Investigation of Two Bridge Alternatives for Low Volume Roads - Phase II Volume 2 of 2, Concept 2: Beam in Slab Bridge, TR-410, 2000

This project continues the research which addresses the numerous bridge problems on the Iowa secondary road system. It is a continuation (Phase 2) of Project HR-382, in which two replacement alternatives (Concept 1: Steel Beam Precast Units and Concept 2: Modification of the Benton County Beam-in-Slab Bridge) were investigated. In previous research for concept 1, a precast unit bridge was developed through laboratory testing. The steel-beam precast unit bridge requires the fabrication of precast double-tee (PCDT) units, each consisting of two steel beams connected by a reinforced concrete deck. The weight of each PCDT unit is minimized by limiting the deck thickness to 4 in., which permits the units to be constructed off-site and then transported to the bridge site. The number of units required is a function of the width of bridge desired. Once the PCDT units are connected, a cast-in-place reinforced concrete deck is cast over the PCDT units and the bridge railing attached. Since the steel beam PCDT unit bridge design is intended primarily for use on low-volume roads, used steel beams can be utilized for a significant cost savings. In previous research for concept 2, an alternate shear connector (ASC) was developed and subjected to static loading. In this investigation, the ASC was subjected to cyclic loading in both pushout specimens and composite beam tests. Based on these tests, the fatigue strength of the ASC was determined to be significantly greater than that required in typical low volume road single span bridges. Based upon the construction and service load testing, the steel-beam precast unit bridge was successfully shown to be a viable low volume road bridge alternative. The construction process utilized standard methods resulting in a simple system that can be completed with a limited staff. Results from the service load tests indicated adequate strength for all legal loads. An inspection of the bridge one year after its construction revealed no change in the bridge's performance. Each of the systems previously described are relatively easy to construct. Use of the ASC rather than the welded studs significantly simplified the work, equipment, and materials required to develop composite action between the steel beams and the concrete deck.

Retrofit Methods for Distortion Cracking Problems in Plate Girder Bridges, TR-436, 2003

This report is formatted to independently present four individual investigations related to similar web gap fatigue problems. Multiple steel girder bridges commonly exhibit fatigue cracking due to out-of-plane displacement of the web near the diaphragm connections. This fatigue-prone web gap area is typically located in negative moment regions of the girders where the diaphragm stiffener is not attached to the top flange. In the past, the Iowa Department of Transportation has attempted to stop fatigue crack propagation in these steel girder bridges by drilling holes at the crack tips. Other nondestructive retrofits have been tried; in a particular case on a two-girder bridge with floor beams, angles were bolted between the stiffener and top flange. The bolted angle retrofit has failed in the past and may not be a viable solution for diaphragm bridges. The drilled hole retrofit is often only a temporary solution, so a more permanent and effective retrofit is required. A new field retrofit has been developed that involves loosening the bolts in the connection between the diaphragm and the girders. Research on the retrofit has been initiated; however, no long-term studies of the effects of bolt loosening have been performed. The intent of this research is to study the short-term effects of the bolt loosening retrofit on I-beam and channel diaphragm bridges. The research also addressed the development of a continuous remote monitoring system to investigate the bolt loosening retrofit on an X-type diaphragm bridge over a number of months, ensuring that the measured strain and displacement reductions are not affected by time and continuous traffic loading on the bridge. The testing for the first three investigations is based on instrumentation of web gaps in a negative moment region on Iowa Department of Transportation bridges with I-beam, channel, and X-type diaphragms. One bridge of each type was instrumented with strain gages and deflection transducers. Field tests, using loaded trucks of known weight and configuration, were conducted on the bridges with the bolts in the tight condition and after implementing the bolt loosening retrofit to measure the effects of loosening the diaphragm bolts. Long-term data were also collected on the X-diaphragm bridge by a data acquisition system that collected the data continuously under ambient truck loading. The collected data were retrievable by an off-site modem connection to the remote data acquisition system. The data collection features and ruggedness of this system for remote bridge monitoring make it viable as a pilot system for future monitoring projects in Iowa. Results indicate that loosening the diaphragm bolts reduces strain and out-of-plane displacement in the web gap, and that the reduction is not affected over time by traffic or environmental loading on the bridge. Reducing the strain in the web gap allows the bridge to support more cycles of loading before experiencing fatigue, thus increase the service life of the bridge. Two-girder floor beam bridges may also exhibit fatigue cracking in girder webs.

