Lautakuntien toiminnan arviointi kuntaorganisaatiossa

Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehtyä kuntaan organisaationa ja sen johtamisjärjestelmään sekä tarkastella tarkemmin yhtä kunnan organisaation osaa eli lautakuntaa. Tutkielmassa on tarkoitus perehtyä tarkemmin laukuntien asemaan ja tehtäviin kunnallisessa päätöksenteossa ja johtamisjärjestelmässä sekä lisäksi tuoda esille niiden toiminnan arviointiin liittyviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on luoda viitekehys lautakuntien toiminnan arviointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusongelma on: Miten lautakuntien toimintaa voidaan arvioida ja miten sitä tulisi arvioida? Alaongelmana on: Millainen asema ja mitä tehtäviä lautakunnilla on kunnallisessa päätöksenteossa ja johtamisjärjestelmässä? Kyseessä on puhtaasti teoreettinen tutkimus. Aineistona käytetään aiheesta löytyvää lähdekirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia. Tutkielman kannalta keskeistä lähdemateriaalia ovat myös lainsäädäntö, lakia tulkitsevat teokset sekä erilaiset suositukset ja ohjeet. Tutkimusstrategiana voidaan pitää deskriptiivista tutkimusta. Tutkimusotteena voidaan pitää käsiteanalyyttista tutkimusotetta, jonka tarkoituksena ei ole näyttää toteen, vaan pikemmin argumentoida miten asia on ja miksi asia on näin. Lautakuntien toiminnan ja sen arviointia ei ole käytännössä tutkittu. Lautakuntien toiminnan arvioinnin viitekehykseen sovelletaan palasia valtuustotyöskentelyn arvioinnista sekä yritysmaailmasta hallitustyöskentelyn arvioinnista ja sen kehittämisestä.

Families in the Shadow of Cancer

The aims of this study were 1) to clarify the factors associated with family functioning in cancer patient’s families with dependant children, 2) to examine children’ mental health when they are exposed to parental cancer, 3) to explore the subjective experience of having cancer during pregnancy, and finally, 4) to describe the implementation of a childcentred family intervention for cancer patients’ families with dependant children in an adult oncology setting. The study groups were collected between May 1st 2002 and April 30th 2004. They consisted of one European group collected from six different countries (N = 381) and two Finnish clinical groups (N = 85 and N = 2). The first Finnish clinical group of 85 cancer patient families with dependant children included a sub-sample of 54 families with children aged 11-17 years. The second Finnish clinical group consisted of two pregnant cancer patients. Additionally, a control group (N = 59) consisting of a sub-sample of 49 families with children aged 11-17 years was used. Quantitative methods (FAD, BDI, YSR, SOC, SF-8) and qualitative methods (observation, interviews, diaries, videotapes) were used exclusively and/or in combination. The results can be summarised as follows: 1) cancer “per se “ did not impair family functioning, children’s mental health, early interaction between ill mothers and their infant, 2) maternal depression or the ill parent’s depression were significantly associated with impairment in family functioning, 3) the individual’s good sense of coherence was associated with improvement in family functioning, and 4) a child-centred family intervention, which aims to give space for elaborating on cancer in the family, validates the sense of coherence and children’s feelings, and promotes open communication was welcomed. It is important to note that in the European study group, the prevalence of depression was 35 % (BDI > 16) among ill mothers, and 28% among healthy mothers, 28% among ill fathers, and 13% among healthy fathers. Early screening and effective treatment of depression in cancer patients and their partners is of paramount importance for the mental health of children and the well-being of the family. Pregnant cancer patients are in need of psychosocial support.

