Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

STRATEGISEN YKSIKÖN ULKOISTAMINEN Tapaustutkimus: Asko Kodinkone Oyj:n työkaluyksikön ulkoistaminen

Työn tavoitteena on ollut selvittää strategisen ulkoistamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheen kriittiset tekijät. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu ulkoistamista käsittelevään kirjallisuuteen ja lehtiartikkeleihin. Työn empiirisessä osassa tarkastellaan Asko Kodinkone Oyj:n strategisesti tärkeän työkaluyksikön ulkoistamisprosessia. Tutkimuksen empiirinen aineis-to koottiin haastattelemalla ulkoistajayrityksen edustajia, ulkoistetun yksikön ostajia ja kahta prosessissa mukana ollutta toimijaa. Tutkimuksessa nousi esiin viisi tapaustutkimuksen kohteessa vaikuttanutta kriittistä tekijää. Kriittiset tekijät olivat tarve löytää kyvykäs yrittäjä, kyky määri-tellä ulkoistettavan yksikön strateginen luonne, yksikön ostajan kyky hankkia uusia asiakkaita, suunnittelun ja toteutuksen avoimuus ja erilaisten tukiorga-nisaatioiden rooli prosessin toteutuksessa.

Riskianalyysi sisäisen valvonnan apuvälineenä

Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä selvittämään Ilmatieteen laitoksen toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Tämä toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien haastatteluiden perusteella. Riskeistä rakennettiin Ilmatieteen laitokselle riskianalyysimalli, jonka kautta riskejä voidaan laitoksessa systemaattisesti tarkastella. Riskianalyysin on myös tarkoitus toimia apuvälineenä laitoksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitettäessä. Riskianalyysissä riskejä arvioitiin riskiin sisältyvän kahden komponentin, todennäköisyyden ja seurausten, avulla. Näin saatiin riskit karkeasti vertailukelpoiseksi keskenään. Riskeistä muodostettiin ensin toimintokohtainen riskianalyysi, jonka jälkeen riskejä analysoitiin myös koko laitoksen tasolla. Riskejä ilmeni hyvin erilaisia: osaamiseen ja henkilöstöön liittyviä ja toisaalta pitkän tähtäimen strategisiin valintoihin liittyviä. Ilmatieteen laitoksen täytyy hallita toimintaansa ja toimintaympäristöönsä liittyvät muutokset ja olla uudistumiskykyinen. Täytyy myös huomata, että riskianalyysin lisäksi sisäisen valvonnan kehittämisessä on organisaation johdolla ja sisäisellä tarkastajalla tärkeä rooli.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen organisaatiomuutoksessa

Pro gradu –tutkielman päätavoitteena oli selvittää pankkitoimihenkilöiden osaamisen kehittämistarpeita organisaatiomuutoksessa. Case-yrityksenä on Kotkan Seudun Osuuspankki ja tutkimuksen kohderyhmänä syksyllä 1999 perustetuissa palvelupisteissä työnsä aloittaneet pankkitoimihenkilöt. Päätavoite on saavutettu osatavoitteiden kautta, joita ovat rahoitusalan rakennemuutosten, kohdeyrityksessä käynnissä olevan organisaatiomuutoksen sekä pankkitoimihenkilöiden päivittäisessä työssä tapahtuneiden muutosten selvittäminen. Selvittämällä ympäristön, organisaation ja yksilön tasolla tapahtuneita muutoksia tutkielmassa on voitu nostaa esiin pankkitoimihenkilöihin kohdistuneita osaamisvaatimuksia, joiden pohjalta on hahmoteltu osaamisen kehittämistarpeita. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat koulutus uuteen työtehtävään, osaamisen kehittäminen työajalla, lisäkouluttautumismahdollisuudet, tutkintojen suorittaminen, tekemällä oppiminen, osa- ja määräaikaisen henkilöstön kehittäminen sekä omaehtoisen opiskelun kehittäminen. Tutkimusote on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia, teemahaastattelua sekä kirjallisia aineistoja. Tutkielman tekijän rooli kohdeorganisaation jäsenenä on mahdollistanut havaintojen tekemisen luonnollisessa toimintaympäristössä ja antanut hyvän pohjan haastattelurungon muodostamiselle ja haastattelujen tekemiselle. Kirjallisia aineistoja on käytetty tukemaan muiden tutkimusmenetelmien avulla saatua tietoa.