Health consultation : Former Chamberlain Manufacturing Site 550 Esther Street Waterloo, Black Hawk County, Iowa (2012)

The United States Environmental Protection Agency (EPA) has requested the Iowa Department of Public Health (IDPH) to evaluate the health impacts associated with exposure to contaminants of concern that have been found at the former Chamberlain Manufacturing Site. The EPA has been involved in the investigation and remediation of the Former Chamberlain Manufacturing Site since 2005. As part of these investigative activities, on-site soil sampling and both on-and off-site groundwater sampling has been completed. In addition, sub-slab soil gas, indoor air, and ambient air sampling at properties located near the Former Chamberlain Manufacturing Site has been completed. This health consultation addresses potential health risks to the public from exposure to the soil, groundwater and potential vapors within homes or buildings at or near the Former Chamberlain Manufacturing Site. The information in this health consultation was current at the time of writing. Data that emerges later could alter this document’s conclusions and recommendations.

06017-009 Saylor Creek Watershed Final Report

With the Saylor Creek Watershed Improvement Project, Iowa Heartland RC&D and other area stakeholders have an opportunity to display how "best management practices" (BMPs) can reduce storm water runoff and improve the quality of that runoff in an urban setting. Conservation design is a uew approach to storm water management that addresses the negative impacts of storm water runoff and turns them into a positive. The master plan for the Prairie Trail development surrounding the watershed project will incorporate bioretention cells, bioswales, buffer strips, rain gardens, as well as native plant landscaping to slow storm water runoff and naturally clean sediment out of the water before it reaches Saylor Creek. In addition to conservation design elements, the project will utilize storm water detention ponds and creek bed restoration to develop a complete storm water "treatment train" system within Prairie Trail. The extensive use of conservation storm water management for Prairie Trail is unique for urban development in Iowa.

Métropolisation, morphologie urbaine et développement durable : transformations urbaines et régulation de l'étalement : le cas de l'agglomération lausannoise