Turvallisuuteen liittyvä riskianalyysi metsäteollisuusyrityksessä

Diplomityön päätavoitteena oli määrittää yhdenmukainen käytäntö koskien turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä metsäteollisuudessa. Työn tarkoituksena oli esittää erilaisia aihepiiriin liittyviä ohjeistuksia, joiden avulla tulevat hankkeet ja muutosprojektit ovat samalla lähtöviivalla niiden alkaessa. Teoreettinen osuus on työssä laaja, koska sen tavoitteena on toimia aihepiirin kokoavana käsikirjana kohdeyritykselle. Teorian tavoitteena on käsitellä aihepiiriä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Työn käytännön osuuteen kerättiin materiaalia vierailemalla neljässä UPM:n yksikössä, joilla oli kokemuksia liittyen työn aihepiiriin. Tarkoituksena oli löytää hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä kehityskohteita, joiden perusteella työssä esitetyt ohjeet toteutettaisiin. Lisäksi käytännön osuudessa verrataan työssä toteutettua ohjeistavaa mallia teollisuudessa esitettyihin malleihin. Työn tuloksena UPM:lle muodostettiin yhteiset riskiparametrit riskien arviointiin ja turvallisuuden eheystasotarkasteluihin. Tulevissa projekteissa näitä parametreja käyttäen päästään lähemmäksi yhdenmukaista käytäntöä. Tämän lisäksi diplomityö esittää ohjeen koskien vanhojen laitosten eheystasotarkasteluja sekä sanallisen arvion turvallisuuteen liittyvien järjestelmien kustannustekijöistä niiden elinkaaren aikana.

Ikäihmisten voimaannuttavat toimintatavat vanhustenkeskuksessa

Opinnäytetyöni oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia toimintaympäristöjä. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten näkemyksiä ikäihmisten voimaannuttavista toimintatavoista vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitä pidetään voimaannuttavina toimintatapoina vanhustenkeskuksen päivätoiminnassa? Tutkimukseen osallistui 61 henkilöä. Tutkimus oli määrällinen ja käytössäni oli valmis aineisto, joka oli kerätty kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä (keskiarvo) ja graafisin esityksin. Tutkimustulosten mukaan ikäihmisten psyykkistä, fyysistä ja henkistä hyvinvointia vahvistivat asiakkaan suoriutuminen itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa mahdollisimman pitkään. Sosiaalisia suhteita vahvisti eniten se, että asiakkaalla oli mahdollisuus toimia kuntonsa mukaisessa ryhmässä. Palveluihin ja yhteistyösuhteisiin liittyvissä toimintatavoissa korostui henkilökunnan toiminta yhdessä asiakkaan kanssa häntä tukien. Ympäristöön liittyvissä toimintatavoissa vastaajista oli olennaista, että asiakas voi katsella luontoympäristöä. Talouteen liittyvissä tekijöistä pidettiin asiakkaan mahdollisuutta hankkia ja kustantaa itselleen apuvälineitä. Omatoimisuus on tärkeää ikääntyville. He haluavat suoriutua itsenäisesti päivittäisissä toimissaan. Myös ympäristöllä on vaikutusta kuntoutumiseen. Tulevaisuudessa hoitajien tulisi kiinnittää paremmin huomiota iäkkäiden voimavaroihin ja hyödyntää niitä aktiivisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU -hankkeessa, kun kehitetään ikäihmisten toimintakykyä tukevien toimintatapojen mallia.

Takuukäsittelyprosessi Volkswagen Center Espoossa

Tämän insinöörityön tavoitteena on hahmottaa koko takuukäsittelyprosessi VV-auto Espoossa. Prosessi alkaa asiakkaan vikailmoituksesta ja jatkuu vielä kuukausia auton valmistumisenkin jälkeen. Insinöörityössä tutkitaan eri työvaiheita töiden vastaanotossa, takuiden selvittämisessä ja vaihdettujen osien käsittelyssä. Insinöörityössä perehdytään myös Volkswagenin tehtaan sekä maahantuonnin vaatimuksiin ja käydään läpi takuuanomuksen rakentaminen. Insinöörityönä on takuuna vaihdettujen osien kirjaaminen, merkintä ja varastointi vaatimuksien mukaisesti. Takuuvaraston hoidosta pidettiin päiväkirjaa ja löydettiin ratkaisuja ongelmiin. Takuiden hyvä hoito tuottaa isoja säästöjä toimipisteen menoissa.

