Exploring knowledge worker motivation in autonomous and interdependent problem solving tasks on virtual platforms

The objective of this study is to understand why virtual knowledge workers conduct autonomous tasks and interdependent problem solving tasks on virtual platforms. The study is qualitative case study including three case organizations that tap the knowledge of expert networks, and utilize virtual platforms in the work processes. Research data includes 15 interviews, that is, five experts from each case company. According to the findings there are some specific characteristics in motivation to work on tasks on online platforms. Autonomy, self-improvement, meaningful tasks, knowledge sharing, time management, variety of contacts, and variety of tasks, and projects motivate virtual knowledge workers. Factors that may enhance individuals’ engagement to work on tasks are trust, security of continuous task flow and income, feedback, meaningful tasks and tasks that contribute to self-improvement, flexibility and effectiveness in time management, and virtual tools that support social interaction. The results also indicate that there are some differences in individuals’ motivation based on the tasks’ nature. That is, knowledge sharing and variety of contacts motivated experts who worked on interdependent problem solving tasks. Then again, autonomy and variety of tasks motivated experts who worked on autonomous tasks.

”Miten onkaan maailma oleva järkyttynyt sodan päätyttyä, kun kaikki tulee julki” – Suomalaisviranomaisten tietämys Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä jatkosodan aikana 1941–1944.

Tutkielmassa selvitetään suomalaisten ylimmän portaan siviili- ja sotilasviranomaisten tietämystä Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan valtapiirissä jatkosodan aikana 1941–1944. Tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen siitä, että suomalaiset olivat suurimmalta osin tietämättömiä holokaustiin johtaneista käytännön toimista eli juutalaisten systemaattisesta ja teollisesta murhaamisesta, sekä sen kokonaiskuvasta ja laajuudesta. Suomen valtionjohdolle kulkeutui kuitenkin koko sodan ajan eri lähteistä hyvin monipuolisia tietoja juutalaisten asemasta. Niitä ei voitu pitää pelkkänä liittoutuneiden propagandana, sillä suomalaiset raportoijat saivat tietonsa suoraan saksalaisilta. Suomen Berliinin lähetystö sai tietoja esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa sijainneista Suomen konsulaateista, itärintamalla taistelleilta suomalasilta SS-vapaaehtoisilta ja saksalaisilta sotilas- ja siviilihenkilöiltä. Lähettiläs T.M. Kivimäki välitti tietoja Suomen valtionjohdolle sekä Länsi- että Itä-Euroopan juutalaisten vainoamisesta ja idän leireille kuljettamisesta. Kivimäki arvioi melko tarkasti Euroopan maiden juutalaisväestöjen ja itään siirrettyjen juutalaisten lukumääriä, sekä antoi yksiselitteisiä kuvauksia juutalaisten kohtelusta. Berliinin ohella merkittävin valtionjohdon tietolähde oli Lapin saksalaisjoukkojen ytimessä ja suomalais-saksalaisen yhteistyön polttopisteessä sijainnut Rovaniemen kauppala. Pienessä 140 000 asukkaan Lapin läänissä oli sodan aikana yli 200 000 saksalaista, joten kanssakäyminen oli erittäin tiivistä ja muodosti toisen maailmansodan kontekstissa ainutlaatuisen suhteen. Itärintamalla palvelleet saksalaiset kertoivat suomalaisille avoimesti juutalaisten kohtalosta ja Rovaniemeltä tiedot kulkeutuivat koko valtionjohdolle Helsinkiin sekä päämajaan Mikkeliin. Monipuolisia arkistolähteitä tutkitaan arkistoaineiston tekstipohjaisella kvalitatiivisella sisällönanalyysillä ja aikalaislähteitä arvioidaan lähdekriittisesti. Suomalaisviranomaiset tiesivät tutkimuksen käytettävissä olevien lähteiden perusteella tarkasti Euroopan juutalaisten kohtalosta, mutta ei voida varmuudella todeta, että he olisivat hahmottaneet holokaustin kokonaiskuvan. Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää laajemmin suomalaisen yhteiskunnan tietämyksen tasoa ja sen kehittymistä sodan eri vaiheissa.

”Miten onkaan maailma oleva järkyttynyt sodan päätyttyä, kun kaikki tulee julki” – Suomalaisviranomaisten tietämys Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä jatkosodan aikana 1941–1944.