Résumé Métropolisation, morphologie urbaine et développement durable. Transformations urbaines et régulation de l'étalement : le cas de l'agglomération lausannoise. Cette thèse s'inscrit clans la perspective d'une analyse stratégique visant à un définir et à expliciter les liens entre connaissance, expertise et décision politique. L'hypothèse fondamentale qui oriente l'ensemble de ce travail est la suivante : le régime d'urbanisation qui s'est imposé au cours des trente dernières années correspond à une transformation du principe morphogénétique de développement spatial des agglomérations qui tend à alourdir leurs bilans écologiques et à péjorer la qualité du cadre de vie des citadins. Ces enjeux environnementaux liés aux changements urbains et singulièrement ceux de la forme urbaine constituent un thème de plus en plus important dans la recherche de solutions d'aménagement urbain dans une perspective de développement durable. Dans ce contexte, l'aménagement urbain devient un mode d'action et une composante de tout premier ordre des politiques publiques visant un développement durable à l'échelle locale et globale. Ces modalités de développement spatial des agglomérations émergent indiscutablement au coeur de la problématique environnementale. Or si le concept de développement durable nous livre une nouvelle de de lecture des territoires et de ses transformations, en prônant le modèle de la ville compacte et son corollaire la densification, la traduction à donner à ce principe stratégique reste controversée, notamment sous l'angle de l'aménagement du territoire et des stratégies de développement urbain permettant une mise en oeuvre adéquate des solutions proposées. Nous avons ainsi tenté dans ce travail de répondre à un certain nombre de questions : quelle validité accorder au modèle de la ville compacte ? La densification est-elle une réponse adéquate ? Si oui, sous quelles modalités ? Quelles sont, en termes de stratégies d'aménagement, les alternatives durables au modèle de la ville étalée ? Faut-il vraiment densifier ou simplement maîtriser la dispersion ? Notre objectif principal étant in fine de déterminer les orientations et contenus urbanistiques de politiques publiques visant à réguler l'étalement urbain, de valider la faisabilité de ces principes et à définir les conditions de leur mise en place dans le cas d'une agglomération. Pour cela, et après avoir choisi l'agglomération lausannoise comme terrain d'expérimentation, trois approches complémentaires se sont révélées indispensables dans ce travail 1. une approche théorique visant à définir un cadre conceptuel interdisciplinaire d'analyse du phénomène urbain dans ses rapports à la problématique du développement durable liant régime d'urbanisation - forme urbaine - développement durable ; 2. une approche méthodologique proposant des outils d'analyse simples et efficaces de description des nouvelles morphologies urbaines pour une meilleure gestion de l'environnement urbain et de la pratique de l'aménagement urbain ; 3. une approche pragmatique visant à approfondir la réflexion sur la ville étalée en passant d'une approche descriptive des conséquences du nouveau régime d'urbanisation à une approche opérationnelle, visant à identifier les lignes d'actions possibles dans une perspective de développement durable. Cette démarche d'analyse nous a conduits à trois résultats majeurs, nous permettant de définir une stratégie de lutte contre l'étalement. Premièrement, si la densification est acceptée comme un objectif stratégique de l'aménagement urbain, le modèle de la ville dense ne peut être appliqué saris la prise en considération d'autres objectifs d'aménagement. Il ne suffit pas de densifier pour réduire l'empreinte écologique de la ville et améliorer la qualité de vie des citadins. La recherche d'une forme urbaine plus durable est tributaire d'une multiplicité de facteurs et d'effets de synergie et la maîtrise des effets négatifs de l'étalement urbain passe par la mise en oeuvre de politiques urbaines intégrées et concertées, comme par exemple prôner la densification qualifiée comme résultante d'un processus finalisé, intégrer et valoriser les transports collectifs et encore plus la métrique pédestre avec l'aménagement urbain, intégrer systématiquement la diversité à travers les dimensions physique et sociale du territoire. Deuxièmement, l'avenir de ces territoires étalés n'est pas figé. Notre enquête de terrain a montré une évolution des modes d'habitat liée aux modes de vie, à l'organisation du travail, à la mobilité, qui font que l'on peut penser à un retour d'une partie de la population dans les villes centres (fin de la toute puissance du modèle de la maison individuelle). Ainsi, le diagnostic et la recherche de solutions d'aménagement efficaces et viables ne peuvent être dissociés des demandes des habitants et des comportements des acteurs de la production du cadre bâti. Dans cette perspective, tout programme d'urbanisme doit nécessairement s'appuyer sur la connaissance des aspirations de la population. Troisièmement, la réussite de la mise en oeuvre d'une politique globale de maîtrise des effets négatifs de l'étalement urbain est fortement conditionnée par l'adaptation de l'offre immobilière à la demande de nouveaux modèles d'habitat répondant