Explaining vineyard specialization in the province of Barcelona (Spain) in the mid-19th century

[cat] Presentem un model estadístic de l’especialització vitícola a la província de Barcelona cap el 1860 que combina la pressió boserupiana de l’augment de població, l’atracció de la demanda induïda per un creixement de tipus smithià (mesurada per les distancies horàries al port més proper), i l’adequació dels sòls disponibles per sembrar gra o plantar ceps (mesurada per l’estès hídric, el pendent i el risc de glaçades). L’assoliment global d’uns nivells de R2 ajustats que oscil·len entre 0,608 i 0,826 poden considerar-se força bons. Creiem que la desigualtat en la propietat de la terra també va jugar un paper molt important, però l’hem hagut d’ometre de moment per manca de dades estadístiques. També cal aprofundir en el tractament del problema de possible endogeneïtat derivat de l’ús de variables socio-demogràfiques.

Explaining vineyard specialization in the province of Barcelona (Spain) in the mid-19th century

[cat] Presentem un model estadístic de l’especialització vitícola a la província de Barcelona cap el 1860 que combina la pressió boserupiana de l’augment de població, l’atracció de la demanda induïda per un creixement de tipus smithià (mesurada per les distancies horàries al port més proper), i l’adequació dels sòls disponibles per sembrar gra o plantar ceps (mesurada per l’estès hídric, el pendent i el risc de glaçades). L’assoliment global d’uns nivells de R2 ajustats que oscil·len entre 0,608 i 0,826 poden considerar-se força bons. Creiem que la desigualtat en la propietat de la terra també va jugar un paper molt important, però l’hem hagut d’ometre de moment per manca de dades estadístiques. També cal aprofundir en el tractament del problema de possible endogeneïtat derivat de l’ús de variables socio-demogràfiques.

Enhancement of R&D project management system

Stora Enso has research centres in Finland, Sweden and Germany. The research centres use PIMS as a research project invoicing and monitoring system. Possible reorganization and new financing model for R&D functions have been considered and the project management system should be developed to support the new operation model. The objective of this thesis is to find a model for R&D project management, and to present the project management system of Stora Enso, and to discuss if the current system could be developed to respond to the new needs or should it be replaced with another system. The theoretical part of the study describes challenges in R&D project management, and presents different project characteristics, and methods for managing R&D project portfolio. It is also described how the project management system can support project monitoring and controlling, and how inter-project learning can be enhanced. The empirical part of the study presents the current project management system of Stora Enso and how the system should be developed to support Stora Enso’s R&D functions better. In conclusion, it is stated that there is no relevant reason to replace PIMS with another system, because PIMS can be developed to support R&D project management better with a hybrid system. It is also suggested that the new financing model should not be implemented before more comprehensive analysis of its effects is conducted.

Guidelines for CERIF-XML Data Exchange with CSUC’s Catalan Research Portal (PRC) (Version 2.2)

The Catalan Research Portal (Portal de la Recerca de Catalunya or PRC) is an initiative carried out by the Consortium for University Services in Catalonia (CSUC) in coordination with nearly all universities in Catalonia. The Portal will provide an online CERIF-compliant collection of all research outputs produced by Catalan HEIs together with an appropriate contextual information describing the specific environment where the output was generated (such as researchers, research group, research project, etc). The initial emphasis of the Catalan Research Portal approach to research outputs will be made on publications, but other outputs such as patents and eventually research data will eventually be addressed as well. These guidelines provide information for PRC data providers to expose and exchange their research information metadata in CERIFXML compatible structure, thus allowing them not just to exchange validated CERIF XML data with the PRC platform, but to improve their general interoperability by being able to deliver CERIFcompatible outputs.

