäköisin syy hänen selviytymiseensä kirjasta toiseen, ja sarjan myötä Dexter muuttuukin inhimillisemmäksi kuin alussa. Toisaalta naishahmojen ongelmien havaitseminen on vaikeaa, sillä ensivaikutelman perusteella voisi kuvitella, että Lindsayn kuvaama yhteiskunta on jo ratkaissut kaikki tasa-arvo-ongelmansa. Sukupuolten ja kansanryhmien välisestä tasa-arvosta ei kirjoissa keskustella, mutta merkittäviä naishahmoja on silti huomattavan vähän, eikä heistäkään ole rakennettu yhtä johdonmukaisia ja mielenkiintoisia kuin päähenkilöstä esimerkiksi. He jäävät pitkälti Dexterin varjoon. Edes Dexterin sisko Deborah ei pysty säilyttämään osaansa kirjojen naispäähenkilönä, sillä hänen ammattitaitoaan poliisina ja olemustaan naisena kuvataan jatkuvan ristiriitaisesti. Kaksi seuraavaksi tärkeintä naishahmoa ovat Dexterin tyttöystävä Rita, joka toimii äitiyden ruumiillistumana, sekä hänen tyttärensä Astor, joka on veljensä ohella samanlainen sosiopaatti kuin Dexter. Naissarjamurhaajien puute ja naishahmojen epäjohdonmukainen kuvaus ovat yksi Lindsayn kirjojen suurimmista ongelmista. Analyysin keskeisimmät johtopäätökset paljastavat, miten omaperäisyydestään huolimatta Dexter muistuttaa huomattavasti muita tunnettuja fiktiivisiä sarjamurhaajia, ja miten Lindsay pohjaa tekstinsä amerikkalaiseen arvomaailmaan ja rikoskirjallisuuden alalajien konventioihin. Vaikka suurin osa lukijoista pystyykin käsittelemään Dexterin tekojen moraalisia ristiriitoja, voi sarjamurhaajan ihannointi aiheuttaa toisille ongelmia. Toisaalta luomalla monipuolisia ja johdonmukaisia naishahmoja, jotka pystyisivät säilyttämään itsenäisyytensä kaikissa tilanteissa, Lindsayn kirjat olisivat sekä ajankohtaisempia että omaperäisempiä kuin nyt.

Timotein (Phleum pratense ssp. pratense L.) alkuperän vaikutus kylmänkestävyyteen, vernalisaatiovaatimukseen sekä kasvuun ja kehitykseen

Nurmiheinien merkitys maailmanlaajuisesti on merkittävä, sillä noin 69 % maapallon peltopinta-alasta on pysyvää laidunmaata tai niittyä. Suomessa nurmien osuus on noin 29 %, ja tuotanto perustuu pääosin intensiiviseen säilörehuntuotantoon. Yleisin nurmiheinälaji Suomessa on timotei (Phleum pratense ssp. pratense L.). Timotei on talvenkestävä ja soveltuu siksi pohjoisiin kasvuoloihin. Timoteilajikkeita jalostettaessa pohjoista alkuperää olevia vanhempaislinjoja käytetään hyvän talvenkestävyyden varmistamiseksi, eteläisiä tavoiteltaessa nopeaa kasvurytmiä. Ilmaston muutoksen ennustetaan lisäävän erilaisia äärioloja kuten myrskyjä ja sateita. Vuorokauden keskilämpötila nousee ja kasvukausi pidentyy. Lisäksi talvet muuttuvat sateisemmiksi. Muutokset näkyvät erityisesti pohjoisissa kasvuympäristöissä. Tutkimuksessa haluttiinkin selvittää eri alkuperää edustavien timoteilajikkeiden ja linjojen kylmänkestävyyttä, kasvu-, ja kehitysnopeutta sekä vernalisaation vaikutusta. Lisäksi tutkittiin syysviljojen vernalisaatiovasteen mittaamiseen käytettyjen menetelmien soveltuvuutta nurmille. Tutkimukseen kuului kaksivuotinen peltokoe sekä kasvatuskaappikoe. Vernalisaatio nopeutti timotein kasvua ja kehitystä. Tutkimuksen perusteella eteläistä alkuperää olevilla lajikkeilla kasvu- ja kukintavalmius oli olemassa ilman vernalisaatiota. Pohjoisilla lajikkeilla oli suurempi vernalisaatiovaste ja niiden kukkiminen ja kasvu nopeutui vernalisaation myötä. Vernalisaatiolla oli vaikutusta myös kasvuston rakenteeseen. Generatiivisten versojen määrä lisääntyi vernalisaation myötä, kun taas vegetatiivisten versojen määrä väheni. Kylmänkestävyys oli tutkimuksen perusteella riippuvainen syksyn karaistumisjakson pituudesta sekä jakson lämpösummasta (FH-COLD). Korkea keskilämpötila ja lyhyt karaistumisjakso heikensivät kylmänkestävyyttä. Vastaavasti karaistumiskauden lämpötilan ollessa välillä 0 °C:ta ja + 5 °C:ta ja jakson pituuden kasvaessa kylmänkestävyys lisääntyi. Tutkimuksen perusteella vernalisaatiolla oli selvä vaikutus timotein kasvuun ja kehitykseen. Pohjoista alkuperää olevat timoteit reagoivat vernalisaatioon eteläisiä enemmän. Osa pohjoisista linjoista vaati vernalisaation generatiivisten versojen muodostumiseen. Syysviljojen vernalisaatiovasteen mittausmenetelmät soveltuvat osin myös puhtaiden timoteilajikkeiden vernalisaation seurantaan.