à la fois à la nécessité d'une maîtrise des coûts de l'urbanisation (économiques, sociaux, environnementaux), ainsi qu'aux aspirations émergentes des ménages. Ces résultats nous ont permis de définir les orientations d'une stratégie de lutte contre l'étalement, dont nous avons testé la faisabilité ainsi que les conditions de mise en oeuvre sur le territoire de l'agglomération lausannoise. Abstract This dissertation participates in the perspective of a strategic analysis aiming at specifying the links between knowledge, expertise and political decision, The fundamental hypothesis directing this study assumes that the urban dynamics that has characterized the past thirty years signifies a trans-formation of the morphogenetic principle of agglomerations' spatial development that results in a worsening of their ecological balance and of city dwellers' quality of life. The environmental implications linked to urban changes and particularly to changes in urban form constitute an ever greater share of research into sustainable urban planning solutions. In this context, urban planning becomes a mode of action and an essential component of public policies aiming at local and global sustainable development. These patterns of spatial development indisputably emerge at the heart of environmental issues. If the concept of sustainable development provides us with new understanding into territories and their transformations, by arguing in favor of densification, its concretization remains at issue, especially in terms of urban planning and of urban development strategies allowing the appropriate implementations of the solutions offered. Thus, this study tries to answer a certain number of questions: what validity should be granted to the model of the dense city? Is densification an adequate answer? If so, under what terms? What are the sustainable alternatives to urban sprawl in terms of planning strategies? Should densification really be pursued or should we simply try to master urban sprawl? Our main objective being in fine to determine the directions and urban con-tents of public policies aiming at regulating urban sprawl, to validate the feasibility of these principles and to define the conditions of their implementation in the case of one agglomeration. Once the Lausanne agglomeration had been chosen as experimentation field, three complementary approaches proved to be essential to this study: 1. a theoretical approach aiming at definying an interdisciplinary conceptual framework of the ur-ban phenomenon in its relation to sustainable development linking urban dynamics - urban form - sustainable development ; 2. a methodological approach proposing simple and effective tools for analyzing and describing new urban morphologies for a better management of the urban environment and of urban planning practices 3. a pragmatic approach aiming at deepening reflection on urban sprawl by switching from a descriptive approach of the consequences of the new urban dynamics to an operational approach, aiming at identifying possible avenues of action respecting the principles of sustainable development. This analysis approach provided us with three major results, allowing us to define a strategy to cur-tail urban sprawl. First, if densification is accepted as a strategic objective of urban planning, the model of the dense city can not be applied without taking into consideration other urban planning objectives. Densification does not suffice to reduce the ecological impact of the city and improve the quality of life of its dwellers. The search for a more sustainable urban form depends on a multitude of factors and effects of synergy. Reducing the negative effects of urban sprawl requires the implementation of integrated and concerted urban policies, like for example encouraging densification qualified as resulting from a finalized process, integrating and developing collective forms of transportation and even more so the pedestrian metric with urban planning, integrating diversity on a systematic basis through the physical and social dimensions of the territory. Second, the future of such sprawling territories is not fixed. Our research on the ground revea-led an evolution in the modes of habitat related to ways of life, work organization and mobility that suggest the possibility of the return of a part of the population to the center of cities (end of the rule of the model of the individual home). Thus, the diagnosis and the search for effective and sustainable solutions can not be conceived of independently of the needs of the inhabitants and of the behavior of the actors behind the production of the built territory. In this perspective, any urban program must necessarily be based upon the knowledge of the population's wishes. Third, the successful implementation of a global policy of control of urban sprawl's negative effects is highly influenced by the adaptation of property offer to the demand of new habitat models satisfying both the necessity of urbanization cost controls (economical, social, environ-mental) and people's emerging aspirations. These results allowed us to define a strategy to cur-tail urban sprawl. Its feasibility and conditions of implementation were tested on the territory of the Lausanne agglomeration.