"Ei olla heti häärimässä ja auttamassa" : hoitohenkilökunnan näkemyksiä toimintakykyä edistävästä työotteesta

Opinnäytetyö liittyi jo olemassa olevaan IKU-projektiin. Projektissa arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä edistäviä sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjä. Projekti on osa Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista lähestymistapaa käyttäen kolmea ennalta valittua teemaa. Teemat pohjautuivat kuntouttavaan hoitotyöhön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oli tärkeätä huomioida asiakas kokonaisuutena, unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista puolta. Haastatteluissa tuli useasti esille, kuinka tärkeätä oli tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja jäljellä olevia voimavaroja. Osastoilla edellytettiin hoitajilta työhön sitoutumista ja ymmärrystä kuntouttavan työotteen tärkeydestä. Jokaisessa haastattelussa koettiin, ettei asiakkaan puolesta tehtäisi liikaa, vaan kannustettaisiin omatoimisuuteen. Kiireettömyyden katsottiin edistävän toimintakykyä siten, että asiakkaalle annettiin tarpeeksi aikaa toimia. Hoitajilta edellytettiin pitkää pinnaa, asiakkaan tukemista, kannustamista ja kehottamista sekä houkuttelua että kehumista. Tieto, mitä sairaus aiheuttaa muistihäiriöiselle, koettiin tärkeäksi asiaksi, koska tiedon omaksuminen antoi uusia työkaluja käytännön työhön. Toiminnan suunnitelmallisuuden koettiin tukevan asiakkaan päivärytmiä. Rutiinit ja päivän toiminnan suunnitelmallisuus antaa asiakkaille turvallisuuden tunnetta ja tuttuutta. Kodinomaisuus osastoilla oli tärkeää, koska se lisäsi asiakkaiden viihtyvyyttä. Opinnäytetyön tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kuntouttavia työmenetelmiä sekä IKU-hankkeessa arvioitaessa ja kehitettäessä asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista tukevia työympäristöjä. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.

Perheen ohjaaminen leikki-ikäisen astmaa sairastavan lapsen lääkehoidossa

Työn tarkoituksena oli kartoittaa perheen ohjausta leikki-ikäisen astmaa sairastavan lapsen lääkehoidossa tutkimalla aiheesta löytyvää kirjallisuutta soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Opinnäytetyömme oli mukana Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -nimisessä projektissa, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta. Työmme tavoitteena oli lisätä tietoutta ohjaamisesta lasten hoitotyössä ja astman lääkehoidosta sekä hyödyttää projektia ja työelämää. Teimme yhteistyötä Jorvin sairaalan lastenosasto L3:n kanssa. Kirjallisuuskatsauksessamme käytimme vuoden 2000 jälkeen julkaistuja suomen- ja englanninkielisiä tutkimuksia. Tutkimuksia analysoidessamme etsimme perheiden kokemuksia ja odotuksia lääkehoidosta ja ohjauksesta sekä tutkimuksista nousseita suosituksia lääkehoidon ohjaukselle. Kirjallisuuskatsauksemme tuloksina selvisi, että perheillä oli monenlaisia kokemuksia ja odotuksia astman lääkehoidosta ja ohjauksesta. Ne olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Muun muassa lääkkeet koettiin tärkeäksi selviytymistä edistäväksi tekijäksi astman hoidossa. Astman hoito koettiin kuitenkin vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Lapsilla oli lisäksi vaikeuksia lääkkeenottotekniikassa. Ohjaus koettiin potilaslähtöiseksi, ja henkilökohtainen ohjaus oli koettu tehokkaimmaksi ohjausmenetelmäksi. Hoitajien tietoja ja taitoja pidettiin hyvinä, ja vanhemmat arvostivat saamaansa ohjausta. Ohjauksen tarve ja tiedon saanti eivät kuitenkaan kohdanneet. Perheet kaipasivat ohjausta heti astmadiagnoosin saatuaan. Lääkehoidon ohjaus koettiin riittämättömäksi ja lääkkeenottotekniikan ohjausta kaivattiin lisää. Tietoa toivottiin kirjallisena. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että perheen ohjaaminen lääkehoidossa on tärkeää. Ohjauksen tulisi olla yksilöllistä perheen tilanne huomioiden. Perhe tulee ottaa mukaan hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hoitosuhteen tulee olla pitkäkestoinen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää lasten hoitotyössä sekä projektin seuraavissa vaiheissa. Ehdottaisimme, että aihettamme tutkittaisiin enemmän, sillä lasten astman lääkehoidon ohjaamisesta löytyi melko vähän tutkittua tietoa. Suurin osa analysoimistamme tutkimuksista oli ulkomaalaisia, joten mielestämme aihetta olisi tärkeää tutkia suomalaisten perheiden kokemana.