Maritime Safety in the Gulf of Finland. Review on Policy Instruments

Suomenlahden lisääntynyt meriliikenne on herättänyt huolta meriliikenteen turvallisuuden tasosta, ja erityisesti Venäjän öljyviennin kasvu on lisännyt öljyonnettomuuden todennäköisyyttä Suomenlahdella. Erilaiset kansainväliset, alueelliset ja kansalliset ohjauskeinot pyrkivät vähentämään merionnettomuuden riskiä ja meriliikenteen muita haittavaikutuksia. Tämä raportti käsittelee meriturvallisuuden yhteiskunnallisia ohjauskeinoja: ohjauskeinoja yleisellä tasolla, meriturvallisuuden keskeisimpiä säätelijöitä, meriturvallisuuden ohjauskeinoja ja meriturvallisuuspolitiikan tulevaisuuden näkymiä, ohjauskeinojen tehokkuutta ja nykyisen meriturvallisuuden ohjausjärjestelmän heikkouksia. Raportti on kirjallisuuskatsaus meriturvallisuuden yhteiskunnalliseen sääntelyn rakenteeseen ja tilaan erityisesti Suomenlahden meriliikenteen näkökulmasta. Raportti on osa tutkimusprojektia ”SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 - 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan” ja sen työpakettia 6 ”Keskeisimmät riskit ja yhteiskunnalliset vaikutuskeinot”. Yhteiskunnalliset ohjauskeinot voidaan ryhmitellä hallinnollisiin, taloudellisiin ja tietoohjaukseen perustuviin ohjauskeinoihin. Meriturvallisuuden edistämisessä käytetään kaikkia näitä, mutta hallinnolliset ohjauskeinot ovat tärkeimmässä asemassa. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi meriturvallisuuden sääntely tapahtuu pääosin kansainvälisellä tasolla YK:n ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimesta. Lisäksi myös Euroopan Unionilla on omaa meriturvallisuuteen liittyvää sääntelyä ja on myös olemassa muita alueellisia meriturvallisuuden edistämiseen liittyviä elimiä kuten HELCOM. Joitakin meriturvallisuuden osa-alueita säädellään myös kansallisella tasolla. Hallinnolliset meriturvallisuuden ohjauskeinot sisältävät aluksen rakenteisiin ja varustukseen, alusten kunnon valvontaan, merimiehiin ja merityön tekemiseen sekä navigointiin liittyviä ohjauskeinoja. Taloudellisiin ohjauskeinoihin kuuluvat esimerkiksi väylä- ja satamamaksut, merivakuutukset, P&I klubit, vastuullisuus- ja korvauskysymykset sekä taloudelliset kannustimet. Taloudellisten ohjauskeinojen käyttö meriturvallisuuden edistämiseen on melko vähäistä verrattuna hallinnollisten ohjauskeinojen käyttöön, mutta niitä voitaisiin varmasti käyttää enemmänkin. Ongelmana taloudellisten ohjauskeinojen käytössä on se, että ne kuuluvat pitkälti kansallisen sääntelyn piiriin, joten alueellisten tai kansainvälisten intressien edistäminen taloudellisilla ohjauskeinoilla voi olla hankalaa. Tieto-ohjaus perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja yleisen tiedotuksen lisäksi tieto-ohjaukseen sisältyy esimerkiksi vapaaehtoinen koulutus, sertifiointi tai meriturvallisuuden edistämiseen tähtäävät palkinnot. Poliittisella tasolla meriliikenteen aiheuttamat turvallisuusriskit Suomenlahdella on otettu vakavasti ja paljon työtä tehdään eri tahoilla riskien minimoimiseksi. Uutta sääntelyä on odotettavissa etenkin liittyen meriliikenteen ympäristövaikutuksiin ja meriliikenteen ohjaukseen kuten meriliikenteen sähköisiin seurantajärjestelmiin. Myös inhimilliseen tekijän merkitykseen meriturvallisuuden kehittämisessä on kiinnitetty lisääntyvissä määrin huomiota, mutta inhimilliseen tekijän osalta tehokkaiden ohjauskeinojen kehittäminen näyttää olevan haasteellista. Yleisimmin lääkkeeksi esitetään koulutuksen kehittämistä. Kirjallisuudessa esitettyjen kriteereiden mukaan tehokkaiden ohjauskeinojen tulisi täyttää seuraavat vaatimukset: 1) tarkoituksenmukaisuus – ohjauskeinojen täytyy olla sopivia asetetun tavoitteen saavuttamiseen, 2) taloudellinen tehokkuus – ohjauskeinon hyödyt vs. kustannukset tulisi olla tasapainossa, 3) hyväksyttävyys – ohjauskeinon täytyy olla hyväksyttävä asianosaisten ja myös laajemman yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, 4) toimeenpano – ohjauskeinon toimeenpanon pitää olla mahdollista ja sen noudattamista täytyy pystyä valvomaan, 5) lateraaliset vaikutukset – hyvällä ohjauskeinolla on positiivisia seurannaisvaikutuksia muutoinkin kuin vain ohjauskeinon ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen, 6) kannustin ja uuden luominen – hyvä ohjauskeino kannustaa kokeilemaan uusia ratkaisuja ja