Interruption and Uncooperativeness in Academic ELF Group Work : An Application of Linear Unit Grammar

This study addresses the challenge of analyzing interruption in spoken interaction. It begins with my observation of eight hours of academic group work among speakers of English as a lingua franca (ELF) in a university course. Unlike the common findings of ELF research which underscore the cooperative orientation of ELF users, this particular group gave strong impressions of interruption and uncooperativeness as they prepared a scientific group presentation. In the effort to investigate these impressions, I found that no satisfactory method exists for systematically identifying and analyzing interruptions. A useful tool was found in Linear Unit Grammar or LUG (Sinclair & Mauranen 2006), which analyzes spoken interaction prospectively as linear text. In the course of transcribing one of the early group work meetings, I developed a model of LUG-based criteria for identifying individual instances of interruption. With this system in place, I was then able to evaluate the aggregate occurrences of interruption in the group work and identify co-occurring interactive features which further influenced the perception of uncooperativeness. Finally, these aggregate statistics directed a return to the data and a contextually sensitive, qualitative analysis. This research cycle illuminates the interactive features which contributed to my own impressions of uncooperativeness, as well as the group members orientations to their own interruptive practice.

Empirical Analysis of Sampling Based Estimators for Evaluating RBMs

The Restricted Boltzmann Machines (RBM) can be used either as classifiers or as generative models. The quality of the generative RBM is measured through the average log-likelihood on test data. Due to the high computational complexity of evaluating the partition function, exact calculation of test log-likelihood is very difficult. In recent years some estimation methods are suggested for approximate computation of test log-likelihood. In this paper we present an empirical comparison of the main estimation methods, namely, the AIS algorithm for estimating the partition function, the CSL method for directly estimating the log-likelihood, and the RAISE algorithm that combines these two ideas.

Bayesian Online Changepoint Detection

Changepoints are abrupt variations in the generative parameters of a data sequence. Online detection of changepoints is useful in modelling and prediction of time series in application areas such as finance, biometrics, and robotics. While frequentist methods have yielded online filtering and prediction techniques, most Bayesian papers have focused on the retrospective segmentation problem. Here we examine the case where the model parameters before and after the changepoint are independent and we derive an online algorithm for exact inference of the most recent changepoint. We compute the probability distribution of the length of the current ``run,'' or time since the last changepoint, using a simple message-passing algorithm. Our implementation is highly modular so that the algorithm may be applied to a variety of types of data. We illustrate this modularity by demonstrating the algorithm on three different real-world data sets.

Nonparametric Bayesian Density Modeling with Gaussian Processes

We present the Gaussian process density sampler (GPDS), an exchangeable generative model for use in nonparametric Bayesian density estimation. Samples drawn from the GPDS are consistent with exact, independent samples from a distribution defined by a density that is a transformation of a function drawn from a Gaussian process prior. Our formulation allows us to infer an unknown density from data using Markov chain Monte Carlo, which gives samples from the posterior distribution over density functions and from the predictive distribution on data space. We describe two such MCMC methods. Both methods also allow inference of the hyperparameters of the Gaussian process.

Tractable nonparametric bayesian inference in poisson processes with Gaussian process intensities

The inhomogeneous Poisson process is a point process that has varying intensity across its domain (usually time or space). For nonparametric Bayesian modeling, the Gaussian process is a useful way to place a prior distribution on this intensity. The combination of a Poisson process and GP is known as a Gaussian Cox process, or doubly-stochastic Poisson process. Likelihood-based inference in these models requires an intractable integral over an infinite-dimensional random function. In this paper we present the first approach to Gaussian Cox processes in which it is possible to perform inference without introducing approximations or finitedimensional proxy distributions. We call our method the Sigmoidal Gaussian Cox Process, which uses a generative model for Poisson data to enable tractable inference via Markov chain Monte Carlo. We compare our methods to competing methods on synthetic data and apply it to several real-world data sets. Copyright 2009.