Lääketiede

Lääketieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 4856 nimekkeestä (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Lääketieteen kokoelmasta 19 % on Tampereen yliopistossa julkaistuja väitöskirjoja. Terveydenhuoltoalaa yleensä käsittelevää kirjallisuutta on noin 10 %. Lääketieteen eri osa-alueita käsittelevästä kirjallisuudesta suurimmat ryhmät muodostavat psykiatria (noin 11 % koko kokoelmasta), hermosto (noin 7 %), käytännön lääketiede (noin 6 %) lastentaudit (5.4 %), luusto ja lihaksisto (5.4 %), geriatria (noin 5 %) ja verenkiertoelimet (noin 4 %). Käsikirjasto sisältää 175 nimekettä lääketieteen ja terveydenhuoltoalan sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä on 58 nimekettä: Lääketiede yleensä (14 nimekettä), terveydenhuolto ja sairaalat (8) hammaslääketiede (6), psykiatria (4), geriatria (3), muut lääketieteen erityisalueet (35). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 2500 nimekettä: Ebrary (2350), MDConsult (51), Thieme ElectronicBook Library (42), Ovid (35), Netlibrary (15) sekä 12 elektronista hakuteosta mm. Acronyms and Initials for Health Information Resources, Encyclopedia of Molecular Medicine, Käypä hoito, Oxford Reference Online: Medicine, RxList – The Internet Drug Index. Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 3200 nimekettä, joista vapaasti verkossa saatavissa lähes 900 nimekettä (28 %). Tietokantoja on 41: mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. BMJ Clinical Evidence, EBM Reviews, Medic, Medline (Ovid), PsycINFO, Terveysportti, Web of Science.

Sähkölaitekorjaamon sähkösuunnittelu ja sähköturvallisuus

Tämä insinöörityö tehtiin Metos Oy Ab:n Keravan tehtaalle. Lähtökohtana työssä oli se, että sähkölaitteiston dokumentaatiot olivat vanhentuneet. Työn tarkoituksena oli selvittää ja suunnitella kirjallisuuden avulla standardien mukainen sähköistys ja työturvallisuus sähkölaitekorjaamolle. Tavoitteeksi asetettiin, että sähkölaitekorjaamon sähköistys ja sen dokumentointi olisi selkeää sekä työskentely muutosten jälkeen olisi sujuvaa ja mutkatonta. Työn toisena osana oli toteuttaa ja suunnitella selkeät ohjeet sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksista. Työssä suunniteltiin SFS-standardeja apuna käyttäen sähkölaitekorjaamon sähköistys siten, että se toteuttaa sähkötyöturvallisuus vaatimukset. Sähkölaitekorjaamolle on annettu omat vaatimuksensa standardeissa. Sähköistyksen lisäksi korjaamolle suunniteltiin standardien mukainen suojaus staattiselta sähköltä (ESD). Samalla yrityksen dokumen-taatio sähköisten komponenttien osalta saatettiin standardien vaatimalle tasolle. Työssä annetaan ohjeita sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksia varten. Tämän lisäksi työssä opastetaan tekemään laitteiston mittauksia testauspaikalla. Työn tuloksena saatiin toteutettua yhdessä urakoitsijan kanssa sähkölaitekorjaamo, joka vastaa SFS-standardien vaatimuksia ja ohjeistuksia. Yritykselle toimitettiin tarvittavat tasopiirustukset ja ryhmäkeskusten pääkaavioiden piirustukset. Urakoitsija teki laitteistolle käyttöönottotarkastukset ja täytti vaadittavat pöytäkirjat, jotka myös toimitettiin yritykselle. Tämän lisäksi ohjeistettiin sähkölaitekorjaamon henkilökunta toimimaan uudessa korjaamossa. Vian sattuessa uuden sähkölaitekorjaamon suojaus toimii standardien mukaisesti ja suojaus staattiselta sähköltä poistaa ison osan staattisen sähkön aiheuttamista ongelmista.