Tutkielmassa selvitetään suomalaisten ylimmän portaan siviili- ja sotilasviranomaisten tietämystä Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan valtapiirissä jatkosodan aikana 1941–1944. Tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen siitä, että suomalaiset olivat suurimmalta osin tietämättömiä holokaustiin johtaneista käytännön toimista eli juutalaisten systemaattisesta ja teollisesta murhaamisesta, sekä sen kokonaiskuvasta ja laajuudesta. Suomen valtionjohdolle kulkeutui kuitenkin koko sodan ajan eri lähteistä hyvin monipuolisia tietoja juutalaisten asemasta. Niitä ei voitu pitää pelkkänä liittoutuneiden propagandana, sillä suomalaiset raportoijat saivat tietonsa suoraan saksalaisilta. Suomen Berliinin lähetystö sai tietoja esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa sijainneista Suomen konsulaateista, itärintamalla taistelleilta suomalasilta SS-vapaaehtoisilta ja saksalaisilta sotilas- ja siviilihenkilöiltä. Lähettiläs T.M. Kivimäki välitti tietoja Suomen valtionjohdolle sekä Länsi- että Itä-Euroopan juutalaisten vainoamisesta ja idän leireille kuljettamisesta. Kivimäki arvioi melko tarkasti Euroopan maiden juutalaisväestöjen ja itään siirrettyjen juutalaisten lukumääriä, sekä antoi yksiselitteisiä kuvauksia juutalaisten kohtelusta. Berliinin ohella merkittävin valtionjohdon tietolähde oli Lapin saksalaisjoukkojen ytimessä ja suomalais-saksalaisen yhteistyön polttopisteessä sijainnut Rovaniemen kauppala. Pienessä 140 000 asukkaan Lapin läänissä oli sodan aikana yli 200 000 saksalaista, joten kanssakäyminen oli erittäin tiivistä ja muodosti toisen maailmansodan kontekstissa ainutlaatuisen suhteen. Itärintamalla palvelleet saksalaiset kertoivat suomalaisille avoimesti juutalaisten kohtalosta ja Rovaniemeltä tiedot kulkeutuivat koko valtionjohdolle Helsinkiin sekä päämajaan Mikkeliin. Monipuolisia arkistolähteitä tutkitaan arkistoaineiston tekstipohjaisella kvalitatiivisella sisällönanalyysillä ja aikalaislähteitä arvioidaan lähdekriittisesti. Suomalaisviranomaiset tiesivät tutkimuksen käytettävissä olevien lähteiden perusteella tarkasti Euroopan juutalaisten kohtalosta, mutta ei voida varmuudella todeta, että he olisivat hahmottaneet holokaustin kokonaiskuvan. Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää laajemmin suomalaisen yhteiskunnan tietämyksen tasoa ja sen kehittymistä sodan eri vaiheissa.

Hyvinvointipalvelujen markkinointi matkailutoimialalla – Case Naantalin kylpylä, Haikon Kartano ja Kasnäsin kylpylä