Liikevaihdon ja materiaalivirtojen kasvun vaatimukset logistiikkakeskukselle

Incap Furniture Oy on koottavien mäntyhuonekalujen sopimusvalmistaja. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa 70 miljoonan euron liikevaihto Kärsämäen tehtaalla vuonna 2008. Suurin osa komponenttituotannosta ostetaan alihankintaverkostosta ja valmiit tuotteet pakataan logistiikkakeskuksessa. Diplomityön tavoitteena oli selvittää miten kasvavat materiaalivirrat saadaan tulevaisuudessa käsiteltyä Kärsämäen tehtaan logistiikkakeskuksessa Työn teoriaosassa on ensin käsitelty mahdollisuuksia vähentää kokoonpanon puutetilanteita ostotoimintaa kehittämällä. Teoriaosassa esitellään lisäksi varastonohjausmenetelmiä, sekä yleisesti varastoinnin tehtäväkenttää. Empiirisessä osassa analysoitiin annettujen tietojen avulla vuoden 2008 tavoitetilaa, sekä simuloitiin tavoitetilan materiaalivirtoja suhteessa logistiikkakeskuksen kapasiteettiin. Kasvavat materiaalivirrat pakottavat kehittämään logistiikkakeskuksen toimintaa. Eräluonteisen toiminnan vuoksi kaikkien komponenttien kohdalla on pyrittävä MRP ohjaukseen. Komponenttientilauseriä on pyrittävä pienentämään vastaamaan todellista tarvetta. Kriittisille A- ja B- komponenteille tarvitaan lisäksi puskurivarastot tasaamaan toimitusajan vaihtelua ulkomaantoimituksissa. Pakkauseristä yli jäävät C nimikkeet tulee varastoida jatkossa erillään logistiikkakeskuksesta ja korkeavarastosta. D- ja E-nimikkeitä ei kannata tuoda ulkomailta, eikä niitä ole kannattavaa varastoida lainkaan. Pakkaamon täytyy toimia tulevaisuudessa kolmessa vuorossa ja korkeavaraston työjonoa on lyhennettävä kolmesta vuorokaudesta 4-6 työvuoroon. Edellä mainituilla toimenpiteillä ja toimitusten aktiivisella seurannalla saavutetaan toimintaympäristö, jolloin logistiikkakeskuksen kapasiteetti riittää materiaalivirtojen kasvaessa.

Puurakenteisten hallien elementti- ja runkoasennustoiminnan kehittäminen

Työn tarkoituksena oli kehittää puurakenteisten elementtihallien asennustoimintaa. Tämä tehtiin selvittämällä nykyisestä toiminnasta yleisimpiä ongelmakohtia ja niiden syitä. Teoriaosuudessa käsiteltiin massaräätälöintiä ja modulaarisuutta sekä tuotannonja tuotteiden kehittämistä yleisemmin. Tässä yhteydessä käsiteltiin muun muassaasiakastarvekartoitusta, kehityskohteiden valintaa ja ongelmanratkaisua. Esiintyviä ongelmia selvitettiin haastattelemalla toimitusprosessin avainhenkilöitä sekä suunnittelu-, myynti-, ja projektinjohtopuolelta että varsinaisen asennustyön suorittajien joukosta. Lisäksi tietoa hankittiin työmaakäynneillä ja keskustelemalla asentajien kanssa työkohteissa. Asennustyön suurimmaksi ongelmaksi osoittautuivat erilaiset tiedonkulun ongelmat, toimitetuissa asennustarvikkeissa olevat puutteet ja palautejärjestelmän puute. Kehitystoimenpiteiksi ehdotettiin ennakkotyön lisäämistä, muutoksia toimimattomiin käytäntöihin sekä yksinkertaisen palautejärjestelmän käyttöönottoa.