Säästämisen rakennemuutos – Case Nordea Pankki Suomi Oyj

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja ymmärtää sitä todellisuutta, jossa asiakkaat tekevät päätöksiään säästämisen vaihtoehdoista sekä tutkia kuinka se on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Mitkä tekijät ovat taustalla, kun todellisuus muuttuu? Mikä on eri osapuolten rooli tässä muutoksessa? Tutkielma koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osioista. Teoreettinen osio on kirjoituspöytätutkimusta, jonka tietolähteinä ovat teoriakirjallisuus ja aikaisemmat tutkimukset säästämisen rakenteesta Suomessa ja asiakkaiden säästämisaikeista, -kohteista ja –motiiveista. Empiirisen osion aineisto koostuu 20 henkilökohtaisen pankkineuvojan ja 10 johtajan haastattelujen tulkinnasta, analysoinnista ja johtopäätöksistä. Henkilökohtaisten pankkineuvojien haastattelussa tuli ilmi, että säästämisen filosofia on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Säästämisen ajatus on lähentynyt sijoittamisen ajatusta. Tutkimuksessa ilmeni, että säästämisen todellisuus syntyy asiakkaiden, henkilökohtaisten pankkineuvojien ja pankinjohtajien vuorovaikutuksessa. Lisäksi merkittävässä vaikuttajan roolissa ovat myös viranomaiset, jotka säätävät puitteet säästämisen palveluiden tarjonnalle.

Kassanhallinta kuntasektorilla -sovellus Etelä-Karjalan ydinkuntien likvidimpien varojen osalta

Tutkielmassa analysoidaan kunnan kassanhallinnan likvidimpien varojen prosessien toteuttamista, kun tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi selvitetään Etelä-Karjalan ydinkuntien eli Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä taloushallinnon alueella. Työn teoriaosassa tarkastellaan kuntasektorin kassanhallintaa erityisesti myyntisaamisten ja ostovelkojen hallinnan osalta. Keskeistä on löytää prosesseista kustannuksia ja viivettä minimoivia menettelytapoja, joita olisi mahdollista hyödyntää kunnan kassanhallinnassa. Tehokkaassa kassanhallinnassa korostuu yhä enenevissä määrin informaatioteknologian rooli. Tästä johtuen tutkimuksessa kartoitetaan perinteisten menettelytapojen automatisoinnin mahdollisuuksia ja etuja. Empiirisessä osassa tarkastellaan kohdekuntien kassanhallinnan menettelytapoja sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Lisäksi kartoitetaan yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä määritetään käytetyn aineiston perusteella tehokkaan kassanhallinnan edellyttämät menettelytavat. Tutkimuksesta voidaan päätellä kuntien tavoittelevan joustavampia ja kustannuksia minivoivia kassanhallinnan menettelytapoja vaikka perinteisten menetelmien uudistaminen ei aina olekaan helppoa. Automatisointi ja prosessien virtaviivaistaminen on taloudellisen menestyksen ja kilpailussa mukana pysymisen edellytys. Tehokkuuden etsiminen tiiviimmän yhteistyön kautta olisi järkevää, mutta asenteet ja kontrollin menettämisen pelko estävät yhteistyöhön perustuvien suuruuden etujen saavuttamisen.

Pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden evoluutio internetympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut kartoittaa pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden nykytilaa suhteessa aiheesta kirjoitettuun teoriaan. Yrityspuolella pankkipalvelun käyttäjä ei välttämättä ole samalla omistaja, kuten yksityishenkilöille tarkoitetuissa palveluissa. Tästä johtuen tämä kenttä tarjoaa aivan uutta tutkittavaa vanhempien, lähinnä yksityishenkilöiden suhteen tehtyjen tutkimusten rinnalle. Yrityksille tarkoitetut elektroniset pankkipalvelut ovat pohjautuneet pitkälti vuosikymmeniä vanhoihin eräsiirtojärjestelmiin, joita aletaan vasta nyt muuttaa internetpohjaisiksi. Yritysten tarpeet sekä vaatimukset pankkien verkkopalveluiden suhteen tulevat olemaan moninaisia ja poikkeamaan paljonkin aiemmin rakennetuista yksityisten verkkopalveluista. Avainsanoja tällä saralla tulevat olemaan personointi, kustomointi, tehokkuus, turvallisuus, reaaliaikainen tieto sekä kommunikointi.Tutkielmaan on tuotu lisäsyvyyttä arvioimalla elektronisen kaupankäynnin tulevaisuutta, jossa myös pankkien rooli tulee olemaan todennäköisesti merkittävä. Tätä tukee yritysten siirtyminen mm. elektroniseen laskutukseen, sekä –kaupankäyntiin. Pankkien tulisikin löytää jokin luonteva (välittäjän) rooli kehittyvillä business to business sekä business to consumer markkinoilla. Tämä alue voi pitää ratkaisun avaimet käsissä siihen, kuinka katetaan esimerkiksi netotuspalveluiden aiheuttamat tulonmenetykset. Nämä ovat strategisia kysymyksiä, jolloin tulee päättää minne asti tarjottavia palveluita voidaan venyttää pankkipalveluiden nimissä ja mitkä taas selkeästi toteuttaa vaikkapa partneripalveluina. Tulevaisuudessa verkossa surffaaminen tulee kuitenkin keskittymään suuriin portaaleihin, ja näin ollen onkin syytä varmistaa jo ajoissa että on itse luomassa riittävän houkuttavaa kokonaisuutta omien ja partnerien tarjoamien palveluiden osalta, sekä varmistaa myös näkyvyys muissa kriittisissä keskittymissä verkossa.

Creating and Internalizing Corporate Brand Identity, Case Wärtsilä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli paremmin ymmärtää yritysbrandin identiteetin käsitettä sekä tutkia, miten brandi-identiteetti voidaan luoda ja sisäistää globaalissa konsernissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia eroavuuksia case-yritys Wärtsilän todellisen ja toivotun brandi-identiteetin välillä. Kattavan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin yritysbrandin käsitettä ja sen merkitystä liiketoiminnassa sekä sitä, minkälaisen prosessin avulla yritysbrandi voidaan rakentaa. Myös brandi-identiteetin sisäistämiskeinoja pyrittiin löytämään kirjallisuuskatsauksen avulla. Wärtsilän toivottua brandi-identiteettiä tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Henkilöstön mielikuvia eli todellista sisäistä brandi-identiteettiä selvitettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Tutkimus osoitti, että yritysbrandin identiteetti on käsitteenä monitahoinen ja että sillä on yhtymäkohtia useisiin rinnakkaisiin käsitteisiin, kuten yrityksen identiteettiin, uskottavuuteen, maineeseen, liiketoimintastrategiaan, visioon ja missioon. Tämä tutkimus esittääkin, että yritysbrandin identiteetin käsittelyn tulisi aina olla kokonaisvaltaista, jotta saavutettaisiin jotakin rakentavaa ja arvokasta. Tutkimuksessa todetaan myös, että yritysbrandin rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska kestävän kilpailuedun saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Tutkimus tähdentää myös henkilöstön roolin merkitystä yritysbrandin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan yritysbrandin identiteetti voidaan luoda portaittaisen mallin avulla: Ensin tehdään strategiset brandianalyysit, määritellään toivotut mielikuvat ja positiointi, toisin sanoen brandin olemus, ja lopuksi nämä kaikki yhdistetään brandilupaukseksi. Yrityksen henkilöstön tulee sisäistää brandilupaus, jotta sen viestiminen ulospäin olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Sisäistämistä voidaan edesauttaa mm. luomalla brandikirja, video, yritystarina, roolimalleja, käyttämällä yrityksen Intranettiä sekä pitämällä seminaareja ja ”workshopeja”. Tutkimuksessa havaittiin, että luomisprosessiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten muuttuva globaali liiketoimintaympäristö, organisatoriset asiat sekä moninaiset sidosryhmät.