Tutkielma käsittelee hyvinvointipalvelujen tuotteistamista kohderyhmien profiloinnin kautta matkailutoimialalla. Tutkielman osaongelmat ovat hyvinvointimatkailun ja hyvinvointipalvelujen määrittely kirjallisuudessa, tutkituissa kylpylähotelleissa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujen käyttäjien profilointi kirjallisuuden mukaan sekä profilointi tutkituissa kylpylähotelleissa, keinot hyvinvointipalvelujen tuotteistamiseen asiakasprofiilien tuntemisen kautta sekä hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen tutkituissa kylpylähotelleissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteena oli kolme Etelä-Suomessa toimivaa kylpylähotellia. Palveluidean muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttää ymmärrystä markkinoista ja kuluttajista. Asiakkaista voidaan kerätä esimerkiksi demografisia tekijöitä, motiiveja ja kulutuskäyttäytymistä koskevaa tietoa. Asiakastietoa hyödynnetään palvelujen tuotteistamisessa. Tuotteistaminen on keino luoda aineettomalle palvelulle aineellisen tuotteen ominaisuuksia. Näin palvelun sisältö ja sen tarjoama lisäarvo konkretisoituu, ja kuluttajan kokeman riskin taso laskee. Palvelun luonteesta ja yrityksen strategiasta riippuu, mikä tuotteistamisen aste on kannattavin. Tähän tutkimukseen osallistuneiden yritysten palvelut sijoittuvat joko jakauman keskivaiheille tai lähemmäs standardoituja tuotteita. Tutkituissa kylpylähotelleissa asiakastietoa kerätään esimerkiksi kanta-asiakasjärjestelmien, ajanvarausjärjestelmien, kyselyjen ja palautelomakkeiden sekä henkilökunnan tietämyksen kautta. Hyvinvointipalvelujen keskeisimpiin kohderyhmiin kuuluvat aikuiset naiset, pariskunnat ja erilaiset ryhmät. Lisäksi miehet ja nuoret ovat huomionarvoisia kohderyhmiä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset tuotteistavat palvelujaan esimerkiksi markkinointiviestinnän keinoin. Näihin keinoihin sisältyvät päätökset markkinoinnin kohdentamisesta, markkinointikanavista, hinnoittelusta ja brändien kehittämisestä. Palvelut suunnitellaan tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi naisille, miehille, nuorille ja pariskunnille suunnatuilla palveluilla on kaikilla omat erityispiirteensä. Kohderyhmien profilointia voisi tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä kehittää kerätyn asiakastiedon laajuutta lisäämällä. Esimerkiksi kylpylöiden päiväkävijöistä ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti tietoa, vaikka päiväkävijät ovat merkittävä asiakasryhmä. Palvelujen tehokas tuotteistaminen edellyttää mahdollisimman tarkan asiakastiedon hyödyntämistä. Prosessi vaatii seurantaa ja pitkäjänteisyyttä, sillä asiakaskunnassa ja kysynnässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän jatkuvuudenhallinta ja toipumissuunnitelma - Simulaatiotestausmalli: case CGI Suomi Oy

Nyky-yhteiskunta nojautuu vahvasti tietojärjestelmiin luoden laajemman arkkitehtuurisen kokonaisuuden, kybertoimintaympäristön. Liiketoimintaa tukevat tietojärjestelmät tukevat myös organisaatioiden prosesseja kokonaisvaltaisesti. Jotta näitä tärkeitä kyberympäristön tietojärjestelmä- sekä liiketoimintaympäristöresursseja pystytään käyttämään, tulee järjestelmien olla luotettavia ja sovellusten saatavilla vuorokauden ympäri tai aina tarvittaessa. Tilanteet, joissa järjestelmän käytettävyys vaarantuu, voivat eskaloitua yllättäen suuremmiksi, jos poikkeustilanteisiin ei ole varauduttu. Poikkeustilanteisiin varautumiseen tarvitaan jatkuvuudenhallintaa, joka on kiinteästi osa kattavampaa IT-strategiaa ja koko yhteiskunta-/yrityskulttuuria. Työ on toteutettu yhdistäen empiriaa ja teoriaa eli tavoitteena on teoreettisen tietämyksen ja käytännön kokemuksellisen oppimisen ja tietämyksen kautta luoda konstruktiivisella otteella toipumissuunnitelman testauksessa käytettävä simulaatiotestausmalli. Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän toipumissuunnitelman simulaatiotestausmallista rakentui selkeä ja kevyt työkalu asiakasyritysten toipumissuunnitelman simulaatiotestauksiin. Diplomityössä kuvatuilla keinotekoisilla järjestelmän häiriötilanteilla pystytään simuloimaan Dynamics AX:n toipumissuunnitelman testauksissa oikeita häiriötilanteita suhteellisen kattavalla tasolla.