Syyllisyys, häpeä, helpotus - naisen tunteita, kokemuksia ja toiveita tuesta raskaudenkeskeytysprosessin aikana

Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä kirjallisuuskatsaus Kätilöopiston sairaalan perhesuunnittelu-poliklikalle perehtymällä raskaudenkeskeytyksen aiheuttamiin kokemuksiin, tunteisiin ja niiden tukemiseen sekä naisten toiveisiin prosessin aikana. Tavoitteena oli, että poliklinikalla työskentelevät hoitajat saavat tietoa raskaudenkeskeytyspotilaiden kokemuksista ja tunteista sekä pystyvät tukemaan heitä paremmin päivittäisessä työssään. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tehtiin perehtymällä aiheista kirjoitettuihin suomalaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, raportteihin sekä hoito- ja lääketieteellisiin asiantuntija-artikkeleihin. Aineistona käytettiin myös tilastotietoja ja kirjoja. Hakuja tehtiin seuraavista tietokannoista: Medic, PubMed, Ovid ja Cochrane. Lähdemateriaalia löytyi myös manuaalisen haun avulla tutustumalla tutkimusten ja julkaisujen lähdeluetteloihin. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että raskaudenkeskeytysprosessi koetaan vaikeaksi ja yllättäväksi, ja naiset ovat usein epävarmoja päätöksestä. Tuloksista ilmeni, että suunnittelematta raskaaksi tulevat naiset kokevat monia erilaisia tunteita, esimerkiksi pelkoa, paniikkia, huolta, hätäännystä, katumusta, syyllisyyttä, häpeää ja surua, mutta keskeytyksen jälkeen myös helpotusta. Tulosten mukaan naiset toivoivat saavansa informatiivista, konkreettista ja emotionaalista tukea yksilöllisesti hoitohenkilökunnalta raskaudenkeskeytysprosessin kaikissa vaiheissa. Myös läheisten tuki koettiin tärkeäksi. Naiset kokivat, etteivät he saaneet keskustella tarpeeksi raskaudenkeskeytyksen henkisestä puolesta ja psyykkisistä vaikutuksista. Raskaudenkeskeytys herättää runsaasti negatiivisia tunteita, joiden läpikäymiseen naiset kaipaavat ja tarvitsevat tukea, keskusteluapua ja läsnäoloa. Inhimillisyys, ystävällisyys, asiallinen ja kunnioittava kohtelu sekä luottamuksellisuus ovat tärkeitä hoitotyössä. Raskaudenkeskeytyspotilaiden tukemisella on suuri merkitys heidän voimaantumisen ja selviytymisen kannalta prosessin kaikissa vaiheissa.

Dementiaosaston henkilökunnan näkemyksiä asukkaiden fyysistä aktiivisuutta tukevasta ja toimintakykyä edistävästä ympäristöstä

Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, miten asukkaiden fyysinen aktiivisuus toteutuu Kontulan vanhustenkeskuksen dementiaosastolla henkilökunnan näkökulmasta, ja mitkä ovat henkilökunnan näkemykset toimintakykyä edistävästä ympäristöstä. Tätä varten haastattelin osaston henkilökunnan jäseniä. Työni on osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöthanketta (IKU), jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ikäihmisten kuntoutumista tukevien asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjen kehittämisen lähtökohdaksi sekä kehittää näiden perusteella tila- ja ympäristöratkaisuja. Työn teoriaosuudessa käsittelen tutkittuun tietoon perustuen fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä toimintakykyyn. Selvitän dementoivan sairauden yhteyttä toimintakykyyn sekä sitä, miten ympäristö voi tukea dementoituvan toimintakykyä. Opinnäytetyöni on luonteltaan laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänäni oli teemahaastattelu ja haastattelujen analysointimenetelmänä sisällönanalyysi. Haastattelujen tulosten perusteella dementoiva sairaus oli laajassa yhteydessä asukkaiden toimintakykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen, ja asukkaat tarvitsivat paljon ohjausta ja houkuttelua arkipäivän tilanteissa. Henkilökunta tuki asukkaiden omatoimisuutta arjen tilanteissa monin eri tavoin. Fyysistä aktiivisuutta tuettiin mm. päivittäin tehtävillä kävelylenkeillä ja henkilökunnan toteuttamalla viriketoiminnalla. Haastateltavat korostivat henkilökunnan vastuuta asukkaiden toiminnan ohjaukseen, motivointiin ja valvontaan. Haastateltavat totesivat nykyisessä fyysisessä osastoympäristössä olevan monia puutteita kuten tilojen ahtaus, huono valaistus ja epätarkoituksenmukaisuus dementoituvan vanhuksen kannalta. Toimintakykyä edistävinä tekijöinä tuotiin esiin tilojen esteettömyys ja turvallisuus, kodinomaisuus, hahmottamista tukevat tilaratkaisut ja toiminnallisuus. Asukkaiden parempaa mahdollisuutta ulkoiluun pidettiin huomattavan tärkeänä. Sosiaalisen ympäristön, erityisesti hoitohenkilökunnan toiminnan merkitys, korostui haastateltavien vastauksissa. Toimintakykyä edistävinä tekijöinä tuotiin esiin ajan antaminen asukkaille, asukkaiden taustan tunteminen, yhteisöllisyys ja asukaslähtöisyys arjen tilanteissa. Hoitajalähtöinen toiminta ja levoton ilmapiiri nähtiin toimintakykyä estävinä tekijöinä.