Strategic supply lead time management. Case Nokia Networks, Hardware Services

Teollisuuden palveluiden on huomattu olevan potentiaalinen lisätulojen lähde. Teollisuuden palveluiden dynaamisessa maailmassa räätälöinti ja kyky toimia nopeasti ovat kriittisiä asiakastyytyväisyyden ja kilpailuedun luomisprosessin osia. Toimitusketjussa käytetyn ajan lyhentämisellä voidaan saavuttaa sekä paremmat vasteajat, että alhaisemmat kokonaiskustannukset. Tutkielman tavoitteena on kuvata teollisuuden palveluiden dynaamista ympäristöä: asiakastarvetta, sekä mahdollisuuksia kaventaa pyydetyn ja saavutetun toimitusajan välistä eroa. Tämä toteutetaan pääosin strategisen toimitusajan hallinnan keinoin. Langattomien tietoliikenneverkkojen operaattorit haluavat vähentää ydinosaamiseensa kuulumatomiin toimintoihin, kuten ylläpitoon sitoutuneita pääomia. Tutkielman case osiossa varaosapalvelujen toimitusketjun kysyntä-, materiaali- ja informaatiovirtoja analysoidaan niin kvalitatiivisten haastatteluiden, sisäisten dokumenttien, kuin kvantitatiivisten tilastollisten menetelmienkin avulla. Löydöksiä peilataan vallitsevaa toimitusketjun ja ajanhallinnan paradigmaa vasten. Tulokset osoittavat, että vahvan palvelukulttuurin omaksuminen ja kokonaisvaltainen toimitusketjun tehokkuuden mittaaminen ovat ajanhallinnan lähtökohtia teollisuuden palveluissa.

Collaborative Relationships in Supply Chain

Nykyään asiakkaat odottavat lyhyempiä toimitusaikoja, joustavia toimituksia, parempaa laatua ja alhaisempaa hintatasoa. Toimittajan ja ostajan välinen yhteistyösuhde on yksi tärkeimmistä toiminnoista, joka mahdollistaa menestyksekkään liiketoiminnan nopeasti kasvavassa telekommunikaatioympäristössä.Tämä tutkimus käsittelee ydinasioita toimittajien ja ostajien välisen yhteistyön kehittymisen ympärillä. Tämä tarkoittaa hankintojen suunnittelua yhteistyössä toimittajien kanssa, selvittää mitä asioita voidaan ja pitäisi parantaa toimittaja/ostaja-suhteisiin ostotoiminnassa, ja mitä asioita pitää ottaa huomioon suunniteltaessa yhteistyösuhteita toimittajien kanssa. Tämä tutkimus myös lisää yleistä tietämystä strategisesta hankintatoiminnasta ja erilaisista olosuhteista toimittaja/ostaja-suhteissa, jotta menestyksellisiä suhteita toimittajien ja ostajien välillä voidaan saavuttaa, ylläpitää ja perustaa. Empiirinen osa analysoi kuinka tehokkaammat ja integroidummat suhteet saavutetaan hankintaketjussa telekommunikaationyrityksen valittujen toimittajien kanssa. Lisäksi paino-pistealueena on esittää ja selittää kuinka toimittajat ja ostajat käsittävät yhteistyösuhteensa. Empiirisen osan tulokset antavat ostajille parempaa ymmärrystä avaintoimittajiensa tilasta ja työkalut suorittaa menestyksekkäämpää liiketoimintaa yhteistyösuhteiden avulla.

Kokonaistoimittajan operatiivisen toiminnanohjauksen tietojärjestelmät imuohjatun tuotannon verkostossa

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kansainvälisesti toimivan suuren yrityksen johtaman verkoston kokonaistoimittajatason yritysten käyttöön yksinkertainen viitekehys, jota yritykset voivat käyttää operatiivista toimintaa ohjaavien tietojärjestelmien hallinnassa. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi suoritettiin empiiristä tutkimusta tarkastelemalla verkostoyritysten toimintaa operatiivisten toiminnanohjausjärjestelmien kehitysprojektien kannalta. Samalla tarkasteltiin kahden pohjoiskarjalaisen yritysverkoston kokonaistoimittajien nykytilannetta toiminnanohjauksen tietojärjestelmien osalta ja verkostotoiminnan vaikutusta niihin. Tutkimuksessa havaittiin, että kokonaistoimittajien on kasvatettava osaamistaan nykyaikaisten tietojärjestelmien osalta kyetäkseen vastaamaan kansainvälisen päähankkijan asettamiin vaatimuksiin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Imuohjatun verkoston toiminnanohjauksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää että verkoston toiseksi ylimmällä portaalla toimivien kokonaistoimittajien tietojärjestelmät tukevat moderneja toimintatapoja niin sanomavälityksen kuin tuotannon- ja materiaalin ohjauksen osalta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tyypillisen kokonaistoimittajayrityksen tietämys tietojärjestelmäasioista on varsin matalalla tasolla. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös kuusiportainen viitekehys operatiivisen toiminnanohjauksen tietojärjestelmien jatkuvan kehittämisen tueksi.