Kaupan toimittajasuhteiden arviointi

Toimittajasuhteisiin liittyvässä päätöksenteossa toimittajan arvioinnilla on hyvin merkittävä rooli. Tutkimusten perusteella perinteinen toimittajan arviointi ei kuitenkaan ole paras tapa analysoida pitkäjänteisiä ja tiiviitä toimittajasuhteita, koska siinä keskitytään yksipuolisesti toimittajan suorituskykyyn mittaukseen. Tämän tutkimuksen teoriaosuuden keskeisin väittämä on, että yrityksen tulee arvioida sen kilpailukyvyn kannalta merkittäviä ja kriittisiä toimittajia yksipuolista suorituskyvyn mittausta syvällisemmin. Tässä tutkimuksessa on korostetusti nostettu esiin se, että tärkeimpiä toimittajasuhteita arvioitaessa on olennaista kiinnittää huomio nimenomaan suhteeseen, eikä jompaankumpaan osapuoleen. Lisäksi toimittajasuhteiden arvioinnissa tulisi käyttää yritysten välistä suhdetta kuvaavia muuttujia kvantitatiivisen suorituskyvyn mittareiden tukena. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on arvioida erään keskisuuren urheilukaupan toimijan kolmen tärkeimmän toimittajasuhteen nykytilaa sekä tunnistaa niiden tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin tapauskohtaisesti avoimilla haastatteluilla asiakas-toimittajasuhteiden rajapinnassa työskenteleviltä henkilöiltä. Aineiston keruuta ja analyysia ohjasi tutkimuksen arviointimalliksi valittu viitekehys, jonka avulla jokainen tutkimuksen kohteena ollut tapaus luokiteltiin toimittajasuhdetta kuvaavien elementtien avulla joko kartoitusvaiheeseen, kehitysvaiheeseen tai vakiintumisvaiheeseen. Tulosten perusteella mitään valituista toimittajasuhteista ei voida luokitella kokonaisuudessaan vakiintuneeseen vaiheeseen, vaikka yhdessä valitusta tapauksista oli muutamia tälle vaiheelle ominaisia piirteitä. Toimittajasuhteiden merkittävimmät kehityskohteet havaittiin yhteisöllisyydessä ja yhteistyössä. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan osapuolten tavoitteiden ja strategioiden yhdenmukaisuutta. Yhteistyöllä kuvataan niitä toimenpiteitä, joita osapuolet tekevät rinnakkain saavuttaakseen yhteisiä tavoitteita. Yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista on tiedon jakaminen, jonka puutteet korostuivat tämän tutkimuksen kohteina olevissa tapauksissa. Tutkimuksen toissijaisena tarkoituksena on testata Leen ja Johnsenin (2012) liikesuhteen kehitysmallin soveltuvuutta kaupan toimittajasuhteiden arvioinnin työkaluna. Haasteista huolimatta, valittu viitekehys soveltui pääosin hyvin valittujen kaupan toimittajasuhteiden arviointiin ja sen avulla oli mahdollista antaa kehitysehdotuksia asiakasyrityksen toimittajasuhteiden kehittämiseen tulevaisuudessa. Tutkimus kuitenkin osoitti, että Leen ja Johnsenin mallin kehitysvaiheet eivät aina vastaa toimittajasuhteen haluttua kehityssuuntaa. Ennen mallin käyttöönottoa yritysjohdon tulee määritellä oma halunsa yhteistyön kehittämiseen tarkasteltavissa toimittajasuhteissa, jotta voidaan varmistua mallin oikeellisuudesta tulevaisuuden tahtotilan suunnan näyttäjänä.

Tietämyksenhallinta kirurgiassa

Tässä kandidaatin työssä tavoitteena oli selvittää tietämyksenhallinnan ongelmia Etelä-Karjalan keskussairaalan kirurgisella osastolla empiirisen case-tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea Etelä-Karjalan keskussairaalan kirurgia, joiden vastausten avulla pyrittiin luomaan ankkuroitua teoria-tutkimusmenetelmää hyväksi käyttäen keskeisimpiä vastauksia tutkimusongelmiin. Kirurgisen osaston tietämyksenhallinnan ongelmat perustuivat pääosin tietojärjestelmien hajanaisuuteen, hitauteen sekä käyttäjäystävällisyyteen. Lisäksi hiljaisen tiedon vaikuttavuus tietämyksenhallinnassa nähtiin ongelmana, koska se lisää epävarmuutta hoitopäätöksissä sekä uuden tiedon luomisessa. Tuloksista voidaan todeta, että tietojärjestelmiä täytyisi parantaa lääkäreiden työn nopeuttamiseksi sekä laadun parantamiseksi. Lisäksi työssä tehtiin kirjallisuuskatsaus tietämyksenhallinnasta terveydenhuollon näkökulmasta.

Value co-creation in bio-based chemicals value network

The purpose of this Master’s thesis is to study value co-creation in emerging value network. The main objective is to examine how value is co-created in bio-based chemicals value network. The study provides insights to different actors’ perceived value in the value network and enlightens their motivations to commit to the collaborative partnerships with other actors. Empirical study shows that value co-creation is creation of mutual value for both parties of the relationship by combining their non-competing resources to achieve a common goal. Value co-creation happens in interactions, and trust, commitment and information sharing are essential prerequisites for value co-creation. Value co-creation is not only common value creation, but it is also value that emerges for each actor because of the co-operation with the other actor. Even though the case companies define value mainly in economic terms, the other value elements like value of the partnership, knowledge transfer and innovation are more important for value co-creation.

