Individual differences in control of language interference in late bilinguals are mainly related to general executive abilities

Background: Recent research based on comparisons between bilinguals and monolinguals postulates that bilingualism enhances cognitive control functions, because the parallel activation of languages necessitates control of interference. In a novel approach we investigated two groups of bilinguals, distinguished by their susceptibility to cross-language interference, asking whether bilinguals with strong language control abilities ('non-switchers") have an advantage in executive functions (inhibition of irrelevant information, problem solving, planning efficiency, generative fluency and self-monitoring) compared to those bilinguals showing weaker language control abilities ('switchers"). Methods: 29 late bilinguals (21 women) were evaluated using various cognitive control neuropsychological tests [e.g., Tower of Hanoi, Ruff Figural Fluency Task, Divided Attention, Go/noGo] tapping executive functions as well as four subtests of the Wechsler Adult Intelligence Scale. The analysis involved t-tests (two independent samples). Non-switchers (n = 16) were distinguished from switchers (n = 13) by their performance observed in a bilingual picture-naming task. Results: The non-switcher group demonstrated a better performance on the Tower of Hanoi and Ruff Figural Fluency task, faster reaction time in a Go/noGo and Divided Attention task, and produced significantly fewer errors in the Tower of Hanoi, Go/noGo, and Divided Attention tasks when compared to the switchers. Non-switchers performed significantly better on two verbal subtests of the Wechsler Adult Intelligence Scale (Information and Similarity), but not on the Performance subtests (Picture Completion, Block Design). Conclusions: The present results suggest that bilinguals with stronger language control have indeed a cognitive advantage in the administered tests involving executive functions, in particular inhibition, self-monitoring, problem solving, and generative fluency, and in two of the intelligence tests. What remains unclear is the direction of the relationship between executive functions and language control abilities.

Liiketoimintaprosessien analysointi ja kehityskohteiden tunnistaminen

Organisaatiot ovat viime vuosikymmeninä havainneet perinteisen, funktionaalisen, organisaatiorakenteen riittämättömäksi vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Ratkaisuna organisaatiot ovat alkaneet ajatella toimintaansa prosessikeskeisesti, jolloin toiminnot nähdään organisaation osastojen läpileikkaavina prosesseina. Tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi organisaatioiden tulee parantaa prosessien suorituskykyä jatkuvasti. Työn tutkimuskohteena on yksi case-yrityksen liiketoimintaprosesseista. Työn tavoitteena on analysoida valittua prosessia, tunnistaa mahdolliset kehityskohteet ja antaa tunnistetuille kohteille toimenpidesuositukset. Prosessianalyysia varten valittu liiketoimintaprosessi mallinnettiin. Tehtyjen prosessikuvausten, haastattelujen ja keskustelujen perusteella tunnistettiin prosessin kriittinen vaihe ja sen nykytilassa ilmenevät ongelmat. Tehdyn analyysin perusteella tunnistettiin prosessin ydinongelma sekä muita pienempiä kehityskohteita. Kaikille kehityskohteille annettiin lopuksi toimenpidesuositukset.

Epäpuhtauksien optinen laskenta sulpusta

Työn tarkoituksena oli hakea mittausjärjestelmän raja-arvoja optiselle kamerapohjaiselle roskalaskentajärjestelmälle sekä testata roskalaskentajärjestelmän toimivuus käytännössä. Tavoitteena oli tuotteistaa kamerapohjainen roskalaskenta-analyysi palvelutuotteeksi, jota voitaisiin hyödyntää sihtien kuntokartoituksessa ja ongelmanratkaisuvälineenä. Teoriaosa koostui kahdesta kokonaisuudesta: sulpun epäpuhtauksista, roskalaskennan teoriasta ja epäpuhtauksien mittausmenetelmistä sekä markkinoinnista, tuotteistamis- ja lanseerausprosessista palvelutuotteen näkökulmasta. Kokeellisessa osassa selvitettiin kamerapohjaiseen roskalaskentaanalyysiin vaikuttavia tekijöitä: kameran tarkennus, kuvan terävyys, analysoitavan arkin väri, neliömassa ja roskapitoisuus, impregnointi, valonlähde, kuvan muokkaus, tiedostomuoto ja pikselimäärä. Kamerapohjaisen roskalaskenta-analyysin soveltuvuus käytäntöön testattiin tehdasesimerkin avulla. Havaittiin, että kamerapohjaista roskalaskenta-analyysiä voitaisiin käyttää lähes kaikille massatyypeille. Työssä määriteltiin kalibrointimenetelmä kameran tarkentamiseksi arkin tasoon sekä suljinnopeusanalyysi massatyypistä riippuvan suljinnopeuden selvitykseen. Kamerapohjaisessa roskalaskenta-analyysissä määritettiin käytettäväksi arkin neliömassana 60 g/m2, suljinaukkoa F5 ja terävyysasetusta 5. Tulokseksi saatiin, että analysoitavia arkkeja ei tarvitse impregnoida tai jälkikäsitellä. Korrelaatiota Somerville-erotustehokkuuteen ei löytynyt. Esimerkkitehtaasta selvitettiin primääriportaan roskapitoisuudet ja erotustehokkuudet. Tehdasesimerkin tulosten perusteella havaittiin happivaiheen ja D0-vaiheen olleen tehokkaimpia epäpuhtauksien poistajia.