kehittämään toimintaa. Meriturvallisuutta koskevaa sääntelyä on paljon ja yleisesti ottaen merionnettomuuksien lukumäärä on ollut laskeva viime vuosikymmenien aikana. Suuri osa sääntelystä on ollut tehokasta ja parantanut turvallisuuden tasoa maailman merillä. Silti merionnettomuuksia ja muita vaarallisia tapahtumia sattuu edelleen. Nykyistä sääntelyjärjestelmää voidaan kritisoida monen asian suhteen. Kansainvälisen sääntelyn aikaansaaminen ei ole helppoa: prosessi on yleensä hidas ja tuloksena voi olla kompromissien kompromissi. Kansainvälinen sääntely on yleensä reaktiivista eli ongelmakohtiin puututaan vasta kun jokin onnettomuus tapahtuu sen sijaan että se olisi proaktiivista ja pyrkisi puuttumaan ongelmakohtiin jo ennen kuin jotain tapahtuu. IMO:n työskentely perustuu kansallisvaltioiden osallistumiseen ja sääntelyn toimeenpano tapahtuu lippuvaltioiden toimesta. Kansallisvaltiot ajavat IMO:ssa pääasiallisesti omia intressejään ja sääntelyn toimeenpanossa on suuria eroja lippuvaltioiden välillä. IMO:n kyvyttömyys puuttua havaittuihin ongelmiin nopeasti ja ottaa sääntelyssä huomioon paikallisia olosuhteita on johtanut siihen, että esimerkiksi Euroopan Unioni on alkanut itse säädellä meriturvallisuutta ja että on olemassa sellaisia alueellisia erityisjärjestelyjä kuin PSSA (particularly sensitive sea area – erityisen herkkä merialue). Merenkulkualalla toimii monenlaisia yrityksiä: toisaalta yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan turvallisesti ja kehittämään turvallisuutta vielä korkeammalle tasolle, ja toisaalta yrityksiä, jotka toimivat niin halvalla kuin mahdollista, eivät välitä turvallisuusseikoista, ja joilla usein on monimutkaiset ja epämääräiset omistusolosuhteet ja joita vahingon sattuessa on vaikea saada vastuuseen. Ongelma on, että kansainvälisellä merenkulkualalla kaikkien yritysten on toimittava samoilla markkinoilla. Vastuuttomien yritysten toiminnan mahdollistavat laivaajat ja muut alan toimijat, jotka suostuvat tekemään yhteistyötä niiden kanssa. Välinpitämätön suhtautuminen turvallisuuteen johtuu osaksi myös merenkulun vanhoillisesta turvallisuuskulttuurista. Verrattaessa meriturvallisuuden sääntelyjärjestelmää kokonaisuutena tehokkaiden ohjauskeinoihin kriteereihin, voidaan todeta, että monien kriteerien osalta nykyistä järjestelmää voidaan pitää tehokkaana ja onnistuneena. Suurimmat ongelmat lienevät sääntelyn toimeenpanossa ja ohjauskeinojen kustannustehokkuudessa. Lippuvaltioiden toimeenpanoon perustuva järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, josta mukavuuslippujen olemassa olo on selvin merkki. Ohjauskeinojen, sekä yksittäisten ohjauskeinojen että vertailtaessa eri ohjauskeinoja keskenään, kustannustehokkuutta on usein vaikea arvioida, minkä seurauksena ohjauskeinojen kustannustehokkuudesta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa ja tuloksena voi olla, että ohjauskeino on käytännössä pienen riskin eliminoimista korkealla kustannuksella. Kansainvälisen tason meriturvallisuus- (ja merenkulku-) politiikan menettelytavoiksi on ehdotettu myös muita vaihtoehtoja kuin nykyinen järjestelmä, esimerkiksi monitasoista tai polysentristä hallintojärjestelmää. Monitasoisella hallintojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa keskushallinto on hajautettu sekä vertikaalisesti alueellisille tasoille että horisontaalisesti ei-valtiollisille toimijoille. Polysentrinen hallintojärjestelmä menee vielä askeleen pidemmälle. Polysentrinen hallintojärjestelmä on hallintotapa, jonka puitteissa kaikentyyppiset toimijat, sekä yksityiset että julkiset, voivat osallistua hallintoon, siis esimerkiksi hallitukset, edunvalvontajärjestöt, kaupalliset yritykset jne. Kansainvälinen lainsäädäntö määrittelee yleiset tasot, mutta konkreettiset toimenpiteet voidaan päättää paikallisella tasolla eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämän tyyppisissä hallintojärjestelmissä merenkulkualan todellinen, kansainvälinen mutta toisaalta paikallinen, toimintaympäristö tulisi otetuksi paremmin huomioon kuin järjestelmässä, joka perustuu kansallisvaltioiden keskenään yhteistyössä tekemään sääntelyyn. Tällainen muutos meriturvallisuuden hallinnassa vaatisi kuitenkin suurta periaatteellista suunnanmuutosta, jollaisen toteutumista ei voi pitää kovin todennäköisenä ainakaan lyhyellä tähtäimellä.