A Model for Product Transfer Project

In this thesis a model for managing the product data in a product transfer project was created for ABB Machines. This model was then applied for the ongoing product transfer project during its planning phase. Detailed information about the demands and challenges in product transfer projects was acquired by analyzing previous product transfer projects in participating organizations. This analysis and the ABB Gate Model were then used as a base for the creation of the model for managing the product data in a product transfer project. The created model shows the main tasks during each phase in the project, their sub-tasks and relatedness on general level. Furthermore the model emphasizes need for detailed analysis of the situation during the project planning phase. The created model for managing the product data in a product transfer project was applied into ongoing project two main areas; manufacturing instructions and production item data. The results showed that the greatest challenge considering the product transfer project in previously mentioned areas is the current state of the product data. Based on the findings, process and resource proposals for both the ongoing product transfer project and the BU Machines were given. For manufacturing instructions it is necessary to create detailed process instructions in receiving organizations own language for each department so that the manufacturing instructions can be used as a training material during the training in sending organization. For production item data the English version of the bill of materials needs to be fully in English. In addition it needs to be ensured that bill of materials is updated and these changes implemented before the training in sending organization begins.

Maintenance and development of supplier relationships in an environment of irregular demand

The main target of the study was to find ideas for maintenance and development of supplier relations in irregular business environment. The other aim was to find out the suppliers’ opinions concerning the case company and the relationship between the companies. The study was conducted by using both qualitative and quantitative research methods. A mail survey was used to find out supplier opinions and an interview to find out suppliers’ ideas for relationship maintenance and development. It was found out that the use of relational elements is essential in the relationship maintenance in an irregular environment. In development of supplier relations the company should make better use of its suppliers’ potential, assure better flow of information and utilize the possibilities of Supplier Relationship Management.

Improving the effectiveness of supply chain development work – an expert role perspective

This study focuses to the intersection of three sets of activities in a company: expert work, development work and supply chain management, SCM. Experts and expert work represent a set of individuals whose efficiency and impact this study is intended to improve, while development work defines the set of organizational activities to focus on. SCM as an expertise area acts as the platform on which this study is built. The study has two aims. Firstly, it aims to derive a model helping an SCM expert to increase the effectiveness of expert work in development tasks by understanding the encountered organizational situations and processes better, reflecting his/her past and future actions to organizational processes and selecting and adjusting the processes and contents of his/her work accordingly. Secondly, it aims to develop applicable approaches and methods to understand, evaluate and manage the organizational processes and situations in development work. The integrative model on approaches and methods to improve the effectiveness of development processes is split to two aggregate dimensions: technical performance of the developed solution and consumption of resources of the development process. Six potential approaches and methods aiming at helping in the management of organizational dimensions are presented in enclosed publications. The approaches focus on three subtasks of development work: decision making, implementation and change, and knowledge accumulation. The approaches and methods have been tested in case studies representing typical development processes in the area of supply chain management. As a result, four suggestions are presented. Firstly, SCM experts are advised to consider the SCM development work to be consisting of development processes. Secondly, inside these processes they should identify and evaluate the risk of difficult decision-making related to organizational factors. Thirdly, they are prompted for an active role in implementation and change, supporting the implementation through whole process. Finally, the development should be seen in a holistic view, taking into account the stage of knowledge and organizational issues related to it, and adopt a knowledge development strategy.

