Controllerin työnkuva

Yritysten toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet yritykset muokkaamaan organisaatiorakennettaan ja tämä on johtanut taloushallinnon hajauttamiseen. Hajautettu taloushallinto on tehnyt perinteisten laskentatoimen ammattilaisten yksitoikkoisista työtehtävistä paljon värikkäämpiä. Roolit ja työtehtävät ovat lisääntyneet ja hyvien kommunikaatiotaitojen merkitys on korostunut. Tämä on pakottanut laskentatoimen ammattilaiset ulos toimistoistaan tekemään yhteistyötä yrityksen muiden osastojen kanssa. Controller on käsitteenä laaja. Controller-nimike sisältää monia eri rooleja ja työtehtäviä yrityksessä. Tämän takia työnimikettä voidaankin tarkentaa esimerkiksi nimikkeillä Assistant Controller tai Business Controller. Työtehtävien painopiste vaihtelee controllerin roolin mukaan, mutta laskentatoimen hallitseminen ja liiketoiminnan ymmärtäminen on kaikissa tärkeää. Business Controller on kuitenkin muista controllereista selvästi eniten liiketoimintaan suuntautunut. Työn perusteella voidaan todeta, että controllereiden työnkuvat teoriassa ja todellisuudessa vastaavat hyvin toisiaan. Controllereiden yleisimpiä työtehtäviä sekä kirjallisuuden ja artikkeleiden että työpaikkailmoitusten mukaan ovat taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, raportointi, raportointijärjestelmien ja suorituskykymittaristojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten ohjeistusten laatiminen, yrityksen taloudellisena neuvonantajana toimiminen sekä päätöksenteon tukeminen. Controllereiden työtehtävien painopiste riippuu aina myös yrityksen koosta ja toimialast

Ruukin koulussa. Lapset ja opettajat toimijoina Teijon tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909

Käsittelen tutkimuksessani lasten ja opettajien toimijuutta Teijon yksityisessä tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909. Tarkastelen heidän toimijuuteensa vaikuttaneita taustatekijöitä kuten koulun johtokuntaa, Teijon tehtaiden johtoa ja kouluylihallituksen ohjausta ja valvontaa. Kartoitan myös toimijoiden fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä eli lasten ja opettajien asemaa yhteisössä ja koulutilaa. Tutkimukseni jakautuu viiteen lukuun. Johdantoluvussa määritän tutkimuskysymyksen ja käsittelen mikrohistoriallista tutkimusta. Selvitän keskeisimmät käyttämäni lähteet ja tutkimuskirjallisuuden. Toisessa luvussa pohdin koulun perustamiseen vaikuttaneita syitä, esittelen koulun johtokunnan, kouluhallituksen ja koulutarkastajien toimintaa ja sen merkitystä koulutyölle. Kolmannessa luvussa kuvaan Teijon kylää fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä, lasten sosiaalista taustaa ja koulumiljöötä. Oppilaiden ja opettajien toimijuus on vuorossa neljännessä luvussa. Viimeinen luku on yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Tutkimus on mikrohistoriallinen. Mikrohistorian määrittelyssä käytän ensisijaisesti Carlo Ginzburgin, Matti Peltosen ja Anne Ollilan teoksia. Päälähteinäni ovat Teijon tehtaankansakoulun vuosikertomukset, koulun johtokunnan pöytäkirjat ja kansakouluntarkastajien tarkastuskertomukset. Tutkimuskirjallisuudesta kaikkein merkittävimpiä ovat Aimo Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia, Eelis Aurolan Suomen tehtaankoulut 1636– 1881, M. A. Knaapisen Kansansivistystyö Perniössä ja Rauno Luttisen Perniön kansakoululaitos 1872–1972. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty opettajien ja lasten toimijuutta, vaan siinä on keskitytty lähinnä koululaitoksen kehitykseen. Teijon tehtaankansakoulu perustettiin Teijon tehtaiden johdon aloitteesta tehtaan pedagogion tilalle vuonna 1869. Se oli yksityinen kansakoulu ja tehtaan omistajien johtama. Koska koulu sai valtionapua, se oli valtakunnallisen koululainsäädännön alainen ja kouluylihallitus valvoi ja ohjasi koulun toimintaa. Koulun alkuvuosikymmeninä opettajalla oli keskeisin rooli arjen koulutyössä. Opettajilla oli pitkään mahdollisuus muokata koulun opetusta ja toimintaa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Teijon tehtaankansakoulun opettajista varsinkin G. E. Marklund kehitti merkittävästi koulua ja vakiinnutti koulutyön muodot. Lasten tehtävänä oli kasvaa sivistyneiksi, moraalisiksi, isänmaallisiksi ja uskonnollisiksi kansalaisiksi. Koulussa opitut tiedot ja taidot olivat aluksi toissijaisia tämän päämäärän rinnalla, mutta niidenkin merkitys alettiin ymmärtää paremmin muun yhteiskunnan kehittyessä. Teijon tehtaankansakoulu muuttui kunnalliseksi kansakouluksi vuoden 1910 alusta. Tutkimukseni täydentää aikaisemman tutkimuksen antamaa kuvaa Teijon koulun vaiheista sekä kokoaa yhteen ja selkeyttää aikaisempia tutkimustuloksia. Teijon tehtaankansakoulun oppilaista, opettajista, oppiaineista, koulutyöstä ja koulutilasta ei ole ollut aikaisemmin yhtä kattavaa selvitystä. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat Teijolla toimineet seurakunnan kiertokoulu ja kansakoulua edeltävä pientenlastenkoulu, Teijon vieressä olevien Mathildedalin ja Kirjakkalan ruukkikylien tehtaankoulut sekä näiden kaikkien koulujen oppilaiden myöhemmät opiskelu- ja työurat.