Siirtohinnoittelu ja siirtohinnoitteludokumentointi: Case Papyrus Finland Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli tapaustutkimuksen avulla analysoida ja kehittää case-organisaation siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia. Siirtohinnoittelun osalta analysoitiin tarkoitus, motiivi, vaikuttavat tekijät, tekniikka ja tavoitteet. Kun siirtohinnoittelu avaintekijät saatiin selvitettyä, keskityttiin siirtohinnoittelun dokumentointiin ja erityisesti siirtohinnoittelumenetelmien analysoitiin. Tutkielman teoriaosassa analysoitiin siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Empiirisen osion aineisto kerättiin haastattelemalla, tutustumalla kohdeyrityksen dokumentteihin ja tietojärjestelmiin sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkasteltiin kohdeyrityksen siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia. Tulokseksi saatiin, että sisäiset ohjeet, liiketoiminnalliset ja strategiset tavoitteet vaikuttivat eniten siirtohinnoitteluun. Jatkossa kohdeyrityksen tulisi kiinnittää enemmän huomiota siirtohinnoittelussaan kapasiteetteihin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Kohdeyritys ei ole aikaisemmin suorittanut siirtohinnoitteludokumentointia. Siirtohinnoitteludokumentoinnin toteuttaminen on mahdollista saatujen tutkimustulosten avulla. Kustannusvoittolisämenetelmä on parhaiten kohdeyritykselle soveltuva siirtohinnoittelumenetelmä.