Roolit, vuorovaikutus ja päätöksenteko johtoryhmätyöskentelyssä, case Imatra Steel Imatran terästehdas

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tavoitteena on tarkastella johtoryhmätyöskentelyä ja päätöksentekoa roolien ja vuorovaikutuksen kautta. Roolit perustuvat havainnointitutkimukselle Imatra Steelin Imatran terästehtaan johtoryhmässä. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty teemahaastatteluja ja yrityksen dokumentteja, ja näin ollen aineistotriangulaatiota. Tutkimuksen painotus on empiirisellä osalla. Tutkimuksen avulla todetaan, että johtoryhmätyöskentely kohdeyrityksessä on perinteitä noudattelevaa ja keskittynyt informaation jakamiseen sekä toiminnan koordinointiin. Strateginen päätöksenteko ja dynaaminen johtoryhmätyöskentely ovat vähemmän painottuneita. Päätökset johtoryhmän kokouksissa syntyvät keskustelujen tuloksena puheenjohtajan tehdessä lopullisen ratkaisun.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Quantitative proteomics in the characterization of T helper lymphocyte differentiation

The term proteome is used to define the complete set of proteins expressed in cells or tissues of an organism at a certain timepoint. Respectively, proteomics is used to describe the methods, which are used to study such proteomes. These methods include chromatographic and electrophoretic techniques for protein or peptide fractionation, mass spectrometry for their identification, and use of computational methods to assist the complicated data analysis. A primary aim in this Ph.D. thesis was to set-up, optimize, and develop proteomics methods for analysing proteins extracted from T-helper (Th) lymphocytes. First, high-throughput LC-MS/MS and ICAT labeling methods were set-up and optimized for analysing the microsomal fraction proteins extracted from Th lymphocytes. Later, iTRAQ method was optimized to study cytokine regulated protein expression in the nuclei of Th lymphocytes. High-throughput LC-MS/MS analyses, like ICAT and iTRAQ, produce large quantities of data and robust software and data analysis pipelines are needed. Therefore, different software programs used for analysing such data were evaluated. Moreover, a pre-filtering algorithm was developed to classify good-quality and bad-quality spectra prior to the database searches. Th-lymphocytes can differentiate into Th1 or Th2 cells based on surrounding antigens, co-stimulatory molecules, and cytokines. Both subsets have individual cytokine secretion profiles and specific functions. Th1 cells participate in the cellular immunity against intracellular pathogens, while Th2 cells have important role in the humoral immunity against extracellular parasites. An abnormal response of Th1 and Th2 cells and imbalance between the subsets are charasteristic of several diseases. Th1 specific reactions and cytokines have been detected in autoimmune diseases, while Th2 specific response and cytokine profile is common in allergy and asthma. In this Ph. D. thesis mass spectrometry-based proteomics was used to study the effects of Th1 and Th2 promoting cytokines IL-12 and IL-4 on the proteome of Th lymphocytes. Characterization of microsomal fraction proteome extracted from IL-12 treated lymphobasts and IL-4 stimulated cord blood CD4+ cells resulted in finding of cytokine regulated proteins. Galectin-1 and CD7 were down-regulated in IL-12 treated cells, while IL-4 stimulation decreased the expression of STAT1, MXA, GIMAP1, and GIMAP4. Interestingly, the transcription of both GIMAP genes was up-regulated in Th1 polarized cells and down-regulated in Th2 promoting conditions.