Project «Water and Environment»: Improving educational practices in the aquatic environment

The project "Water and Environment"for the improvement of educational practices in the aquatic environment, is a research project led by four members of the Research Group of Physical Education at the University of Vic (GREF) experts in water activities. The aim is to train the technicians who teach swimming during school hours. The training is based on improving water treatment practices and competence to face a contradictory scene where clubs develop educational content and where schools transfer to clubs part of its educational activity to contribute significantly and positively to water activities fitting the educational curriculum.

Utilization of Incident Reporting in The Finnish Maritime Industry

Marine traffic is expected to increase rapidly in the future, both in the Baltic Sea and in the Gulf of Finland. As the number of vessels in the area increases, so does the risk of serious marine accidents. To help prevent such accidents in the future, the International Maritime Organization (IMO) has put forth the International Safety Management Code (the ISM Code), which aims to improve the safety of the vessels. The second work package of the Development of maritime safety culture (METKU) project investigates the effects of the ISM Code and potential areas of improvement in maritime safety. The first phase in the work package used a literature review to determine how maritime safety culture could be improved. Continuous improvement, management commitment and personnel empowerment and motivation were found to be essential. In the second phase, shipping companies and administrators were interviewed. It was discovered that especially incident reporting based on continuous improvement was felt to be lacking. This third phase aims to take a closer look at incident reporting and suggest improvements based on the findings. Both the IMO and national legislation encourage shipping companies in incident reporting, and on the national level a shared incident reporting system (ForeSea) is being pushed forward. The objective of this research project was to find out the IMO’s attitude towards incident reporting, to establish a theoretical framework of reference in incident reporting, and to observe how reporting is actually being employed on the seas. Existing incident reporting systems were also researched. The study was carried out using a literature review and the results previously gathered in interviews. The results of phase two were elaborated further for themes relating to incident reporting. According to the findings of this research, the theoretical background of incident reporting dates back to the early 20th century. Although some theories are widely accepted, some have also received criticism. The lack of a concise, shared terminology poses major difficulties in maritime incident reporting and in determining its efficiency. A central finding is the fact that existing incident reporting focuses mostly on information flow away from the ship, whereas the backward information flow is much less planned and monitored. In incident reporting, both nationally and internationally, stakeholders are plenty. The information produced by these parties is scattered, however, and thus not very usable. Based on this research, the centralizing of this information should be made a priority. Traditionally, the success of incident reporting has been determined statistically, from the number of reported incidents. Yet existing reporting systems have not been designed with such statistical analysis in mind, so different methodologies might yield a more comprehensive view. The previous findings of seafarers and management (including shipping companies and administration) having differing views on safety work and safety management were backed up by the results of this study. Seafarers find seamanship and storytelling important, while management wants a more systematic and broad approach on safety matters. The research project was carried out by the Centre for Maritime Studies of the University of Turku, in the Kotka unit (Maritime Logistics Research), with coordination by the Kotka Maritime Research Centre. The major financiers of the project were the European Union and the city of Kotka. The financing authority was the Regional Council of Päijät-Häme. Partners in the project were the shipping companies Finnlines Oyj, Kristina Cruises Oy, Meriaura Oy and VG-Shipping Oy, and the ports of Helsinki, Kotka and Hamina. The partners provided both funding for the project and information for the research.