Tractable nonparametric Bayesian inference in Poisson processes with Gaussian process intensities

The inhomogeneous Poisson process is a point process that has varying intensity across its domain (usually time or space). For nonparametric Bayesian modeling, the Gaussian process is a useful way to place a prior distribution on this intensity. The combination of a Poisson process and GP is known as a Gaussian Cox process, or doubly-stochastic Poisson process. Likelihood-based inference in these models requires an intractable integral over an infinite-dimensional random function. In this paper we present the first approach to Gaussian Cox processes in which it is possible to perform inference without introducing approximations or finite-dimensional proxy distributions. We call our method the Sigmoidal Gaussian Cox Process, which uses a generative model for Poisson data to enable tractable inference via Markov chain Monte Carlo. We compare our methods to competing methods on synthetic data and apply it to several real-world data sets.

Los límites latentes de la concertación : retraducciones del clivaje religioso

Resumen: Este artículo analiza la formación del sistema de partidos políticos chileno desde la teoría de clivajes o fisuras sociales. Esta teoría, ampliamente desarrollada en las ciencias sociales europeas, adoptó especial relevancia en el caso chileno y logró consenso sobre ciertos clivajes generativos del sistema de partidos –religioso y social–. Sin embargo, durante la década pasada, surgió la discusión sobre la existencia de otro clivaje: el autoritario, y si fue o no generativo de la actual configuración partidaria. En este contexto teórico, el presente trabajo se focaliza en dos objetivos: primero, presentar la configuración actual del sistema de partidos chileno y sus coaliciones, en base a los clivajes generativos que le dan forma, argumentando, especialmente, la retraducción actual del clivaje religioso –no hegemónico–, en el seno de la actual coalición política de gobierno, la Concertación; y segundo, en base a un enfoque cualitativo, pretende caracterizar empíricamente la retraducción de esta oposición clerical/anticlerical.

Entre los despojos del peronismo. Esplendor y ocaso del Instituto de Filología de la Universidad de Buenos Aires (1927-1946)

Entre 1927 y 1946, el Instituto de Filología de la Universidad de Buenos Aires atravesó su época de esplendor, bajo la dirección del español Amado Alonso. En menos de veinte años, Alonso le confirió a su instituto no sólo una fuerte presencia en la cultura argentina, sino además un importante prestigio internacional. El Instituto se había hecho de un lugar reconocido en la cultura argentina; había sabido captar la atención de un nutrido grupo de discípulos; había comenzado a publicar sus propias colecciones de libros; se había puesto en contacto con la vasta gama que ofrecía la industria cultural argentina del período. Este fuerte arraigo en la Argentina le permitió alcanzar un alto puesto en la cultura hispanoamericana de su tiempo. Pero con la llegada del peronismo al poder el Instituto se vio sometido a fuertes presiones que llevaron a su virtual desmantelamiento.

“Aditz bakarraren” teoria XIX. mendeko euskal gramatikagintzan

Joseba A. Lakarra & José Ignacio Hualde, arg., Studies in Basque and Historical Linguistics in memoriam of R. L. Trask - R. L. Trasken oroitzapenetan ikerketak Euskalaritzaz eta Hizkuntzalaritza Historikoaz

Un inédito de Orixe : el contenido espiritual de la España nacionalista (1938)

[ES] Estudio y edición de un texto desconocido de Orixe en el que, a partir de un episodio autobiográfico —la delación de la que fue objeto en mayo de 1938 y su consiguiente huida al otro lado de la frontera—, trata de mostrar la falsedad del catolicismo de los sublevados en 1936 y la superioridad moral de los nacionalistas vascos. Este nuevo ensayo de Orixe aporta algunas precisiones sobre su biografía pero, sobre todo, constituye un texto único en su bibliografía —próximo, sin embargo, a algunos pasajes de Quiton arrebarekin— en la medida en que recoge una reflexión extensa y sistemática sobre una cuestión entonces crucial para el nacionalismo vasco.