GPRS/EDGE Session Tracing and Analysis in Abis and AGPRS Interfaces

Efficient problem solving in cellular networks is important when enhancing the network performance and liability. Analysis of calls and packet switched sessions in protocol level between the network elements is an important part of this process. They can provide very detailed information about error situations which otherwise would be difficult to recognise. In this thesis we seek solutions for monitoring GPRS/EDGE sessions in two specific interfaces simultaneously in such manner that all information important to the users will be provided in easily understandable form. This thesis focuses on Abis and AGPRS interfaces of GSM radio network and introduces a solution for managing the correlation between these interfaces by using signalling messages and common parameters as linking elements. ~: Finally this thesis presents an implementation of GPRS/EDGE session monitoring application for Abis and AGPRS interfaces and evaluates its benefits to the end users. Application is implemented as a part of Windows based 3G/GSM network analyser.

Liiketoimintaprosessien mittaaminen ja mallintaminen

Tutkimuksessa tutkitaan mallintamista ja mittaamista osana liiketoimintaproses-sien parantamista, sekä näiden asioiden kuvaamista soveltuvalla työkalulla. Ensin esitetään teoreettinen viitekehys siihen, kuinka prosesseja voidaan mitata ja mal-lintaa. Sitten raportoidaan käytännössä suoritettu kehitystyö, jolle on määritetty lähtö- ja tavoitetila. Työn onnistumista mitataan johtajahaastatteluin ja saatuja tuloksia verrataan teoriaan. Tutkimuksessa yhdistettiin analyyttinen mallinrakennus, tieteellinen ongelman-ratkaisutoiminta sekä konsultointi tarkoituksena saada aikaan kohde organisaati-olle sopiva konstruktio esitettyyn ongelmaan. Johtajahaastattelut analysoitiin ja suoritettiin kvalitatiivinen tarveanalyysi. Haastatteluja täydennettiin muulla kerä-tyllä aineistolla ja analyysin tarkkuutta pyritään kasvattamaan eri lähdeaineistojen ristivertailuilla. Yrityksissä on niin liiketoiminnalle elintärkeitä ydinprosesseja kuin niitä tukevia tukiprosessejakin. Niiden toiminta perustuu ennalta suunniteltuihin ja uudelleen-käytettäviin menetelmiin. Prosessit tulee sopeuttaa yrityksen arkkitehtuuriin ja niitä on jatkuvasti kehitettävä. Kehittäminen voidaan toteuttaa suurilla kertamuu-toksilla, jatkuvalla laadun parantamisella tai niiden yhdistelmänä. Mallintamisella ja mittaamisella on tärkeä tehtävä liiketoimintaprosessien kehit-tämisessä. Niiden avulla voidaan helpottaa erityisesti prosessien suunnittelua luomalla konkreettisia malleja ja mittareita prosesseista. Toteutuksessa käytettiin prototyyppilähestymistapaa ja työn onnistumista arvioivat yhtiön johtajat. Tutki-muksen tuloksia ovat eri tason prosessimallit, joiden luomisessa käytettiin eri mallintamistekniikoita, sekä mittaristot mittaamaan yrityksen tuottavuutta ja te-hokkuutta.