Supply network risks and costs in Finnish project business

This report summarizes the results of the survey HAVERI – Supply network risks in business. The survey was conducted in Finland during the spring and summer of year 2013. The survey is part of a large two-year research project started in June 2012 in Finland (on-going 06/2012–07/2014). The project is launched and financed by TEKES, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, and executed together with the researchers from Lappeenranta University of Technology and Tampere University of Technology. The overall goal of this on-going research project is to find out the decision-making practices in the project-oriented companies in their purchasing decisions especially in the mechanical engineering and construction industries in Finland. The objective of the survey was to gain cross-sectional data concerning the challenges, risks and cost factors in Finnish project business companies. The results show that Finnish companies rely on their experience and supplier references in their risk management. In general, the understanding of the total cost structure varies among the industries and companies. The main cost factor in risk management was costs before the actual purchase decision. Overall, it seems that the monetary value of the whole project and capability of purchasing personnel are the main influencing factors on risk management activity in project purchasing.

Developing sustainable research data management services: an institutional collaboration

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

High-Tech Commercialization Research Projects: A Pragmatic View

In the Finnish university society the commercialization research projects has not been a focus of interest until now. The reasons for the growing interest towards commercialization research projects are their possibility to develop our economy simultaneously by providing new technologies and products. This study focuses on the examination of what kind of high-technology oriented research can be commercialized and how. The aim is to generate understanding of how commercialization research projects should proceed and to find concrete ways of improving the of commercialization research projects. As its research method, the study analyzes four different university high-technology research projects which have been commercially oriented and have to some degree been able to commercialize the product or technology developed during the research phase. The data has been gathered mainly by semi-structured interviews of people involved in these particular projects or cases. The findings from the interviews have been reflected to the final reports of the projects, provided by TEKES, and later on the data gained has been compared to each other. Also a literature review has been produced about the subject of commercializing university research with the purpose of providing known theories and framework connected with the subject. The study reveals five main factors related to commercializing high-tech research. These factors are: The Team, Market potential and competitiveness, Product and technology, Funding and Steering Group. Also the uncertainties related to these factors have been addressed. As a conclusion the study provides the main aspects that should be considered when starting a commercialization research project. Also a combining hierarchical framework has been provided related to the five factors presented. In Chapter 5 the study addresses the main tasks or steps to be taken in order to get public funding for a commercially oriented research project and later on the actual steps to be executed in order to successfully commercialize these high-tech research projects.

Research in the clinical setting : a qualitative study of the value of play research in the continuing education of occupational therapists.