Petrarca y las primeras ediciones de Terencio

[ES] De entre las ediciones de Terencio publicadas en las primeras décadas de la imprenta, las de Vindelino de Espira son las que muestran una mayor voluntad filológica y, sin duda, las que ofrecen un texto más correcto. Estas ediciones dependen del texto terenciano reconstruido por Petrarca: concretamente, IGI 9408 desciende de una fase textual anterior a la que queda fijada en 1358 y responde además a algunos de los criterios propugnados por Petrarca en la Vita Terrentii; IGI 9409, por su parte, depende —parcialmente— del texto de 1358 y muestra indicios de haber sufrido la influencia de otro ejemplar de Petrarca. En fin, la presencia de la Vita Terrentii en la transmisión impresa de Terencio es una muestra más de la vigencia de la filología terencia de Petrarca durante aquellos años.

Neural and computational representations of decision variables

These studies explore how, where, and when representations of variables critical to decision-making are represented in the brain. In order to produce a decision, humans must first determine the relevant stimuli, actions, and possible outcomes before applying an algorithm that will select an action from those available. When choosing amongst alternative stimuli, the framework of value-based decision-making proposes that values are assigned to the stimuli and that these values are then compared in an abstract “value space” in order to produce a decision. Despite much progress, in particular regarding the pinpointing of ventromedial prefrontal cortex (vmPFC) as a region that encodes the value, many basic questions remain. In Chapter 2, I show that distributed BOLD signaling in vmPFC represents the value of stimuli under consideration in a manner that is independent of the type of stimulus it is. Thus the open question of whether value is represented in abstraction, a key tenet of value-based decision-making, is confirmed. However, I also show that stimulus-dependent value representations are also present in the brain during decision-making and suggest a potential neural pathway for stimulus-to-value transformations that integrates these two results.

More broadly speaking, there is both neural and behavioral evidence that two distinct control systems are at work during action selection. These two systems compose the “goal-directed system”, which selects actions based on an internal model of the environment, and the “habitual” system, which generates responses based on antecedent stimuli only. Computational characterizations of these two systems imply that they have different informational requirements in terms of input stimuli, actions, and possible outcomes. Associative learning theory predicts that the habitual system should utilize stimulus and action information only, while goal-directed behavior requires that outcomes as well as stimuli and actions be processed. In Chapter 3, I test whether areas of the brain hypothesized to be involved in habitual versus goal-directed control represent the corresponding theorized variables.

The question of whether one or both of these neural systems drives Pavlovian conditioning is less well-studied. Chapter 4 describes an experiment in which subjects were scanned while engaged in a Pavlovian task with a simple non-trivial structure. After comparing a variety of model-based and model-free learning algorithms (thought to underpin goal-directed and habitual decision-making, respectively), it was found that subjects’ reaction times were better explained by a model-based system. In addition, neural signaling of precision, a variable based on a representation of a world model, was found in the amygdala. These data indicate that the influence of model-based representations of the environment can extend even to the most basic learning processes.

Knowledge of the state of hidden variables in an environment is required for optimal inference regarding the abstract decision structure of a given environment and therefore can be crucial to decision-making in a wide range of situations. Inferring the state of an abstract variable requires the generation and manipulation of an internal representation of beliefs over the values of the hidden variable. In Chapter 5, I describe behavioral and neural results regarding the learning strategies employed by human subjects in a hierarchical state-estimation task. In particular, a comprehensive model fit and comparison process pointed to the use of "belief thresholding". This implies that subjects tended to eliminate low-probability hypotheses regarding the state of the environment from their internal model and ceased to update the corresponding variables. Thus, in concert with incremental Bayesian learning, humans explicitly manipulate their internal model of the generative process during hierarchical inference consistent with a serial hypothesis testing strategy.

O verbo no livro dos Salmos: a semântica dos aspectos

Neste trabalho é feito um estudo dos aspectos do verbo no livro dos Salmos, considerando seus valores semântico-sintáticos. Para este fim, considera-se a evolução dos estudos da linguagem, fundamentado em Hermann Paul (1970); o desenvolvimento da ciência das significações através do trabalho de Bréal (1925) e enriquecido pela perspectiva de Marques (2001); a evolução da Linguística por meio do estruturalismo fundamentado em Ferdinand de Saussure e Leonor de Bloomfield, e do gerativismo de Noam Chomsky. Focaliza-se a dimensão textual discursiva com a função de realizar formulações sobre o verbo e articular relação entre teoria do texto e do discurso segundo a perspectiva de Travaglia (1991). Retrata-se a relação de significação que os verbos assumem no texto, embasado no estudo do aspecto segundo os pressupostos de Castilho (1968), Travaglia (1986, 1991) e Azeredo (2010). Para se estabelecer relações entre o aspecto verbal e a mensagem bíblica dos Salmos, fundamenta-se na visão semântica de Ilari (2001) e nos comentários semânticos e teológicos de Champlin (2000)