Yrityspelin Kehittäminen Ongelmalähtöisen Oppimisen Välineeksi

Työn tavoitteena on luoda poikkileikkaus ongelmalähtöiseen pedagogiikkaan ja erityisesti sen käyttömahdollisuuksiin Yrityspeli-kurssin opettamisessa oppimislähtöisen opetustavan tukena. Toisena tavoitteena on kurssin pelisovelluksen dokumentointi käyttökelpoiseksi viiteteokseksi. Lopuksi työssä tutkitaan sovelluksen keskeisten parametrien ja pelistrategioiden vaikutusta kysyntään. Ongelmalähtöistä oppimista on tutkittu lähinnä kirjallisuuteen perustuen ja täydennetty tietämystä haastattelututkimuksella. Sovelluksen rakenne on havainnoitu käyttämällä sovellusta. Sovelluksen kriittisiä ominaisuuksia on saatu selville ajamalla sovellusta tarkoitusta varten valikoidulla numeerisella aineistolla. Ongelmalähtöinen pedagogiikka osoittautui soveltuvin osin hyväksi opetusmenetelmäksi Yrityspeli-kurssilla mallintamisen ja käytännön ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Kurssin pelisovellus näyttäisi toimivan luotettavasti, tosin se ei ole rakenteeltaan erityisen joustava. Sovelluksen keskeisistä parametreista hinnan vaikutus kysyntään on huomattavasti markkinointipanosta suurempi. Testien mukaan pelissä on mahdollista pärjätä niin kustannusjohtajan kuin hintadifferoijankin strategialla.

Communicative and Anticipatory Decision-Making Supported by Bayesian Networks

The purpose of this research is to draw up a clear construction of an anticipatory communicative decision-making process and a successful implementation of a Bayesian application that can be used as an anticipatory communicative decision-making support system. This study is a decision-oriented and constructive research project, and it includes examples of simulated situations. As a basis for further methodological discussion about different approaches to management research, in this research, a decision-oriented approach is used, which is based on mathematics and logic, and it is intended to develop problem solving methods. The approach is theoretical and characteristic of normative management science research. Also, the approach of this study is constructive. An essential part of the constructive approach is to tie the problem to its solution with theoretical knowledge. Firstly, the basic definitions and behaviours of an anticipatory management and managerial communication are provided. These descriptions include discussions of the research environment and formed management processes. These issues define and explain the background to further research. Secondly, it is processed to managerial communication and anticipatory decision-making based on preparation, problem solution, and solution search, which are also related to risk management analysis. After that, a solution to the decision-making support application is formed, using four different Bayesian methods, as follows: the Bayesian network, the influence diagram, the qualitative probabilistic network, and the time critical dynamic network. The purpose of the discussion is not to discuss different theories but to explain the theories which are being implemented. Finally, an application of Bayesian networks to the research problem is presented. The usefulness of the prepared model in examining a problem and the represented results of research is shown. The theoretical contribution includes definitions and a model of anticipatory decision-making. The main theoretical contribution of this study has been to develop a process for anticipatory decision-making that includes management with communication, problem-solving, and the improvement of knowledge. The practical contribution includes a Bayesian Decision Support Model, which is based on Bayesian influenced diagrams. The main contributions of this research are two developed processes, one for anticipatory decision-making, and the other to produce a model of a Bayesian network for anticipatory decision-making. In summary, this research contributes to decision-making support by being one of the few publicly available academic descriptions of the anticipatory decision support system, by representing a Bayesian model that is grounded on firm theoretical discussion, by publishing algorithms suitable for decision-making support, and by defining the idea of anticipatory decision-making for a parallel version. Finally, according to the results of research, an analysis of anticipatory management for planned decision-making is presented, which is based on observation of environment, analysis of weak signals, and alternatives to creative problem solving and communication.

Conceptions of mathematics teacher education : thoughts among teacher educators in Tanzania