Development of tender information process by business intelligence in a global company unit

The purpose of this Thesis was to study what is the present situation of Business Intelligence of the company unit. This means how efficiently unit uses possibilities of modern information management systems. The aim was to resolve how operative informa-tion management of unit’s tender process could be improved by modern information technology applications. This makes it possible that tender processes could be faster and more efficiency. At the beginning it was essential to acquaint oneself with written literature of Business Intelligence. Based on Business Intelligence theory is was relatively easy but challenging to search and discern how tender business could be improved by methods of Busi-ness Intelligence. The empirical phase of this study was executed as qualitative research method. This phase includes theme and natural interviews on the company. Problems and challenges of tender process were clarified in a part an empirical phase. Group of challenges were founded when studying information management of company unit. Based on theory and interviews, group of improvements were listed which company could possible do in the future when developing its operative processes.

Osaamisen johtaminen Suomen kunnissa

Kunnissa eletään muutosten aikaa, ja osaamisen johtamisella pyritään vastaamaan kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Osaamisen johtamista pidetäänkin tärkeänä asiana kuntien kehittämisessä. Viime vuosina osaamisen johtaminen on ollut voimakkaasti esillä myös yksityisellä sektorilla, jossa se on nähty tärkeänä elementtinä kilpailukyvyn kehittämisessä. Osaamisen johtaminen on toimintaa, jolla kehitetään yksilöiden ja organisaation osaamista sekä organisaation yhteistyövalmiutta. Osaamisen johtamisessa huomioidaan myös organisaatiolle asetetut strategiset tavoitteet. Tässä tutkimuksessa osaamisen johtaminen ankkuroidaan tietojohtamisen, henkilöstövoimavarojen johtamisen (HRM:n) ja oppivan organisaation viitekehyksiin. Tutkimusotteeksi on valittu kvantitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollistaa osaamisen johtamisen rakenteellisen analyysin ja kuvaamisen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen 444 kuntaa vuonna 2004. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin lomakekyselyn avulla, ja tutkimus kohdistettiin kuntien henkilöstöasioiden asiantuntijoille. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli mallintaa ja kuvata osaamisen johtamista Suomen kunnissa. Tutkimusongelma liittyy kuntien osaamisen johtamisen nykytilaan ja tavoitteisiin sekä siihen, missä vaiheissa kunnat ovat osaamisen johtamisessaan. Kyselyn avulla tutkittiin myös kuntien halukkuutta kehittää osaamisen johtamistaan. Vastausten pohjalta analysoitiin lisäksi, mitkä asiat kunnissa vaikuttavat osaamisen johtamiseen. Tutkimuksen tuloksissa tulevat esille neljä erilaista kunnissa vallitsevaa osaamisen johtamisen orientaatiota: Strategiaohjattu yhteisöllinen orientaatio, Innovatiivinen orientaatio, Teknologinen orientaatio ja Strategialähtöinen järjestelmäorientaatio. Nämä neljä orientaatiota ovat tunnistettavissa myös taustakirjallisuudessa. Kunnat ryhmiteltiin orientaatioiden perusteella neljään ryhmään, jotka nimettiin seuraavasti: Innostuneet aloittelijat, Tekniset aloittelijat, Edistyneet ja Kehittyvät. Innostuneiden aloittelijoiden ryhmässä korostuu innovatiivinen orientaatio, mutta muut osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat esille heikosti. Teknisten aloittelijoiden ryhmässä korostuu teknologinen orientaatio, mutta muut osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat esille heikosti. Edistyneiden ryhmässä kaikki osaamisen johtamisen orientaatiot tulevat hyvin esille. Kehittyvien ryhmässä korostuvat sekä innovatiivinen että teknologinen orientaatio. Kuntien osaamisen johtamisen nykytilanne on murroksessa. Osaamisen johtaminen on suuressa osassa kunnista hyvässä vauhdissa, mutta kehitettävääkin on. Tietotekniset välineet osaamisen johtamisessa ovat hyvät useimmissa kunnissa. Tulevaisuuden osaamistarpeina pidetään erityisesti vuorovaikutustaitoja ja oman ammattialan osaamista. Kunnissa on myös huomioitu ainakin tavoitteiden tasolla tulevaisuus ja sen tuomat haasteet.