Performance Indicators in Sourcing : Case: Mainospyörä Ltd

The business environment has rapidly become more global and more competitive. It sets new requirements for the company management. It is not enough to look at the financial information of the company, but one need to analyse also the internal processes as well. Sourcing exists in every company. It is no longer just a supporting function in a company chain of operations. By sourcing company can affect the profitability of the company in both direct and indirect ways The thesis overviewed the role of strategic accounting, sourcing and performance measurements in particularly, in company strategic steering. The study is qualitative, where the meaning was to describe true life. In the same time it is an explanatory case study. The aim of the study was to build up a set of sourcing performance indicators for the case company.

Toimintolaskenta tuotehallinnan tukena

Tämän tapaustutkimuksen päätavoitteina on luoda toimintolaskentamalli kohdeyritykselle ja testata toimintolaskennan soveltuvuutta pilottiprojektilla, joka toteutetaan vain pienelle osalle tuotteista. Toimintolaskentaprojektin tavoitteena on tarkentaa tuotteiden kustannuslaskentaa ja näin tukea yrityksen päätöksentekoa tuotehallinnan päätöksissä. Tutkimuksen tuloksena pilottiprojekti on vahvistanut ennakkokäsityksiä laskentakohteina olleiden tuotteiden osalta. Implementointiprosesseilla on sekä inhimillisiä että teknisiä ongelmia. Resurssikustannusten kohdistaminen asetettiin projektin tärkeimmäksi tekniseksi ongelmaksi. Pilottiprojekti keskittyy lähinnä laskennan tekniseen toteutukseen, mutta kattavampi muutosprojekti vaatii muutosjohtajuutta ja keskittymistä inhimillisiin tekijöihin. Pilottivaiheessa tärkein inhimillinen ongelma on saavuttaa johdon tuki ja osallistuminen projektiin. Toimintolaskentaprojekti onnistui kohdeyrityksessä hyvin ja johdon tuki onnistuttiin saavuttamaan. Tutkimuksen tuloksena nähdään toimintolas-kennan hyödyttävän tuotehallintaa ja tutkimuksen seurauksena toimintolaskentaprojektia jatketaan kattamaan koko tuotevalikoima. Yrityksessä havaittiin laskentaprojektin aikana myös toiminnan kehityskohteita, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua toimintoanalyysin avulla.

Asiakaslaskentatoimi pankkitoimialalla

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella asiakaslaskentatoimea strategisen johdon laskentatoimen osa-alueena. Tavoitteena on selvittää Suomessa toimivien pankkien julkisten strategioiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä konttoreiden johtajien näkemyksiä asiakaslaskentatoimesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu strategisen johdon laskentatoimen ja asiakaslaskentatoimen tieteellisten tutkimusten pohjalta. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu pankkien julkisten strategioiden analysoinnista sekä konttoreiden johtajien haastatteluista. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että asiakaslaskentatoimen teoria ja käytäntö mukailevat toisiaan hyvin pitkälti, vaikka tiettyjä ristiriitoja onkin havaittavissa. Suomen pankkiryhmät toimivat tiettyjen samankaltaisten perusperiaatteiden mukaisesti, mutta erovaisuuksia löydettiin liittyen julkiseen strategiaan, asiakastiedon tuottamiseen, asiakaslaskentatoimen menetelmiin sekä tiedon hyväksikäyttöön.