This study addresses the question of teacher educators’ conceptions of mathematics teacher education (MTE) in teacher colleges in Tanzania, and their thoughts on how to further develop it. The tension between exponents of content as opposed to pedagogy has continued to cause challenging conceptual differences, which also influences what teacher educators conceive as desirable in the development of this domain. This tension is connected to the dissatisfaction of parents and teachers with the failure of school mathematics. From this point of view, the overall aim was to identify and describe teacher educators’ various conceptions of MTE. Inspired by the debate among teacher educators about what the balance should be between subject matter and pedagogical knowledge, it was important to look at the theoretical faces of MTE. The theoretical background involved the review of what is visible in MTE, what is yet to be known and the challenges within the practice. This task revealed meanings, perspectives in MTE, professional development and assessment. To do this, two questions were asked, to which no clear solutions satisfactorily existed. The questions to guide the investigation were, firstly, what are teacher educators’ conceptions of MTE, and secondly, what are teacher educators’ thoughts on the development of MTE? The two questions led to the choice of phenomenography as the methodological approach. Against the guiding questions, 27 mathematics teacher educators were interviewed in relation to the first question, while 32 responded to an open-ended questionnaire regarding question two. The interview statements as well as the questionnaire responses were coded and analysed (classified). The process of classification generated patterns of qualitatively different ways of seeing MTE. The results indicate that MTE is conceived as a process of learning through investigation, fostering inspiration, an approach to learning with an emphasis on problem solving, and a focus on pedagogical knowledge and skills in the process of teaching and learning. In addition, the teaching and learning of mathematics is seen as subject didactics with a focus on subject matter and as an organized integration of subject matter, pedagogical knowledge and some school practice; and also as academic content knowledge in which assessment is inherent. The respondents also saw the need to build learner-educator relationships. Finally, they emphasized taking advantage of teacher educators’ neighbourhood learning groups, networking and collaboration as sustainable knowledge and skills sharing strategies in professional development. Regarding desirable development, teacher educators’ thoughts emphasised enhancing pedagogical knowledge and subject matter, and to be determined by them as opposed to conventional top-down seminars and workshops. This study has revealed various conceptions and thoughts about MTE based on teacher educators´ diverse history of professional development in mathematics. It has been reasonably substantiated that some teacher educators teach school mathematics in the name of MTE, hardly distinguishing between the role and purpose of the two in developing a mathematics teacher. What teacher educators conceive as MTE and what they do regarding the education of teachers of mathematics revealed variations in terms of seeing the phenomenon of interest. Within limits, desirable thoughts shed light on solutions to phobias, and in the same way low self-esteem and stigmatization call for the building of teacher educator-student teacher relationships.

Kuka luottaa ja mihin strategisessa kumppanuudessa? Case pankki ja kiinteistönvälitys

Tässä tutkielmassa tarkastellaan luottamuksen roolia kahden yrityksen välisessä yhteistyössä sekä sitä miten luottamus yhteistyössä rakentuu. Tavoitteena on selvittää mihin luottamus yhteistyössä kohdistuu ja mikä on henkilöityvän ja ei-henkilöityvän luottamuksen rooli. Tutkimuksen käytännöllinen tavoite on löytää keinoja, joilla yritysten johto voisi edesauttaa luottamuksen rakentumista. Lisäksi tarkastellaan sitä näyttääkö luottamuksella olevan vaikutusta yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Tämä laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuus-katsauksena. Empiirinen aineisto koostui haastatteluista, jotka toteutettiin molemmissa kohdeyrityksissä ja analysoitiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus on toimivan ja tu-loksellisen yhteistyön perusedellytys. Luottamus ilmenee sekä henkilöiden välisenä luottamuksena että ei-henkilöityvänä luottamuksena, jolloin se kohdistuu yritykseen, jonka kanssa yhteistyötä tehdään. Luottamus kohdistuu sekä toisen osapuolen kyvykkyyteen että hyväntahtoisuuteen. Tulosten perusteella ei pysty sanomaan onko henkilöityvällä luottamuksella tai ei-henkilöityvällä luottamuksella suurempi vaikutus yhteistyön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Henkilöityvä luottamus ja ei-henkilöityvä luottamus eivät kuitenkaan kompensoi toisiaan. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteistyö on tuloksellisinta kun osapuolet luottavat paitsi henkilöihin, joiden kanssa he yhteistyötä tekevät, myös kumppaniyrityksen brändiin, strategiaan sekä kaupalliseen kilpailukykyyn. Luottamusta rakentaa haastateltujen mukaan henkilösuhteiden lisäksi avoin ja selkeä tiedottaminen, ammattitaito, vuorovaikutus ja säännöllinen yhteydenpito, hyvät kokemukset ja saatu palaute, positiivinen asenne ja sitoutuminen, ongelmanratkaisukyky ja lupausten pitäminen. Yritysten johto voi rakentaa luottamusta mahdollistamalla ja vahvistamalla edellä mainittuja tekijöitä ja prosesseja.