Ideasta investointiin - toimintatutkimus elinkeinon kehittämisprojektista

Tutkielman kohteena on "Korkeatasoista loma-asutusta Savonlinnan seudulle" matkailuelinkeinon kehittämisprojekti, johon osallistui sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita. Tutkielman tarkoituksena on kuvata vapaa-ajan asuntoinvestointitoimintaa käynnistäneen projektin elinkaaren tapahtumia, selvittää erilaisia intressejä omaavien toimijoiden yhteistyötä, selvittää intressien vaikutusta toimijoiden toimintalogiikkoihin sekä arvioida konsultin roolia ja merkitystä projektissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista toimintatutkimusta, jonka avulla projektin elinkaaren tapahtumia analysoidaan ja reflektoidaan. Tutkielman lähdeaineistona on käytetty projektin aikana tallennettuja projektimuistiinpanoja, neuvottelumuistioita ja raportteja. Tutkijan rooli on syntynyt vasta projektin jälkeen. Tutkielma osoitti, että vaikka julkisten ja yksityisten toimijoiden toimintakulttuuri ja -logiikka poikkeavat toisistaan, intressejä on mahdollista sovittaa yhteen saaden eri toimijat tekemään yhteistyötä elinkeinon kehittämisprosessissa. Konsultille muodostuu keskeinen välittävä, koordinoiva, vakuuttava ja sitouttava "junailijan rooli" muutoksenhallinnassa julkisten ja yksityisten toimijoiden välissä.

Yleisöistä osallisiin : tuottajan näkökulmia vuorovaikutteisten verkkotapahtumien kohderyhmistä

Opinnäytetyö käsittelee osallistumisen muotoja kolmessa uuden mediakulttuurialan taidetapahtumassa. Tapahtumille on keskeistä osallistumistapojen ja -välineiden kokeileminen. Osallistumisen muodot on jaettu kohderyhmiin, joiden avulla tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia. Työssä tarkastellaan myös tapahtumaan liittyviä sidosryhmiä. Tutkielman keskeisin kysymys on: Miten eri kohderyhmät osallistuivat tapahtumiin. Työssä selvitetään myös tuottajan näkemyksiä osallistumisen motiiveista, rajoituksista ja kohderyhmien rooleista. Tutkimus on tehty kvalitatiivisella metodilla ja perustuu tapausten kuvailulle ja tuotantoon osallistumisen analysoinnille. Tapauksia on tutkittu haastattelemalla tapahtumien vastaavia tuottajia, jotka toimivat uuden mediakulttuurialan ja mediataiteen asiantuntijoina. Osallistumista vertaillaan osallistumisen määrien, tapojen, motiivien ja rajoituksien osalta. Lopuksi valotetaan kohderyhmien rooleja ja poimitaan huomioita verkkotapahtumien tuottajan roolista. Tapahtumiin osallistuttiin paikallisesti, verkossa, eetterissä ja liikkeessä. Osallistumisen päämotiivina oli aito osallisuuden tunne. Myös online-yleisö tunsi läsnäolon tunnetta osallistuessaan etänä, mutta ainoastaan livekokemuksen aikana. Arkistoituneesta kokemuksesta läsnä olemisen tunne puuttui. Osallistumisen rajoitukset olivat pääosin teknisiä, mutta johtuivat osittain myös siitä, että yleisö ei ole tottunut osallistumaan verkossa, etenkään reaaliajassa. Ryhmätyössä tunnettiin voimakkaampaa osallisuutta kuin katsojan asemassa. Osallistumiselle oli tärkeää luoda tila, jossa ihmiset kutsutaan osallistumaan. Tutkielman keskeisiksi kohderyhmiksi nousivat sidosryhmät, eli tarkasti rajattu niche-yleisö ja vertaisryhmä. Namä kohderyhmät ilmenevät lähinnä verkossa ja verkostoissa, huolimatta maantieteellisistä rajoista. Kohderyhmät olivat mukana tapahtuman tekemisen prosessissa yhteistyökumppaneina ja etätyötovereina, sekä myös sisällöntuotannossa. On mahdollista, että prosessin myötä syntyy myös uusia verkkoyhteisöjä. Tuottajan rooli vuorovaikutteisissa tapahtumissa on toimia moderaattorina yleisön ja tuotannon välillä. Tuottaja mahdollistaa myös kollektiivisen sisällöntuotanto- ja tuotantoprosessin tekemisen onnistumisen. Tuottajan työssä tärkeää on myös eri kohderyhmien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen.