Verkkoyhtiön omaisuuden hallinta PAS 55 näkökulmasta

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää verkkoyhtiön omaisuuden hallintaa PAS 55 standardin edellyttämälle tasolle. Kehittämistyössä keskityttiin johdon katselmukseen ja riskienhallintaan, joissa havaittiin suurimmat kehittämistarpeet. Tässä raportissa esitellään uudet toimintamallit näiden osa-alueiden kehittämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnettiin PAS 55 standardin lisäksi uusimpia teorioita omaisuuden hallintaan liittyen. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen omaisuuden hallinta on hyvällä tasolla. Lisäksi havaittiin, että kehitettyjen toimintamallien avulla yrityksen omaisuuden hallinta vastaa näiltä osin PAS 55 standardin vaatimuksia.

Opintojaksopalautejärjestelmän kehittäminen ammattikorkeakoululle

Koulutusorganisaatio on nykypäivänä samanlaisten haasteiden edessä kuin liike-elämä. Se joutuu kilpailemaan julkisista resursseista ja hyvistä opiskelijoista. Menestyäkseen tässä kilpailussa organisaation on kehitettävä toimintansa laatua jatkuvasti. Tärkein koulussa tapahtuva toiminto on oppiminen ja oppimisen laatu perustuu koulutusorganisaation laatuun. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää toimiva opintojaksopalautejärjestelmä Saimaan ammattikorkeakoululle. Palautejärjestelmä on tärkeä osa oppivan organisaation laatujärjestelmää. Työssä tutkittiin aluksi millainen on oppiva organisaatio, miten se oppii ja millaisia vaatimuksia palautejärjestelmään kohdistuu oppivan organisaation ja laatujärjestelmän näkö-kulmasta. Empiirisessä osassa selvitettiin aluksi teemahaastattelujen avulla opiskelijoiden ja opetushenkilöstön näkemyksiä nykyisistä menettelytavoista ja toiveista uuden järjestelmän suhteen. Haastattelujen, kohdeorganisaation nykytilan ja vertailujärjestelmien analysoinnin perusteella suunniteltiin uusi yhteinen palautejärjestelmä nykyisten vaihtelevien palautekäytäntöjen tilalle. Johdon hyväksymä palautejärjestelmä otettiin käyttöön suunnistellusti vuoden 2008 lopulla. Palaute ja seuranta palvelevat organisaation oppimista silloin, kun sekä oppimisesta että opettamisesta kerätään palautetta, palautetta saadaan kattavasti, se viedään toimenpiteiden tasolle ja kaikesta tästä tiedotetaan asianosaisille.

Controllerilta vaadittavat ominaisuudet ja keskeisimmät työtehtävät - casetutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset ovat controllereiden työtehtävät ja controllereilta vaadittavat ominaisuudet tänä päivänä. Teoreettisena taustana tutkimuksessa oli johdon laskentatoimen kehitys 1980-luvulta tähän päivään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla tänä vuonna julkaistuja suomalaisia ja ruotsalaisia controller-rekrytointi-ilmoituksia ja haastattelemalla henkilökohtaisesti controllerin työtehtävissä työskenteleviä henkilöitä useilta toimialoilta. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että yrityksen työpaikkailmoituksissa vaadittavissa ominaisuuksissa on eroavaisuuksia suhteessa haastattelussa painotettuihin ominaisuuksiin. Ilmoituksissa mainitut controllereiden työtehtävät olivat enemmän linjassa todellisten työtehtävien kanssa. Sekä työpaikkailmoituksissa että haastatteluissa kävi ilmi, että controllerin työtehtävä sisältää useasti edelleen ulkoiseen laskentaan liittyviä työtehtäviä. Tämä viittaa siihen, että controller-nimikkeen käyttö ei ole vielä vakiintunut vastaamaan johdon laskentatoimen tehtäviä. Controllereiden haastatteluissa nousi esiin useita controller-toiminnon kehityskohteita. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että controllerin työtehtävien ja ominaisuuksien kehittämiseen ovat vaikuttaneet johdon laskentatoimen tietojärjestelmien kehitys, uudet laskentainnovaatiot ja controllerin roolinmuutos kohti strategista liiketoiminnan tukijaa. Yritysten controller-toimintoa ei ole haastatteluiden perusteella kuitenkaan vielä organisoitu vastaamaan tätä roolinmuutosta, joten controllerit kokivat, että heillä ei ole riittävästi aikaa analysointityöhön. Lisäksi controllereiden yhteistyötä kollegojen ja sidosryhmien kanssa pitäisi lisätä ja controller-toiminto tulisi tuoda lähemmäs liiketoimintaa.