Building organizational creativity – a multitheory and multilevel approach for understanding and stimulating organizational creativity

Organizational creativity is increasingly important for organizations aiming to survive and thrive in complex and unexpectedly changing environments. It is precondition of innovation and a driver of an organization’s performance success. Whereas innovation research increasingly promotes high-involvement and participatory innovation, the models of organizational creativity are still mainly based on an individual-creativity view. Likewise, the definitions of organizational creativity and innovation are somewhat equal, and they are used as interchangeable constructs, while on the other hand they are seen as different constructs. Creativity is seen as generation of novel and useful ideas, whereas innovation is seen as the implementation of these ideas. The research streams of innovation and organizational creativity seem to be advancing somewhat separately, although together they could provide many synergy advantages. Thereby, this study addresses three main research gaps. First, as the knowledge and knowing is being increasingly expertized and distributed in organizations, the conceptualization of organizational creativity needs to face that perspective, rather than relying on the individual-creativity view. Thus, the conceptualization of organizational creativity needs clarification, especially as an organizational-level phenomenon (i.e., creativity by an organization). Second, approaches to consciously build organizational creativity to increase the capacity of an organization to demonstrate novelty in its knowledgeable actions are rare. The current creativity techniques are mainly based on individual-creativity views, and they mainly focus on the occasional problem-solving cases among a limited number of individuals, whereas, the development of collective creativity and creativity by the organization lacks approaches. Third, in terms of organizational creativity as a collective phenomenon, the engagement, contributions, and participation of organizational members into activities of common meaning creation are more important than the individualcreativity skills. Therefore, the development approaches to foster creativity as social, emerging, embodied, and collective creativity are needed to complement the current creativity techniques. To address these gaps, the study takes a multiparadigm perspective to face the following three objectives. The first objective of this study is to clarify and extend the conceptualization of organizational creativity. The second is to study the development of organizational creativity. The third is to explore how an improvisational theater based approach fosters organizational creativity. The study consists of two parts comprising the introductory part (part I) and six publications (part II). Each publication addresses the research questions of the thesis through detailed subquestions. The study makes three main contributions to the research of organizational creativity. First, it contributes toward the conceptualization of organizational creativity by extending the current view of organizational creativity. This study views organizational creativity as a multilevel construct constituting both of individual and collective (group and organizational) creativity. In contrast to current views of organizational creativity, this study bases on organizational (collective) knowledge that is based on and demonstrated through the knowledgeable actions of an organization as a whole. The study defines organizational creativity as an overall ability of an organization to demonstrate novelty in its knowledgeable actions (through what it does and how it does what it does).Second, this study contributes toward the development of organizational creativity as multi-level phenomena, introducing developmental approaches that face two or more of these levels simultaneously. More specifically, the study presents the cross-level approaches to building organizational creativity, by using an approach based in improvisational theater and considering assessment of organizational renewal capability. Third, the study contributes on development of organizational creativity using an improvisational theater based approach as twofold meaning. First, it fosters individual and collective creativity simultaneously and builds space for creativity to occur. Second, it models collective and distributed creativity processes, thereby, contributing to the conceptualization of organizational creativity.

Toimituskyvyn kehittäminen prosessin materiaalipuutteita hallitsemalla

Toimituskyky on yrityksen suorituskykyä kuvaava tekijä, jolla on merkittävä vaikutus asiakastyytyväisyyteen, erityisesti valmistusteollisuudessa. Toimituskyky muodostuu materiaalin saatavuudesta ja logistisen järjestelmän toimitusvarmuudesta, joten hyvä toimituskyky edellyttää materiaalipuutteiden hallintaa. Tämän diplomityön tavoitteena on esittää, miten toimituskykyä voidaan kehittää tilaus-toimitusprosessin materiaalipuutteita hallitsemalla. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella case-tutkimuksena havainnoimalla toimintaa case-yrityksessä sekä analysoimalla case-yrityksen kirjallista materiaalia ja arkistoja. Yrityksessä havaittuja materiaalipuutteisiin liittyviä ongelmia tarkasteltiin tilaus-toimitusprosessin näkökulmasta prosessijohtamisen ja systemaattisen ongelmanratkaisun teorioiden avulla. Tutkimuksen tuloksena laadittiin kolme käytännönläheistä ratkaisuehdotusta havaittuihin ongelmiin; (1) materiaalipuutteiden syy-seuraussuhteita kuvaavat ongelma-syy-seurausketjut, (2) materiaalipuutteiden ongelmanratkaisumalli systemaattisen ongelmanratkaisun tueksi sekä (3) visuaalinen tilaus-toimitusprosessimalli, joka painottaa osaprosessien yhteyttä koko prosessin toimituskykyyn ja toimitusvarmuuteen. Tulosten mukaan materiaalipuutteet tulisi käsittää prosessin laatuvirheinä, jotka antavat arvokasta tietoa siitä, että prosessissa on laatuongelmia. Tulosten perusteella yrityksen toimituskykyä voidaan kehittää havainnoimalla tilaus-toimitusprosessin laatuvirheitä, selvittämällä laatuvirheiden syy-seuraussuhteet systemaattisesti ongelmanratkaisumallia hyödyntäen sekä toimimalla prosessiajattelun mukaisesti tilaus-toimitusprosessin toimituskyvyn jatkuvaa parantamista tavoitellen. Tutkimusongelman tarkastelutapaa ja työn tuloksia voidaan soveltaa samankaltaisiin tapauksiin, joissa tilaus-toimitusprosessin laatuvirheet, esimerkiksi materiaalipuutteet, paljastavat kehittämistä vaativia epäkohtia prosessin toimintatavoissa. Tilaus-toimitusprosessin toimituskykyä voidaan kehittää vain, jos panostetaan ajan hallintaan ja kykyyn toimia asiakaslupausten ja sopimusten mukaisesti.