Business Intelligence: Microsoft Power BI

Työn tavoitteena on tutkia Business Intelligencen ja BI-työkalujen vaatimusten kehittymistä viime vuosien aikana ja tutkia miten Microsoft Power BI -ohjelmisto vastaa modernin päätöksenteon tarpeisiin. Työ on toteutettu suurimmalta osin kirjallisuuskatsauksena, minkä lisäksi Microsoft Power BI:n toiminnallisuutta on tutkittu käytännössä käyttäen ohjelmiston ilmaisversiota. Tutkimuksessa on havaittu, että tiedon lähteiden määrän ja datan monimuotoisuuden kasvaessa on syntynyt tarve uusille, tehokkaille BI-järjestelmäratkaisuille, jotka hyödyntävät uudenlaisia menetelmiä. Modernissa BI 2.0 -mallissa korostuvat kehittyneemmän verkkoinfrastruktuurin ja ohjelmistotekniikan täysi hyödyntäminen, käytön helppous, tiedon tuottaminen ja jakaminen massoille, tiedon rikastamisen mahdollistaminen ja visualisoinnin ja interaktiivisuuden keskeinen asema tiedon tulkinnassa. Tutkimuksen perusteella Microsoft Power BI vaikuttaisi täyttävän keskeneräisyydestään ja muutamista tiedonhallinnallisista puutteistaan huolimatta lähes kaikki toimivan BI 2.0 -järjestelmän määritelmistä. Ohjelmisto tarjoaa riittävät analyyttiset ja esitystekniset työkalut useimpien tyypillisten käyttäjien tarpeisiin, minkä lisäksi paranneltu Location Intelligence -ratkaisu sekä uudet Q&A ja nopea oivallus -toiminnot luovat mielenkiintoisen tavan selata dataa. Jää nähtäväksi, miten ratkaisu kehittyy vielä tulevaisuudessa.

Opportunities and challenges of content marketing as a way of digital marketing communications

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisessa markkinointiviestinnässä. Lisäksi tavoitteena on antaa yksiselitteinen määritelmä sisältömarkkinoinnille sekä selvittää, miten se eroaa muista markkinointiviestinnän keinoista. Sisältömarkkinointi on strateginen markkinointiviestinnän keino, johon kuuluu asiakkaan kannalta mielenkiintoisen ja hyödyllisen sisällön tuottaminen ja jakaminen. Sisältömarkkinointi tarjoaa keinon muodostaa brändimielikuvia luonnollisin keinoin ilman mainoksen leimaa, jota osa kuluttajista välttelee tietoisesti jopa mainosten esto-ohjelmien avulla. Perinteiset markkinointiviestinnän keinot pyrkivät usein lyhyen aikavälin myyntituloksiin, kun taas sisältömarkkinointi pyrkii maksimoimaan asiakkaan koko elinkaaren arvon. Onnistunut sisältömarkkinointi vaatii yrityksiltä kärsivällisyyttä sekä asiakkaiden kokonaisvaltaista tuntemista.