Analyzing the Background Information of an Activity-Based Costing System

The aim of this thesis was to analyze the background information of an activity-based costing system, which is being used in a domestic forest industry company. The reports produced by the system have not been reliable, and this has caused the utilization of the system to diminish. The study was initiated by examining the theory of activity-based costing. It was also discovered, that the system produces management accounting information and therefore also that theory was introduced briefly. Next the possible sources of errors were examined. The significance of these errors was evaluated and waste handling was chosen as a subject of further study. The problem regarding waste handling was that there is no waste compensation in current model. When paper or board machine produces waste, it can be used as raw material in the process. However, at the moment the product, which is being produced, at the time does not get any compensation. The use of compensation has not been possible due to not knowing the quantity of process waste. As a result of the study a calculatory model, which enables calculating the quantity of process waste based on the data from the mill system, was introduced. This, for one, enables starting to use waste compensation in the future.

Improving Intraorganizational Knowledge Sharing

The objective of this research was to find how the critical factors enabling intraorganizational knowledge sharing could be implemented to be part of case organization’s actions. The theoretical framework of the research was constituted based on previous scientific discussions concerning knowledge and its dimensions, knowledge sharing and its linkage to organizational learning. The intraorganizational knowledge sharing critical factors form an essential part of the theoretical framework. The study was a qualitative case study. The data was collected using focus group interviews and analyzed using theme analysis. In the empirical part of the study case organizations characteristics to the intraorganizational knowledge sharing were researched, intraorganizational knowledge sharing goals were mapped and finally improvement actions were suggested. The most significant suggestions were creating an organization wide knowledge sharing strategy, facilitating the development of social networks and communicating the top management support for knowledge sharing activities.

Asiakaskannattavuusanalyysi ja sen tuottaman tiedon hyödyntäminen

Asiakaskannattavuusanalyysi on johdon laskentatoimen menetelmä, jonka avulla voidaan selvittää asiakkaan todelliset kustannukset yritykselle. Analyysi toteutetaan usein toimintolaskennan avulla, jolloin laskennassa käytettävä tieto on rahamääräistä ja menneisyyteen pohjaavaa. Laskennan toteuttamisen tuloksena saadaan yksityiskohtaista tietoa kannattavuuden jakautumisesta yksittäisten asiakkaiden ja asiakassegmenttien kesken, mutta pelkän laskennan toteuttamisen lisäksi asiakaskannattavuusanalyysiin tuloksia pitää pystyä myös käsittelemään ja analysoimaan. Tätä kautta yrityksessä voidaan jäljittää kannattavuuden ja kannattamattomuuden lähteitä, sekä taustalla olevia tekijöitä. Asiakaskannattavuusanalyysin pohjalta saatuja tietoja hyödynnetään usein muun muassa hinnoittelussa, asiakkaiden segmentoinnissa, sekä palvelu- ja markkinointiresurssien allokoinnissa. Analyysin tulokset voivat vaikuttaa myös yrityksen strategiaan, sillä saatujen tulosten valossa kaikkien nykyisten asiakkaiden säilyttäminen ei välttämättä ole yritykselle kannattavaa. Asiakaskannattavuusanalyysistä saadaan siis yritykselle paljon uutta ja arvokasta tietoa, mutta menetelmällä on myös heikkoutensa: laskennalla saadut tulokset ovat menneisyyden tietoa, kun taas kaikki laskennan pohjalta tehtävä päätöksenteko on tulevaisuuteen suuntautuvaa. Pelkkä asiakaskannattavuusanalyysistä saatu tieto ei näin ollen yleensä riitä päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi asiakkaiden liittyvässä strategisessa päätöksenteossa.

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Tekijän virheitä vai arvostelijan erheitä?

Kommentti Mika Savolan arvostelemaan teokseen Välimieslainkäytön oikeudellinen kontrolli. Lakimies 6/2008 s. 1013-1022.

Tilintarkastajan riskienhallinta vaihto-omaisuuden tarkastuksessa

Tutkielman tavoitteena oli tutkia tilintarkastukseen kohdistuvia vaihto-omaisuuden riskejä ja niiden hallintaa. Tilintarkastajan riskienhallinta on tullut yhä tärkeämmäksi tilintarkastusskandaalien ja standardien vaatimusten tiukentumisen takia. Vaihto-omaisuus on yksi taseen merkittävimmistä eristä. Sen riskisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi yrityksen toimiala ja epäkuranttiuden sekä vaihto-omaisuuden määrä. Tilintarkastuksen suunnittelu, olennaisuusmäärittely ja riskienarviointi ovat samanlaisia riippumatta asiakastoimeksiannon koosta, ja ne suoritetaan standardien mukaisesti. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin viittä tilintarkastajaa. Empiirisen analyysin tulokset ovat pääasiassa samankaltaiset kirjallisuudesta saadun tiedon kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaihto-omaisuuden riskit ovat yrityskohtaisia. Suurimmat riskit ovat yrityksissä, joissa sisäiset kontrollit ovat heikot tai jonka johdon rehellisyyteen ei voida luottaa.