Liiketoiminnan strateginen suunnittelu: Konesali-liiketoiminta

Tässä diplomityössä selvitettiin tukkuliikkeen liiketoimintamahdollisuuksia konesali-liiketoiminnassa. Päätutkimuskysymys oli: Millainen liiketoimintamalli soveltuu kestävään arvontuotantoon tukkuliikkeelle konesali-liiketoiminnassa? Työn teoriaosassa paneudutaan strategiseen suunnitteluun, liiketoimintamalleihin ja liiketoimintamallien suunnitteluun. Teoriaosan pohjalta johdettiin vaatimukset ja luotiin viitekehys liiketoimintamallien suunnittelulle. Ongelmanratkaisu aloitettiin toimintaympäristön analyysillä, jonka pohjalta tunnistettiin liiketoimintamahdollisuuksia. Kerättyä dataa analysoitiin erilaisilla analysointimenetelmillä liikemahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tämän jälkeen tunnistettuja liiketoimintamahdollisuuksia arvioitiin ja kaikkein potentiaalisimmat ideat kehitettiin liiketoimintamalleiksi. Työn varsinaiset tulokset jakautuvat kolmeen osaan: Toimintaympäristön analyysiin, kehitettyihin konsepteihin ja suunnitelmaan konseptien käyttöönotosta. Toimintaympäristön analyysi sisältää makro- ja mikroympäristön analysoinnin, joita voidaan hyödyntää, jos jokin liiketoimintamalleista päätetään ottaa käyttöön. Toimintaympäristön analyysin perusteella voidaan tehdä johtopäätös, etteivät tukkuliikkeen resurssit sovellu perinteiseen konesaliliiketoiminnan arvontuotantoon. Tutkimuksen tärkein tulos on kuitenkin kehitetyt liiketoimintamallit, jotka pystyvät hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja silti olemaan kilpailukykyisiä konesali-liiketoiminnassa.

Tuotantoympäristön jatkuva parantaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeyritykseen toimintamalli, jonka avulla saadaan osallistettua työntekijät, tiiminvetäjät ja työnjohto tuotannon jatkuvaan parantamiseen sekä parannettua tuotannon takaisinkytkentää tiimitasolla. Tutkimus rajattiin pilottitiimiin sekä tiimissä olevien työpisteiden kautta reititettyihin tuotteisiin. Ennen tutkimuksen aloitusta yrityksellä oli jo olemassa sähköinen aloitejärjestelmä, mutta sen käyttö oli organisaation uudelleen järjestelyjen myötä vähentynyt. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin jatkuvan parantamisen kulttuuriin ja työkaluihin. Lisäksi tutustuttiin laadunhallinnan sisältöön, käsitteistöön ja laadunvalvontatyökaluihin sekä tuotannon mittareihin. Teorian pohjalta tutkimuksessa luotiin jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka tunnistaa ja eliminoi prosessissa olevaa hukkaa osallistamalla pilottitiimin työntekijöitä hukkakorttien avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin toimintamalli tuotannon kehitysideoiden raportointiin ja käsittelyyn. Tuotannon takaisinkytkentää kehitettiin luomalla pilottitiimiin tuloskortti sekä perustamalla yritykseen päiväkatsauskäytäntö. Tutkimuksessa suoritettiin myös toimihenkilötason kehitysprojekteja käyttäen apuna teoriassa esiteltyjä malleja ja työkaluja. Tuloksena saatiin toimintamalli, joka tuottaa työntekijämäärään suhteutettuna enemmän kehitysideoita sekä käsittelee ne tehokkaammin kuin sähköinen aloitejärjestelmä. Hukkakorteilla toteutetun hukan raportoinnin kautta tunnistettiin ja raportoitiin seitsemän viikon tarkasteluajanjakson aikana yhteensä 23,6 tuntia hukka-aikaa. Tiimin tuloskortin avulla tiimin työntekijät pystyivät viikkotasolla seuraamaan oman tiiminsä suorituskykyä tavoitearvoihin verrattuna. Tämä näkyi muun muassa tiimin suoritustason nousuna. Kehitysprojektien avulla saatiin parannettua pilottitiimin toiminnan ja tuotteiden laatua. Päiväkatsauskäytännön avulla saatiin osallistettua tiiminvetäjät ongelmaratkaisuun sekä tuotannon suorituskyvyn varmistamiseen.