Sisältöstrategian toteutus Case Original Long Drink

Digitaalinen aikakausi ja erityisesti sosiaalinen media ovat muovanneet perinteisen markkinoinnin uuteen uskoon. Kaikki sosiaalisen median käyttäjät ovat itsessään sisällöntuottajia. Kommunikointi on lisääntynyt, sisällön kulutus on kiihtynyt ja tiedon jakaminen on kasvanut valtavasti. Nämä kaikki asettavat markkinoijat uuden haasteen eteen. Vain tarpeeksi kiinnostava ja koskettava sisältö tavoittaa yleisönsä. Sisältömarkkinoinnin avulla yrityksen on mahdollista kiinnittää kohdeyleisön huomio. Sisältöstrategia auttaa yritystä pitämään oman viestinnän ja markkinoinnin ohjat käsissään. Se pitää huolta siitä, että tuotettu sisältö on mahdollisimman yhtenäistä kaikissa valituissa kanavissa. Sisältöstrategia kattaa alleen kaikki yrityksen markkinoinnilliset toimet, ja kertoo yritykselle, mitä verkkokommunikoinnilla tavoitellaan, miten sitä toteutetaan, mitkä aihealueet kiinnostavat kohderyhmiä, miten puhutaan yleisöä kiinnostavasti ja miten viestejä voidaan kehittää tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sisältöstrategiaa voidaan toteuttaa sosiaalisen median kautta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä on sisältömarkkinointi, miten brändihallinta ja sosiaalinen media liittyvät sisältöstrategiaan, ja mitä tekijöitä on otettava huomioon sisältöstrategiaa suunniteltaessa. Case-brändinä tutkimuksessa on Hartwall Oy:n Original Long Drink. Empiirinen tutkimus toteutetaan viiden teemahaastattelun avulla. Tuloksista kävi ilmi, että on tärkeää saada kuluttajaan henkilökohtainen yhteys, ja räätälöidä viestit kuluttajaryhmien mukaan. Tämä vaatii kohdeyleisön perinpohjaista tuntemista. Sisällön pitää herättää tunteita ja saada kuluttaja itse lähestymään brändiä, ja sen pitää vastata kuluttajan tietoisuuden tasoa. Sisällön pitää kohdata yleisönsä oikeassa kanavassa oikeaan aikaan. Tavoitteena on brändin löydettävyys ja kuluttajien sitouttaminen. Hyvä sisältöstrategia auttaa yritystä tavoittamaan asiakkaat ja räätälöimään markkinointiohjelmansa tavoitteiden mukaisesti

Organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät

Aineettoman pääoman, erityisesti tiedon, merkitykseen kiinnitetään organisaatioissa entistä enemmän huomiota. Tiedon jakamisen hyödyt ymmärretään ja siinä hyödynnetään yhä enemmän teknologiaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden tiedon jakamiseen organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen tavoitteisiin pyritään vastaamaan puolistrukturoitujen haastattelujen (12 kpl) avulla. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tiedon jakamista sisäisessä sosiaalisessa mediassa tutkittiin yksilön näkökulmasta motivaatioon, kykyyn ja mahdollisuuteen perustuvaa MOA-mallia hyödyntäen. Tutkimuksessa löydettiin sekä motivaatioon, kykyyn että mahdollisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen. Motivaatioon liittyvistä tekijöistä nousivat esiin erityisesti jaetun tiedon hyöty asiantuntijan työssä sekä aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien määrä, mahdollisuuteen liittyvistä tekijöistä käytettävissä oleva aika sekä tiedon ja tiedon jakamisen kanavien suuri määrä.

Johdon harkinnanvaraisuus tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa – Tilintarkastajan näkökulma

Tutkielmassa tarkastellaan johdon harkinnanvaraisuutta tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa tilintarkastajan näkökulmasta. Tuloksenjärjestely ilmenee silloin, kun johto käyttää harkinnanvaraisuutta taloudellisessa raportoinnissa ja muuttaa raportointia sellaiseksi, joka ei vastaa yrityksen sen hetkistä taloudellista suoriutumista. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, miten harkinnanvaraisuuden oikeellisuudesta voidaan varmentua IFRS-raportointia noudattavissa, suomalaisissa yhtiöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota uutta tietoa IFRS:n sisältämästä harkinnanvaraisuudesta nojautumalla tilintarkastajan näkökulmaan. Tämän tavoitteena on lisätä informaatiota puutteellisesta näkökulmasta, millä avataan myös aikaisempien tutkimustuloksien ristiriitaa liittyen tuloksenjärjestelyn harjoittamisen mahdollisuuksiin IFRS-kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, miten johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta voidaan kyseenalaistaa. Tuloksenjärjestelyä käsittävä tutkimus on lähes poikkeuksetta kvantitatiivista keskittyen tilinpäätöksistä johdettuihin, yleistettäviin tilastollisiin analyyseihin. Tuloksenjärjestelyn on kuitenkin todettu olevan aiempaa tiedettyä monimuotoisempi ilmiö, joka edellyttää kvantitatiivisten menetelmien sijaan kvalitatiivista lähestymistapaa. Tämä tutkielma keskittyykin tutkimaan tuloksenjärjestelyä laadullisin menetelmin käyttämällä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu puolestaan neljästä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Kaikki haastateltavat työskentelevät KHT-tilintarkastajina yhdessä Suomen suurimmassa tilintarkastusorganisaatiossa. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan IFRS-standardit edellyttävät runsaasti johdon harkintaa. Lisäksi tässä tutkielmassa todetaan, että arvionvaraisten erien tarkastamiseen on useita eri tapoja. Mikään näistä ei kuitenkaan tarjoa tilintarkastajille absoluuttista vastausta siitä, onko harkintaa käytetty asianmukaisella tavalla. Tämän vuoksi tilintarkastajat joutuvatkin usein tasapainottelemaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuuden suhteen. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että tilintarkastajien kynnys lähteä kyseenalaistamaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta on korkea. Ensimmäiseksi tämä tutkimus lisää ymmärrystä tilintarkastajien merkityksestä harkinnanvaraisten erien tarkastamisessa. Tutkielman mukaan harkinnanvaraiset erät eivät nimittäin ole aiemman tietämyksen tapaan pelkästään alttiita johdon subjektiivisille näkemyksille, vaan niiden tarkastaminen edellyttää myös tilintarkastajilta subjektiivista tulkintaa. Toiseksi tämä tutkimus tuo uutuusarvoa aikaisempiin tutkimuksiin nostamalla esiin tilintarkastajien kokeman riskin asiakasmenetyksistä osana harkinnanvaraisten erien tarkastamista ja kyseenalaistamista.