Occupational therapists have always recognized playas an important part of a child's life. However, until recently play has been viewed as a medium for reaching treatment goals, rather than as an activity that is valuable in and of itself. If occupational therapists think of playas the primary activity or occupation of childhood, then play should be a very important area of focus for paediatric clinicians. In order to assist children to become as independent as possible with play and to have fulfilling play experiences the occupational therapist needs to have a clear understanding of how to assess, set goals which lead towards competence in play, and promote play. Recent play literature has placed importance on play behaviours and looking at the relationship between the child and both the human and nonhuman environment. Believing that play and playfulness can and should be promoted, for children with physical disabilities, requires that therapists learn new assessment and intervention strategies. A new assessment tool, The Test of Playfulness, was developed by Bundy in 1994. It addressed play behaviours and environmental influences. The author, a co-investigator and eight occupational therapists were involved in a playfulness study using this test to compare the playfulness of children with physical disabilities with their able-bodied peers. After the study was completed the author questioned whether or not involvement in the playfulness study was enough of a change agent to bring about transformative learning in order to further the eight occupational therapists' education about play.This study investigated changes in either the therapists' thinking about play or their behaviour in their clinical practice. The study also examined the participants' retention of knowledge about the Test of Playfulness. The eight therapists who had been involved in the playfulness study (participants) were matched with eight therapists who had not been involved (nonparticipants). The therapists were interviewed 9 to 12 months after completion of the playfulness study. They were asked to describe various scenarios of play and open ended prompts were used to elicit the therapists' perceptions of play, good play, the role or value of play, environmental and gender influences on play, play assessment and intervention, and play research, for children with and without disabilities. The participants were also prompted to discuss their experience with the playfulness study. A self-report questionnaire was also completed at the end of the interview. The results of the study demonstrated that: (a) the play research project was a good format for continuing the participants' education about play; (b) their thinking had changed about play; (c) according to self report, they had used this new knowledge in their clinical practice; and (d) the participants remembered the items on the Test of Playfulness and could use them in describing various aspects of play. This study found that participating in a play research project had been an effective method of professional development. It also highlighted the need for increased awareness of the recent literature on play and the developing role of the occupational therapist in the assessment and intervention of play.

A Needs Assessment: Language Instruction Stakeholders Engaging in Project Based Learning Outside the Classroom for Effective Strategic Problem Solving

Abstract A noted benefit of Project Based Learning (PBL) as a teaching strategy is how it engages the student and enhances learning outcomes as a result of working through challenges intended to depict dilemmas outside the classroom. PBL has seldom been applied outside the parameters of the classroom curriculum. The current needs assessment carried out in this research project examined current practices of language instruction and International Administrative Professionals of both the private and public Language Industry. Participants responded to survey questions on their current administrative practices, strategies, and program characteristics. The study investigated the usefulness of a handbook on the procedure of assisting administrative service teams in language instruction settings to an engaged approach to PBL for student service issues. The diverse opinions, beliefs, and ideas, along with institutional policy, can provide beneficial framework ideas for future tools.

Utilisation des suppléments alimentaires chez les athlètes d’élite québécois

Ce projet découle du Canadian Sport Centre Dietary Study qui avait pour objectif d’évaluer les habitudes de consommation de suppléments alimentaires chez les athlètes canadiens et de déterminer si des différences régionales existaient. Un nombre de sujets était prédéterminé pour chaque province en considération du nombre d’athlètes identifiés comme Excellence, Élite ou Relève par les Centres d’entraînement nationaux et les organismes gouvernementaux. Pour ce mémoire, seules les données associées aux athlètes du Québec ont été considérées. Quarante-trois athlètes ont répondu à un questionnaire sur l’utilisation des suppléments alimentaires, 71 ont fourni un journal alimentaire de trois jours et 42 parmi ces derniers ont remis les deux documents. La prévalence d’utilisation des suppléments alimentaires était de 90,7%. Les utilisateurs consommaient en moyenne 3,35 produits différents, particulièrement des boissons énergétiques (48,8%), des multivitamines-minéraux (37,2%), des produits de santé naturels (37,2%) et des suppléments de protéines en poudre (34,9%). Les athlètes souhaitaient maintenir leur santé (27,9%) et améliorer leur niveau d’énergie (27,9%) ou leur récupération (25,6%). Les sources d’information citées étaient les entraîneurs physiques (25,6%), la famille ou les amis (16,3%) et les coéquipiers (16,3%). Les sujets se procuraient ces produits dans les épiceries (16,3%), les pharmacies (14,0%) et les magasins spécialisés (9,3%). Soixante-dix pour cent des sujets croyaient que l’arrêt de l’utilisation des suppléments alimentaires n’aurait aucun impact sur leurs performances ou ne savaient pas comment cela les influencerait. Ils démontraient un vif intérêt au sujet de l’efficacité (69,8%), la légalité (55,8%) et la sécurité (53,5%) de ces produits. Des sujets qui utilisaient un supplément de protéines, 81% présentaient un apport alimentaire supérieur à leurs besoins. L’utilisation de suppléments de multivitaminesminéraux permettait de combler l’apport insuffisant en calcium et en folate, mais pas en potassium. Nos résultats soulignent que ces utilisateurs présentaient des apports dépassant l’apport maximal tolérable pour le sodium, le magnésium, la niacine, le folate, la vitamine A et le fer. Nous pouvons donc conclure que ces deux types de suppléments alimentaires n’étaient pas utilisés d’une façon pertinente.