Toiminnanohjausjärjestelmäprojektien toteutus kansainvälisessä organisaatiossa

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli luoda projektimalli kansainvälisen organisaation tarpeisiin toiminnanohjausjärjestelmäprojektien läpivientiin. Tavoitteena oli selvittää yrityksen johdon, projektipäällikön ja loppukäyttäjien roolien vaikutus projektin menestykseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Teoriaosassa käydään läpi projektien hallinta sekä perehdytään toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin. Lisäksi selvitetään loppukäyttäjien roolin vaikutus toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin. Käytännon osuudessa esitellään projektimalli toiminnanohjausjärjestelmän implementointiin. Tutkija osallistui itse projekteihin joissa hänellä oli suorittava rooli. Tutkimuksen kohdeyritys oli suuri kansainvälinen teollisuusyritys. Yrityksen johto, projektipäällikkö ja loppukäyttäjät osoittautuivat toiminnanohjausjärjestelmäprojektin toteutuksen ja menestyksen kannalta selvästi tärkeimmiksi tekijöiksi ja ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Erityisesti ylimmän johdon tuki on yksittäisten menestystekijöiden mahdollistaja. Projektin aikana ja varsinkin sen jälkeen loppukäyttäjien rooli sekä heidän vaikutuksensa liiketoiminnan kehittämiseen on merkittävä.

Internet, brändit ja aikakauslehdet

Internet, brändit ja aikakauslehdet –tutkimushankkeessa tutkittiin aikakauslehtien Internet-sivujen ja brändin suhdetta. Tutkimuksen aineistona oli 3293 kuluttajavastausta, jotka kerättiin lehtien Internet-sivuilta verkkokyselynä keväällä 2007. Tutkimukseen osallistui 10 eri kustantajan yleisölehtiä yhteensä 38. Tässä raportissa esiteltävä tutkimushanke on toteutettu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Technology Business Research Centerissä kansainvälisen markkinoinnin ja tietojohtamisen yhteishankkeena. Hanketta rahoittivat Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö, Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahaston Aikakauslehtirahasto sekä Liikesivistysrahasto. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä brändeistä aikakauslehtien merkittävinä kilpailutekijöinä. Aikakauslehtibrändi, johon kuluttajat ovat sitoutuneita, edesauttaa menestystä myös Internetissä. Tämä ilmenee sekä suurempana Internet-sivujen käytön tiheytenä ja siellä vietettynä aikana, myös aktiivisempana sivujen keskustelupalstoille osallistumisena. Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että lehden Internet-sivut tukevat sekä lehtibrändiä että printtilehteä. Tuloksemme osoittavat, että positiiviset kokemukset lehden Internet-sivuilla vahvistavat kuluttajan sitoutumista aikakauslehtibrändiin, ja että lehden Internet-sivujen käyttö vahvistaa kuluttajan aikomuksia lukea ja tilata printtilehteä. Keskustelupalstojen rooli sekä niiden vaikutus erityyppisten lehtien brändiuskollisuuteen ovat kuitenkin asioita, jotka mielestämme vaativat lisätutkimusta. Jatkotutkimusaiheina tärkeitä olisivat myös lehtien verkkoliiketoiminta- ja brändistrategiat, koska näillä voi olla suuri merkitys kuluttajien lehtibrändiin sitoutumisessa.