Ravinnevisio : Selvitys Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä

Selvityksen Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä on teettänyt Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy ja Nokian Vesi Oy. Työn on toteuttanut Tampereen teknillinen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Työssä selvitettiin Pirkanmaan alueen ja erityisesti Tampereen seudun yhdyskuntajätevesien käsittelyssä muodostuvien puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinnesisältöä, käsittelyä biokaasulaitoksessa ja mädätysjäännöksen prosessointiin soveltuvia tekniikoita. Lisäksi selvitettiin mädätysjäännöksen tai siitä prosessoitujen lannoitevalmisteiden käyttöä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa. Työn pidemmän aikavälin tavoitteena on yhdyskuntajäteveden puhdistamolietteiden ja biojätteiden sekä niiden sisältämien ravinteiden hyötykäytön edistäminen maakunnassa. Selvityksen perusteella Tampereen seudulla näyttäisi olevan puhdistamoliete- ja biojäteperäisten lannoitevalmisteiden ja maanparannusaineiden käyttöön soveltuvaa peltoalaa kohtuullisella kuljetusetäisyydellä. Tuotteiden laajamittainen hyötykäyttö ja ravinteiden kierrätys riippuu oleellisesti tuotteen myyntiketjun ja levityspalvelujen sekä tuotteen ominaisuuksien kehittämisestä, ohjaavien toimien ja lainsäädännön ohella. Nykyisen tietämyksen valossa suurin este puhdistamolietteiden hyödyntämiselle ovat ennakkoasenteet, sillä tehtyjen riskinarviointien perusteella puhdistamoliete- tai biojäteperäisten lannoitevalmisteiden käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmisille.

Managing and utilizing information flow for new products’ periodic account sales process

The goal was to understand, document and module how information is currently flown internally in the largest dairy organization in Finland. The organization has undergone radical changes in the past years due to economic sanctions between European Union and Russia. Therefore, organization’s ultimate goal would be to continue its growth through managing its sales process more efficiently. The thesis consists of a literature review and an empirical part. The literature review consists of knowledge management and process modeling theories. First, the knowledge management discusses how data, information and knowledge are exchanged in the process. Knowledge management models and processes are describing how knowledge is created, exchanged and can be managed in an organization. Secondly, the process modeling is responsible for visualizing information flow through discussion of modeling approaches and presenting different methods and techniques. Finally, process’ documentation procedure was presented. In the end, a constructive research approach was used in order to identify process’ related problems and bottlenecks. Therefore, possible solutions were presented based on this approach. The empirical part of the study is based on 37 interviews, organization’s internal data sources and theoretical framework. The acquired data and information were used to document and to module the sales process in question with a flowchart diagram. Results are conducted through construction of the flowchart diagram and analysis of the documentation. In fact, answers to research questions are derived from empirical and theoretical parts. In the end, 14 problems and two bottlenecks were identified in the process. The most important problems are related to approach and/or standardization for information sharing, insufficient information technology tool utilization and lack of systematization of documentation. The bottlenecks are caused by the alarming amount of changes to files after their deadlines.