Analyse des stratégies d’évaluation des technologies des corps policiers canadiens : le cas de l’Identité Judiciaire

Les innovations technologiques pullulent dans le milieu policier depuis quelques années. Devant cette abondance de choix technologiques, et dans une conjoncture de ralentissement économique, la police doit s’assurer de faire une sélection favorisant le meilleur retour sur investissement. L’évaluation des technologies est la meilleure méthode permettant d’atteindre cet objectif. Ce projet de recherche analyse les différentes stratégies d’évaluation des technologies des corps policiers fédéraux et provinciaux du Canada en se basant sur le domaine baromètre de l’identité judiciaire. Cette étude s’appuie sur plusieurs données qualitatives : 1) observation participative à la Sûreté du Québec; 2) entrevues semi-directives (n=11) avec des membres de l’Ontario Provincial Police et de la Gendarmerie Royale du Canada. L’analyse intégrée des données colligées permet de mieux comprendre la dynamique de l’évaluation technologique dans la police. Même si une évolution est perceptible, certaines améliorations pourraient accroître l’efficacité du mini-PTA (Police Technology Assessment) dans un contexte où l’opérationnel et le théorique doivent cohabiter en parfaite harmonie afin de faciliter le travail des utilisateurs. Le mini-PTA est un outil facilitant l’adaptation de l’évaluation des technologies aux réalités régionales, mais ne peut en aucun cas remplacer unilatéralement le PTA fait par les grosses organisations d’évaluation des technologies policières.

La construction sociale de la sexualité chez des adolescents vivants en situation de pauvreté à Belém, état du Para, Brésil : dispositifs de sexualité et d'alliance selon Michel Foucault

Il existe un discours, qui gagne chaque jour en popularité dans les milieux académiques et professionnels, qui se reproduit dans le quotidien familial et socioculturel, sur une adolescence qui est perçue comme un problème, une étape de crise avec laquelle il est difficile de négocier. À partir des écrits de Foucault (1976) on peut penser que cette inquiétude s’inscrit dans la construction du dispositif occidental de la sexualité. À partir de ce concept, l’objectif de cette recherche était de dégager les constructions possibles d’un ou de dispositifs de sexualité chez des adolescents(es) vivant en situation de pauvreté au Brésil (Belém-Pará). La méthode de recherche choisie a été un devis qualitatif selon une approche ethnographique qui consiste à décrire et à interpréter un système ou un groupe socioculturel (Creswell, 1998). La principale technique de cueillette des données, en plus des techniques d’observation ethnographique et l’analyse documentaire, a été l’entrevue en profondeur, en face à face, à partir de questions ouvertes. Quatorze adolescent(e)s vivant dans le même quartier pauvre de Belém ont été observé(e)s et interviewé(e)s, de même que leurs parents. L’analyse des données, effectuée selon l’analyse de contenu proposée par Bardin (1977) ont révélé un dispositif de sexualité présent tant chez les adolescents, parents et professeurs rencontrés, et s’appuyant sur l’école, les églises, les médias et l’État, qui a été décrit comme un dispositif du sexe sécuritaire alors qu’un dispositif d’alliance, au sens de Foucault, a été décrit après analyses et confirmation des données comme l’alliance des puissants. Ces résultats, avec en plus des informations nouvelles sur la sexualité amazonienne à partir des légendes locales du Boto et d’Iara, permettent de voir sous un nouvel angle la question de la construction sociale de la sexualité chez des adolescent(e)s vivant en situation de pauvreté à Belém (Pará) au Brésil et ont conduit à des recommandations spécifiques pour améliorer la recherche et les pratiques professionnelles.