Socially shared metacognitive regulation during collaborative learning processes in student dyads and small groups

Traditionally metacognition has been theorised, methodologically studied and empirically tested from the standpoint mainly of individuals and their learning contexts. In this dissertation the emergence of metacognition is analysed more broadly. The aim of the dissertation was to explore socially shared metacognitive regulation (SSMR) as part of collaborative learning processes taking place in student dyads and small learning groups. The specific aims were to extend the concept of individual metacognition to SSMR, to develop methods to capture and analyse SSMR and to validate the usefulness of the concept of SSMR in two different learning contexts; in face-to-face student dyads solving mathematical word problems and also in small groups taking part in inquiry-based science learning in an asynchronous computer-supported collaborative learning (CSCL) environment. This dissertation is comprised of four studies. In Study I, the main aim was to explore if and how metacognition emerges during problem solving in student dyads and then to develop a method for analysing the social level of awareness, monitoring, and regulatory processes emerging during the problem solving. Two dyads comprised of 10-year-old students who were high-achieving especially in mathematical word problem solving and reading comprehension were involved in the study. An in-depth case analysis was conducted. Data consisted of over 16 (30–45 minutes) videotaped and transcribed face-to-face sessions. The dyads solved altogether 151 mathematical word problems of different difficulty levels in a game-format learning environment. The interaction flowchart was used in the analysis to uncover socially shared metacognition. Interviews (also stimulated recall interviews) were conducted in order to obtain further information about socially shared metacognition. The findings showed the emergence of metacognition in a collaborative learning context in a way that cannot solely be explained by individual conception. The concept of socially-shared metacognition (SSMR) was proposed. The results highlighted the emergence of socially shared metacognition specifically in problems where dyads encountered challenges. Small verbal and nonverbal signals between students also triggered the emergence of socially shared metacognition. Additionally, one dyad implemented a system whereby they shared metacognitive regulation based on their strengths in learning. Overall, the findings suggested that in order to discover patterns of socially shared metacognition, it is important to investigate metacognition over time. However, it was concluded that more research on socially shared metacognition, from larger data sets, is needed. These findings formed the basis of the second study. In Study II, the specific aim was to investigate whether socially shared metacognition can be reliably identified from a large dataset of collaborative face-to-face mathematical word problem solving sessions by student dyads. We specifically examined different difficulty levels of tasks as well as the function and focus of socially shared metacognition. Furthermore, the presence of observable metacognitive experiences at the beginning of socially shared metacognition was explored. Four dyads participated in the study. Each dyad was comprised of high-achieving 10-year-old students, ranked in the top 11% of their fourth grade peers (n=393). Dyads were from the same data set as in Study I. The dyads worked face-to-face in a computer-supported, game-format learning environment. Problem-solving processes for 251 tasks at three difficulty levels taking place during 56 (30–45 minutes) lessons were video-taped and analysed. Baseline data for this study were 14 675 turns of transcribed verbal and nonverbal behaviours observed in four study dyads. The micro-level analysis illustrated how participants moved between different channels of communication (individual and interpersonal). The unit of analysis was a set of turns, referred to as an ‘episode’. The results indicated that socially shared metacognition and its function and focus, as well as the appearance of metacognitive experiences can be defined in a reliable way from a larger data set by independent coders. A comparison of the different difficulty levels of the problems suggested that in order to trigger socially shared metacognition in small groups, the problems should be more difficult, as opposed to moderately difficult or easy. Although socially shared metacognition was found in collaborative face-to-face problem solving among high-achieving student dyads, more research is needed in different contexts. This consideration created the basis of the research on socially shared metacognition in Studies III and IV. In Study III, the aim was to expand the research on SSMR from face-to-face mathematical problem solving in student dyads to inquiry-based science learning among small groups in an asynchronous computer-supported collaborative learning (CSCL) environment. The specific aims were to investigate SSMR’s evolvement and functions in a CSCL environment and to explore how SSMR emerges at different phases of the inquiry process. Finally, individual student participation in SSMR during the process was studied. An in-depth explanatory case study of one small group of four girls aged 12 years was carried out. The girls attended a class that has an entrance examination and conducts a language-enriched curriculum. The small group solved complex