The Quality of Paediatric Nursing Care - Children’s Perspective

Hoitotyön laatu - lasten näkökulma Tämän kolmivaiheisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lasten odotuksia ja arviointeja lasten hoitotyön laadusta sekä kehittää mittari kouluikäisille sairaalassa oleville lapsille laadun arviointiin. Perimmäisenä tavoitteena oli lasten hoitotyön laadun kehittäminen sairaalassa. Ensimmäisessä vaiheessa 20 alle kouluikäistä (4-6v) sekä 20 kouluikäistä (7-11v) lasta kuvailivat odotuksiaan lasten hoitotyön laadusta. Aineisto kerättiin haastattelulla ja lasten piirustusten avulla, sekä analysoitiin sisällön analyysilla. Lasten odotukset lasten hoitotyön laadusta kohdistuivat hoitajaan, hoitotyön toimintoihin ja ympäristöön, fyysinen ympäristö korostui piirustuksissa. Ensimmäisen vaiheen tulosten, aikaisemman kirjallisuuden sekä Leino-Kilven “HYVÄ HOITO” mittarin pohjalta kehitettiin “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS) mittari ja testattiin sen psykometrisiä ominaisuuksia tutkimuksen toisessa vaiheessa. Mittaria kehitettiin ja testattiin kolmen vaiheen kautta. Aluksi asiantuntijapaneeli (n=7) arvioi mittarin sisältöä. Seuraavaksi mittari esitestattiin kahdesti kouluikäisillä sairaalassa olevilla lapsilla (n=41 ja n=16), samassa vaiheessa myös viiden lastenosaston hoitajat (n=19) yhdessä arvioivat mittarin sisältöä sekä 8 lasta. Lopuksi mittaria testattiin kouluikäisillä lapsilla (n=388) sairaalassa sekä hoitajat (n=198) arvioivat mittarin sisällön validiteettia. Mittarin kehittämisen aikana päälaatuluokkien: hoitajan ominaisuudet, hoitotyön toiminnot ja hoitotyön ympäristö Cronbachin alfa kertoimet paranivat. Pääkomponentti analyysi tuki mittarin hoitotyön toimintojen ja ympäristön alaluokkien teoreettista rakennetta. Kolmannessa vaiheessa “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS III, versio neljä) mittarilla kerättiin aineisto Suomen yliopistosairaaloiden lastenosastoilta kouluikäisiltä 7-11 -vuotiailta lapsilta (n=388). Mittarin lopussa lapsia pyydettiin lisäksi kuvailemaan kivointa ja ikävintä kokemustaan sairaalahoidon aikana lauseen täydennystehtävänä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti sekä sisällön analyysilla. Lapset arvioivat fyysisen hoitoympäristön, hoitajien inhimillisyyden ja luotettavuuden sekä huolenpidon ja vuorovaikutustoiminnot kiitettäviksi. Lapset arvioivat hoitajien viihdyttämistoiminnot kaikkein alhaisimmiksi. Lapsen ikä ja sairaalantulotapa olivat yhteydessä lasten saamaan tiedon määrään. Lasten kivoimmat kokemukset liittyivät ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa, toimintoihin, ympäristöön sekä lopputuloksiin. Ikävimmät kokemukset liittyivät potilaana oloon, tuntemuksiin sairauden oireista sekä erossaoloon, hoitotyön fyysisiin toimintoihin sekä ympäristöön. Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten olevan kykeneviä arvioimaan omaa hoitoaan ja heidän näkökulmansa tulisi nähdä osana koko laadun kehittämisprosessia parannettaessa laatua käytännössä todella lapsilähtöisemmällä lähestymistavalla. “Lasten Hoidon Laatu Sairaalassa” (LHLS) mittari on mahdollinen väline saada tietoa lasten arvioinneista lasten hoitotyön laadusta, mutta mittarin testaamista tulisi jatkaa tulevaisuudessa

Market Potential of Northwest Russia for Telemedicine Applications

The level of health care in Russia is mostly still below the western standards, but lately it has been developing quite positively. Many ICT solutions (telemedicine applications) have been developed for health care in Finland, but since the domestic market is so small, it’s necessary to expand to foreign markets to make the Finnish R&D projects more profitable. Telemedicine applications are not yet widely used in Russia, but since the health care system is going through fast changes, leapfrog effects can be expected and new modern applications and technologies will be implemented. This will open numerous business opportunities for Finnish technology developers. This thesis aims to be the first evaluation of the market and form an outlook of the health care system and telemedicine applications already utilized in Russia. The results of this study can be used for focusing further research ultimately aiming at technology implementation. The study showed that there is potential for many types of telemedicine solutions, e.g. electronic patient records and home monitoring systems; providing that further research in this field is needed.

Isolario in Versi

Kyseessä on Egeanmeren saarien kartasto, jossa annetaan sonetin muodossa ohjeet Egeanmeren purjehdukseen. Atlaksessa on 49 puupiirroskarttaa saarista. Meren karit on merkitty symbolein – ristillä ja pisteillä, joita käytetään vielä tänäkin päivänä. Tekijää, venetsialaista Bartolomeo da li Sonettia, ei tarkemmin tunneta. Hänen nimensä on ilmaistu teoksen toisessa sonetissa: "Per aprobar questa opereta fata per me bartolomeo da li sonetti intendo de monstrar con veri effetti quanto che londa egeia abia cerchatta..." Teosta tunnetaan alle 50 kappaletta maailmassa, ja kaikki kappaleet ovat keskenään hiukan erilaisia. Teos kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan, joka vanhan kartografisen ja maantieteellisen kirjallisuuden osalta on ainutlaatuinen ja kuuluu ainoana suomalaisena kohteena henkisen kulttuuriperinnön Memory of the World -rekisteriin. Nordenskiöld on ostanut teoksen joulukuussa 1892 Hoeplilta Milanosta.