science problems in an asynchronous CSCL environment, participating in research-like processes of inquiry during 22 lessons (á 45–minute). Students’ network discussion were recorded in written notes (N=640) which were used as study data. A set of notes, referred to here as a ‘thread’, was used as the unit of analysis. The inter-coder agreement was regarded as substantial. The results indicated that SSMR emerges in a small group’s asynchronous CSCL inquiry process in the science domain. Hence, the results of Study III were in line with the previous Study I and Study II and revealed that metacognition cannot be reduced to the individual level alone. The findings also confirm that SSMR should be examined as a process, since SSMR can evolve during different phases and that different SSMR threads overlapped and intertwined. Although the classification of SSMR’s functions was applicable in the context of CSCL in a small group, the dominant function was different in the asynchronous CSCL inquiry in the small group in a science activity than in mathematical word problem solving among student dyads (Study II). Further, the use of different analytical methods provided complementary findings about students’ participation in SSMR. The findings suggest that it is not enough to code just a single written note or simply to examine who has the largest number of notes in the SSMR thread but also to examine the connections between the notes. As the findings of the present study are based on an in-depth analysis of a single small group, further cases were examined in Study IV, as well as looking at the SSMR’s focus, which was also studied in a face-to-face context. In Study IV, the general aim was to investigate the emergence of SSMR with a larger data set from an asynchronous CSCL inquiry process in small student groups carrying out science activities. The specific aims were to study the emergence of SSMR in the different phases of the process, students’ participation in SSMR, and the relation of SSMR’s focus to the quality of outcomes, which was not explored in previous studies. The participants were 12-year-old students from the same class as in Study III. Five small groups consisting of four students and one of five students (N=25) were involved in the study. The small groups solved ill-defined science problems in an asynchronous CSCL environment, participating in research-like processes of inquiry over a total period of 22 hours. Written notes (N=4088) detailed the network discussions of the small groups and these constituted the study data. With these notes, SSMR threads were explored. As in Study III, the thread was used as the unit of analysis. In total, 332 notes were classified as forming 41 SSMR threads. Inter-coder agreement was assessed by three coders in the different phases of the analysis and found to be reliable. Multiple methods of analysis were used. Results showed that SSMR emerged in all the asynchronous CSCL inquiry processes in the small groups. However, the findings did not reveal any significantly changing trend in the emergence of SSMR during the process. As a main trend, the number of notes included in SSMR threads differed significantly in different phases of the process and small groups differed from each other. Although student participation was seen as highly dispersed between the students, there were differences between students and small groups. Furthermore, the findings indicated that the amount of SSMR during the process or participation structure did not explain the differences in the quality of outcomes for the groups. Rather, when SSMRs were focused on understanding and procedural matters, it was associated with achieving high quality learning outcomes. In turn, when SSMRs were focused on incidental and procedural matters, it was associated with low level learning outcomes. Hence, the findings imply that the focus of any emerging SSMR is crucial to the quality of the learning outcomes. Moreover, the findings encourage the use of multiple research methods for studying SSMR. In total, the four studies convincingly indicate that a phenomenon of socially shared metacognitive regulation also exists. This means that it was possible to define the concept of SSMR theoretically, to investigate it methodologically and to validate it empirically in two different learning contexts across dyads and small groups. In-depth micro-level case analysis in Studies I and III showed the possibility to capture and analyse in detail SSMR during the collaborative process, while in Studies II and IV, the analysis validated the emergence of SSMR in larger data sets. Hence, validation was tested both between two environments and within the same environments with further cases. As a part of this dissertation, SSMR’s detailed functions and foci were revealed. Moreover, the findings showed the important role of observable metacognitive experiences as the starting point of SSMRs. It was apparent that problems dealt with by the groups should be rather difficult if SSMR is to be made clearly visible. Further, individual students’ participation was found to differ between students and groups. The multiple research methods employed revealed supplementary findings regarding SSMR. Finally, when SSMR was focused on understanding and procedural matters, this was seen to lead to higher quality learning outcomes. Socially shared metacognition regulation should therefore be taken into consideration in students’ collaborative learning at school similarly to how an individual’s metacognition is taken into account in individual learning.